Perusasioita eläkkeistä kansainvälisissä tilanteissaEläketurvakeskus
Asutko ulkomailla tai suunnitteletko muuttoa? - Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät tiistaina 27.8.2013 infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Perusasioita eläkkeistä kansainvälisissä tilanteissaEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät keskiviikkona 27. elokuuta 12. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Kelan päätoimitalossa pidetyn tilaisuuden pääasiallisena kohderyhmänä olivat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/sosiaaliturva-ja-verotus-ulkomaille-infotilaisuus-27.8.2014
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke perustuu kansaneläkelakiin, työeläkejärjestelmän perhe-eläke perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen.
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Perusasioita eläkkeistä kansainvälisissä tilanteissaEläketurvakeskus
Asutko ulkomailla tai suunnitteletko muuttoa? - Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät tiistaina 27.8.2013 infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Perusasioita eläkkeistä kansainvälisissä tilanteissaEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät keskiviikkona 27. elokuuta 12. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Kelan päätoimitalossa pidetyn tilaisuuden pääasiallisena kohderyhmänä olivat ulkomaille muuttaneet tai muuttoa suunnittelevat työntekijät ja eläkeläiset.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja verotukseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/sosiaaliturva-ja-verotus-ulkomaille-infotilaisuus-27.8.2014
Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä perhe-eläkejärjestelmää: Kelan hoitama perhe-eläke perustuu kansaneläkelakiin, työeläkejärjestelmän perhe-eläke perustuu edunjättäjän ansaitsemaan työ- tai yrittäjäeläkkeeseen.
Kansaneläke turvaa vähimmäiseläkkeen niille, joilla
ei ole omaa ansioeläkettä tai puolison jälkeen maksettavaa leskeneläkettä tai niiden määrä on pieni.
Kanta palvelut häiriötilanneohje apteekeille ja terveydenhuollolleKela
Terveydenhuollolla ja apteekeilla on toimintaohjeet Kanta-palvelujen poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Niillä varmistetaan, että potilaiden hoito ja lääkitys toimii, vaikka Kanta-palvelut poikkeuksellisesti olisivat pois käytöstä.
Mitä tarkoittaa sairauden hoidon kannalta välttämätönKela
Mikä toimeentulotuessa puhututtaa tänä syksynä? Mediatilaisuus toimeentulotuesta 6.9.2017, Kelan päätoimitalo
Mitä tarkoittaa sairauden hoidon kannalta välttämätön?
Johtava ylilääkäri Ilona Autti-Rämö,
Vastaava asiantuntijalääkäri Helena Kastarinen
Mikä toimeentulotuessa puhututtaa tänä syksynä? Mediatilaisuus 6.9.2017, Kelan päätoimitalo
Toimeentulotuen tilannekatsaus – miten Kelalla menee nyt?
Marja-Leena Valkonen, etuuspäällikkö
Miten koronavirusepidemia on vaikuttanut Kelan asiakaskuntaan?Kela
Miten koronavirusepidemia on vaikuttanut Kelan asiakaskuntaan? Mediatilaisuus 16.6.2020.
Hallituksen puheenjohtaja Vertti Kiukas
Pääjohtaja Outi Antila
Tutkimuspäällikkö Signe Jauhiainen
Esityksessä on kuvattu sote- ja maakuntauudistuksen sekä valinnanvapauden toimeenpanoa varten kehitettävä tietojärjestelmäkokonaisuus. Tilanne 12/2018.
Esityksessä on kuvattu sote- ja maakuntauudistuksen sekä valinnanvapauden toimeenpanoa varten kehitettävä tietojärjestelmäkokonaisuus. Tilanne 12/2018.
2. Asialista
1. Mikä on perustoimeentulotuki
2. Tuen hakeminen ja perhekäsite
3. Tosiasiassa käytettävissä olevat tulot
4. Tilanteet, joissa opiskelija ei voi saada opintotukea
5. Toimeentulotuki kesällä
2
3. Mikä on perustoimeentulotuki
• Toimeentulotuki koostuu perustoimeentulotuesta,
täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä
toimeentulotuesta.
• Kela ratkaisee perustoimeentulotuen, johon kuuluvat perusosa ja
muut perusmenot.
• Kunta myöntää edelleen täydentävää toimeentulotukea ja
ehkäisevää toimeentulotukea.
• Perustoimeentulotuen määrä on toimeentulotukilaissa määriteltyjen
menojen ja käytettävissä olevien tulojen erotus.
• Jos opiskelija hakee perustoimeentulotukea, hänen on selvitettävä
mahdollisuutensa saada opiskelijoiden ensisijaisia etuuksia:
opintorahaa, asumislisää ja opintolainaa.
• Opiskelijalla voi olla oikeus toimeentulotukeen, jos ensisijaiset
etuudet eivät riitä toimeentulon turvaamiseen.
3
5. Tuen hakeminen ja perhekäsite
• Toimeentulotuki on perhekohtainen etuus, jota
haetaan perheen yhteisellä hakemuksella. Perheen
puolesta hakemuksen voi tehdä joku perheen
täysivaltaisista jäsenistä.
• Perheellä tarkoitetaan yhteistaloudessa asuvia vanhempia,
vanhemman alaikäistä lasta, aviopuolisoita sekä kahta
henkilöä, jotka elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa.
5
6. Tuen hakeminen ja perhekäsite
• Avioliitonomaisia olosuhteita arvioidaan samalla
tavoin kuin muissakin Kelan etuuksissa
• Mitä hakijat itse kertovat
• heidän ikänsä
• asunnon koko yms. asuntoon liittyvät seikat (oma tila)
• syy yhteen muuttamiselle (esim. opiskelu, rahan säästö/asunnon
saatavuus tai asumisjärjestelyjen tilapäisyys)
• asumisen kesto - ovatko samassa osoitteessa asuvat henkilöt
asuneet myös aikaisemmin yhdessä
• miten asunnon menot hoidetaan
• onko henkilöillä erilliset vuokrasopimukset tai onko kyse
alivuokrauksesta
6
7. Tuen hakeminen ja perhekäsite
• Yhteisessä taloudessa asuminen vaikuttaa
toimeentulotuen perusosan määrään
• Yhteistaloudessa elävillä henkilöillä on yleensä yhteinen ruokatalous ja
yhteiset talouden käyttötavarat, kuten TV ja kodinkoneet. Heillä voi olla
myös yhteinen vuokrasopimus tai muita vastaavia sopimuksia
• Esimerkiksi perhekodissa, ryhmäkodissa tai kimppakämpissä asuvien
perusosa on yleensä yhteistalouden mukainen
• Jos yhteistaloudessa asuvat henkilöt eivät kuulu samaan perheeseen,
jokainen heistä hakee tukea omalla hakemuksellaan ja heille tehdään
omat päätöksensä.
• He saavat yhteistaloudessa asuvan täysi-ikäisen perusosan (85 %),
koska yhteistaloudessa elinkustannukset ovat henkeä kohden
pienemmät
7
8. Poikkeukset yhteistaloudesta
• Opiskelijoille, jotka asuvat erillistaloudessa opiskelija-
asuntoloiden soluasunnoissa, huomioidaan yksin asuvan
perusosa.
• Asuminen on itsenäisempää eikä asumismuoto perustu omaan
valintaan
• Opiskelijoihin, jotka asuvat yhdessä yksityisiltä vuokratuissa
tavallisissa vuokra-asunnoissa, käytetään yleensä yhteistaloudessa
asuvan perusosa
− Perustellusta syystä (täysin oma talous, omat taloustarvikkeet,
omat kodinkoneet...) voidaan myös muissa kuin soluasuntojen
tilanteissa katsoa, että kyse erillistaloudesta ja maksaa yksin
asuvan perusosaa
8
10. Tosiasiassa käytettävissä olevat tulot
Jos opiskelija hakee perustoimeentulotukea, hänen
on selvitettävä mahdollisuutensa saada opiskelijoiden
ensisijaisia etuuksia (opintoraha, asumislisä,
opintolaina)
Toimeentulotukea ei ole tarkoitettu opintojen
pitkäaikaiseen rahoittamiseen, joten yleensä
edellytetään, että 18 vuotta täyttäneet hakevat
opintolainaa.
• Alle 18-vuotiailta sitä ei edellytetä.
• Lainan hakemista edellytetään samojen periaatteiden mukaisesti
kaikilta opiskelijoilta.
• Laki mahdollistaa sen, että lainanoton velvollisuudesta voidaan
luopua asiakaskohtaisen harkinnan perusteella.
10
11. Tosiasiassa käytettävissä olevat tulot
• Täysi-ikäiseltä ei kuitenkaan edellytetä opintolainan hakemista,
jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen esimerkiksi, kun
• hän on lastensuojelun jälkihuollossa,
• tilanteissa, joissa vakava sairaus tai muu vastaava syy johtaa siihen, että
hän ei heikon työkykynsä vuoksi tai muusta syystä pysty elättämään
itseään,
• mikäli kunta ei ole edellyttänyt täysi-ikäiseltä lukiossa opiskelevalta
opintolainan nostamista,
• jos lainan nostaminen on kohtuutonta ottaen huomioon täysi-ikäisen lapsen
ja vanhempien taloudellinen tilanne (esim. toimeentulotukiasiakkuus) tai
• asiakkaan opiskelulla on asiakkaan poikkeuksellisten aikaisempien
vaikeuksien perusteella myös kuntoutukselliset tai syrjäytymisen ehkäisyä
tukevat tavoitteet, esimerkiksi entiset vangit ja päihde- tai
mielenterveyskuntoutujat
11
12. Tosiasiassa käytettävissä olevat tulot
Opintolaina
• Jos opiskelija on hakenut mutta ei ole saanut
valtiontakausta opintolainaan, opintolainaa ei
huomioida opiskelijan tulona.
• Jos opiskelija on saanut valtiontakauksen
opintolainaan mutta ei luottohäiriön tai muun syyn
takia saa lainaa pankista, hänet ohjataan
selvittämään mahdollisuudet saada opintolainaa
vähintään kahdesta pankista. Jos opiskelija ei saa
lainaa, sitä ei myöskään huomioida tulona.
12
14. Kun oikeutta opintoetuuksiin ei ole
• Eräät tilanteet:
• Toisen tutkinnon opiskelu.
• Opiskelu opintolinjalla, johon opintoetuuksia ei voi saada.
Hakijan tulisi järjestää tilanteensa siten, että hän voisi työskennellä
tai saada työttömyysetuutta
Kela ohjaa toimimaan ja antaa järjestelyajan, jonka kuluessa asia
tulisi hoitaa
Ohjauksen noudattamatta jättäminen voidaan katsoa itsestään
huolehtimisvelvollisuuden laiminlyönniksi, joka voi johtaa
perusosan alentamiseen
14
15. Kun oikeutta opintoetuuksiin ei ole
• Opintojen pitkittyminen ilman hyväksyttävää syytä
− Korkeakoulu- ja toisen asteen opintojen opintotukiaikaa voidaan
opintotukilain mukaan tietyissä tilanteissa pidentää. Opintotukiajan
pidentäminen selvitetään ensin
− Jos henkilöllä ei ole oikeutta opintoetuuksiin, Kela voi myöntää
hänelle muiden edellytysten täyttyessä perustoimeentulotukea
ilman perusosan alentamisharkintaa.
− Kelan arvioi, onko henkilön mahdollista suorittaa tutkinto
kohtuullisessa ajassa loppuun.
− Kohtuullisena aikana voidaan pitää yleensä joitakin kuukausia,
kuitenkin enintään lukuvuotta.
− Arvio tehdään esimerkiksi opinto-ohjaajan selvityksen tai
oppilaitokselta saatujen edistymistietojen kuten
opintorekisteriotteen perusteella.
15
16. Kun oikeutta opintoetuuksiin ei ole
• Opiskelijan opintotuki (tai muu etuus) on lakkautettu,
koska hän ei ole edistynyt opinnoissaan riittävästi.
• Perustoimeentulotukea voidaan muiden edellytysten
täyttyessä myöntää lyhytaikaisesti.
• Tuki myönnetään enintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan
(kuitenkin enintään lukuvuoden loppuun), jona aikana
hakijan edellytetään parantavan opintosuorituksiaan.
• Hakijan mahdollisuus päästä takaisin opintotuen piiriin
selvitetään päätösten yhteydessä.
• Jos edellä mainittujen määräaikojen jälkeenkään opinnot
eivät edisty riittävästi, niin hakija ohjataan hakeutumaan
työttömäksi työnhakijaksi.
− Hakijaa informoidaan myös siitä, että tukea voidaan alentaa jos hän
laiminlyö velvollisuuden ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi tai
kieltäytyy työstä/työvoimapalveluista
16
18. Toimeentulotuki kesällä
• Jos opiskelijan opinnot jatkuvat syksyllä, on
ensisijaisesti haettava kesätöitä tai selvittävä
mahdollisuus opiskella opintotuella kesäkuukausina
• Päätoimisen opiskelijan ensisijainen etuus on kesällä on
opintotuki
• Myös kesäopintojen ajalle on haettava opintolaina.
• Opiskelijan edellytetään nostavan käyttämättä olevat
opintolainaerät riippumatta siitä, opiskeleeko hän
kesäaikana vai ei.
• Kevään nostamatta olevat lainat huomioidaan kesän
kuukausille, jos niitä ei ole aikaisemmin huomioitu tulona.
• Jos opiskelija kieltäytyy hakemasta töitä tai suorittamasta
opiskelua edistäviä opintoja, on Kelalla mahdollisuus tehdä
perusosan alentamisharkinta
18
19. Opiskelijalta vaadittavat selvitykset kesäajan
toimeentulosta
• Jos opiskelija ilmoittaa, että ei työskentele tai saa
opintotukea kesäajalta, häneltä pyydetään
normaalien selvitysten lisäksi:
• selvitys siitä, että opiskelija on hakenut kesäksi töitä, mutta
töitä ei ole löytynyt.
• selvitys siitä, että opiskelija ei voi suorittaa valmistumista
edistäviä opintoja kesällä
Selvitys voi olla vapaamuotoinen ja sen voi esittää hakemuksen
lisätietoja kentässä tai suullisesti.
19
Editor's Notes
Perusosalla katetaan
ravintomenot
vaatemenot
vähäiset terveydenhuoltomenot
henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot
paikallisliikenteen käyttö
sanomalehden tilaus
puhelimen ja tietoliikenteen käyttö
harrastus- ja virkistystoiminta
vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot (esim. viivästys- ja perintäkulut sekä lainojen- ja luottojen lyhennykset).
Asiakas voi päättää itse, mihin hän perusosansa käyttää. Siitä ei pyydetä selvityksiä.
Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon:
asumismenot, muun kuin yhtiömuotoisen omistusasunnon välttämättömät hoitomenot sekä välttämättömät asuntoon muuttoon liittyvät menot
taloussähköstä aiheutuvat menot
kotivakuutusmaksu
muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot
lasten päivähoitomenot sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot
lapsen tapaamisesta lapsen kanssa eri taloudessa asuvalle vanhemmalle aiheutuvat menot siltä osin kuin ne perustuvat kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen vahvistaman sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen
välttämättömän henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan tai matkustusasiakirjan hankintamenot.