Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 17.9.2015

1. Fingrid Oyj
Energia-akatemian vierailu Rauman tasasähköasemalle 17.9.2015
Jonne Jäppinen

2. Perustehtävämme
Toimimme asiakkaidemme ja yhteiskunnan hyväksi
siirtämällä luotettavasti sähköä
edistämällä aktiivisesti sähkömarkkinoita ja
kehittämällä pitkäjänteisesti kantaverkkoa.

3. Kantaverkko
Sähkönsiirron
runkoverkko,
johon ovat liittyneet
pääasiassa suuret
voimalaitokset ja tehtaat
sekä alueelliset
jakeluverkot.
Yhdistää Suomen myös
kansainvälisille
sähkömarkkinoille.

4. Visiomme
on olla
kantaverkkotoiminnan esikuva.

5. Olemme kaikessa toiminnassamme
avoimia, tasapuolisia,
tehokkaita ja vastuullisia.
Arvomme

6. Fingridin historiaa
2014 kaksisuuntainen sähkönsiirto Suomen ja Venäjän välillä mahdollistuu
1998 Suomi liittyy pohjoismaisiin sähkömarkkinoihin
1995 sähkömarkkinalaki edellyttää, että sähkön
myynti- ja siirtoliiketoiminta erotetaan toisistaan
1996 Suomen Kantaverkko Oyj perustetaan
1997 yhtiön operatiivinen toiminta alkaa
1999 yhtiön nimeksi Fingrid Oyj
2009 eurooppalainen yhteistyöjärjestö ENTSO-E perustetaan

7. Omistajat

8. Avainluvut 2014
Kantaverkkoasiakkaita
- Tuottajat
- Suurteollisuus
- Verkkoyhtiöt
Tasepalveluasiakkaita
Rajasiirtoasiakkaita
121
33
27
61
42
1
Liikevaihto
- Kantaverkkoliiketuotot
- Tasesähkön myynti
567 milj. €
326 milj. €
151 milj. €
Tase 2150 milj. €
Verkkoinvestoinnit
lisäksi muut investoinnit
118 milj. €
11 milj. €
Omavaraisuusaste 31 %
Henkilöstö vuoden lopussa 313

9. Kantaverkko lukuina
113 sähköasemaa
14 400 km voimajohtoa
300 km merikaapeleita
48 000 pylvästä
10 varavoimalaitosta
> 935 MW reservi

10. Kuinka sähkö kulkee?

11. *Kantaverkkoasiakkaille
aiheutuvia jakelun
keskeytyksiä on keskimäärin
noin 3 minuuttia
vuodessa.
Vuodessa on
525 600
minuuttia.
3 min*
Huolehdimme siitä, että Suomi saa häiriöttä sähköä

12. Edistämme sähkömarkkinoiden toimintaa
Siirtoyhteyksien vahvistaminen sisäisesti ja maan rajoilla
parantavat sähkömarkkinoiden tehokkuutta.
Sähkömarkkinoiden edistämisestä hyöytyvät kuluttajat:
yhteiset alueelliset markkinat ja vahvat siirtoyhteydet
tehostavat kilpailua ja alentavat sähkön hintaa.

13. Fingridin tariffi on Euroopan edullisimpia
Norja
4,3
Suomi
4,9
Belgia
5,8
Tanska
9,1
Iso-Brittania
12,0
Irlanti
16,1
Slovakia
16,6
€/MWh
Lähde: Entso-E
Vuoden 2015 kantaverkkohinnoittelu ennakkotiedot. Vertailussa mukana eurooppalaisia
kantaverkkoyhtiöitä, joiden vastuulla on sekä 110 kV että 400 kV sähköverkkoa.
Tsekki
9,5

14. Uusiutuvan energian tuotantokapasiteetti kasvaa
Strategia Lähde: ENTSO-E
Suomessa osuus
vielä pieni, Keski-
Euroopassa jo
lähes riittävä
kattamaan
huippukulutuksen
Tuuli- ja
aurinkovoiman osuus
kuitenkin selvässä
kasvussa myös
Pohjoismaissa

15. Suomi on rakenteellisesti tuonnin varassa
– haaste voimajärjestelmän käyttötoiminnalle
Strategia
1140 MW
995 MW 382 MW
599MW
Keskimääräinen kaupallinen siirtoteho (MW)
1.1. – 28.8.2015

16. Sähkön hinnan muodostuminen pohjoismaisessa
sähköpörssissä
Sähköpörssi laskee Pohjoismaiden ja
Baltian osto- ja myyntitarjouksista
alueelle systeemihinnan
huomioimatta sähköverkon
siirtokapasiteettia
Aluehinnat lasketaan huomioiden
alueiden välinen siirtokapasiteetti
 Jos alueiden välinen siirtokapasiteetti on
riittävä, sähkön hinta koko markkina-alueella on
sama

17. Pääsiirto-
suunnat
(TWh/a)
Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten
vuoden 2000
• Tuetun, hintaan reagoimattoman tuulituotannon lisääntyminen painanut keskimääräistä tukkumarkkinahintaa
• Sähkön kulutuksen kasvu on pysähtynyt ja kulutus on kääntynyt loivaan laskuun Pohjoismaissa
• Kesällä 2015 erityisesti runsas vesitilanne on laskenut pörssihintaa
• Suomi-Ruotsi hintaero on kasvanut huolimatta rajasiirtoyhteyksien normaalista käytettävyydestä 2015
D
K
1
18
3
4
D
K
1
F
2
11
2011 2014
SYS
29,6 €
SYS
47,1 €
Aluehinnat
< 25 €/MWh
25-30 €/MWh
30-35 €/MWh
35-40 €/MWh
40-45 €/MWh
45-50 €/MWh
> 50 €/MWh
2
1
D
K
1
12*
2*
3*
2015
(*17.8. asti)
SYS*
21,3 €
Tuettu tuulivoimatuotanto on laskenut sähkönmarkkinahintaa
– energiasta ylitarjontaa Pohjoismaissa

18. Kesä 2015: Pohjoismaissa sähkön hinta erittäin runsaan
vesitilanteen ja lisääntyneen tuulivoimatuotannon johdosta
ennätysalhaalla
– Selvästi normaalia sateisemmat säät
ja runsaammat lumensulamis-
virtaamat aiheuttaneet vesivoiman
pakkoajoa Ruotsissa
– Vesitilanteen vaikutus sähkön hintaan
Suomessa on vähäisempi johtuen
pienemmästä vesivoimakapasiteetista
 Hintaero Ruotsiin on kasvanut, koska
siirtokapasiteetti Suomen ja Ruotsin
välillä on rajallinen
– Markkinatilanne saattaa jatkua saman
tyyppisenä pitkälle syksyyn
DK1
27,6 €/MWh9,1 €/MWh
Tukkumarkkinahinnat
heinäkuussa 2015
0
5
10
15
20
25
30
2011 2012 2013 2014
Tuulivoimatuotanto Pohjoismaissa [TWh]
Hintaero
18,5 €

19. Rauman tasasähkö (HVDC) asema on verkon keskeinen solmukohta ja
tärkeä Suomen ja Ruotsin välisessä sähkönsiirrossa
Hintaero
18,5 €

20. Tästä kuluttajahinta muodostui vuonna 2014

21. Fenno-Skan 1 ja 2
10.9.2015 / H.Nurminen

22. Fenno-Skan 1 Rauma - Dannebo
• Käyttöönotto 1989, automaatiouudistus 2013
• 400 kV, 500 MW ABB:n LCC konvertteri
• 200 km STK/ABB:n MI merikaapeli
• 33 km avojohto Suomen puolella
• 80% alennettu jännite ja teho heikentyneen kaapelieristyksen vuoksi
Fenno-Skan 2 Rauma - Finnböle
• Käyttöönotto 2011
• 500 kV, 800 MW ABB:n LCC konvertteri
• 196 km Nexansin MI merikaapeli
• FS1 ja FS2 muodostaa +400/-500 kV bipolaariyhteyden
• 33 km avojohto Suomen puolella
• 70 km avojohto Ruotsin puolella
22.1.2015 H.Nurminen

23. Fenno-Skan 2 investoinnin perusteet
• Poistaa pullonkauloja markkina-alueelta
osana suurempaa pohjoismaista Nordel
investointipakettia
• Parantaa voimajärjestelmän
siirtovarmuutta
• Pienentää 400 kilovoltin siirtoverkon
häviöitä
• Lisää Suomen ja Ruotsin välistä
sähkönsiirto-kapasiteettia 40 prosenttia
• Hyödyt n. 1.5* investointi
– 2/3 markkinahyödyt
– 1/3 häviösäästöt
(2011)
3.

24. Fenno-Skan 2 virstanpylväät
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011
esisuunnittelu
investointipäätös
merenpohjatutkimus
rajajohtolupa
vesilupa
nätkoncession
kaapeli– ja konvertterisopimukset
kaapeli tyyppikoe
rakennustyöt alkavat
venttiili tyyppikoe
DC muuntaja tyyppikoe
kaapelin lasku
testaus 16.8 – 17.10
1. 800 MW siirto 21.9
15.12.11 vastaanotto
15.11.11 markkinoille

25. Fenno-Skan 2 osaprojektit
1. HVDC asema Rauma
2. AC asema laajennus Rauma
3. PM3 päämuuntajan lisäys
1. HVDC asema Finnböle
4. AC asema Finnböle
5. 400 kV AC
voimajohto
perusparannus
6. HVDC
voimajohto
7. merikaapeli
8. elektrodin vaihto
9. HVDC voimajohto
500 kV Upgrade
10. lupaprosessi Suomi
11. lupaprosessi Ruotsi

26. September 16, 2008 Fenno-Skan project
26
Fenno-Skan 2 HVDC interconnection cross section
Sweden Finland
0 km
110 m
70 km 194 km 0,3 km 33 km 0 km2 km
400 kV
Substation
09/2010
500 kV
Converter
Station
Finnböle
12/2011
Transition
Station
Dannebo
Submarine Cable
07/2011
Transition
Station
Rihtniemi
500 kV
Converter
Station
Rauma
12/2011
400 kV
Substation
Extension
10/2009
Gulf of Bothnia
500 kV
OHL
Dannebo-
Finnböle
03/2011
500 kV
OHL
Upgrade
Rauma-
Rihtniemi
12/2009
Permissions Finland
Permissions Sweden
Specification
Tendering
Design of the vendor
Construction and manufacturing
Commissioning
2005 2006 2007 2008 20112009 2010
Fenno-Skan 2 HVDC interconnection
cross section
● 800 MW / 500 kV
● Commissioning end 2011
● Budget 315 million euro

27. Ensimmäinen HVDC muuntajayksikkö tyyppitestattu joulukuussa 2010
massa
* kuljetus 250 tn
* kokonais 418 tn
Un 410/209.5/√3/209.5 kV
Pn 328/164/164 MVA
7.9.2011 Timo Kiiveri

28. Venttiili-torni
Venttiili
Suuntaajasilta Rauma
Kohde
Venttiileitä per napa [kpl] 12
Venttiileitä / torni 4
Venttiilitorneja per napa 3
Moduuleja per venttiili 8
Tyristoreja per venttiili 65
Varatyristoria per venttiili 1
Tyristoria per moduli ≤ 9
Reaktoreja per venttiili 8
Tornin massa [tn] 17
Hallin dimensiot [m] PxLxK 33x19x22
Moduuli
Tyristori
7.9.2011 Timo Kiiveri

29. Fenno-Skan 2
Rauma
Fenno-Skan Rauma

30. Fingrid välittää.
Varmasti.

31. Kiitos.
etunimi.sukunimi@fingrid.fi
www.fingrid.fi