Recommended
Recommended
More Related Content
More from Espoon ympäristökeskus
More from Espoon ympäristökeskus (12)
Tapaus Gräsanoja - Emilia Lehikoinen, Espoon kaupunkitekniikan keskus
- 1. Gräsanoja
- 4. Vuoden 2016 tulvien jälkeen • Käynnistettiin Gräsanojan tulvasuojelusuunnitelma, jonka tarkoituksena oli selvittää, mitä Gräsanojalla tapahtui, miksi niin tapahtui, mitä tulville on tehtävissä, ja mitä se maksaa . 7.11.2017 4
- 5. Gräsanojan valuma-alue ja uoma • Valuma-alueen pinta-ala on 24,4 km² ja mallinnettu uomaosuus 4980 m • Valuma-alue on kaupungistunut ja tiivistyminen jatkuu edelleen, vettä läpäisemättömän pinnan osuus 37 % • Paikoin itse uoma ja rummut ovat liettyneet ja uomassa kasvaa paljon kasvillisuutta. Myös muuta virtausestettä ja roskaa on kerääntynyt uomaan Kuvassa Gräsanojan pääuoma sekä sivu-uomat valuma-alueineen.Gräsanoja 10/2016. Kuva Lauri Harilainen, SITO.Gräsanojan valuma-alueen läpäisemättömän pinnan osuudet osavaluma-alueittain.
- 6. 7.11.2017 6
- 7. Sateen kertymä ja arvioitu virtaama 3- 4.9.2016 • Syyskuun 2016 sadetapahtuman aikasarja saatu ilmatieteen laitokselta osavaluma-aluekohtaisesti Mankkaanpuron (10,3 km²), Lukupuron (7,8 km²) ja Gräsanojan eteläosan (6,6 km²) osavaluma- alueilta • Sateen kesto 15.30-02.30 -> 11 h – 18.30-02.30 8 h • Kertymät 69, 54 ja 61 mm • Pinta-alojen perusteella sadekertymän painotettu keskiarvo koko Gräsanojan valuma-alueelle on 62 mm (1 530 000 m3) • Sadetilanteen ja tulvakuvien sekä tulvatilanteen vedenpinnan- mittausten avulla arvioitiin Gräsanojan virtaama 4.9.2016: 9,7 m³/s • Virtaaman arvioitu toistuvuus noin 1/25 a 7.11.2017[Esityksen nimi] 7 11 h 8 h MankkaanpuroLukupuro Gräsanoja, etelä Sateen kertymä 3.-4.9.2016 Mankkaanpuron, Lukupuron ja Gräsanojan eteläosan valuma-alueilla. Mankkaanpuron, Lukupuron ja Gräsanojan eteläosan valuma-alueet.
- 8. Mallinnus • Uomasta tehtiin virtausmalli HEC-RAS –ohjelmalla • Mallinnuksen tuloksena saatiin uoman tulvavedenkorkeudet sekä tulvakartat, joiden avulla paikannettiin tulvariskikohteet • Mallinnuksen avulla arvioitiin myös tulvasuojelutoimenpiteiden toimivuus • Mallinnusta varten arvioitiin Gräsanojan 1/100a ylivirtaama, jota käytettiin suunnitteluperusteena: nykytila 13 m³/s, tuleva 16,8 m³/s Tulvan leviäminen Mankkaanlaaksontien ympäristössä 4.9.2016 sadetapahtumalla mallinnettuna HEC-RAS:lla. Sinisellä esitetty tulvan leviäminen 1/100a virtaamalla mallinnettuna Gräsanojan ympäristössä. Tulvariskikohteet ympyröity punaisella.
- 11. Tulvasuojelun lähtökohdat • Gräsanojan valuma-alueella esiintynyt 4.9.16 tulvia ja mallinnuksen mukaan tulvakohteita 1/100a virtaamalla on useita -> tulvasuojelutoimenpiteitä tarvitaan • Tulvasuojelutoimenpiteet voidaan jakaa kolmeen eri lähestymistapaan: – Valuma-alue: Vähennetään uomaan tulevaa virtaamaa • Hulevesien hallinta ja viivytys valuma-alueella – Uoman kehittäminen: Parannetaan uoman vedenvälityskykyä • Ylimääräisen kasvillisuuden ja tukosten poisto • Rumpujen putsaus ja ylläpito, ja mahdollisesti korvaaminen silloilla • Poikkileikkauksen suurentaminen ja tulvatasanteet – Tulvasuojausrakenteet: Suojataan riskikohteet • Suojataan herkät rakenteet tai alueet esim. tulvapenkereillä • Nostetaan tarvittavat matalalla olevat rakenteet, kuten tiet, korkeammalle
- 12. Toimenpidevaihtoehtojen VE2 ja VE4 tulvakartta Tulvakorko Seilimäki VE2: +2,58 m VE4: +2,38 m Tulvakorko Mankkaanlaaksontie VE2: +2,45 m VE4: +2,20 m Tulvakorko Olarinluoma (ylä) VE2: +2,41 m VE4: +2,13 m Tulvakorko Olarinluoma (ala) VE2: +2,14 m VE4: +1,87 m Toimenpidevaihtoeh dot VE2 VE4 Valuma- aluetoimenpiteet ● ● Uomankehittämis- toimenpiteet ○ ●● Tulvasuojausrakenteet ●●● ●● Kustannustason vertailu €€€ €€ Hydraulinen vaikuttavuus ○ ++ Piste 1 (Länsiväylä) -0 cm -58 cm Piste 2 (Olarinluoma) +7 cm -20 cm Piste 3 (Mankkaanlaaksontie) +12 cm -13 cm Piste 4 (Seilimäki) +10 cm -10 cm Kustannustehokkuus + ++ Luontoarvot +++ ++ Ylläpidon toteutettavuus + ++ Kokonaistoteutettavuus + +++Taulukko 4. Toimenpidevaihtoehtojen VE2 ja VE4 vaikutusten vertailu. Vaikutus vedenpinnankorkeuteen verrattuna nykytilanteen 1/100a virtaamaan. Kuvassa esitetty VE2 ja VE4 tulvakartta tulevan tilanteen 1/100a virtaamalla mallinnettuna Mankkaanlaaksontien ympäristössä.
- 13. Yhteenveto ja jatkosuositukset • Gräsanojan uoman tulvimisen aiheuttamilta vahingoilta vältytään jatkossa, kun uomassa ja valuma-alueella tehdään tulvasuojelutoimenpiteitä • Toimenpiteet sisältävät hulevesien hallintaa valuma-alueella, ja joko voimakasta tulvasuojelurakenteiden rakentamista (VE2) tai uoman kehittämistä ja lievempiä tulvasuojelurakenteita (VE4) • Lopullisessa valinnassa ja tarkemmassa jatkosuunnittelussa huomioitava: – Kustannukset – Merivesitulvasuojauksen yhteensopivuus rankkasadetulvan kanssa – Maisema- ja luontoarvojen kehitys – Vaihtoehdon toteutettavuus – Pääkadut ja kiinteistöt eivät jää veden alle 1/100a tulvatilanteessa • Kiinteistöjen ja muiden riskirakenteiden tarkempi kartoitus seuraavassa suunnitteluvaiheessa • Suositeltava toimenpidevaihtoehto on VE4 Kustannusarvio (€) VE2 VE4 Yks/hinta VE2 VE4 Kaivettavat massat (m³) 3600 24000 10 €/m³ 36 000 240 000 Kadun korotusta (m) 1200 500 2000€ /m 2 400 000 1 000 000 Uusi rumpu/silta Mankkaanlaaksontie kyllä kyllä 800 000€/kpl 800 000 800 000 Uusi rumpu/silta Olarinluoma kyllä kyllä* 800 000€/kpl 800 000 800 000 Kiinteistöjä tulva-alueella (arvio) 25-30** 5-10** 25 000€/kpl 750 000 250 000 Muut riskirakenteet? ? ? ? ? SUMMA 4 786 000 3 090 000 SUMMA +40% 6 700 000 4 326 000 Taulukko 5. Karkea kustannusarvio VE2 ja VE4. Jatkoa varten: 1. Hulevesien hallintavelvoite uudelle rakentamiselle 1m³/100m² 2. Uoman ja rumpujen säännöllinen ylläpito
- 14. Tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu -reunaehdot • Kalasto ja uoman muu eliöstö • Liito-oravat • Sulfaattimaat • Muut luontoarvot • Maisema • Olemassa olevat suunnitelmat ja kaavat 7.11.2017 14
Editor's Notes
- Mankkaanlaaksontie poikki ja Niittykummuntien pysäköintialue tulva-alueena. Sadetapahtumasta johtuen 3 katua oli poikki, Mankkaanlaaksontie Lukupuronportin ja Koivumankkaantien kohdalla, Perkkaantie ja Puolarintie. 25 hlöautoa kastui Merituulentien pohjoispuolella , Länsiauto Oy:n tiloissa,
- Mankkaanlaaksontien kevyen liikenteen väylät poikki . Merituulentien reuna-alueilla runsaasti vettä.
- Sadetapahtumasta johtuen Mankkaanlaaksontie oli poikki , kiinteistöille aiheutui tulvavahinkoja ja Gräsanojan varren puistoissa oli tulvintaa. Työssä tarkastellaan sekä hulevesitulvaa että tulvasuojelutoimenpiteiden toimivuutta meritulvatilanteessa. Yksi Espoon merkittävistä vesistöalueista . Muita ovat : Mankinjoen, Espoonjoen, Finnobäckenin (Finnoonojan), Monikonpuron ja Vantaanjoen vesistöalueet. Sijaitsee Etelä-Espoossa. Valuma-alueen koko on noin 26 neliökilometriä. Lasku-uoma Gräsanoja syntyy vesistön kahden latvahaaran yhtyessä Mankkaan alueella. Latvahaara ovat Lukupuro ja Mankkaanpuro. Laskee mereen Haukilahdessa. Yksi Espoon merkittävistä vesistöalueista. Suojeltava virtavesi. Meritaimenen lisääntymisvesistö Maankäytön voimakas tiivistyminen Gräsanojan valuma-alueella, sitä kautta kovien pintojen lisääntyminen. Kovien pintojen lisääntyminen vähentää hulevesien imeytymistä ja nopeuttaa hulevesien kulkua Gräsanojaan. Gräsanojan valuma-alueella rakennetaan alueille, jotka toimivat nykyisellään tulva-alueina. On jo nyt maksimikapasiteetissa, erityisesti alajuoksu on todettu tulvaherkäksi. Ominaispiirteenä on, että Gräsanoja sijoittuu alavalle alueelle, lähelle merenpintaa Hulevesien hallinta ei ole ojien syventämistä Luontoarvot - >Espoon virtavesiin liittyy lukuisia uhanalaisia luontotyyppejä ja lajeja. Esimerkiksi monet Espoon virtavesiosuuksista ovat savimaiden jokia, jotka on Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviossa 2008 luokiteltu äärimmäisen uhanalaisiksi. Meritaimen ->Gräsanojan vesistöön on kotiutunut istutusten tuloksena luonnonvarainen meritaimenkanta. Taimen lisääntyy nykyisin säännöllisesti vuosittain molemmissa puron latvahaaroissa (Lukupuro ja Mankkaanpuro). Puroon ei ole tehty enää istutuksia kevään 2012 jälkeen. Vuodesta 2013 alkaen kaikki taimenet ovat olleet peräisin ainoastaan luontaisesta lisääntymisestä. Gräsanoja sisältää siis kaksi merkittävää uhkaa, joita ilmastonmuutos pahentaa . Meritulvan ja hulevesitulvan.
- Suunnittelualue kattaa Gräsanojan pääuoman mereltä noin 5km yläjuoksulle Mankkaanpuron koululle saakka. Työn rajaus on tehty viime syksynä havaittujen tulvaongelmien perusteella. Työn lähtöaineistona ovat olleet : Gräsanojan meritulvan hallinta, Gräsanojan sivu-uomien hulevesiselvitykset ja virtaamamallinnus : lukupuro-Henttaanpuro hulevesiselvitys, Mankkaanpuron hulevesiselvitys, Nässelkärrin virtaamamallinnus sekä useat alueen kaavasuunnitelmat, kuten Gräsankartano, Riihitonttu, Niittykumpu I muutos jne Mitoittavana virtaamana tässä työssä on käytetty maankäytön kehittymisen perusteella arvioituja virtaamia vuoteen 2050 mennessä. Syyskuun virtamaamatilanne toimi vertailukohtana myös muille virtaamatilanteille, sillä syyskuun tulvatilanteesta on myös vedenpinnan mittauksia.
- Suunnittelualue kattaa Gräsanojan pääuoman mereltä noin 5km yläjuoksulle Mankkaanpuron koululle saakka. Työn rajaus on tehty viime syksynä havaittujen tulvaongelmien perusteella. Työn lähtöaineistona ovat olleet : Gräsanojan meritulvan hallinta, Gräsanojan sivu-uomien hulevesiselvitykset ja virtaamamallinnus : lukupuro-Henttaanpuro hulevesiselvitys, Mankkaanpuron hulevesiselvitys, Nässelkärrin virtaamamallinnus sekä useat alueen kaavasuunnitelmat, kuten Gräsankartano, Riihitonttu, Niittykumpu I muutos jne
- Gräsanojan varren puistoissa oli tulvintaa.