Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksen mukaan ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruoankulutuksessa. Peltomaiden hiilidioksidipäästöjen vähentäminen pienentää erityisesti eläinperäisiä tuotteita sisältävien ruokavalioiden ilmastovaikutusta. Muutos vaatii selkeää ohjausta sekä merkittäviä rakenteellisia muutoksia maa- ja elintarviketaloudessa.
The document discusses beekeeping in Croatia, including statistics on numbers of beekeepers and hives from 2005-2016. It notes an increase in new beekeepers without proper training, contributing to spread of diseases. It describes a beekeeping school program to train new beekeepers. Major challenges include varroa mites, American foulbrood disease, and lack of nutrition. Methods of integrated pest management and integrated pathology are discussed. Statistics on colony losses from 2012-2015 are provided and attributed mainly to varroa, disease, and malnutrition.
Mehiläispesistä kerätyillä siitepölyillä voidaan selvittää kasveja,, joissa mehiläiset käyvät. Anneli Salosen esityksessä kerrotaan, mitä tuloksia saatiin siitepölyjä tutkimalla.
SML:n Talvipäivät 2015
Parveilun estäminen on yksi mehiläistarhaajan taitoja. Mehiläinen 4/2012 -lehdessä julkaistu ohjeistus kertoo, miten voi tarkkailla parveilukuumetta ja kuinka parveilun voi estää.
Vuonna 2014 tehty sopimus mahdollistaa suomalaisen hunajan viennin Kiinaan pakattuna Kuningatar-purkkeihin. Tao Wu pohjusti esityksessään, miksi Suomesta pitäisi viedä hunajaa maahan, joka tuottaa suuren osan maailman hunajasadosta.
Mehiläishoitajain Talvipiäivät 2015.
Työterveyslääkäri, mehiläistarhaaja Paula Keinäsen esitys mehiläistarhaajan terveydestä ja työturvallisuudesta. Mukana mm. työskentelyasennot, mehiläismyrkkyallergia ja erilaisten myrkyllisten aineiden käsittely.
Aija Tarvaisen näkemyksiä siihen, miten mehiläistarhaus on alkanut ja kuinka hunajabisnestä tehdään. Esitys Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa 15.11.2014.
Pieni pesäkuoriainen, SML:n tautiseminaari 27.2.2016, Kokkola, Maritta Martikkala. Pieni pesäkuoriainen on mehiläisten vakava tuholainen, jota ei vielä ole Suomessa. Ohjeita tarhaajalle pienen pesäkuoriaisen tunnistamiseen.
The document discusses beekeeping in Croatia, including statistics on numbers of beekeepers and hives from 2005-2016. It notes an increase in new beekeepers without proper training, contributing to spread of diseases. It describes a beekeeping school program to train new beekeepers. Major challenges include varroa mites, American foulbrood disease, and lack of nutrition. Methods of integrated pest management and integrated pathology are discussed. Statistics on colony losses from 2012-2015 are provided and attributed mainly to varroa, disease, and malnutrition.
Mehiläispesistä kerätyillä siitepölyillä voidaan selvittää kasveja,, joissa mehiläiset käyvät. Anneli Salosen esityksessä kerrotaan, mitä tuloksia saatiin siitepölyjä tutkimalla.
SML:n Talvipäivät 2015
Parveilun estäminen on yksi mehiläistarhaajan taitoja. Mehiläinen 4/2012 -lehdessä julkaistu ohjeistus kertoo, miten voi tarkkailla parveilukuumetta ja kuinka parveilun voi estää.
Vuonna 2014 tehty sopimus mahdollistaa suomalaisen hunajan viennin Kiinaan pakattuna Kuningatar-purkkeihin. Tao Wu pohjusti esityksessään, miksi Suomesta pitäisi viedä hunajaa maahan, joka tuottaa suuren osan maailman hunajasadosta.
Mehiläishoitajain Talvipiäivät 2015.
Työterveyslääkäri, mehiläistarhaaja Paula Keinäsen esitys mehiläistarhaajan terveydestä ja työturvallisuudesta. Mukana mm. työskentelyasennot, mehiläismyrkkyallergia ja erilaisten myrkyllisten aineiden käsittely.
Aija Tarvaisen näkemyksiä siihen, miten mehiläistarhaus on alkanut ja kuinka hunajabisnestä tehdään. Esitys Mehiläishoitajain Liiton Sadonkorjuuseminaarissa 15.11.2014.
Pieni pesäkuoriainen, SML:n tautiseminaari 27.2.2016, Kokkola, Maritta Martikkala. Pieni pesäkuoriainen on mehiläisten vakava tuholainen, jota ei vielä ole Suomessa. Ohjeita tarhaajalle pienen pesäkuoriaisen tunnistamiseen.
2. Siitepöly mehiläispesässä
• Mehiläiset keräävät omaksi ravinnokseen
• Pesän tarve 30-40 kg vuodessa
• Keruuta säädellään tarpeen mukaan
• Kasvien pölytys
Ravintosisältö ja käyttö:
• Sisältää monipuolisesti vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita
• Proteiinipitoinen, kaikkia aminohappoja, flavonoideja,
fytosteroleja
• Käytetään myös muiden eläinten ravinnoksi
• Ihmiset käyttäneet jo muinaisten egyptiläisten ajoista erilaisiin
hyvinvointitarkoituksiin mm. elinvoiman ja vireyden lisäämiseen
• Käytetty myös esim. eturauhasvaivoihin , allergian hoito,
maksatulehdus
2
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen
3. Siitepölyn keruu mehiläispesästä
•Mehiläinen kuljettaa siitepölyä pesään
takajalkojensa siitepölyvasuissa
•Pesän lentoaukon eteen tai alle asennetaan
keruulaite, jonka läpi kulkiessaan
mehiläisen jaloissa olevat siitepölypallerot
putoavat keruukoriin
3
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen
4. Kesällä 2011 saatu siitepölysaalis eri puolilta
Suomea
4
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen
5. Kesän 2012 kokeen tarkoitus
• Siitepölykeräinten vertailukokeen tarkoitus:
– selvittää, onko edestä ja alta keräävien keräinten satoerot todellakin
niin suuret, kuin kesän 2011 tulokset antoivat odottaa
5
6. Kokeen toteutus
• Samalle tarhalle suunnilleen
samansuuruisiin pesiin
asennettiin kuusi erilaista
siitepölynkeräintä
• Pesistä kerätyn siitepölyn
määrä merkittiin muistiin
päivä ja pesäkohtaisesti
• Tarhalla oli käytössä myös
pesävaaka, jonka tarkoitus
oli verrata hunajasadon ja
siitepölysadon kehittymistä
toisiinsa
6
9. Siitepölysaalis kesällä 2012 Joensuussa
- erilaiset keräimet samalla tarhalla
9
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen
A= edestä (Viro 1)
B= alta (Matti L)
C= edestä (Viro 2)
D= alta (Mesimestari)
E= edestä (Korpiaho)
F= alta (Korpiaho)
Alta keräävätEdestä keräävät
10. Päivittäiset siitepölysaaliit (g) tarhan pesissä
10
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen
11. Siitepölysaaliit kesällä 2012
- edestäpäin keräävät
11
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen
12. Siitepölysaaliit kesällä 2012
- altapäin keräävät
12
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen
20. Altakeräävä Matti Lahtinen
20
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen
• Plussat
– Hyvä altakeräävä
– Keruutulos
edestäkeräävien
luokkaa kesällä 2012
– Keruu helppo ottaa
pois päältä
– Keruukoriin ei mene
paljon roskia
• Miinukset
– Keruulaatikon
pohjaverkko liian harva
ja epä-käytännöllistä
materiaalia
– Hankala pestä
21. Altakeräävä Korpiahon hunaja OY
21
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen
22. Johtopäätökset
•Kesä 2012 oli hyvin sateinen ja mehiläisten keräämän siitepölyn
määrä oli kaiken kaikkiaan hyvin vähäinen
•Esim. kokomuovisella edestä keräävällä loukulla kesän 2011 ja 2012
satojen ero oli yli kolme kiloa ja alta keräävällä lähes kilon
•Tärkeää olisi testata loukut myös hyvänä siitepölyn satokesänä
•Siitepölystä voi saada tuloa saman verran kuin pesästä kerättävästä
hunajasta
– esim. siitepöly 100-200 €/ 2 kg (riippuen myyntitavasta)
– myyntitulo n. 30 kg hunajaa 120-350 €
•Kaikki loukut soveltuvat hyvin omatarvekeruuseen
22
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012
Maritta Martikkala ja Anneli Salonen