Siirtotilanne ja verkkotyöt koettelivat käyttövarmuutta. Kehityspäällikkö Jyr...Fingrid Oyj
Fingridin kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo kertoi Käyttövarmuuspäivässä 25.11.2014 Suomen sähkön siirtokapasiteetin ajankohtaisesta tilanteesta.
Lisätiedot tapahtumasta löydät Fingridin sivuilta osoitteesta:
http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/seminaarit/seminaarit2014
Omaisuuden hallinnan teemapäivä 23.5.2017Fingrid Oyj
Vuosittain järjestettävässä Teemapäivässä kokoontuvat Fingridin omaisuuden hallinnan palvelutoimittajien edustajat ja Fingridin henkilökunta vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista kuulumisia ja tulevaisuuden näkymistä.
Teemapäivän 23.5.2017 aineisto
Tervetuloa ja ajankohtaisia Fingridistä: varatoimitusjohtaja Kari Kuusela
Katsaus tulevaan: rakentamispäällikkö Keijo Välimaa
Kunnossapitosopimusten kilpailutus ja kunnossapidon tulevaisuudennäkymät: ylläpitopäällikkö Jari Helander
Vastuullisuuden varmistaminen hankinnoissa ja työmailla: kehityspäällikkö Maria Joki-Pesola
Sähköverkkopäivä pidettiin Holiday Innissä Helsingin Pasilassa keskiviikkona 23.11.2016.
Päivän teemana oli "Kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää". Tilaisuudessa käytiin läpi kantaverkon hallinnan ja sähkömarkkinoiden toisiaan täydentävää roolia sekä luotettavan sähköverkon kasvavaa merkitystä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa, pohjoismaiselta tasolta aina kuluttajalle saakka.
Siirtotilanne ja verkkotyöt koettelivat käyttövarmuutta. Kehityspäällikkö Jyr...Fingrid Oyj
Fingridin kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo kertoi Käyttövarmuuspäivässä 25.11.2014 Suomen sähkön siirtokapasiteetin ajankohtaisesta tilanteesta.
Lisätiedot tapahtumasta löydät Fingridin sivuilta osoitteesta:
http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/seminaarit/seminaarit2014
Omaisuuden hallinnan teemapäivä 23.5.2017Fingrid Oyj
Vuosittain järjestettävässä Teemapäivässä kokoontuvat Fingridin omaisuuden hallinnan palvelutoimittajien edustajat ja Fingridin henkilökunta vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista kuulumisia ja tulevaisuuden näkymistä.
Teemapäivän 23.5.2017 aineisto
Tervetuloa ja ajankohtaisia Fingridistä: varatoimitusjohtaja Kari Kuusela
Katsaus tulevaan: rakentamispäällikkö Keijo Välimaa
Kunnossapitosopimusten kilpailutus ja kunnossapidon tulevaisuudennäkymät: ylläpitopäällikkö Jari Helander
Vastuullisuuden varmistaminen hankinnoissa ja työmailla: kehityspäällikkö Maria Joki-Pesola
Sähköverkkopäivä pidettiin Holiday Innissä Helsingin Pasilassa keskiviikkona 23.11.2016.
Päivän teemana oli "Kohti tulevaisuuden sähköjärjestelmää". Tilaisuudessa käytiin läpi kantaverkon hallinnan ja sähkömarkkinoiden toisiaan täydentävää roolia sekä luotettavan sähköverkon kasvavaa merkitystä tuotannon ja kulutuksen tasapainottamisessa, pohjoismaiselta tasolta aina kuluttajalle saakka.
Digitalisaation merkitys kantaverkkoyhtiölle - Kari Suominen, Fingridin ICT-j...Fingrid Oyj
Fingridin ICT-johtaja Kari Suominen kertoo 4.12.2014 pitämässään esityksessä digitalisoitumisen merkityksestä kantaverkkoyhtiölle.
Lue lisää Fingridistä:
http://www.fingrid.fi
Professori Erkki Vauramon esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016.
Fingrid Current: Lotta Medelius-Bredhe, Director General, Svenska kraftnät Fingrid Oyj
Vision for the baltic sea electricity market fingrid
Presentation by Lotta Medelius-Bredhe, Director General, Svenska kraftnät
In Fingrid Current, 10.3.2020.
More Related Content
Similar to Omaisuuden hallinnan ajankohtaisseminaari 2018 esitykset
Digitalisaation merkitys kantaverkkoyhtiölle - Kari Suominen, Fingridin ICT-j...Fingrid Oyj
Fingridin ICT-johtaja Kari Suominen kertoo 4.12.2014 pitämässään esityksessä digitalisoitumisen merkityksestä kantaverkkoyhtiölle.
Lue lisää Fingridistä:
http://www.fingrid.fi
Professori Erkki Vauramon esitys Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa (I&O) -kärkihankkeen maakuntatilaisuudessa Järvenpäässä 1.12.2016.
Fingrid Current: Lotta Medelius-Bredhe, Director General, Svenska kraftnät Fingrid Oyj
Vision for the baltic sea electricity market fingrid
Presentation by Lotta Medelius-Bredhe, Director General, Svenska kraftnät
In Fingrid Current, 10.3.2020.
Fingrid Current: Simo Nurmi, Director General of Energy Authority of Finland,...Fingrid Oyj
The document summarizes the views of Nordic energy regulators on the future of the Nordic electricity markets. It discusses NordREG, an organization of Nordic energy regulators that promotes efficient energy markets. The regulators are committed to a vision of highly competitive, innovative markets that enable consumers and new players to contribute to the energy transition. Three strategic principles are price signals, active consumers, and a dynamic regulatory framework. The regulators also aim to further integrate networks and harmonize electricity market rules in line with EU targets of carbon neutrality by 2050.
Towards more integrated Baltic Sea region power market
Presentation by Simon-Erik Ollus, Vice President, Trading and Asset Optimisation, Fortum
In Fingrid Current 10.3.2020
Fingrid Current opening, Jukka RuusunenFingrid Oyj
Fingrid Oyj CEO Jukka Ruusunen discusses the development of cross-border electricity connections between Nordic and Baltic countries from 1993 to present. Starting with Norway in 1993, Sweden in 1996, and Finland in 1998, cross-border connections expanded to include Denmark in 1999 and 2000, Germany in 2000 and 2005, Estonia and Poland in 2010, Lithuania in 2012, and Latvia in 2013. The third energy package in 2009 and the clean energy package in 2019 have further strengthened cooperation between European countries.
The document discusses the role of electricity grids in enabling the energy transition to renewable energy sources like wind power. It notes that grids provide physical access to electricity markets, allowing for larger market areas and more competition. However, grids can also become bottlenecks if not upgraded. The document outlines plans for upgrades to Nordic electricity grids to handle increasing wind power, including replacing cross-border connections from Finland. It envisions electricity systems becoming part of integrated energy systems and notes that significant grid upgrades are still required for both physical infrastructure and market operations software to achieve this vision.
This document discusses Fingrid's efforts to promote occupational safety for all stakeholders engaged in work on its electricity grid. It outlines Fingrid's mission and statistics on its grid infrastructure. Fingrid works to ensure a safe working environment through risk assessments, safety training, investigations of accidents/near misses, communication of safety issues, and collaboration with suppliers. It emphasizes that safety is the top priority for all activities and the goal is zero accidents.
Women in Tech Breakfast Date in Fingrid. Energy transition and energy production. Energy disruption and electricity markets – how can well-functioning markets help in reaching climate goals.
3. Energiajärjestelmän murros lisää
siirtokapasiteetin tarvetta
Tuuli- ja aurinkotuotannon vaihtelu
lisää tarvetta kulutusjoustolle,
vesivoiman säätökäytölle, sähkön
varastoinnille ja siirtokapasiteetille.
Yhteiskunnan riippuvuus
sähköstä kasvaa.
Päästöjen vähentäminen
liikenteessä, lämmityksessä ja
teollisuudessa lisäävät sähkön
käyttöä
Kaupunkien
lämpövoimalaitokset
vähenevät ja hiilivoima
poistuu käytöstä.
Lisää tuulivoimaa Pohjois-
Suomeen, -Ruotsiin ja -
Norjaan.
Aurinkopaneelien määrä
kasvaa Etelä- ja Keski-
Euroopassa.
4. Järvilinjan tuplaaminen
6. P1 johto Nuojua – Huutokoski
2030
mennessä
Metsälinjan jatko
Petäjävesi – Hikiä 400kV
2030
mennessä
Verkkovisio 2030
Kolmas Suomen ja Ruotsin
välinen 400 kV yhdysjohto
2025
mennessä
Metsälinja 400kV
Oulusta Petäjävedelle
2022
Merenkurkun tasasähköyhteys
Suomesta Ruotsiin
2030
mennessä
Helsingin 400 kV kaapeliyhteys ja
Viikinmäen muunto
2025 - 2030
Huittinen – Forssa 400 kV
2030
mennessä
Historiallinen Rautarouva
uusitaan vuoteen
2020
mennessä
n. 135 milj. €
5. Rakentamisen ja kunnossapidon
toimintaympäristö muuttuu
Vastuullisuus ja
urakointiketjujen
hallinta entistä
tärkeämpää
Oikeanlainen
osaaminen on
kaikki kaikessa
Digitalisaation
edetessä tieto
on valttia
Toiminnan
edellytyksenä
tehokkuus ja
avoimuus
6. Vuoden 2018 merkittävimmät kehityshankkeet
• Digitaalinen sähköasema
• Omaisuusdata kuntoon ja tuottamaan – Elviksen jatkoaskeleet
• Työturvallisuuden kehitys
• Kunnonhallinta 2021 –hanke
• Rajasiirtoyhteyksien luotettavuuden parantaminen
• Laadunvarmistuksen kehittäminen
• RAC 3 raiteilla
8. Fingridin kunnonhallinta maailman tehokkainta!
Kustannukset
Käyttövarmuus
MatalatKorkeat
Hyvä
Heikko
Pohjoismaat
Eurooppa
Aasia-Australia
Pohjois-Amerikka & Etelä-Amerikka
Yhtiön käyttövarmuus
huipputasoa ja
kustannukset
alle keskiarvon.
International
Transmission
Operation and
Maintenance Study
(ITOMS).
Vertailuvuosi 2016.
Fingrid
10. Onnistumisen taustalla:
Rajasiirtoyhteyksien luotettavuus parani
Kautta aikojen paras vuosi HVDC-häiriöiden määrän ja keston kannalta
• Varallaolojärjestelmän käyttöönotto
• Yhteistyö vasta-asemien kantaverkkoyhtiöiden
kanssa
• Toistuvien vikojen korjaaminen
• Henkilöstömäärän lisäys ja uudelleen organisointi
11. Työtapaturmataajuus
23
22
16
19 19
13
9
13
12 12
14
13
9
6
9
8 8
0
5
10
15
20
25
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
Palvelutoimittajien työtapaturmataajuus
Yhdistetty työtapaturmataajuus (Oma henkilökunta & palvelutoimittajat)
Työtapaturmataajuus = Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden
työpaikkatapaturmien lukumäärä / miljoona tehtyä työtuntia
2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011
Oman henkilökunnan
henkilötyövuodet
321 308 287 275 258 250 243
Palvelutoimittajien
henkilötyövuodet
442 573 593 533 639 593 624
Henkilötyövuodet
yhteensä
763 881 880 808 897 843 867
**
* 2010, 2013 & 2017: Kuolemaan
johtanut tapaturma
*
12. Vakavat työpaikkatapaturmat 2017
• 24.5.2017 Voimajohdot, Länsi-Suomi
Murtuma jalkaan, 52 SRP
• Telakäyttöinen maastoajoneuvo ylitti ojaa ja liian lähellä
seissyt asentaja sai iskun jalkaan ajoneuvon perässä
olleista vaakasidepuun pätkistä.
• 25.8.2017 Vihtavuori-Koivisto
Kuolemaan johtanut työtapaturma
• Kokenut voimajohtotyöntekijä putosi pylväästä 16 metrin
matkan maahan ja menehtyi.
• 29.11.2017 Espoon toinen 400/110 kV muunto
Murtuma jalkaan, 40 SRP
• Työntekijä putosi noin 1,7 metrin matkan hoitotason
kaidetta asentaessa.
1 1
2
3
4
3 3
7
5
0
2
3 3
0
1
2
3
4
5
6
7
8
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
VAKAVAT TYÖPAIKKATAPATURMAT
2005 - 2017
13. Työturvallisuuden keskeiset toimenpiteet 2018
• Korkealla työskentelyn rakenteellinen turvallisuus ja ohjeistus
• Sanktiokäytäntöjen kiristys ja koulutus turvattomaan toimintaan
puuttumisesta
• Yllätystarkastukset hankkeissa
• Turvallisuusvalvojan toimen kehittäminen
• Tarkennetaan vaatimuksia työvaiheen aloituskokouksille
• Koulutusvideot korkealla työskentelystä ja
lisätyömaadoittamisesta
• Työmaadoituskäytäntöjen selkiyttäminen
• Hankkeen työturvallisuuskäytäntöjen määritys
riskiperusteisesti
• Määräaikaisen turvallisuusasiantuntijan
rekrytointi 2 vuodeksi
14. Verkkoinvestoinnit 2000 - 2027
Verkkoinvestointeja noin 1,3 miljardilla eurolla vuosina 2017-2027
14
22. Strateginen kehityshanke – Digitaalinen
sähköasema
Digitaalinen
Sähköasema
Digitaalisen
sähköaseman
pilotti
Kunnonhallinnan
IoT ratkaisut
Suojaus &
automaatio
järjestelmien
ylläpitomalli
Rinnalla: Uuden sukupolven tietoliikenneverkko (SAMPO)
Rakennetaan 100% digitaalinen pilotti sähköasema
valokuiduilla Ethernet tekniikkaan perustuen. Monistettavan
konseptin luominen uudelle ja perusparannettavalle asemalle.
Valitaan ja hankitaan kunnonhallinnan IoT ratkaisut ja luodaan
investointiohjelma vuosille 2019-2022.
Kehitetään IEC 61850 standardin mukaisille suojaus ja
automaatiojärjestelmille ylläpitomalli ja kartoitetaan
toimenpiteet, joilla varmistetaan osaaminen
23. Tulevaisuuden digitaalinen sähköasema
Kompakti ja kustannustehokas sekä investointi- että
käyttökustannuksiltaan
Toimintavarma ja redundanttinen, valvoo itsensä
Tuottaa kaiken tarvittavan informaation helposti käytölle
ja kunnossapidolle
On turvallisempi ja ympäristöystävällisempi
Etäkäytettävissä ja hallittavissa tietoturvallisesti
Digitaalinen sähköasema - Visio
24. Digitaalinen sähköasema pähkinänkuoressa
IEC 61850
Ethernet
pohjainen
tiedonsiirto
Elektroniset
mittamuuntajat
(optiset,
matalateho)
IoT Anturit ja
tiedon keräysOhjelmalliset
hallinta ja
valvontaratkaisut
Tietoturva
25. Miksi siirtyä digitaalisen sähköasemaan?
Primäärilaitteiden liittäminen valokuidulla vähentää
kaapeleiden määrää ja kytkentätyötä 80 %.
Toisiojärjestelmät vievät 50-60 % vähemmän tilaa.
Kaapelikanavat voidaan tehdä kevyinä tai putkittaa.
Informaatio saadaan helposti käyttöön.
Järjestelmät voidaan testata täydellisesti etukäteen
ja varmistaa laatu. Nopea asennus ja käyttöönotto.
Järjestelmä valvoo itsensä. Ennakoivaa
kunnossapitoa ja kausikoestuksia ei tarvita.
Etähallinta mahdollistaa nopean vianselvityksen
ja työskentelyn toimistolta
Optiset virtamuuntajat
Ei öljyä, ei räjähdysvaaraa, ei avoimia virtapiirejä, tarkka
Uusimiskustannus on pienempi digitaalisesta
digitaaliseen (20%)
Suojaus- ja automaatiotoimintoja voidaan keskittää
Suunnittelu ja dokumentaatiotyö vähenee ja
automatisoituu
27. Sama toiminnallisuus – fyysinen toteutus
muuttuu
115.1115.1
115.1 115.1 115.1 115.1
KISKOSUOJA
KENTTÄ1
SUOJAUS
KENTTÄ2
SUOJAUS
KENTTÄ1
AUTOMAATIO
KENTTÄ2
AUTOMAATIO
115.1 115.1
KISKOSUOJA
KESKITETTY
SUOJAUS JA
AUTOMAATIO
KENTÄT 1 JA 2
A B A B
A B
A
B
MUSCU
MUSCU
MUSCU
MUSCU
A
B
28. Pernoonkosken T&K pilotti
• Väliaskel ennen 100 % digitaalista sähköasemaa
• Hankkeella merkittävä oppimistavoite
• Digitalisoidaan kaksi kenttää sekä kiskojännitteet
konventionaalisen järjestelmän rinnalle
• Kaikki mittaukset, ohjaukset ja merkinannot
• Riippumattomat A ja B järjestelmät
• Optiset virtamuuntajat
• Väyläpohjainen energiamittaus
• Valvonta ja testausjärjestelmä
• Konfiguraatioiden ja etäkäytön hallinta
• Tarjouspyynnöt suunnitelmien mukaan kesäkuussa A-
toimittajille – teknisiin neuvotteluihin ja suunnitteluvaiheeseen
panostetaan enemmän
29. Viesti urakoitsijoille ja palvelutoimittajille
Hankkikaa uutta osaamista ja kouluttakaa vanhoja
• Suorittava työ vähenee - korkeamman jalostusasteen työ lisääntyy
• konseptointi, vakioratkaisut, monistaminen, oppimiskäyrä
Reilu kilpailu halutaan taata - markkinoiden liiallista keskittymistä halutaan
välttää
Yhteensopivuus on tärkeä arvostuskriteeri – ei yhden valmistajan suljettuja
ekosysteemejä
Miettikää uusia liiketoimintamahdollisuuksia - Miten voitte auttaa meitä?
Yhdessä tekemistä – Tekeminen vain muuttuu
32. IoT – Esineiden internet
Esineet, sensorit, yms. Internet Pilviratkaisut
33. Kehityshankkeen tavoite
Nykyaikainen ja kustannustehokas kunnonvalvonta, joka
yhdistää sensorijärjestelmät, langattoman tiedonsiirron,
pilvianalytiikan, sekä jo olemassa olevan kuntotiedon
tehokkaasti visualisoituna.
Varmistetaan verkon käyttövarmuutta
Tehostetaan verkon käytettävyyttä
Parannetaan kustannustehokkuutta
34. Aikaisemmin:
• Katkaisija- ja erotinhuolto keskeytyksessä n. 10 vuoden välein ja n. 1 päivän aikana.
2018 alkaen:
• Kytkinlaitteiden toiminnalliset arvot mitataan yhden päivän aikana koeohjausten yhteydessä.
• Vuoden aikana tarkastetaan noin 4-kertainen määrä kytkinlaitteita aiempaa nähden.
Kytkinlaitteiden IoT-valvontajärjestelmä,
case-esimerkki, vaihe 1
Ensimmäinen
anturiteknologiaan ja
langattomaan tiedonsiirtoon
perustuva valvontajärjestelmä
otettu käyttöön Kymin
asemalla 2017.
35. Kytkinlaitteiden IoT-valvontajärjestelmä,
case-esimerkki, vaihe 1
• Valvontajärjestelmä perustuu sähköisten suureiden ja äänen
mittaamiseen ohjausten aikana.
• Anturiyksikkö sijoitetaan kuhunkin ohjainkaappiin, johon anturit
liitetään.
• Yksikkö liikennöi langattomasti kentän reitittimeen, josta tiedot
siirretään pilvipalveluun.
• Järjestelmä on itsenäinen ja riippumaton suojaus- ja
ohjausjärjestelmästä.
• 360 sensoria otettu käyttöön Kymin 110 kV kytkinkentällä.
Yhtiön käyttövarmuus huipputasoa ja kustannukset alle keskiarvon.
Vastaajia 193
Daniel Kuosa
Keijo Välimaa
Mitä mielikuvia herättää, voisiko tämän tehdä fiksummin?
Kuinka paljon työtä tästä syntyy?
Kuva Korian työmaalta
- Suuri määrä spesifikaatioista, suunnittelusta yms. koskettaa analogiapiirejä
Digitaalinen sähköasema on FG strateginen kehityshanke. Kyseessä on oikeastaan projektiohjelma, joka jakautuu kolmeen eri itsenäiseen, mutta toistaan tukevaan projektiin. Digitaalisen sähköaseman pilotissa on tarkoitus rakentaa konkreettisesti pilottiasema. Kaksi perustapausta, vanhan aseman uusiminen ja kokonaan uusi asema.
Kunnonhallinnan IoT ratkaisuissa on tarkoitus testata ja pilotoida kevyitä anturointiratkaisuja ja langatonta tiedonsiirtoa. Olennaisena osana hanketta on pilvi- ja laitehallinta alustojen valinnat sekä analytiikan luominen – älykkyys. Kun konseptit ovat valmiina – jalkautuminen tapahtuu nopeasti verrattuna prosessiteknologian muutokseen.
Suojaus ja automaatio järjestelmien ylläpitomallin kehityshankkeessa selvitetään kuinka IEC 61850 järjestelmiä ylläpidetään, kehittää osaamista konkreettisilla koulutusohjelmilla, pohtia, miten nykyjärjestelmiä voidaan yhä tehokkaammin hyödyntää. Kyseessä on siis laaja muutoksenhallintaprojekti.
Kaikilla kolmella projektilla on yhteinen visio, jota kohden kuljetaan. Kustannustehokas – tehokkuuden mittarina raha on erittäin hyvä. Elinkaarikustannuksia pitäisi pystyä laskemaan 10 %.
Ulkopuoliselle digitaalinen sähköasema näyttää aika samannäköiseltä. Järjestelmä rakennetaan pohjautuen IEC 61850 standardiin ja käytetään prosessiväylää. Primäärilaitteet liitetään sovitusyksiköiden kautta tietoverkkoon, joka välittää mittaukset, ohjauskäskyt ja merkinannot älykkäille toisiolaitteille. Myös toisiolaitteet liitetään toisiinsa asemaväylällä.
Osa digitaalinen sähköasema –hanketta, joka starttasi 2017.
MITÄ, MIKSI, MILLOIN
Mistä hankkeessa on kyse, miksi tehdään, miten tehdään, milloin tehdään (mitä jo tehty ja mitä tulevaisuudessa)
Lisää: Enemmän esiin pilvipuoli ja datan hyödyntäminen. Kustannustehokkuuden esiin tuominen. Joku henkilökohtainenn esimerkki hyödyistä. 4 kalvo splitti
Esineet, anturit ja sensorit yhteydessä internettiin Yhteys pilveen Mahdollisuus tiedonvarastointiin, visualisointiin, analysointiin, laitteiden hallintaan..
Esim. Kodin etävalvonta ja ohjaus kännykällä...
Kustannustehokas tiedon siirto ja käsittely Perinteinen anturointi kuparikaapelointeineen ja ohjelmistoineen, esim. kaasuntiheysmittaus katkaisijoissa
Mahdollistaa aiempaa laajemmin kuntotietojen keräämisen kustannustehokkaasti Ei tarvitse käydä erikseen mittamaassa suureita tietyin väliajoin kunnossapidon muutos kuntoperusteiseksi aikaperusteisesta
Kunnossapidon luonteen muutos vaatii uusien menetelmien omaksumista ja ymmärtämistä sekä meiltä että teiltä palvelutoimittajilta. Perinteiset aikaperusteiset huollot ja mittaukset vähenevät merkittävästi
Kolme osa-aluetta: sensorijärjestelmät, tiedonsiirto, pilvialustan kehitys (visualisointi ja analytiikka)
Käyttövarmuus
- elinkaaren tehokkaampi optiomointi, enemmän kuntotietoa parempi näkyvyys laitekantaan
- Poikkema-analytiikan avulla vikojen havaitseminen aikaisessa vaiheessa ja kehityksen seuraaminen, mahdollisuus puuttua hallitusti
käytettävyys
- erottimien huoltojen vähentyminen johto- ja kiskokeskeytysten väheneminen.
Kustannustehokkuus
-Töiden kohdentaminen tarveperusteisesti, aikaperusteisten mittaushuoltojen väheneminen
Kaikki tämä mahdollisimman alhaisilla kustannuksilla
Mitä ollaan käytännössä tehty kytkinlaitepuolella
Merkittävä muutos kytkinlaitteiden kunnossapidossa
Kytkinkentän kaikki kytkinlaitteet ohjataan systemaattisesti yhden päivän aikana Mitataan jokaisen ohjaustapahtuman suureita anturijärjestelmällä
Erottimien ohjausajat, moottorien virtaprofiilit ja kierrosnopeudet, valokaari-ilmiö, vaihteistojen äänispektrit, ohjaimen lämpötila & kosteus
Katkaisijan viritysaika, kierrosnopeus, vaimentimen äänispektri, ohjaimen lämpötila & kosteus
Omat hyödyt, tieto laitteiden kunnosta Tarkempi tieto tietyn laitetyypin käyttäytymisesti koko elinkaaren aikana helpottaa ja nopeuttaa päätöksiä mm. perusparannusten suunnittelussa
Vakavat laiteviat vähentyvät
Sensoreita vain sinne mihin tarvitaan
Ideakilpailut toteutukseen jo tänä vuonna
Rakennetaan uusi kunnonhallinnan valvontajärjestelmä olemassa olevan käytönvalvontajärjestelmän rinnalle ilman että häiritään nykyisiä prosesseja
IoT sinänsä ei ole mikään uusi asia FGlle, vaan olemassa olevien järjestelmien ja toimintatapojen kehitystä sekä uuden toimintamallin käyttöönottoa
Mahdollistajana toimii uudet kehittyneet ja edulliset; sensorit, tiedonsiirtoteknologiat, pilviratkaisut ja ohjelmistot
Oletus että edullisempi, mutta kompleksempi kun "suljettu" käytönvalvontajärjestelmä
Vaatii uuden toimintamallin IoT järjestelmien kehitykseen ja ylläpitoon