Miten puhua taiteellisesta tutkimuksesta tutkimuspiirien ulkopuolella? Taideyliopiston Kuvataideakatemian taiteellisen tutkimuksen professori Anita Seppä kertoi yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015, miten ja millaisin viestein Taideyliopiston tutkimuspaviljonki Venetsian taidebiennaalin yhteydessä kesällä 2015 jalkautui maailman tunnetuimpaan kansainvälisen taidetapahtumaan.

1. 26.5.2015 • Anita Seppä • Taiteellinen tutkimus
MITÄ ON TAITEELLINEN TUTKIMUS
ja miten puhua siitä yliopiston
ulkopuolella?

2. Mitä on
taiteellinen
tutkimus?
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 2
– alalla jo yli 20-vuotinen historia
– Suomi pioneerimaita maailmassa
(Kuvataideakatemia aloitti Taiteen
tohtorien koulutuksen jo 1997,
ensimmäisinä Euroopassa, esim.
Ruotsi tuli perässä vasta 10 vuotta
myöhemmin)
– Tällä hetkellä taiteellista
tutkimusta tehdään yli 300
yliopistossa eri puolilla maailmaa eli
ala on globaalisti vakiintunut osaksi
akateemista koulutusta
– kenttä on heterogeeninen ja
koulukuntia, painotuksia ja
tutkimusasetelmia on monenlaisia

3. 4 pääsuuntausta
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 3
1) ”PRACTICE-LED” koulukunta,
lähtökohtana ensisijaisesti taiteen
tekeminen ja siihen liittyvät prosessit
(Pohjoismaissa suosituin malli, KuVa,
painottuu myös Teakissa ja Siballa)
2) ”PRACTICE-BASED” koulukunta,
korostaa kuitenkin edellistä
voimakkaammin erilaisten teoreettisten
perinteiden tärkeyttä (ns.
”Angloamerikkalainen” koulutus, nykyään
sekoittunut esim. TAIY:ssa edeltävään)
3) TAIDEKASVATUS – valmistaa taidealan
pedagogeja (Aalto, Siba, Teak)
4) ”SOVELTAVAT TAITEET” – esim.
taiteen ja teknologian, taiteen ja viestinnän
tai taiteen ja designin rajapinnat (Aalto)

4. Suhde
”tieteelliseen
tietoon”?
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 4
• Esim. HUMANISTINEN
TAITEEN TUTKIMUS
(Taidehistoria, Estetiikka,
Musiikkitiede,
Teatterintutkimus, jne.)
• Toisin kuin perinteisempi
”tieteellinen” taiteen
tutkimus, taiteellinen
tutkimus ei ole PELKKÄÄ
AKATEEMISTA
KIRJOITTAMISTA ja taiteeseen
liittyvien ideoiden,
käsitteiden ja havaintojen
TEOREETTISTA POHDISKELUA

5. 26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 5
• Sen sijaan: TAITEELLINEN
TUTKIMUSTYÖ ON
AMMATTITAITEILIJOIDEN tai
muiden TAIDEALAN
AMMATTILAISTEN TEKEMÄÄ
TUTKIMUSTA, JOKA LÄHTEE
LIIKKEELLE joko TAIDETEOKSISTA
tai KONTEKSTEISTA, jotka
säätelevät taiteen tuottamista ja
tulkintaa (erilaiset
tutkimusperinteet,
yhteiskunnallinen konteksti,
filosofia, estetiikka, jne.)

6. Taiteellisen
tutkimuksen
”know how”
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 6
– lähtökohtana taiteellisessa
tutkimustyössä KORKEATASOINEN
TAITEELLINEN OSAAMINEN JA
AMMATTITAITO
– osa alan tutkimuksesta on nykyään
tämän ”know how’n” tulkintaa,
tieteellistä kontekstualisointia ja
selittämistä
– taiteellisen tutkimuksen
ydinongelmat nivoutuvat kuitenkin
aina läheisesti TAITEELLISEEN
PRAKSIKSEEN ja sen kautta
kertyneeseen laajempaan
ymmärrykseen TAITEEN JA
LAAJEMMINKIN ELÄMÄN KENTÄLLÄ

7. Taiteellinen
tutkimus
tieteenä?
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 7
– uudenlainen tapa tutkia ja tuottaa
tietoa – LAAJENTAA PERINTEISTÄ
NÄKEMYSTÄMME TIETEESTÄ --: vaikuttaa
myös tapoihimme tuottaa ja käydä
keskustelua sekä tieteestä että
taiteesta...
-- sisältää yleensä erilaisia TAITEELLISIA
PROSESSEJA ja KOKEELLISIA TAITEELLISIA
TILANTEITA, joita taiteellisen tutkimuksen
harjoittajat luovat ++ näiden prosessien
ja kokeellisten tilanteiden
LOPPUTULEMIEN KÄSITTEELLISTÄMISTÄ
JA ARTIKULOINTIA
--: praxis, kokemuksellisuus ja
teoreettinen reflektio yhdistyvät uudella
tavalla

8. Taiteellisen
tutkimuksen
”lupaukset”?
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 8
Tieteelliset lupaukset:
– Verbaalisen akateemisen kielen rajallisen
mediumin laajentaminen kohti uudenlaista
”hybridi”-ajattelua, jossa tietoa ”inhimillisestä
todellisuudesta” ja taiteesta tuotetaan
holistisemmin ja monipuolisemmin
--: käsitteellinen pohdiskelu avautuu kohti
elämyksellisiä, aistimellisia ja yhteisöllisiä
tietämisen tasoja
--: mahdollistaa uudenlaisia tiedollisten
prosessien havainnoinnin, todentamisen ja
jakamisen tapoja
Taiteelliset lupaukset:
– Taiteellinen tutkimus ei välttämättä tuota
PAREMPAA taidetta; sen sijaan se lähestyy
taiteen tekemistä prosessina, josta voidaan
keskustella julkisesti taide- ja tiedeyhteisössä --:
tutkimus = toimintaa, joka tukeutuu
keskusteluun ja on jaettavissa
– taiteilijoiden uudenlaiset ammatilliset
valmiudet: tutkijoita ja taiteilijoita; muuttaa
kenttää ja ammatin kuvaa, monimuotoistaa sitä

9. Taiteellisen
tutkimuksen
”uhkakuvat”?
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 9
Tieteelliset uhkakuvat:
– Taiteen uudenlainen
akatemisoituminen tai ”laitostuminen”
--: osin ristiriidassa romantiikasta
periytyvän vapaus, anarkia, ja
ulkopuolisuus -ihanteiden kanssa
– Uudenlaiset hierarkiat taiteen kentällä,
pakko opiskella myös tutkijaksi
- Alan metodologinen monimuotoisuus ja
dogmaattisten ohjeiden vastustus
koetaan joskus uhkaksi
Taiteelliset uhkakuvat:
– Akateemisen taiteen peikko (vrt. Keski-
Eurooppa 1800-luvulla ja modernismin
synty)
– Taiteen liiallinen teoretisoituminen

10. Onnistumisen
puntarit?
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 10
Kaiken tutkimuksen ydintavoite:
- Tuottaa uutta tietoa ja avata
vaihtoehtoisia näkökulmia ”olevaan”,
lisätä ymmärrystämme
- Eri aloilla erilaiset onnistumisen
kriteerit – esim. luonnontieteissä
uskottiin pitkään ”objektiiviseen” tai
määrälliseen, todistettavissa olevaan
tietoon
- Taide- ja kulttuurialoilla tärkeitä sen
sijaan olleet aina laadulliset kriteerit;
tiedon varmuus ei ole koskaan ollut
keskeinen tavoite
- Määrälliselle tieteelle tärkeän
täsmällisyyden sijasta laadullinen
tutkimus pyrkii
KOKONAISVALTAISUUTEEN JA
ANKARUUTEEN (Juha Varto)

11. Tutkimuskohde ja
tutkija ovat osa
samaa
merkitysten
maailmaa
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 11
- Taiteellisen tutkimuksen harjoittajan
oletetaan tuntevan oman alansa
perustutkimuskirjallisuus ja
kykenevän kontekstualisoimaan oma
toimintansa sen puitteissa
- # sokean huitominen pimeässä tai
tiedon tiellä holtittomasti hoipertelu
- Oman alan vankan tuntemisen lisäksi
tutkijalta oletetaan HEURISTISTA tai
LUOVAA otetta – eli kykyä KEKSIÄ
UUDENLAISIA ASIOITA tutkimuksen
tiellä tai UUSIA TAPOJA kulkea
tutkimuksen tietä
- Edellyttää epäilemättä
erityislahjakkuutta, mutta on myös
osin opittavissa oleva taito +
YHTEISÖLLISYYS JA JAKAMINEN
olennaista # yksin kotona tuotettu
taide tai taiteellinen tieto

12. Tieteenfilosofi
Paul Fayerabend
(1924-1994)
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 12
– Viime kädessä tiede ei eroa
taiteesta millään merkittävällä
tavalla, koska sen totuus- ja
todellisuuskäsitykset ovat yhtä
tyylisuhteellisia kuin taiteenkin
– Tämän vuoksi tieteen tekemisessä
ei voida seurata mitään ennalta
määrättyä johdonmukaista
säännöstöä.
– Tällainen valmis säännöstö myös
tuhoaisi tieteen luovan potentiaalin,
koska se estäisi tieteellistä tietoa
uudistumasta

13. Parhaimmillaan
taiteellinen tutkimus
ilmentää ”oikeaan
osumista” (Treffen
des Richtigen)
(Hans-Georg Gadamer,
1900-2002)
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 13
– Miten oikeaan osutaan?
– Esim. kuvan väriskaalojen tai
kompositionaalisten elementtien, tekstin
rakenteen, tanssin liikesarjojen,
sävellyksen esteettisten erityispiirteiden
jne. vaikuttavuutta usein kovin vaikea
sanallistaa, saati osoittaa ”toteen”
– omien aistimusten, assosiaatioiden,
tunteiden ja ajatusten suhteuttaminen
”osuvasti” laajempaan kulttuuriseen
tietouteen ja perinteeseen
– pelissä on aina harjaantumisen ja
riittävän hyvän yleissivistyksen ohella
tulkitsijan yksilöllinen kokemismaailma
tai ymmärryshorisontti, joka toimii aina
myös toisin tuntemisen, ajattelemisen ja
arvottamisen mahdollisena paikkana – ja
on siis altis muutoksille

14. Julkaiseminen
mm. Journal of Artistic
Research (JAR) ja
Ruukku
+ Research Catalogue
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 14
– Julkaisukanavat kasvaneet
räjähdysmäisesti; vuonna 2011 alan
julkaistu kirjallisuus ylittänyt yhden
ihmiselämän aikana luettavan määrän
– James Elkins; alaa ei voida enää
haltuunottaa tai määritellä tyhjentävästi
– Mika Elo (Ruukku):
Tilanteessa, jossa tutkimuksen
metodologinen innovatiivisuus,
monialaisuus sekä tieteiden ja taiteiden
kompetensseja yhdistävät hybridihankkeet
ovat toivottuja ja jopa peräänkuulutettuja,
ei taiteellisen tutkimuksen tarvitse hakea
itselleen oikeutusta muulla tavoin kuin
johdonmukaisella ja määrätietoisella
pyrkimyksellä rikkaaseen
keskustelukulttuuriin.
Tutkimusmaailman osatotuuksien kentällä
taiteellinen tutkimus ei ole mikään outo
lintu, vaan luonteva osa sekaparvea. Kyse
on vain siitä kuka nappaa mitkäkin jyvät.

15. Taiteellisen
tutkimuksen
erityisyydestä
puhuminen?
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 15
Vaikka taiteellista tutkimusta ei
pidettäisikään aina erillisenä
oppialana, niin tiedotuksen ja
näkyvyyden kannalta nimikkeen
käyttö on perusteltua, jotta taiteilija-
tutkijoiden toimiminen monialaisissa
tutkimuskonteksteissa + taiteellisen
tutkimuksen tietyt erityispiirteet
onnistutaan tekemään näkyviksi.
Tämä on myös uudelle
Taideyliopistolle tärkeä näkökanta!

16. 29.05.2015 • Anita Seppä • Taiteellinen tutkimus
Venetsian Taiteellisen tutkimuksen paviljonki
6.5.-28.6.2015, KuVan tohtorikoulutusohjelman koordinoima hanke

17. 1) Venetsian Tutkimuspaviljonki on
sekä korkeatasoinen
kansainvälinen nykytaide-
näyttely että kohtaamispaikka
monimuotoisille taiteellisen
tutkimuksen tapahtumille
1) Taiteellisen tutkimuksen ja
nykytaiteen välistä suhdetta
pohditaan kokeellisuuden
teeman kautta
2) Taiteellinen tutkimus on
Taideyliopiston yhteinen
painopistealue, ja paviljongissa
ovat mukana niin kuvataide,
musiikki, tanssi kuin teatterikin
Tutkimuspaviljonki
2015

18. 1) Miten kokeellisuus ilmenee
nykytaiteessa?
2) Miten taiteellisesta
tutkimuksesta ja sen
menetelmistä käytävä
keskustelu vaikuttaa
tapoihimme ymmärtää
kokeellisuus ja tehdä kokeiluja?
3) Mahdollistaako taiteellinen
tutkimus uudenlaisen tavan
työstää rajapintoja esimerkiksi
tieteen, estetiikan ja politiikan
välillä?
Teema:
Kokeellisuus

19. Taiteilijat:
Tiong Ang, Magnus Bärtås, Dirk Hoyer,
Henna-Riikka Halonen, Simo
Kellokumpu, Matts Leiderstam, Antti
Nykyri, Maija Närhinen, Tuula Närhinen,
Heli Rekula ja Hito Steyerl
26.5.2015 • Anita Seppä• Taiteellinen tutkimus 19

20. 19.5.2015 • Anita Seppä • Tutkimuspaviljonki

21. 19.5.2015 • Anita Seppä • Tutkimuspaviljonki

22. 19.5.2015 • Anita Seppä • Tutkimuspaviljonki

23. 19.5.2015 • Anita Seppä • Tutkimuspaviljonki

24. Yhteistyökumppaneita:
- European Artistic Research
Network (EARN)
- Journal of Artistic Research (JAR)
- Valandin Akatemia (Göteborg)
- Visuaalisen taiteen keskus FRAME
ja Suomen Aalto paviljonki
- Utrecht Graduate School of Visual
Art and Design
- Università IUAV di Venezia
Taiteellisen
tutkimuksen
kansainvälinen
kohtaamispaikka
18.5.2015 • Anita Seppä• Tutkimuspaviljonki 24

25. http://www.uniarts.fi/research-
pavilion
Tutkimus-
paviljongin
ohjelma