Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n johtajan Jyri Seppälän esitys Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointi Sitran Kaupunkiverkoston työpajassa 25.11.2014
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Suomen ympäristökeskuksen SYKE:n johtajan Jyri Seppälän esitys Jyväskylän resurssiviisaustiekartan ympäristövaikutusten arviointi Sitran Kaupunkiverkoston työpajassa 25.11.2014
Vuoden 2017 alussa Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.
Mistä hallituksen 6.11.2008 julkistamassa ilmastostrategiassa on kysymys? Entä mikä siinä on pielessä? Greenpeacen kommentit ja parannusehdotukset ilmastostrategiaan.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Tämä esitys esittelee hankkeen tavoitteet ja toimet.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Vuoden 2017 alussa Suomessa käynnistyi uusi energiatehokkuussopimuskausi vuosille 2017–2025. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa ja ensisijainen keino edistää energian tehokasta käyttöä Suomessa. Vastuullinen ja tehokas energiankäyttö vähentää ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä. Vapaaehtoiset sopimukset valtion ja toimialojen yhdessä valitsema tapa täyttää Suomelle asetetut kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet. Kattavalla ja tuloksekkaalla sopimustoiminnalla velvoitteet on jatkossakin mahdollista saavuttaa ilman erillistä uutta lainsäädäntöä tai muita uusia pakkokeinoja.
Mistä hallituksen 6.11.2008 julkistamassa ilmastostrategiassa on kysymys? Entä mikä siinä on pielessä? Greenpeacen kommentit ja parannusehdotukset ilmastostrategiaan.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
”CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta” on seitsenvuotinen EU LIFE IP -hanke, joka edistää tehokasta materiaalivirtojen käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja resurssien hallinnan konsepteja. Tavoitteena on toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa (VALTSU) ja luotsata Suomea kohti kiertotaloutta. CIRCWASTE on 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan luomus, jonka koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta. Tämä esitys esittelee hankkeen tavoitteet ja toimet.
Kestävä kehitys ja valtion talousarvio -seminaari 20.11.2017, Helsinki.
"Kestävän kehityksen ja taloustieteen yhteensovittaminen"
Ylijohtaja Anni Huhtala, VATT
"Kestävän kehityksen tavoitteet ja Suomen toimet"
Pääsihteeri Annika Lindblom, kestävän kehityksen toimikunta
"Valtion talousarvio kestävän kehityksen välineenä"
Budjettipäällikkö Hannu Mäkinen, valtiovarainministeriö
"Johdatus työryhmätyöskentelyyn"
Talouspolitiikan koordinaattori Sami Yläoutinen, valtiovarainministeriö
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Voidaanko ilmastonmuutos torjua taloustieteen tarjoamin keinoin?
Taloustieteen näkökulmasta kasvihuonekaasut ovat tuotannon ei-toivottu ulkoisvaikutus, sillä ilmastonmuutos ei ainakaan täysin näy kasvihuonepäästöjä tuottavien yritysten kustannuksissa. Siksi tarvitaan politiikkaohjausta, joka luo yrityksille kannustimet vähentää päästöjä.
Tämä voidaan saavuttaa hinnoittelemalla päästöt oikein. Päästöjen hinnoittelu on yhteiskunnan kannalta edullisin yksittäinen ohjauskeino: Se sekä kannustaa vähentämään päästöjä että tekee puhtaammista teknologioista kilpailukykyisempiä ja vähentää tarvetta puhtaan teknologian innovaatiotukiin. Päästöjen hinnoittelu voidaan toteuttaa päästökaupan tai hiiliveron avulla.
Esityksessä paneudutaan näihin ohjauskeinoihin hiilineutraaliin talouteen pyrkimisen ytimenä, unohtamatta uuden teknologian kehittämistä ja käyttöönottoa tärkeinä hiilineutraalin talouden perusteina.
Marita Laukkasen (VATT) esitys Tieteen päivillä 14.1.2017.
http://www.tieteenpaivat.fi/
Kansallinen resurssiviisaus -foorumi 4.12.:
Tutkimusjohtaja Laura Höijer,ympäristöministeriö:
"Resurssiviisaus auttaa kuntataloutta. Uuden Life-rahoituksen kunnille tuomat mahdollisuudet"
Helsingin ilmastopolitiikka kaupunginhallituksen iltakoulussa 8.5.2017helymparisto
Helsingin ympäristöjohtaja Esa Nikusen esitys ajankohtaisesta ilmastopolitiikasta:
* Miten Pariisin ilmastosopimus vaikuttaa Helsingin ilmastotyöhön
* Helsingin uudet ilmastotavoitteet ja hiilineutraalisuustavoitteen päivitys (esitys kaupunkistrategiaa varten)
* Helsingin uudet sopeutumislinjaukset (esitys kaupunkistrategiaa varten)
* Helsingin ilmastotyön johtaminen
* Helsingin ajankohtaiset ilmastoteot
Päivitetty 7.8.2017 (1. sliden luvut)
Rahoitusinfo yrityksille 29.04.2021
Tervetuloa Turku Science Park Oy:n järjestämään rahoitusinfoon, jossa käydään läpi ajankohtaiset julkiset tukirahoitusmahdollisuudet yrityksille.
11.35 – 11.55 Ilmastorahaston tarjoamat rahoitusmahdollisuudet, Paula Laine, Ilmastorahasto
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää ...GaiaConsultingOy
Loppuraportti: Matkalla maailman vihreimmäksi kaupungiksi, Vancouver näyttää suuntaa
Tekijät: Tommi Lampikoski, Juha Vanhanen, Håkan Jonsson, Gaia Consulting Oy sekä Jouni Keronen, Climate Leadership Council
Similar to ORSI-politiikkasuositus: Kohti ilmastobudjetointia -esitys (20)
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
ORSI Policybrief - Moving Towards Climate Budgeting in CitiesORSI
This policy brief discusses the importance and benefits of climate budgeting for cities. It argues that climate budgeting should be seen as a crucial governance tool for local authorities to pursue carbon neutrality. It recommends that cities (1) place climate goals at the center of their budgeting process, (2) make emission reduction targets and measures visible in annual budgets and reports, and (3) advance cooperation between departments for effective climate action planning. The brief provides examples of cities like Oslo, Växjö, and Tampere that have successfully implemented climate budgets.
Arkkitehti Johanna Sääksniemen esitys "Voiko kaupunki vaikuttaa kulutukseen liikkumisen ja asumisen lisäksi? Voiko jalanjälkilaskenta olla osallistumista?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
ORSI Roundtable 18.2.21: Petri Tuormala - Suunnittelijan vastuu kansalaisen h...ORSI
Petri Tuormalan esitys "Suunnittelijan vastuu kansalaisen hiilijalanjäljestä - Voiko jalanjälkilaskentaa tuoda suunnitteluprosesseihin?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
Max Koch: Towards a Postgrowth Sustainable Welfare StateORSI
This document summarizes a presentation about how states can facilitate a social and ecological transformation towards a post-growth sustainable welfare state. It outlines that states should ensure production and consumption patterns do not exceed environmental limits, define limits on economic and social inequality, and steer public and private actors. However, four main obstacles prevent states from taking these actions: the growth imperative, material interests of dominant groups, wellbeing concerns of the electorate, and asymmetric societal power structures. For states to become more active, there needs to be better academic understanding of alternative state roles, political/social mobilization to shift state balances of power, and co-development of eco-social policies between researchers, activists and citizens.
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuus – Data, tarkkuus,
yleistyminen, Juha-Matti Katajajuuri, Luke
Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika – Kokemuksia ja ajatuksia ruuan jalanjälkidatan tuottamisesta ja käyttämisestä. Sanna Tiilikainen: Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
Aalto Round Table - Valio 9.6.2020: Hiilijalanjälki ja maitotuotteetORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika – Kokemuksia ja ajatuksia ruuan jalanjälkidatan tuottamisesta ja käyttämisestä. Valio Round Table: Hiilijalanjälki ja maitotuotteet
Innovative Public Procurement and Grand ChallengesORSI
VTT's Matti Pihlajamaa's presentation dove into the depths of transformative innovation policy and the potential of innovative public procurement. Find out more at the ORSI project website: https://www.ecowelfare.fi/en/
Getting To The Eco-Welfare State: One Transformation, Or Many?ORSI
Austrian Institute of Technology's Peter Biegelbauer's presentation on transitioning towards eco-welfare state covered several challenges to the welfare state and democracy but also ways to address them. See more at: https://www.ecowelfare.fi/en/
3. Miksi kunta tarvitsee ilmastobudjetin?
1.
ORSI Politiikkasuositus – KOHTI ILMASTOBUDJETOINTIA
4. ORSI
Politiikkasuositus
–
KOHTI
ILMASTOBUDJETOINTIA
Budjetoinnin pääedut
Korostaa kaupungin ilmasto-
tavoitteiden tärkeyttä ja saa
eri toiminnot työskentelemään
hiilipäästöjen vähentämiseksi
Konkretisoi
ilmastotavoitteet
vuosittaisiksi päästökatoiksi
ja auttaa siten seuraamaan
tavoitteen toteutumista
Auttaa valitsemaan ja
jakamaan määrärahoja
päästövähennystoimenpiteille
sekä tekemään
ilmastotoimille osoitetut
varat näkyviksi
Auttaa seuraamaan
edistymistä ja vastaamaan
nopeasti nouseviin
haasteisiin
Osoittaa, kuka
kaupunkiorganisaatiossa
on vastuussa toimenpiteistä
ja tuloksista
Lisää läpinäkyvyyttä ja
parantaa ilmastoasioista
viestintää kuntalaisille
6. ORSI
Politiikkasuositus
–
KOHTI
ILMASTOBUDJETOINTIA
Oslo
• Oslo otti ilmastobudjetoinnin käyttöön
ensimmäisenä maailmassa vuonna 2016.
• Ilmastobudjetti on täysin integroitu kaupungin
vuotuiseen talousarvioon. Ilmastotavoitteet
esitetään jopa ennen talouslukuja.
• Oslon ilmastobudjetti asettaa vuotuisille
hiilipäästöille ylärajan ja esittää laajan kirjon
toimenpiteitä, joiden avulla kaupunki aikoo
saavuttaa ilmastotavoitteensa.
• Oslo on jo nyt saavuttanut merkittäviä
päästövähennyksiä matkallaan kohti
hiilineutraaliutta vuonna 2030.
Lue lisää Oslon kaupungin
verkkosivuilta.
Kuva: Alexander Ottesen, CC by 2.0
7. ORSI
Politiikkasuositus
–
KOHTI
ILMASTOBUDJETOINTIA
Tampere
• Tampere otti ensimmäisenä suomalaisena kaupunkina
käyttöön ilmastobudjetin vuonna 2019.
• Tampereen ilmastobudjetti asettaa ylärajat eri
sektoreiden hiilidioksidipäästöille vuosien 2020 ja 2030
välillä.
• Oslon esimerkkiä seuraten Tampere on
hiilineutraaliustiekartassaan listannut 37
toimenpidekokonaisuutta, lukuisia
suoritusindikaattoreita, aikavälitavoitteita ja niiden
budjettivaikutuksia.
• Tampereen kaupungin mukaan useat
päästövähennystoimet ovat taloudellisesti kannattavia ja
päästöjä vähentämällä voidaan saada aikaan jopa
kustannussäästöjä.
Tutustu Tampereen kaupungin
talousarvioon 2021.
Kuva: M62, CC by 2.5
9. ORSI
Politiikkasuositus
–
KOHTI
ILMASTOBUDJETOINTIA
Kuntien budjetointisykli koostuu useasta
toisiinsa kytköksissä olevasta
prosessista. Kaupungin strategisista
CO2-päästötavoitteista lähtien
ilmastotavoitteet ovat mukana
jokaisessa vaiheessa.
Strateginen suunnittelu
Poliittinen tahtotila: CO2-päästöjen
vähentäminen ja hiilineutraalius
tavoitteiksi. Sektorikohtaiset
päästövähennystavoitteet,
toimenpiteet.