Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Vuoden 2017 alussa Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Vuoden 2017 alussa Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Neuvotteleva virkamies Pentti Puhakan esitys.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Ympäristöneuvos Maarit Haakanan esitys.
Miksi kuntien ja kuntayhtymien kannattaa liittyä sopimukseen? Mitä hyötyä liittymisestä on? Mitä liittyminen tarkoittaa konkreettisesti ja mitä se vaatii kunnalta? Miten sopimukseen liitytään?
Webinaariaineisto 18.10.2017
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EVT-EK) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyneiden kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltävuodelta 2017.
Lähienergialiiton jäsenyys tarjoaa näköalapaikan puhtaan energian alalla. Tässä esitteessä löydät lyhyet esittelyt: mitä Lähienergialiitto tavoittelee, miten se toimii ja mitä etuja yhteisöjäsenille Lähienergialiiton jäsenyys tarjoaa. Tutustu ja liity jäseneksi.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto toimitilakiinteistöjen
toimenpideohjelmaan liittyneiden yhteisöjen raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Neuvotteleva virkamies Pentti Puhakan esitys.
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Ympäristöneuvos Maarit Haakanan esitys.
Miksi kuntien ja kuntayhtymien kannattaa liittyä sopimukseen? Mitä hyötyä liittymisestä on? Mitä liittyminen tarkoittaa konkreettisesti ja mitä se vaatii kunnalta? Miten sopimukseen liitytään?
Webinaariaineisto 18.10.2017
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EVT-EK) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyneiden kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltävuodelta 2017.
Lähienergialiiton jäsenyys tarjoaa näköalapaikan puhtaan energian alalla. Tässä esitteessä löydät lyhyet esittelyt: mitä Lähienergialiitto tavoittelee, miten se toimii ja mitä etuja yhteisöjäsenille Lähienergialiiton jäsenyys tarjoaa. Tutustu ja liity jäseneksi.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto toimitilakiinteistöjen
toimenpideohjelmaan liittyneiden yhteisöjen raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
SAK tavoittelee lisää työtä ja tuottavuutta. Työntekijöiden turvaa on vahvistettava työssä, ja myös ansioturvasta sekä muista palveluista on huolehdittava. Hyvinvointipalveluita on kehitettävä rakenteita uudistamalla.
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
Teollisuuden yleinen toimenpideohjelma - Energiatehokkuussopimusten tulokset ...Energiatehokkuussopimukset
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto teollisuuden yleiseen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kaupan alan toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Metsäteollisuus ry (EVT-metsä) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto matkailu- ja ravintolapalvelualan toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Finnish companies and municipalities are actively and voluntarily improving their energy efficiency. At the end of 2022 over 700 Finnish companies with over 7000 sites and 130 municipalities and joint municipalities had signed up to voluntary Energy Efficiency Agreements 2017–2025. Saving measures they implemented in 2017-2021 generated annual energy savings of 12.5 TWh.
Vuoden 2022 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 700 yritystä ja niiden noin 7000 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti yli 130 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2022 toteuttamien yli 24 500 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Vuoden 2021 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 650 yritystä ja niiden noin 7000 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti yli 120 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2021 toteuttamien lähes 19 000 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Finnish companies and municipalities are actively and voluntarily improving their energy efficiency. At the end of 2021 over 650 Finnish companies with nearly 7000 sites and 121 municipalities and joint municipalities had signed up to voluntary Energy Efficiency Agreements 2017–2025. Saving measures they implemented in 2017-2021 generated annual energy savings of 10.3 TWh.
Vuoden 2020 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 590 yritystä ja niiden noin 6500 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti yli 110 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2020 toteuttamien lähes 15 000 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Finnish companies and municipalities are actively and voluntarily improving their energy efficiency. At the end of 2019 altogether 550 Finnish companies with 6300 sites and nearly 100 municipalities and joint municipalities had signed up to voluntary Energy Efficiency Agreements 2017–2025. Saving measures they implemented in 2017-2019 generated annual energy savings of 7 TWh.
Vuoden 2019 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 550 yritystä ja niiden noin 6300 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti lähes 100 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2019 toteuttamien yli 11 000 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen ja vuokra-asuinyhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneen vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Vuoden Energianerokas -tunnustus myönnetään nerokkaalle energiatehokkuusteolle, joka loistaa vaikuttavuudellaan ja oivaltavuudellaan. Tunnustuksen myöntävät työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.
2. 2
Mitä – kenelle – miksi
• Infopaketti, jossa avataan kunta-alan
energiatehokkuussopimustoiminnan kokonaisuus
Mitä
• Kuntapäättäjille ja kunnan virkamiehille
• Energiatehokkuussopimukseen liittyneille kunnille
• Energiatehokkuussopimukseen liittyville kunnille
Kenelle
• Infopaketti kuntapäättäjille vauhdittamaan kunnan toimintaa sopimuksen
tavoitteiden saavuttamisessa
• Sopimustoiminnan ymmärryksen ja tietoisuuden kasvattaminen
Miksi
Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) – kuntapäättäjän infopaketti
5. ▪ Kunta-alan energiatehokkuussopimus – kootut faktat
▪ Mukana olevat kunnat
▪ Käytännön toteutus kunnassa
▪ Valtion tuet
▪ Hyödyt
▪ Vaikuttavuus
▪ Kunnalle tarjottavat palvelut
▪ Taustat
▪ Yhteystiedot
5
Sisältö
Laaja infopaketti kunta-alan sopimuksen toimintakokonaisuudesta kuntapäättäjälle ja kunnan virkamiehelle.
Soveltuu asian syvällisempään käpikäyntiin.
6. ”Meillä on energiatehokkuussopimuksesta hyvät
kokemukset. Olemme mukana isommassa
viitekehyksessä, joka antaa puitteet omiin
energiansäästötoimiin. Lisäksi sopimuksen edellyttämä
säännöllinen raportointi pitää energiatehokkuusasiat
hyvin mielessä.”
- Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava
”Kunnat ja kuntayhtymät itse ovat merkittäviä
energiakäyttäjiä ja voivat vaikuttaa oman toimintansa
energiatehokkuuteen. Kunnat voivat toimia
yhteiskuntavastuun etulinjassa omassa
paikallisyhteisössä ja vaikuttaa paikallisten toimijoiden
tietoisuuteen ja aktiivisuuteen energiatehokkuuden
rintamalla. Energiatehokkuussopimukset ovat hyvä,
konkreettinen työväline ja kirittäjä kuntien toiminnassa.”
- varatoimitusjohtaja Timo Reina, Suomen kuntaliitto
Kunta-alan energiatehokkuussopimus tuo kunnalle
konkreettista hyötyä
6
7. ▪ Vapaaehtoinen järjestelmä, joka tarjoaa viitekehyksen kunnan
tehokkaan ja vaikuttavan energiatehokkuustyön toteuttamiseen.
▪ Tavoitteena liittää energiatehokkuus sekä pyrkimys uusiutuvan
energian osuuden lisäämiseen osaksi kunnan toimintaa ja sen
käytössä olevia tai käyttöön otettavia johtamisjärjestelmiä.
▪ Liittyjä asettaa vuodelle 2025 energiansäästötavoitteen, joka vastaa
7,5 % sen energiankäytöstä.
▪ Nykyinen sopimuskausi on vuosille 2017-2025 − mukaan voi vielä
liittyä!
▪ KETSiin voivat liittyä kaikki kunnat ja kuntayhtymät.
▪ Jos kunta liittyy Hinku-verkostoon sen velvoitteena on liittyä
myös KETSiin.
▪ Valtio tarjoaa tukea energiakatselmuksiin ja
energiatehokkuusinvestointeihin.
▪ Korotettu energiatuki energiakatselmuksiin
▪ Mahdollisuus investointitukeen myös tavanomaisen tekniikan
energiatehokkuustoimenpiteille
▪ Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen ovat allekirjoittaneet työ-
ja elinkeinoministeriö (TEM), Kuntaliitto ja Energiavirasto
▪ Kunta liittyy sopimukseen allekirjoittamalla liittymissopimuksen
Energiaviraston kanssa.
▪ Motiva vastaa sopimuksen käytännön toimeenpanosta,
alueelliset energianeuvojat tukevat toimintaa.
Kunta-alan energiatehokkuussopimus KETS
− faktoja
7
Lisätietoa:
energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki
8. Mukana olevat kunnat
8
Kunta-alan energiatehokkuussopimukseen
(KETS) liittyneet 2017-2025 (106 kuntaa)
Päivitetty 9.2.2021
Mukana myös 11 kuntayhtymää:
▪ Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY
▪ HUS-kuntayhtymä
▪ Jyväskylän koulutuskuntayhtymä
▪ Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri
▪ Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä
▪ Koulutuskeskus Salpaus –kuntayhtymä
▪ Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
▪ Lounais-Hämeen Koulutuskuntayhtymä
▪ Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
▪ Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
▪ Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Kurkkaa energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
ajankohtainen liittymistilanne!
10. Tavoitteena on liittää energiatehokkuus,
energiansäästö ja pyrkimys uusiutuvan energian
osuuden lisäämiseen osaksi Liittyjän toimintaa ja
käytössä olevia tai käyttöön otettavia
johtamisjärjestelmiä.
Tavoitteiden saavuttamiseksi liittyjä sitoutuu:
▪ Toiminnan organisointiin ja suunnitteluun
▪ Energiatehokkuuden huomioon ottamiseen suunnittelussa ja
hankinnoissa
▪ Energiankäytön tehostamismahdollisuuksien selvittämiseen
▪ Kustannustehokkaiden energiankäytön tehostamistoimenpiteiden
toteuttamiseen
▪ Energiankäytön seurantaan ja sen hyödyntämiseen
suunnitelmallisesti
▪ Henkilökunnan koulutukseen ja energiatehokkuusasioiden
viestintään
▪ Alueellisen yhteistyön ja koordinaation edistämiseen
▪ Vuosittaiseen sopimuksen edellyttämään raportointiin
Sopimukseen sitoutuminen
10
Tarkemmat tiedot liittyjän toimenpiteistä ja velvoitteista löytyy Kunta-
alan energiatehokkuussopimuksesta
(sopimuskohta 6 Liittyjän toimenpiteet ja velvoitteet).
http://www.energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/wp-
content/uploads/Kunta-ala.pdf
11. Sopimuksen käytännön toteutus kunnassa
11
Liittyjän velvoitteet Toteutustapa
Toiminnan organisointi Energiatehokkuusryhmä, energiaryhmä, ilmastoryhmä, kestävän kehityksen ryhmä
Suunnittelu (toimintasuunnitelma) Systemaattinen toiminta sopimuskauden mittaisena toimintasuunnitelmana; erillisenä
dokumenttina tai linkitettynä kunnan muuhun energia- ja ilmastotoimintaan
Energiatehokkuuden huomioon ottaminen
suunnittelussa ja hankinnoissa
Suositus hyödyntää TEMin ohjetta energiatehokkuuden huomioimisessa; käytännön työhön tukea
ja apua Motivalta.
Energiatehokkuuden huomioon ottaminen uudis- ja
korjausrakentamisen suunnittelun ohjauksessa
Esimerkiksi uudisrakentamisessa koko elinkaaren osalta energiatehokkuuden huomioiminen sekä
kuntien investoinnit ja rahoitusmallit
Uusiutuvan energialähteiden käyttöönotto Esimerkiksi Uusiutuvan energian kuntakatselmuksen toteuttaminen; sen pohjalta toimenpiteiden
toteuttaminen
Energiakatselmusten ja investointien sekä niissä
havaittujen toimenpiteiden toteuttaminen
Energiakatselmusten toteuttaminen (huomioi korotetun tuen mahdollisuus!), ESCO-mallin
hyödyntäminen, investointien osalta energiatehokkuuden huomioiminen
Kulutusseuranta ja sen hyödyntäminen Kuntakohtaisesti vaihtelevuutta. Systemaattinen seuranta hyödyntäen toimittajaa tai itse
toteutettuna. Osalla ei systemaattista seurantaa.
Koulutus- ja tiedotustoiminta Kuntaorganisaation sisällä henkilöstölle, tilojen käyttäjille, varhais ja peruskasvatuksen kautta
oppilaille sekä kuntalaisille. Kunnittain vaihtelua
Vuosittainen raportointi Vuosittainen raportointi; raportoivat asiat sovittu sopimukseen liityttäessä.
13. ▪ Oulun kaupungin
energiatehokkuustavoitteista iso osa tulee
ESCO-hankkeista. Niissä ulkopuolinen
energia-asiantuntija antaa takuun
saavutettavista säästöistä.
▪ Lue koko juttu >
13
Oulu: Takuu energiansäästöstä kannusti ESCO-hankkeisiin
L I I T T Y J Ä N TA R I N A
14. ▪ Raumalla kehitettiin hallintorajat ylittävä
toimintamalli, jossa koko kaupunginhallinto
tekee energiatehokkuusasioissa tiivistä
yhteistyötä. Sitouttava ja motivoiva malli
saa paljon myönteistä palautetta.
▪ Lue koko juttu >
14
Rauman kaupunki: Yhteinen toimintamalli sitouttaa
energiansäästöön
L I I T T Y J Ä N TA R I N A
15. ▪ Kotkassa kaupunki ja yritykset tiivistävät
yhteistyötä kunnianhimoisten
energiansäästötavoitteiden
saavuttamiseksi. Se näkyy muun muassa
uuden Kantasataman suunnittelussa.
▪ Lue koko juttu >
15
Kotka: Kovat tavoitteet vaativat laajaa yhteistyötä
L I I T T Y J Ä N TA R I N A
16. ▪ Turun kunnianhimoinen ilmastotavoite
edellyttää entistä järjestelmällisempää
otetta kiinteistöjen energiatehokkuuden
parantamisessa. Tätä varten kehitettiin
kattava johtamismalli.
▪ Lue koko juttu >
16
Turku: Energiatehokkuuden johtaminen tuo tuloksia
L I I T T Y J Ä N TA R I N A
17. ▪ Pirkanmaan mallin mukaan nyt myös
Kanta-Hämeen kunnat tiivistävät
yhteydenpitoa energiatehokkuuteen
liittyvissä asioissa. Vuoropuhelusta hyötyvät
kaikki osapuolet.
▪ Lue koko juttu >
17
Kuntien yhteistyö energiansäästöasioissa laajenee Hämeessä
L I I T T Y J Ä N TA R I N A
19. 19
Tuki energiakatselmuksiin ja energiatehokkuusinvestointeihin
ELINKEINOELÄMÄ │ KUNTA-ALA │ KIINTEISTÖALA
▪ Valtio tukee* Motiva-mallisia energiakatselmuksia ja –analyysejä.
▪ Energiatehokkuuslain (1429/2014) 6 pykälän mukaisia suurten yritysten pakollisia
energiakatselmuksia ei tueta.
▪ Valtio tukee tapauskohtaisesti uuden energiatehokkaan teknologian
käyttöönottoon liittyviä energiatehokkuusinvestointeja*.
▪ Energiatehokkuussopimuksiin liittyneillä on mahdollisuus hakea valtion
harkinnanvaraista tukea myös tavanomaisen tekniikan
energiatehokkuusinvestointeihin *.
* Tukea ei myönnetä asuinkiinteistöille
21. Fiksu energiankäyttö Edistää vihreää kasvua
Vapaaehtoinen,
ei lakia
Tietoa energian-
käytöstä
esiin
Henkilöstölle
koulutusta
Säästyy euroja ja
luonnonvaroja
Ilmastokuorma
pienenee
Myönteinen
julkisuuskuva
Kustannus-tehokkuus
paranee
Viestintää energia-
tehokkuudesta
myös kuntalaisille
Energiakulut
pienenevät
Jatkuva parantaminen Tavoitteellista toimintaa
Toiminta-suunnitelma
on hyvä runko
Raportointi antaa
tilannetietoa
tehokkuudesta
Kannattavuus kasvaa
Hyödyllinen
toimintatapa
Sitoutuminen
luo pohjan
Hankinnat energia-
tehokkaiksi
Käyttöön uutta
teknologiaa ja
uusiutuvaa energiaa
Energiatehokkuussopimuksen hyötyjä
22. 22
Kuntien ja kuntayhtymien kokemat energiatehokkuuden oheishyödyt
Päästöjen väheneminen
Huolto- ja korjaustarpeen
väheneminen
Laitteiden elinkaaren
piteneminen
Työympäristön ja työn
mielekkyyden paraneminen
Tilatehokkuus
Palvelun laadun ja asiakas-
kokemuksen paraneminen
Elinvoimaisuuden
lisääntyminen
Toiminnan sujuvuus ja palvelujen
tuottamisen tehokkuus
Imago & keino osoittaa
yhteiskuntavastuuta
Työturvallisuuden
paraneminen
Sisäilmaolosuhteet
Rakennusten arvon ja
vuokratulojen kasvaminen
Sähkön ja lämmön
huippukuormien välttäminen
Ympäristökasvatus-
näkökulma
Riippuvuuden väheneminen
ulkopuolisesta energiasta
Osaamisen
lisääntyminen
Asuinympäristön viihtyisyyden
lisääntyminen
Lupaehtojen
täyttäminen
Laitteiden ohjattavuus
ja säädettävyys
Yhdessä tekeminen ja
esimerkin näyttäminen
24. Vuotuinen CO2-vähenemä 25 kilotonnia
24
Päästövähenemä vastaa henkilöautolla
ajamista maapallon ympäri noin 4 000
kertaa.
S O P I M U K S E L L A VA I K U T TAV U U T TA
Päästövähenemä vastaa noin 9 600
kuution tai 9,6 miljoonan kevytpolttoöljylitran
polttamista.
Energiansäästö yhteensä 149 GWh/a, mikä
vastaa noin 7 500 sähkölämmitteisen
omakotitalon vuosittaista sähkönkulutusta
(20 MWh/v).
25. Kustannussäästö vuosina 2017‒2019 oli 9,7 milj. euroa
25
Säästö tarkoittaa keskimäärin yli 26 000
euroa vuoden jokaisena päivänä.
S O P I M U K S E L L A VA I K U T TAV U U T TA
40 % liittyneiden kuntien ja kuntayhtymien
yhteensä asettamista energiansäästötavoitteista
vuodelle 2025 on saavutettu vuoden 2019
lopussa voimassaolevalla säästöllä.
Kattavuus väkiluvusta:
nyt (joulukuu 2020) 75 % Suomen
väestöstä.
35. ▪ KETS-sopimus velvoittaa TEM:n Energiatehokkuus julkisissa
hankinnoissa -ohjeen sisällyttämiseen soveltuvin osin
organisaation omiin hankintaohjeisiin. Tavoitteena on saada
energiatehokkuus yhdeksi kriteeriksi kaikkiin niihin hankintoihin,
joissa kokonaistaloudellinen edullisuus sitä puoltaa.
▪ Ajoneuvo- ja kuljetuspalveluhankintoja koskee Laki ajoneuvojen
energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa
hankinnoissa (1509/2011), joka velvoittaa muun muassa
energiatehokkuuden huomioon ottamiseen. Lainsäädäntö on
kuitenkin päivittymässä ns. puhtaiden ajoneuvojen direktiivin
myötä. Lisätietoa webinaaritallenteesta ja aineistoista.
Energiatehokkuus hankinnoissa
35
36. ▪ Hyödynnettäviä hankintaohjeita, oppaita ja tukea on tarjolla
Motivan tietopankissa. Sovella ohjeita oman organisaation
kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarkasta ajantasaisuus.
▪ Julkinen hankkija voi vaatia tuotteelta tai palvelulta
ympäristömerkintöjä, kuten pohjoismaista Joutsenmerkkiä.
Joutsenmerkki ottaa monissa tuoteryhmissä myös
energiatehokkuuden huomioon. Opas ympäristömerkin
käyttämiseen julkisissa hankinnoissa
Energiatehokkuus hankinnoissa
36
39. Eri alojen energiatehokkuussopimukset ovat Suomessa ensisijainen
keino täyttää EU:n tiukat energiatehokkuusvelvoitteet
Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU) ja sen muutos (2018/2002 (EED)
▪ Sopimustoiminnalla saavutetut säästöt kattavat selvästi yli puolet energiatehokkuusdirektiivin
7 artiklan velvoitekauden 2014−2020 mukaisesta sitovasta kansallisesta
energiansäästötavoitteesta.
▪ Sopimustoiminnan tavoitteena on kattaa yli puolet myös energiatehokkuusdirektiivin 7
artiklan uuden velvoitekauden 2021−2030 mukaisesta sitovasta kansallisesta
energiansäästötavoitteesta.
39
Energiatehokkuusdirektiivi asetti velvoitteen
40. ▪ Omistetut, vuokratut ja vuokralle annetut rakennukset
▪ Katu- ja muu ulkovalaistus
▪ Vesi- ja jätehuolto
▪ Joukkoliikenne
▪ Omat kuljetukset ja työkoneet
* Sopimuksen ulkopuolelle liittyjän kokonaan tai osittain omistama energian tuotanto, siirto ja jakelu
tai vastaavat toimenpiteet. Nämä toiminnat liittyvät niitä koskeviin Elinkeinoelämän
energiatehokkuussopimuksen energiatuotantoa ja /tai energiapalveluja koskeviin
toimenpideohjelmiin.
* Vuokra-asuntoyhtiöt ja asumisoikeusyhtiöt liittyvät ensisijaisesti kiinteistöalan
energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.
40
Kunta-alan energiatehokkuussopimus
Sopimuksen kohderyhmä ja siihen liitettävä energiankäyttö
41. 41
Energiatehokkuussopimukset 2017–2025
ELINKEINOELÄMÄ │ KUNTA-ALA │ KIINTEISTÖALA │ ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT
▪ Kattava vapaaehtoinen energiatehokkuussopimustoiminta on käynnistynyt
Suomessa jo vuonna 1997.
▪ Sopimustoiminta on tuottanut toivottuja tuloksia.
ENERGIANSÄÄSTÖ-
SOPIMUKSET
1997–2007
ENERGIATEHOKKUUS-
SOPIMUKSET
2008–2016
ENERGIATEHOKKUUS-
SOPIMUKSET
2017–2025
43. 43
Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimijat
Kunnat
Yhdys- ja
vastuuhenkilö
Kaupungit
Yhdys- ja
vastuuhenkilö
Kuntayhtymät
Yhdys- ja
vastuuhenkilö
Motiva
Käytännön toiminta
Alueellinen energianeuvonta (maakunnittain)
Maakunnassa energianeuvonnan toteuttaminen, yhtenä
kohderyhmänä kunnat
Energiavirasto
Vastuulla toiminnan tehokas organistointi ja valvonta
Työ- ja elinkeinoministeriö
Rahoitus ja yhteistyö
44. Kunta-alan energiatehokkuussopimus
▪ kysy@energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi
▪ ”Usein kysyttyä” kysymykset ja niihin vastaukset: https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/ukk/
▪ Yhteyshenkilö Motiva: Okariina Rauta, 041 524 7621, okariina.rauta@motiva.fi
▪ Yhteyshenkilö Kuntaliitto: Vesa Peltola, 040 568 7145, vesa.peltola@kuntaliitto.fi
▪ Energiatehokkuussopimusten seuranta ja raportointi: seuranta-apu@motiva.fi
▪ Sopimustoiminnan aineisto ja ohjeet / kunta-ala: https://energiatehokkuussopimukset2017-2025.fi/aineistot-ja-
ohjeet/kunta-ala/
▪ Sopimustulokset: https://www.sopimustulokset.fi/tulokset/kunta-alan-energiatehokkuussopimus/
ESCO-toimintamalli
▪ Yhteyshenkilö Erja Saarivirta: 040 669 4119 , erja.saarivirta@motiva.fi
▪ Lisätietoa ESCO-toimintamallista: www.motiva.fi/esco
Energiakatselmukset
▪ Yhteyshenkilö Tomi Kiuru: 050 301 7029, tomi.kiuru@motiva.fi
▪ Lisätietoa energiakatselmuksista: https://www.motiva.fi/julkinen_sektori/energiakatselmukset
Uusiutuvan energian kuntakatselmus
▪ Yhteyshenkilö Milja Aarni: 040 824 1711, milja.aarni@motiva.fi
▪ Lisätietoa uusiutuvan energian kuntakatselmuksista: www.motiva.fi/kuntakatselmus
Valtion tuet
▪ Business Finland https://www.businessfinland.fi/suomalaisille-asiakkaille/palvelut/rahoitus/energiatuki
Alueellinen energianeuvonta, yhteystiedot kaikista alueellisista neuvojista
Yhteystiedot