Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Tarkistuslista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksiTuulia Rotko
Hallitusohjelman mukaan hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventaminen tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Väestöryhmien välistä eriarvoisuutta tulee vähentää myös
hankkeissa ja ohjelmissa. Suunnitellessasi tai arvioidessasi
toimintaasi pohdi seuraavia seikkoja.
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
Professori Tapio Salosen (Malmön yliopistosto) esityksessä kerrotaan taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisen seurauksista yhteiskunnalle, miksi tietyt ihmisryhmät jäävät työelämän ja virallisten turvaverkkojen ulkopuolelle ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa ja korjata yksikön, organisaatioiden tai rakenteiden avulla.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Tarkistuslista hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseksiTuulia Rotko
Hallitusohjelman mukaan hyvinvointi- ja terveyserojen
kaventaminen tulee ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa.
Väestöryhmien välistä eriarvoisuutta tulee vähentää myös
hankkeissa ja ohjelmissa. Suunnitellessasi tai arvioidessasi
toimintaasi pohdi seuraavia seikkoja.
Sosiaalisen kestävyyden haasteet lähiyhteiskunnassa, Tapio SalonenSocca_osaamiskeskus
Professori Tapio Salosen (Malmön yliopistosto) esityksessä kerrotaan taloudellisen eriarvoisuuden lisääntymisen seurauksista yhteiskunnalle, miksi tietyt ihmisryhmät jäävät työelämän ja virallisten turvaverkkojen ulkopuolelle ja miten tilanteeseen voidaan vaikuttaa ja korjata yksikön, organisaatioiden tai rakenteiden avulla.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
10. seminaari paihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyo eri puolilla suomea pai...EHYT
Tuuli Pitkänen, Päihdeongelmien tutkimuksen dosentti, Nuorisotutkimusseura
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
ORSI Policybrief - Moving Towards Climate Budgeting in CitiesORSI
This policy brief discusses the importance and benefits of climate budgeting for cities. It argues that climate budgeting should be seen as a crucial governance tool for local authorities to pursue carbon neutrality. It recommends that cities (1) place climate goals at the center of their budgeting process, (2) make emission reduction targets and measures visible in annual budgets and reports, and (3) advance cooperation between departments for effective climate action planning. The brief provides examples of cities like Oslo, Växjö, and Tampere that have successfully implemented climate budgets.
Arkkitehti Johanna Sääksniemen esitys "Voiko kaupunki vaikuttaa kulutukseen liikkumisen ja asumisen lisäksi? Voiko jalanjälkilaskenta olla osallistumista?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
ORSI Roundtable 18.2.21: Petri Tuormala - Suunnittelijan vastuu kansalaisen h...ORSI
Petri Tuormalan esitys "Suunnittelijan vastuu kansalaisen hiilijalanjäljestä - Voiko jalanjälkilaskentaa tuoda suunnitteluprosesseihin?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
Miten Suomi ohjataan kestävyyden rajoihin? Annukka Berg, Eija Vinnari, Michael Lettenmeier, Katriina Alhola, Matti Pihlajamaa, Jari Lyytimäki. ORSI-aamukahvit 3.12.2019.
10. seminaari paihdepalvelujen saatavuus ja yhteistyo eri puolilla suomea pai...EHYT
Tuuli Pitkänen, Päihdeongelmien tutkimuksen dosentti, Nuorisotutkimusseura
Erikoissuunnittelija Minna Kesänen, THL
Projektipäällikkö Sanna Laine, Nuorten Ystävät ry
Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi, Sovatek-säätiö
ORSI-hankkeen ratkaisukortit USO 6 -verkoston webinaarista 11.5.ORSI
USO 6 -verkoston kuntien johtaville viranhaltijoille ja luottamushenkilöille suunnattu toinen webinaari järjestettiin tiistaina 11.5. klo 9-12. Seminaarissa esitellyt ORSI-hankkeen Sosiaalisen kestävyyden ratkaisukortit on nyt julkaistu.
ORSI Policybrief - Moving Towards Climate Budgeting in CitiesORSI
This policy brief discusses the importance and benefits of climate budgeting for cities. It argues that climate budgeting should be seen as a crucial governance tool for local authorities to pursue carbon neutrality. It recommends that cities (1) place climate goals at the center of their budgeting process, (2) make emission reduction targets and measures visible in annual budgets and reports, and (3) advance cooperation between departments for effective climate action planning. The brief provides examples of cities like Oslo, Växjö, and Tampere that have successfully implemented climate budgets.
Arkkitehti Johanna Sääksniemen esitys "Voiko kaupunki vaikuttaa kulutukseen liikkumisen ja asumisen lisäksi? Voiko jalanjälkilaskenta olla osallistumista?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
ORSI Roundtable 18.2.21: Petri Tuormala - Suunnittelijan vastuu kansalaisen h...ORSI
Petri Tuormalan esitys "Suunnittelijan vastuu kansalaisen hiilijalanjäljestä - Voiko jalanjälkilaskentaa tuoda suunnitteluprosesseihin?" ORSI Roundtablesta 18.2.2021.
Max Koch: Towards a Postgrowth Sustainable Welfare StateORSI
This document summarizes a presentation about how states can facilitate a social and ecological transformation towards a post-growth sustainable welfare state. It outlines that states should ensure production and consumption patterns do not exceed environmental limits, define limits on economic and social inequality, and steer public and private actors. However, four main obstacles prevent states from taking these actions: the growth imperative, material interests of dominant groups, wellbeing concerns of the electorate, and asymmetric societal power structures. For states to become more active, there needs to be better academic understanding of alternative state roles, political/social mobilization to shift state balances of power, and co-development of eco-social policies between researchers, activists and citizens.
Juha-Matti Katajajuuri: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuu...ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika: Ruoan hiilijalanjälkilaskennan nykytila ja tulevaisuus – Data, tarkkuus,
yleistyminen, Juha-Matti Katajajuuri, Luke
Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?ORSI
ORSI-seminaari 9.6.2020: Ruoka-aika – Kokemuksia ja ajatuksia ruuan jalanjälkidatan tuottamisesta ja käyttämisestä. Sanna Tiilikainen: Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
Jalanjälkilaskurit Suomessa, paikka uudelle keskustelufoorumille?
Lausunto eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle 7.5.2021: Kestävyysmurros taloudessa ja yhteiskunnassa
1. Jari Lyytimäki
jari.lyytimaki @ syke.fi
Suomen ympäristökeskus SYKE
ORSI- & STYLE -hankkeet
Kestävyysmurros taloudessa ja
yhteiskunnassa
Kestävän kasvun ja talouden kestävyysmurroksen määritelmät,
tunnistaminen, toteutumisen seuranta ja mittaaminen
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 7.5.2021
2. • Kestävyysmurrokselle ei ole laajasti hyväksyttyä ja täsmällistä
määritelmää, sillä kestävyys ja murros voidaan ymmärtää
monin tavoin
• Pienin yhteinen nimittäjä: Ripeä pyrkimys johonkin kestävän
kehityksen mukaiseen yhteiskunnalliseen tilanteeseen
• Oleellista on ainakin: yhteenkietoutuvat, kiihtyneet ja laajat
muutokset, epäjatkuvuudet ja palautumattomuudet,
monitoimijaisuus ja epävarmuudet
• Aika hyvä kestävyysmurroksen määritelmä on:
”Jouhevat yhteiskunnalliset muutokset eivät enää riitä”
Kestävyysmurroksen määritelmä, eli:
Miten murrosmaisuus ilmenee?
3. Paljon tietoa kehityksen kestävyydestä,
vähemmän murroskohdista
● Kestävää kehitystä kuvataan lukuisten kansallisten,
alueellisten ja sektoriseurantojen ja indikaattorien avulla
● Kestävyysmurroksen hahmottaminen hankalaa, koska:
• Mittarit kuvaavat mennyttä maailmaa (jatkuvuusharha)
• Mittarit voivat kuvata tarkasti väärää asiaa (BKT)
• Relevanteimman tiedon valikointi aidosti vaikeaa (myös
harhauttava kirsikanpoiminta)
• Tiedossa on puutteita (emmekä aina tiedä edes mitä
emme tiedä)
• Indikaattoreiden kyky ennustaa sosiaalisia
keikahduskohtia on erityisen heikko
Photo by Erik Kroon on Unsplash
4. Palkintosija kestävän kehityksen maavertailussa!
Mutta kun Suomella menee hyvin,
niin pieni säätö riittänee?
Lähde: Sustainable Development Report 2020
https://dashboards.sdgindex.org/rankings
5. Kaikissa vertailuissa Suomi ei huipulla keiku
Lähde: Sustainable Development Report 2020
https://dashboards.sdgindex.org/rankings/spillovers
Sijoituksemme romahtaa (140/193) jos painotetaan
vaikutuksiamme muihin maihin
6. Mikään maa ei ole saavuttanut
kestävää onnellisuutta
https://www.ecowelfare.fi/2021/03/31/riittaako-kestavan-onnellisuuden-
ylamummo-vai-tarvitsemmeko-ekologisuuden-ilmaveivin-ratkaisuja/
7. Yksin emme voi olla onnellisia:
Antroposeeni planetaarisena murroksena
Lähde: Elhacham et al. 2020
https://doi.org/10.1038/s41586-020-3010-5
Viime
vuosisadan
alussa
ihmisen
käytössä
elotonta
materiaa
3 % elollisesta
biomassasta
Nykyään
maapallolla
biomassaa
vähemmän
kuin ihmisen
tuottamaa
tavaraa
9. Vakiintuneihin mittareihin täytyy tukeutua,
mutta niihin ei pidä jumiutua
Päästöt nollaan ja
negatiiviseksi!
Energiasta materiaa
(power-to-x)?
BKT:n rinnalle
ihmisten ja muun
luonnon hyvinvointi!
Materiaalit kiertotaloudessa:
louhinta ei voi enää olla
oleellisin asia!