Skip to main content
UploadLanguage (EN)Support
BusinessMobileSocial MediaMarketingTechnologyArt & PhotosCareerDesignEducationPresentations & Public SpeakingGovernment & NonprofitHealthcareInternetLawLeadership & ManagementAutomotiveEngineeringSoftwareRecruiting & HRRetailSalesServicesScienceSmall Business & EntrepreneurshipFoodEnvironmentEconomy & FinanceData & AnalyticsInvestor RelationsSportsSpiritualNews & PoliticsTravelSelf ImprovementReal EstateEntertainment & HumorHealth & MedicineDevices & HardwareLifestyle
Natural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke), profile picture
Uploaded byNatural Resources Institute Finland (Luke) / Luonnonvarakeskus (Luke)
PDF, PPTX525 views

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä

Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä. Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen, Luonnonvarakeskus (Luke). Esitetty Puutarhatilojen maan kasvukunto -teemapäivässä maaliskuussa 2017.

Science◦
Download as PDF, PPTX
© Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus Pirjo Kivijärvi ja Sari Iivonen Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi, sari.iivonen@luke.fi Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä Resurssitehokas vihannestuotanto (REVI)-hanke Puutarhatilojen maan kasvukunto teemapäivät Maaliskuu 2017
© Luonnonvarakeskus Esityksen kulku • Johdattelu aiheeseen • Näytteiden keruu ja kenttäkokeet • Tuloksia • Tuotoksia • Työ jatkuu… 2 7.4.2017Pirjo Kivijärvi
© Luonnonvarakeskus Case: superpottu Perunan ravintosisältö ihan eri luokkaa kuin 1940-luvulla – pohjalaisviljelijä koeviljelee vastavetona ravintorikastettua superpottua • Uudenlaisten perunoiden taustalla on viljelykierto, maan biologisen elämän rikastuttaminen sekä täsmälannoitus • tarkoitus on kasvattaa perunoita viljelykierrolla, johon kuuluvat sapattivuodet ja maata parantavat välikasvit, jotka murskataan peltoon ravinnoksi. Maahan on tarkoitus sitouttaa hiiltä ja saada aikaiseksi humusta, joka on kadonnut useilta perunapelloilta tehomaatalouden myötä. • perunoita lannoitetaan nestemäisellä kompleksilannoituksella Lähde: yle.fi 3 7.4.2017 SuperPotun viljely lähtee ajatuksesta ”Terve maa tuottaa terveellisen sadon”, www.superpottu.fi Kuva: www.superpottu.fi Pirjo Kivijärvi
© Luonnonvarakeskus Esimerkkejä aiemmin tuotetuista oppaista 4 7.4.2017Pirjo Kivijärvi https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/viherlannoitusopas_2104_kevytsuojattu_1.pdf http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102395/TEHO%20Plus%20- hankkeen%20julkaisu%206_2014.pdf?sequence=2 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/93981/TEHO_Plus_Viherlannoitusopas_2013.pdf?se quence=2
© Luonnonvarakeskus Optimointi = Parhaan vaihtoehdon etsimistä 5 7.4.2017Pirjo Kivijärvi Mitä lisäarvoa halusimme tuottaa
© Luonnonvarakeskus Mitkä seikat vaikuttavat viherlannoituskasvin ja kerääjäkasvin valintaan? 6 7.4.2017Pirjo Kivijärvi Kerääjäkasvin valintaan vaikuttaa eniten: nopea taimettuminen ja rikkakasvien varjostus, maanparannusvaikutus ja kasvinsuojelullinen näkökulma Kysely vihannesviljelijöille 2014
© Luonnonvarakeskus Tiedon keruu viherlannoituskasvustoista 7 7.4.2017Pirjo Kivijärvi • Näytteitä tilojen viherlannoituskasvustoista ja kenttäkokeista • Massan tuotto, kuiva-ainepitoisuus ja ravinnepitoisuus kasvilajeittain
© Luonnonvarakeskus Maanäytteet 8 7.4.2017Pirjo Kivijärvi • Viherlannoitus- ja kerääjäkasvilohkoilta maanäytteitä 0-25 ja 25-50 cm:n syvyydestä • Viljavuus, kokonais- ja liukoinen typpi, varastoravinteet ja orgaaninen hiili
© Luonnonvarakeskus Yksi- ja monivuotiset viherlannoitusseoskasvustot 9 Yksivuotiset (siemenmäärä kg/ha): • Rehuvirna (40)-ruisvirna (20)-kaura (30) • Ruisvirna (40)-kaura (30)-öljyretikka (5) • Herne (70)-vihantahärkäpapu (230) • Valkosinappi (10)-herne (100) Monivuotiset (siemenmäärä kg/ha): • Retu-apilanurmiseos (20)-kaura (30) • Alfa-mailasseos (20)-kaura (30) • Valkomesikkä (12)-timotei (6)-kaura (30) Yhteistyössä Livia ammattiopisto, Naturcom ja Elomestari Kuva Pirjo Kivijärvi Viherlannoituskoekasvustot Luke Mikkeli ja ammattiopisto Livia Tuorla 2016 Pirjo Kivijärvi
© Luonnonvarakeskus Kerääjäkasvikoe 2014-2015 • Tilakoe luomutilalla • Parsakaali nostettu lohkolta heinäkuun puolivälissä, kerääjäkasvit kylvettiin 18.8. • Testatut kerääjäkasvit: italianraiheinä (25 kg/ha), hunajakukka (15 kg/ha), valkosinappi (20 kg/ha) ja öljyretikka (15 kg/ha) (kontrolli: ei kerääjäkasvia) • V. 2015 lohkolla porkkana 10 7.4.2017Pirjo Kivijärvi
© Luonnonvarakeskus Tuloksia - esimerkkejä viherlannoituskasvustoissa käytetyistä siemenmääristä ja siemenmääräsuositukset 11 7.4.2017Pirjo Kivijärvi Kasvi/seos Käytetyt siemenmäärät, kg/ha Suositukset, kg/ha Puna-apila + timotei 5 + 10-20 2-7 + 5-15 Puna-apila + nurminata + timotei 4 + 10 + 10 2-7 + 4-8 + 5-15 Kaura + puna-apila + timotei 180 + 5 + 10 150 + 2-7 + 5-15 Persianapila + rehuvirna + engl.raiheinä 8 + 30 + 10 8-12 + 40-60 + 5-15 Valkoapila + timotei + ital.raiheinä 4,5 + 10 + 10,5 1-3 + 6-15 + 5-15 Valkomesikkä + timotei 12 + 6 7-15 + 5-15 Valkomesikkä 7 7-15 Herne + sinappi 100 + 10 60-100 + 5-20 Herne + kaura 90 + 90 60-100 + 150 Herne + härkäpapu 70 + 230 60-100 + 60-120 Sinappi + härkäpapu 20 + 250 5-20 + 60-120 Kerääjäkasvi Kylvösiemenmäärä, kg/ha Valkosinappi 17-20 Italian raiheinä 20-30 Hunajakukka 10-17 Öljyretikka 10-17 Kevätvehnä 180 Kaura 125 Syysruis 100 Syysrypsi ja - rapsi 180 Virnat 100 Kerääjäkasvien siemenmääräsuositukset puhdaskasvustoissa
© Luonnonvarakeskus Tuloksia - viherlannoituskasvustonäytteistä mitattuja eri kasvilajien kuiva-ainepitoisuuksia 12 7.4.2017 Kasvilaji ja kasvuaste/korjuuaika Kuiva-ainepitoisuus % Puna-apila kesäkuun lopulla, kukintavaihe 16 syyskuussa 21 Valkoapila alkukesä 13 kukinnan loppuvaihe 17 Timotei kesäkuu, osittain tähkällä 19-22 tähkällä, kukinnan alussa 23 kukinnan lopussa 28-29 Valkomesikkä nuori kasvusto, kukinta alussa 15 kukinta puolessa välissä 23 Virnat kukinnan alku 20 palot muodostuneet 18-20 Herne heinäkuun alku, kukintavaihe 16-17 palot muodostuneet 21-22 Härkäpapu kukinnan alku 13 palot muodostuneet 17-18 Sinappi kukintavaiheessa 17-18 kukinnan loppuvaiheessa 21 Rehu- ja muokkausretikka 7-8 Viljat vihantaviljat 20 tähkällä 25
© Luonnonvarakeskus Tuloksia - erilaisten viherlannoituskasvustojen massan tuotossa suuria eroja 13 7.4.2017Pirjo Kivijärvi Huomioitavaa: Monivuotisilla kasveilla koko kasvukauden sato, yksivuotisilla kasvuaika vain noin 2 kk
© Luonnonvarakeskus 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 1 2 3 4 5 6 kgkuiva-ainetta/ha juuret versot • Viherkesantojen kuiva- ainesadot (kg/ha) Jokioisten kokeissa vuosina 1989-1991. • 1 = yksivuotinen ruisvirna • 2 = yksivuotinen westerwoldin raiheinä • 3 = yksivuotinen westerwoldin raiheinän ja puna-apilan seos • 4 = kolmivuotinen timotei • 5 = kolmivuotinen timotein ja puna-apilan seos • 6 = kolmivuotinen vuohenherne • (Lähde: Känkänen, H.2000) Pirjo Kivijärvi Paljonko kasvimassaa on maanpinnan alapuolella?
© Luonnonvarakeskus15 7.4.2017Pirjo Kivijärvi Tuloksia – yksi- ja monivuotisten viherlannoituskasvustojen massan tuotto Tuorlassa 2016 9942 9521 8917 6015 8009 6794 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 Viherlannoituskasvustojen kuiva-ainemassa, kg/ha
© Luonnonvarakeskus Tuloksia – Tuorlan viherlannoituskasvustot 16 7.4.2017Pirjo Kivijärvi Kasvustot niitetty 27.9. Kasvusto murskattu ja muokattu maahan 27.9. 79 72 101 43 28 30 41 302 373 309 158 213 233 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Kg/ha Viherlannoitusmassan sisältämä typpimäärä, kg/ha ka, ja maan likuonen typpi 1.11.2016 Liuk N maassa N kasvustossa
© Luonnonvarakeskus N P K Ca S % % % % % Puna-apila 2,3 0,2 2,0 1,4 0,1 19 Valko-apila 3,3 0,3 3,5 1,4 0,2 13 Herne 3,0 0,3 2,2 1,3 0,1 14 Virnat 2,4 0,4 1,3 1,6 0,2 17 Sinimailanen 3,7 0,4 2,9 1,8 0,2 11 Valkomesikkä 2,4 0,3 2,4 0,8 0,2 20 Härkäpapu 2,9 0,4 2,3 0,9 0,1 14 Retikat 3,0 0,5 5,6 1,8 0,6 12 Sinappi 1,9 0,3 2,8 1,1 0,4 22 Timotei 1,5 0,3 2,4 0,3 0,1 30 Viljat 2,1 0,3 1,8 0,5 0,2 20 C/N Eri ravinteiden pitoisuus kuiva-aineessa Tuloksia - Viherlannoitus- ja kerääjäkasvien ravinnepitoisuuksia ja C/N 17 7.4.2017Pirjo Kivijärvi
© Luonnonvarakeskus Typen vapautuminen kasvimassasta 18 7.4.2017Pirjo Kivijärvi • Maan hajottajamikrobisto tarvitsee lisääntymiseensä kasvimassaa, jonka typpipitoisuus on noin 1,7 % • Alhaisen typpipitoisuuden omaavilla kasveilla massan sisältämä kaikki typpi sitoutuu hajotustoimintaan
© Luonnonvarakeskus Paljonko herne-sinappi-viherlannoitus tuo typpeä maahan laskennallisesti 19 7.4.2017Pirjo Kivijärvi herneen typpi-% = 3,0 sinapin typpi-% = 1,9 Esimerkkikasvustossa herneen osuus 58 % ja sinapin 42 % -> seoksen typpipitoisuus 2,5 % Herne-sinappiseoksen kuiva-ainesato 5 400 kg/ha -> 2,5 * 5 400 = 135 kg N/ha Hajotustoiminnan ”yli” jäävä typpi: 2,5 % – 1,7 % = 0,8 % 0,8 % * 5 400kg/ha = 43 kg N/ha (+ juurimassan sisältämä typpi)
© Luonnonvarakeskus20 7.4.2017 Mitatut maan typpipitoisuudet: esimerkki • Sipulivuonna kokonaistypen määrä 7500 kg/ha (0-25 cm), 3300 kg/ha (25-50 cm) ja orgaanisen aineen pitoisuus 7,1 % (org. hiili 4,15 %) Kuiva-ainesato 5 400 kg/ha, kuiva-ainesadon sisältämä typpi 135 kg/ha Maanpäällinen kuiva-ainesato 1 820 kg/ha, jossa N 45 kg/ha Juurten kuiva-ainesato 915 kg/ha, jossa N 12 kg/ha Lisäys 49 kg N/ha
© Luonnonvarakeskus Tuloksia – kerääjäkasvit 21 2821 1985 2951 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 Samettikukka 14.9. Öljyretikka 14.9. öljyretikka 6.10. Kerääjäkasvit vihannestilalla, kuiva- ainemassa (kg/ha) 89 60 102 8 11 16 150 101 156 45 38 53 10 4 6 0 50 100 150 200 Samettikukka 14.9. Öljyretikka 14.9. Öljyretikka 6.10. Kg/ha Kerääjäkasvien kuiva-ainemassan sisältämät ravinteet N P K Ca Mg • Samettikukka varhaiskaalin jälkeen • Öljyretikka lantun jälkeen • Kerääjäkasvien nimen perässä olevat päivämäärät ovat kerääjäkasvustosta otettujen näytteiden korjuupäivämääriä
© Luonnonvarakeskus Tuloksia – kerääjäkasvikoe parsakaalin jälkeen 22 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Valkosinappi Hunajakukka Italianraiheinä Öljyretikka Kerääjäkasvien kuiva-ainesato, kg/ha • Öljyretikka iti erittäin huonosti -> syy parsakaalin satojätteet? • Myös italianraiheinäkasvusto harvaa
© Luonnonvarakeskus Tuloksia – maan liukoisen typen määrän muutokset kerääjäkasvikokeella eri maakerroksissa, kg/ha 23 7.4.2017Pirjo Kivijärvi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 6. elo 0-25 cm 12. syys 0-25 cm 9. loka 0-25 cm 9. loka 25-50 cm Kontrolli Italianraiheinä Hunajakukka Valkosinappi Öljyretikka Elokuussa otettu näyte on kokoomanäyte koko koealasta ennen kerääjäkasvien kylvöä
© Luonnonvarakeskus Tuloksia – porkkanan sato kerääjäkasvien jälkeen 24 7.4.2017Pirjo Kivijärvi 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 Kontrolli Italianraiheinä Hunajakukka Valkosinappi Öljyretikka Kg/ha Kauppakelpoinen sato Kokonaissato • Kerääjäkasvien suurin hyöty saadaan, jos kerääjäkasvia seuraava viljelykasvi on matalajuurinen (sipuli, salaatti) • Syväjuurisilla kasveilla edellisen vuoden kerääjäkasvin typpivaikutus voi olla negatiivinen
© Luonnonvarakeskus Lopputuotokset ’Summa summarum’ Tietolehtinen viherlannoitus- ja kerääjäkasvit avomaavihannes- tuotannossa: www.luke.fi/projektit/luomupuutarha Characteristics of various catch crops in the organic vegetable production in northern climate conditions – results from an on-farm study: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Reports165.pdf Optimaaliset viherlannoituskäytänteen sipulille ja porkkanalle • Optimointimenetelmänä käytetään lineaarista optimointia • Optimoinnilla tarkoitetaan sitä, että mallissa huomioidaan • eri viherlannoituskasvien ja –seosten biologiset esikasviarvot (mm. biomassan tuotanto, ravintosisältö, ravinteiden vapautumisnopeus) sekä • eri viherlannoituskasvien viljelyn talous (mm. siemenkustannus, viljelytöiden kustannus, tuet) • Mallit valmistuvat vuoden 2017 lopulla ja ne liitetään Luken Taloustohtorin LaskelmaKirjastoon 25 7.4.2017Pirjo Kivijärvi
© Luonnonvarakeskus26 7.4.2017Pirjo Kivijärvi Luken Taloustohtorin LaskelmaKirjasto https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/taloustohtori/laskelmakirjasto/avom aanvihannekset
© Luonnonvarakeskus Työ jatkuu… • Viherlannoitus- ja kerääjäkasvien työ jatkuu REVI-hankkeessa – yksi- ja monivuotiset viherlannoituskasvit ja seokset – viherlannoituksen vaikutus seuraavan vuoden satokasviin – viherlannoituskasvien merkitys tautipaineeseen – kerääjäkasvit 27 7.4.2017Pirjo Kivijärvi
© Luonnonvarakeskus Tämän esityksen tulokset on tuotettu Luonnonvarakeskuksen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja viljelijöiden yhteistyönä useassa hankkeessa 28 7.4.2017