KesLi ja LIKES toimivat työparina osatoteuttajan rooleissaan Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi -hankkeessa (KSLAPE), joka on osa valtakunnallista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE, 2017-2018). KesLin ja LIKESin yhteinen osio liittyy perheiden matalan kynnyksen palvelujen kehittämiskokonaisuuteen ja siinä erityisesti varhaiskasvatukseen ja harrastustoimintaan. Tavoitteena on jalkauttaa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia käytäntöön koko maakunnassa sekä saada harrastusten kysyntä ja tarjonta kohtaamaan yhdenvertaisemmin.
KesLi ja LIKES toimivat työparina osatoteuttajan rooleissaan Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi -hankkeessa (KSLAPE), joka on osa valtakunnallista Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE, 2017-2018). KesLin ja LIKESin yhteinen osio liittyy perheiden matalan kynnyksen palvelujen kehittämiskokonaisuuteen ja siinä erityisesti varhaiskasvatukseen ja harrastustoimintaan. Tavoitteena on jalkauttaa varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksia käytäntöön koko maakunnassa sekä saada harrastusten kysyntä ja tarjonta kohtaamaan yhdenvertaisemmin.
Mitä lapsivaikutusten arviointi on? Miksi lapsivaikutusten arviointia tehdään - ja kannattaa tehdä. Millaisiin kysymyksiin lapsivaikutusten arviointi voi vastata? Kuka tai ketkä lapsivaikutusten arviointia tekevät? Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään? Mikä on luottamushenkilön rooli lapsivaikutusten arvioinnissa?
Suomen UNICEFin koulutusmateriaali lapsivaikutusten ennakkoarvioinnista. Materiaalia voi hyödyntää esimerkiksi valmisteleville viranhaltijoille tai luottamushenkilöille järjestettävässä koulutuksessa.
Historiallisen pitkä taloustaantuma jatkuu Suomessa. Toistaiseksi sen vaikutuksista lapsiin ja lastensuojeluun tiedetään melko vähän. Sen sijaan meillä on kattavia tietoja 1990-luvun laman vaikutuksista. Niiden pohjalta voidaan päätellä, että talouslamalla on pitkävaikutteisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tämä heijastuu myös lastensuojeluun. Esityksessä tarkastella talouslaman vaikutuksia erityisesti lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten hyvinvointiin.
Heikki Hiilamo
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
Mitä lapsivaikutusten arviointi on? Miksi lapsivaikutusten arviointia tehdään - ja kannattaa tehdä. Millaisiin kysymyksiin lapsivaikutusten arviointi voi vastata? Kuka tai ketkä lapsivaikutusten arviointia tekevät? Miten lapsivaikutusten arviointia tehdään? Mikä on luottamushenkilön rooli lapsivaikutusten arvioinnissa?
Suomen UNICEFin koulutusmateriaali lapsivaikutusten ennakkoarvioinnista. Materiaalia voi hyödyntää esimerkiksi valmisteleville viranhaltijoille tai luottamushenkilöille järjestettävässä koulutuksessa.
Historiallisen pitkä taloustaantuma jatkuu Suomessa. Toistaiseksi sen vaikutuksista lapsiin ja lastensuojeluun tiedetään melko vähän. Sen sijaan meillä on kattavia tietoja 1990-luvun laman vaikutuksista. Niiden pohjalta voidaan päätellä, että talouslamalla on pitkävaikutteisia ja ylisukupolvisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. Tämä heijastuu myös lastensuojeluun. Esityksessä tarkastella talouslaman vaikutuksia erityisesti lastensuojelutoimien kohteena olevien lasten hyvinvointiin.
Heikki Hiilamo
Suomen aikuisväestön liikkuminen. FinSote 2020 -tutkimuksen tuloksia.THL
FinSote-tutkimuksen tuloksia liikuntasuosituksen mukaan liikkumisesta ja kokemuksesta koronaepidemian tai sen rajoittamistoimien vaikutuksesta päivittäisen liikunnan määrään.
Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti.fi
- Young peoples right to information /nuorten oikeus tietoon
- Aims of Youth Information and Counselling Work / Nuorten tieto- ja neuvotatyön päämäärät
- Youth Information and Counselling as a basic youth work service in Finland (according to Youth Act and related to the Children and Youth Policy programme) Nuorten tieto- ja neuvontatyö osa nuorisotyön peruspalveluita
Luento: Humak, Nurmijärven kampus 16.9.13, kesto 45 min.
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Alustus Sataedun ja Winnovan Opo-päivillä työpajanuorista sekä ohjauksesta. Pohjana julkaisu Että saisi uuden alun. Julkaisu löytyy; https://www.avi.fi/web/avi/julkaisut
Tilastoja ja tarinoita etsivästä nuorisotyöstä Satakunnassa 2016. Aluehallintoviraston ja Satakunnan etsivän nuorisotyön verkoston yhdessä tuottama julkaisu
Arvio etsivän nuorisotyön kohderyhmän suuruudesta kunnittain, seutukunnittain, maakunnittain ja valtakunnittain. Kysdessä on arvio jtyöelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevista nuorista, joka perustuu työttömien nuorten määrään keskimäärin 2013
More from ´State Administrative Agency Southwestern Finland (18)
1. Pori 9.2.2018
8.2.2018 1Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Kohti koko nuoren näkemistä
2. 8.2.2018 2Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Suuret ja vahvat muutokset
Globalisaatio – Kilpailukyky
Urbanisaatio
Ilmastomuutos
Teknologian muutos
Vaihtuvat työmarkkinat
Kasvavat vaatimukset
Polarisaatio
Maakuntauudistus muuttaa kuntien tehtäviä
3. 8.2.2018 3Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Tulevaisuuden haasteet Kasvatus ja koulutus
Kilpailuyhteiskunta nopeasti työelämään, vahva fokus –
merkitys, vauhti ja suorituskyky; voittajat ja häviäjät
Hyvinvointiyhteiskunta- miten torjutaan sosiaalisen
perinnön merkitystä
Demokratia; Demokratia on linnake joka tarvitsee
puolustusta radikalisoitumista vastaan
4. 8.2.2018 4Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Tänään
Nuoruus ja lapsuus työelämään valmistautumisjaksona
Nuoruus kehityksen, muutoksen ja valintojen vaiheena
Aikaisemmin
”We have made of youth a period of waiting. Too old for childhood’s play; too
young for adult activities; unwanted in any job, youth is condemned to kill
time.” (Daily Tribune 1938)
Nuoruus odotusaikana
Nuoruus työstä vapaana tilana
Matkalla kohti
“The period we used to think of as youth is disappearing, with adulthood
encroaching earlier than ever.” (Johanna Wyn 2016)
Nuoruuden ympärillä olevat elämän vaiheet liukenevat
Nuoruus muutosvaiheessa
Noemi Katznelson 10 top motiverede unge
5. 8.2.2018 5Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Yhteiskunnalliset trendit ja nuoret
Nuoret
siirtymävaiheessa
Muuttunut
”kielioppi”
relaatioissa
Polarisaatio
Yksilöllisyys
yhteisöjen
kautta
Tiedon uudet
muodot
Suoritus-
kulttuuri
Noemi Katznelson 10 top motiverede unge
6. Nuoruus lineaarinen prosessi ?
Pohjoismaissa (aikuis)yhteiskunta näkee nuoruus
lineaarisena prosessina
Nuoret tarkastellaan yleensä tulevana työvoimana
(nopesti ja sujuvasti)
8.2.2018 6Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Wulf-Andersen, Follesö og Olsen; Unge, udenforskab og social forandring
– nordiske perspektiver, 2016
7. Nuorten identiteetin rakentamisen tekijöitä
Nuoruus ei vaan ikä käsitteenä vain myös sosiaalisena konstruktiona
Sukupuoli
Seksuaalinen suuntaus
Etninen tausta
Sosiaaliluokka
Perhetausta
Ystävät ja verkostot
Koulutus ja työ
Harrastukset
Fyysinen ja psyykkinen terveys
8.2.2018 7Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Wulf-Andersen, Follesö og Olsen; Unge, udenforskab og social forandring
– nordiske perspektiver, 2016
8. Sanoilla on merkitystä
Nuoret jotka ovat vaikeuksissa tai, joilla on ongelmia, nimetään
yleensä Youth at risk nuoriksi
italian sana rischio = epävarma alkuperä
riski= ottaa riski mahdollisuus voitta saada lisää resursseja tai
epänonistua
”at risk” has become a label attached to young people whose current
behaviors and social backgrounds predict, statistically, a later life off
ill health, poverty, criminality or social disrepute” (Foster&Spencer
2010:130)
Riskisanan varjolla on helppo luoda käytännön toimenpiteitä, kuinka
riskiä voidaan ennaltaehkäistä. Tätä on kritisoitu siksi että data ja
taustaselvitykset jotka ovat riskiryhmän nimittämisen taustalla
epäilyttäviä tai käytetään väärällä tavalla.
8.2.2018 8Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Wulf-Andersen, Follesö og Olsen; Unge, udenforskab og social forandring
– nordiske perspektiver, 2016
9. Sanoilla on merkitystä 2
Yksi kritiikki on myös, että käsite ennaltaehkäisy ja
varhaiset toimenpiteet – tarkoituksena kategorisoida
lapsia ja nuoria potentiaalisina tai odotettavissa olevina
ongelmallisina monesti aktiivisesti vaikuttaa
stigmatisoivasti.
Riski kategorisointi ei ole nuorten käyttämä vaan
aikuisten luoma kuvaus. Nuorilla itsellään kokee että hän
voi vaikuttaa elämäänsä vaikka kaikki ei toimisi
optimaalisesti.
8.2.2018 9Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Wulf-Andersen, Follesö og Olsen; Unge, udenforskab og social forandring
– nordiske perspektiver, 2016
10. Ulkopuolisuus parempi
kuin riski tai syrjäynyt
Ulkopuolisuus lähtee enemmän nuorten omasta
subjektiivisesta kokemuksesta, että olevat ulkopuolella
tärkeitä yhteisöjä, tai käänteisesti heidän keskittymisensä
siihen että kuulua johonkin, olla mukana. sopia
yhteisöön. Ulkopuolisuus ei ole välttämättä ennalta
määrätty ”sisällä tai ulkona”. Sitä voidaan ja tulisi
tarkastella myös heidän suhteensa eri arkiyhteisöihin ja
nuorten omaan määrittelyyn kriiseistä ja tarpeista niissä
8.2.2018 10Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Wulf-Andersen, Follesö og Olsen; Unge, udenforskab og social forandring
– nordiske perspektiver, 2016
11. Ulkopuolisuus/reunalla ei pysyvä olotila
8.2.2018 11Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
¨Noemi Katznelson Hvem er de unge på kanten i danske samfund
12. 8.2.2018 12Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Ulkopuolisuuteen
vaikuttavat
rakenteet
¨Helene Jörgensen og Noemi Katznelson Notat Cefu Unge på kanten i Nord-europa
15. 8.2.2018 15Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Ammattilaisen ”Totuuden” Ansa
Kovin helposti aikuinen ammattilainen ”tietää” osaamisensa ja
ennakko-oletustensa valossa, minkälainen nuori on, mikä häntä
vaivaa ja mitä hän tarvitsee
Vrt asiantuntija jotain jota nuori tekee tai jättää tekemättä – nuori
jotain mitä minä olen tai en ole
Gisela Konopka (1973) on esittänyt hyvän periaatteen:
Meidän tärkein tehtävämme on antaa nuorten oppia tekemään omia
päätöksiään ja luottaa heihin odottamatta, että he tekevät aina
oikeita päätöksiä, tai meidän mielestämme oikeita päätöksiä.
Meidän on annettava heidän yrittää.
Lasse Siurala; Herkkyyttä ja suvaitsevaisuutta, nuorten arjen ymmärtämiseen, Kirjassa Myönteinen
Tunnistaminen
18. 8.2.2018 18Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Kohti koko
nuoren
näkemistä
Kasvatuksellisena
ajatuksena on, että
voimme löytää nuoren
elämäntilanteen kirjosta
niitä asioita, joita tukemalla
hän saa intoa jatkaa
identiteettinsä rakentamista
– vastoinkäymisistä ja
ongelmista huolimatta
Lasse Siurala; ; Herkkyyttä ja suvaitsevaisuutta,
nuorten arjen ymmärtämiseen, Kirjassa
Myönteinen Tunnistaminen
19. 8.2.2018 19Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Lapsen/Nuoren 24 luonteen vahvuuksia
Viisautta ja Tietoa Humanismi/Inhimillisyys Maltillisuus/Harkitsevaisuus
Kognitiiviset vahvuudet, jotka ovat
tärkeitä tiedon hankintaan:
Ihmissuhde relaatio) vahvuudet, joka
osoittaa, että välität muista ihmisistä:
Vahvuudet, jotka suojaavat liioittelua
vastaan:
1) Luovuus
2) Uteliaisuus
3) Avoimuus ja suvaitsevaisuus
4) Rakkaus tietämykseen
5) Viisaus
10) Rakkaus
11) Ystävällisyys
12) Inhimillinen oivallus
16) Anteeksianto
17) Vaatimattomuus
18) Harkinta
19) Itsehillintä
Urheutta ja Rohkeutta Oikeudenmukaisuus TRANSCENDENS
Emotionaalinen voimat, jolla voi
toteuttaa tahtonsa ja saavuttaa
tavoitteensa huolimatta sisäisestä tai
ulkoisesta vastustuksesta:
Kansalais vahvuudet perustana
terveelliselle työelämälle:
Vahvuudet, jotka luovat yhteyden
maailmankaikkeuteen ja luovat
mielekkyyttä
1) Rohkeus
2) Sinnikkyys
3) Rehellisyys
4) Energia ja Innostusta
13) Yhteistyö
14 Oikeudenmukaisuus
15) Johtajuus
20) Kauneuden arvostaminen
21) Kiitollisuus
22) Toivo ja optimismi
23) Huumori
24) Hengellisyys ja henkisyys
Kilde: Mette Marie Ledertoug og Anne Linders bog ’Livduelighed og børns karakterstyrker’. De 24 karakterstyrker bygger på forskning af
Seligman og Peterson, 2004, og arbejdet med styrkebaseret læring bygger på de såkaldte VIA-karakterstyrker (Values In Action).
Elämänkyky
20. 8.2.2018 20Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Lapsi- ja
nuorisopolitiikan
päätöksenteko
järjestelmä
Nuorisolaki (21.12.2016)1285/2016
§§ 2 ja 9)
Terveydenhuoltolaki (1326/2010, § 12)
Lastensuojelulaki (417/2007) 12§)
Perusopetuslaki (21.8.1998/628)
Nuorisolaki (20.8.2010/693 § 7)
LAPE-ryhmä
22. 8.2.2018 22Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
PERUSTOIMINNOT KEINONA?
Lapsille ja nuorille on eri elämänvaiheissa tarjolla paljonkin apua, mutta
se ei aina vastaa heidän tarpeitaan. Syrjäytyvien nuorten
auttamiseksi pohditaan nyt muun muassa oppivelvollisuusiän
nostamista, mutta se tuskin on tehokkain keino auttaa juuri
huonoimmin pärjääviä nuoria. Varhaiskasvatuksella, peruskoululla
ja opiskeluhuollolla on jo mahdollisuus edistää yhdenvertaisuutta
ja tasoittaa hyvinvointieroja. Enemmän huomiota pitäisikin kohdistaa
siihen, miten nuorten yksilöllisiin avuntarpeisiin vastataan riittävän
varhaisessa vaiheessa.
HS pääkirjoitus 9.11.2017
23. 8.2.2018 23Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Millä on nuorten mielestä merkitystä
Unge på kanten av det danske samfund Noemi Katznelson Helene Elisabeth Dam Jørgensen Niels Ulrik Sørensen
24. 8.2.2018 24Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Resepti
The recipe is simple:
It´s an arm around the shoulder
And a kick in the ass
Howard Williamson
Nuorisotutkija
26. 8.2.2018 26Lounais-Suomen Aluehallintovirasto, Opetus ja kulttuuri/Nuoriso Sivistystoimentarkastaja Erik Häggman
Lähteet
Häkli, Kallio ja Korkiamäki (toim) Myönteinen tunnistaminen, Nuorisotutkimusverkosto 171,
Tampere 2015
Lasse Siurala; Herkkyyttä ja suvaitsevaisuutta, nuorten arjen ymmärtämiseen, Kirjassa myönteinen
tunnistaminen
Katznelson, Noemi; Jørgensen, Helene Elisabeth Dam; Sørensen, Niels Ulrik; Hvem er de unge på
kanten af det danske samfund? , Aalborg Universitetsforlag 2015, serien Ungdomsliv
www.vejlederform.dk, Tema Kunstig intelligens
Aarhus Universitet, Danmarks institut for utdanning og pedagogik, tidskriften asterisk nr 77 mars
2016 tema Resiliens; http://edu.au.dk/aktuelt/asterisk/magasinetasteriskarkiv/
Helene Jörgensen og Noermi Katznelson, Notat Cefu maj 2014, Unge på kanten i Nord-Europa
Editor's Notes
7,1 miljoona työpaikkaa häviää automatisoinnin vuoksi World Economic foorumin myötä seuraavan neljän vuoden aikana.
Polarisaatio vahvistuu.
Muutosvauhti vain kiihtyy, miten käy niille nuorille joilla ei ole, vankka luottamus ja vankka mieli, tässä kehityksessä.
Yli 60 % nyt peruskoulussa olevat tulee opiskelemaan ammatteihin, jotka eivät vielä ole olemassa
Tämä muistin pano
Katso erillinen teksti
Katso erillinen teksti
Siiloja syntyy myös kuin tarkastellaan lapsuus ja nuoruus kapeasti
Sanoilla on iso merkitys, käsitteiden käyttö suunta aina huomion johionkin tietty paikkaan asiaan tai tukee tiettyjä tulkintoja . Esimerkiksi riski sanaa käyttämällä voidaan luoda kuvia ratkaisusta jolla ennaltaehkäistään riskin toteutumista.
Ulkopuolisuus, nuoret reanalla, riski nuoret, syrjäytyneet, heikommassa asemat olevat rakkaalla lapsella on monta nimeä
Ulkopuolisuus ei ole pysyvä olotila vaan nuoret pyrkii koko ajan siisään reunoilta. Esimerkiksi ulkopuolisuutta kin voidaan tarkastella esimerkiksi työn ja koulutuksen olotilana mutta unohtaa että ulkopuolisuuden keskeinen syy saattaa olla yksinäisyys ja koulukiusaaminen. Tilastollinen näkökulma ei kerro mitään muuta kuin keskiarvo tai määrälliset asiat
Rakenteiden lisäksi on hyvä muistaa että nuorilal itsellä on aina jonkinlainen startegia mitä suhtautua tilanteeseen
Vuoden 2017 kouluterveyskysely kertoo sen että nuoret eivä koe yhdellä keskeisillä areenoilla vaikutusmahdollisuuksia. Toki perheen suuntaan hyvät. Uskon että muihin viranomaisiin vielä huonommat
On aika lopettaa ylimitoitettu fokus diagsostisoida lapset ja nuoret, ja enenevässä määrin diagnostisoida yhteiskuntaa jossa eläämme. Nuorten mielenterveydelliset ongelmat kytketään liian usein yksilöön ja nuori hyväksyy sen vaikka ongelmat ovat yleensä yhteiskunnallisia tai suhteista johtuvia
Siilot syntyy myös kuin ammattilainen luulee tietävänsä mitä nuori tarvitsee. Vrt oeptaja puhuu siitä mitä nuori tekee tai ei tee, nuori siitä mitä hän on tai ei ole
Nuorten ongelmat ja niitten syyt ovat usein laajoja eikä niitä ratkaise yhden tieteen avulla . Tarvitaan psykologia pedagogiikka, nuorisotyötä, terveystiede jne
Mahdollistaa että nuoret voivat kehittyä kokonaisvaltaisesti ja työskennellä heidän kanssaan henkilökohtaisen, sosiaalisen ja koulutuksellisen kehityksen helpottamiseksi, jotta he voivat kehittää ääntään, vaikutustaan ja sijoittumistaan yhteiskuntaan ja saavuttaa täyden potentiaalinsa
Meidän tulee tarkastella nuoren/nuorten asioita monesta perspektiivistä, esimerkiksi opiskelun ongelma ei tarvitse johtua koulusta tai yksilön oppimiskyvystä
Joikaisesta nuoresta ihmisessä löytyy vähintään yksi hyvä tai vahva piirre
Meillä on työvälineet Kouluterveyskysely, hyvinvointi suunnitelmat ja kertomukset, meillä puutuu dialooginen palveluyhteisö
Yhteisillä ponnistuksiilla saavutetaan aina tuloksia
Yleiset toimivat palvelut on aina tehokkaampia kuin jatkuvat erillisratkaisut