Mistä hallituksen 6.11.2008 julkistamassa ilmastostrategiassa on kysymys? Entä mikä siinä on pielessä? Greenpeacen kommentit ja parannusehdotukset ilmastostrategiaan.
Uuden energiatehokkuuslain tullessa voimaan alkuvuodesta 2015 kaikki suuret yritykset velvoitetaan tekemään energiakatselmuksia neljän vuoden välein. Aiheesta 12.12.2014 järjestetyssä infotilaisuudessa esiteltiin energiatehokkuustavoitteiden taustaa ja toimenpiteitä.
Mistä hallituksen 6.11.2008 julkistamassa ilmastostrategiassa on kysymys? Entä mikä siinä on pielessä? Greenpeacen kommentit ja parannusehdotukset ilmastostrategiaan.
Uuden energiatehokkuuslain tullessa voimaan alkuvuodesta 2015 kaikki suuret yritykset velvoitetaan tekemään energiakatselmuksia neljän vuoden välein. Aiheesta 12.12.2014 järjestetyssä infotilaisuudessa esiteltiin energiatehokkuustavoitteiden taustaa ja toimenpiteitä.
Esitetty Tampereen sosiaalifoorumin ilmastovastuuseminaarissa 21. 5. Seminaarin puheenjohtajana toimi Leo Stranius ja Polttavan asiantuntijana Hanna Hakko. Lisäksi paneelikeskustelussa mukana olivat kansanedustajat Leena Rauhala (kd) ja Mikko Kuoppa (vas).
Lähienergialiitto: Suomen tavoitteeksi 100% uusiutuvaa energiaa!
Uuusiutuva energia nyt ja lisäyspotentiaalit.
Ehdotuksia, miten saadaan vauhtia puhtaan energian kasvuun Suomessa.
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Hallituksen ilmastostrategia for dummies (korjattu)greenpeacenordic
Mistä hallituksen 6.11.2008 julkaistussa ilmastostrategiassa on kysymys? Entä mikä siinä mättää? Greenpeace esittää kritiikkiä ja parannusehdotuksia hallituksen ilmastostrategiaan.
SAK:n ilmasto- ja energiapolitiikan peruslähtökohta on, että päästövähennystavoitteet johdetaan tavoitteesta rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen. Nyt SAK esittää vuoteen 2020 asti ulottuvista linjauksistaan poiketen, että siitä eteenpäin ilmastopolitiikassa tulisi olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasialliseksi vähentämiskeinoksi SAK kannattaa toimivaa ja kattavaa päästökauppaa.
Esitetty Tampereen sosiaalifoorumin ilmastovastuuseminaarissa 21. 5. Seminaarin puheenjohtajana toimi Leo Stranius ja Polttavan asiantuntijana Hanna Hakko. Lisäksi paneelikeskustelussa mukana olivat kansanedustajat Leena Rauhala (kd) ja Mikko Kuoppa (vas).
Lähienergialiitto: Suomen tavoitteeksi 100% uusiutuvaa energiaa!
Uuusiutuva energia nyt ja lisäyspotentiaalit.
Ehdotuksia, miten saadaan vauhtia puhtaan energian kasvuun Suomessa.
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Ilmastobudjetointi on arvokas työkalu hiilineutraaliutta tavoitteleville kunnille. Paikallisten päästövähennystavoitteiden sisällyttäminen kunnan talousarvioon ja niiden seuraaminen tilinpäätöksessä auttavat kuntia varmistamaan, että tavoitteisiin
pääsemiselle osoitetaan tarpeeksi varoja.
Ilmastobudjetointi parantaa myös kunnan eri toimijoiden välistä yhteistyötä, mikä on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun kunnan strategiset ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet muodostavat oleellisen osan vuosittaista budjettia ja raportointia, kunnan johto pystyy seuraamaan edistystä. Näiden tietojen avulla poliittiset päätöksentekijät pystyvät kertomaan toteutuneista edistysaskeleista ja kehityksestä kuntalaisille ja erilaisille sidosryhmille.
Ilmastobudjetin menestyksekäs käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttävät kunnalta muutakin kuin pelkkää mittaamista tai laskentaa. Oleellista on myös rakentaa kuntaorganisaatioon ilmastotoimenpiteitä tukeva kulttuuri.
ORSI Policy brief: Kuntien hankinnoilla hiilineutraaliuteenORSI
Julkisilla hankinnoilla vaikuttaminen on konkreettinen keino, kun haetaan ratkaisuja hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja ilmastokriisin selättämiseksi. Julkisen sektorin rakennuskannassa, energiankulutuksessa ja palvelujen tuottamisessa piilee merkittävä ilmastopäästöjen vähennyspotentiaali, sillä Suomen julkisten hankintojen hiilijalanjälki vastaa noin viidesosaa maamme kulutusperusteisesti lasketuista kasvihuonekaasupäästöistä.Tästä hiilijalanjäljestä taas lähes 80 prosenttia aiheutuu kuntien ja kuntayhtymien hankinnoista.
Keinoja ilmastoystävällisiin hankintoihin ovat kestävyystavoitteiden liittäminen hankintaprosessiin, puhtaan teknologian hankinnat ja fiksujen palveluratkaisujen edistäminen. Vuonna 2017 uudistettu hankintalaki tukee hankintojen kestävyyden huomioimista aiempaa paremmin, ja vuonna 2020 käyttöönotettu kansallinen julkisten hankintojen strategia, Hankinta-Suomi, painottaa vahvasti hankintojen kestävyyttä.
Hankintapulssi-työkalulla on mahdollista tarkastella, mihin hankintakokonaisuuksiin liittyy suurimmat päästövähennysmahdollisuudet. Jo tällä hetkellä Suomesta löytyy runsaasti hyviä esimerkkejä vähähiilisistä hankinnoista. Käyttämättömiä mahdollisuuksia on kuitenkin vielä paljon.
Eteneminen kohti vähähiilisiä hankintoja vaatii kunnan johdon tuen, kestävyyttä edistävät hankintalinjaukset, hankintaosaamisen kehittämistä, resursseja ja yhteistyötä.
Hallituksen ilmastostrategia for dummies (korjattu)greenpeacenordic
Mistä hallituksen 6.11.2008 julkaistussa ilmastostrategiassa on kysymys? Entä mikä siinä mättää? Greenpeace esittää kritiikkiä ja parannusehdotuksia hallituksen ilmastostrategiaan.
SAK:n ilmasto- ja energiapolitiikan peruslähtökohta on, että päästövähennystavoitteet johdetaan tavoitteesta rajoittaa maapallon ilmaston lämpeneminen enintään kahteen asteeseen. Nyt SAK esittää vuoteen 2020 asti ulottuvista linjauksistaan poiketen, että siitä eteenpäin ilmastopolitiikassa tulisi olla vain yksi tavoite: päästöjen vähentäminen. Pääasialliseksi vähentämiskeinoksi SAK kannattaa toimivaa ja kattavaa päästökauppaa.
SAK tavoittelee lisää työtä ja tuottavuutta. Työntekijöiden turvaa on vahvistettava työssä, ja myös ansioturvasta sekä muista palveluista on huolehdittava. Hyvinvointipalveluita on kehitettävä rakenteita uudistamalla.
4. Komission vähähiilitiekartta v 2050 EU:lle
EU:n kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80%:lla vuoteen 2050 - miten jatkaa
päästövähennyksiä kohti vuotta 2050. Nykyinen politiikka kattaa jo toteutetut toimet.
Asuminen ja palvelut
5. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 5
Ilmastolain tavoitteet 1/2
• Fiksusti kohti vähähiilistä yhteiskuntaa vuonna 2050: varmis
sitoutumisen päästövähennysten toteuttamiseen.
• Suomesta vähähiilisen yhteiskunnan edelläkävijä ja menesty
kustannustehokasta, ennakoitavaa ja sektorirajat ylittävää
päästövähennysten toimeenpanoa.
• Yhdistää kunnianhimoisen ilmastopolitiikan talouden
menestykseen ja ihmisten hyvinvointiin
6. Esittäjän nimi alatunnisteeseen 6
Ilmastolain tavoitteet 2/2
• Lainsäädännöllinen pohja ilmastopolitiikan pitkäjänteiselle
suunnittelujärjestelmälle
• Ilmastopolitiikasta ennakoitavaa, avointa ja suunnitelmallist
• Turvataan laaja ja monipuolinen tietopohja ilmastopolitiikan
perusteena
• Paremmat osallistumismahdollisuudet suunnitelmien käsitte
8. Lain keskeinen sisältö
Väh. 80 % päästövähennys-
tavoite vuoteen 2050 mennessä
Pitkän ja keskipitkän aikavälin
ilmastopolitiikan suunnitelmat
(selontekoina eduskunnalle)
Valtion viranomaisten
tehtävänjako ilmastopolitiikan
suunnittelussa
Ilmastopaneeli ja sen tehtävät
Vuosittain eduskunnalle
annettava kertomus
8
10. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen lain tasolle
• Ilmastonmuutoksen
sopeutumisen
suunnitelma (väh. 10
vuoden välein)
• Keinot edistää alueellisia
ja paikallisia sopeutumis-
toimia
• Sisältää riski- ja
haavoittuvuustarkastelun
• Parantaa yhteiskunnan
sopeutumiskykyä ja
vähentää ilmaston-
muutoksesta aiheutuvia
kustannuksia
10
11. Mitä ilmastolaki tarkoittaa – ja ei tarkoita? 1/2
• Laki on puitelaki
-> ei sisällä eri alojen (liikenne, maatalous, asuminen, rakentaminen)
aineellista lainsäädäntöä, vaan luo prosessin, jossa tällaisista
politiikkatoimista voidaan päättää kustannustehokkaasti ja ennakoivasti
• Koskee ja ohjaa valtionhallinnon toimijoita
-> ei uusia velvoitteita yksityisille toimijoille, tehostaa valtionhallinnon
ohjausta yli sektorirajojen
• Nostaa vuoden 2050 tavoitteen 80 % vähennyksistä lakiin
-> Suomi sitoutunut osana EU:ta osaltaan vähentämään vähintään 80
prosentilla päästöjä vuoteen 2050 mennessä
-> ei kiristä jo päätettyjä päästövähennystavoitteita, mutta tuo pitkän
aikavälin tavoitteen lain tasolle ohjaamaan suunnittelua
-> kukin hallitus päättää erikseen kulloisistakin välitavoitteista, joita
ilmastolain suunnittelujärjestelmä toteuttaa
-> velvollisuus ennakoivaan suunnitteluun ja vahvistaa tavoitteiden
saavuttamista
11
12. Mitä ilmastolaki tarkoittaa – ja ei tarkoita? 2/2
• Lain kohteena erityisesti päästökaupan ulkopuolinen sektori
-> pitkän aikavälin päästövähennystavoite koskee kaikkia päästöjä
-> päästökauppajärjestelmä toimii EU:n tasolla
• Ei siis koske teollisuutta ja energiantuotantoa, jotka
päästökaupan piirissä
• Ilmastolain mukaiset suunnitelmat ja nykyisen kaltaiset
strategiat sovitetaan yhteen
-> ei päällekkäisyyttä ja eri tavoilla tehtävää raportointia
• Ilmastolaki ei aiheuta taloudellisia kustannuksia
-> päästövähennystavoitteisiin kustannustehokkaasti ja ennakoitavasti
siten, että talous menestyy ja ihmisten hyvinvointi vahvistuu.
-> Vahvistaa uuden puhtaan teknologian käyttöönottoa, purkaa esteitä ja
edistää talouden uudistumista
-> Parantaa mahdollisuuksia suunnitella tulevaisuuden asuinympäristöjä ja
ihmisten arkea kestävästi
12
13. Miten ilmastolaki vaikuttaa?
• Suunnitelmien laatimisen sisällön ja niiden
toimeenpanon kautta: lainsäädännöllisiä, taloudellisia
ja informaatio-ohjauksen keinoja
• Yleisön osallistumismahdollisuudet paranevat
• Mahdollistaisi eduskunnan tiiviimmän osallistumisen
ilmastopolitiikan muotoilemiseen
• Valtion viranomaisten yleinen hillinnän ja sopeutumisen
edistämisvelvollisuus
• Tieteen ja politiikan vuoropuhelu: vahvistaa tieteellisen
ilmastopaneelin roolia riippumattomana
neuvonantajana
• Selkeä päämäärä ilmastopolitiikalle yli hallituskausien
13
14. Ilmastolain pykälät I
1 § Lain tarkoitus
Vahvistetaan puitteet ilmastopolitiikan
suunnittelujärjestelmälle, jolla osaltaan hillitään
ilmastonmuutosta ja sopeudutaan siihen; myös
eduskunnan ja yleisön osallistumismahdollisuuksia
vahvistetaan.
2 § Soveltamisala
Säädetään valtion viranomaisten tehtävistä
suunnitelmien laatimisessa. Todetaan muu
ilmastopolitiikan lainsäädäntö.
3 § Vaikutukset muuhun suunnitteluun
Ilmastolain suunnitelmien huomioon ottaminen muun
lainsäädännön perusteella tapahtuvassa suunnittelussa.
4 § Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen
sopeutumista edistävät toimet
Valtion viranomaiselle yleinen edistämisvelvollisuus
omassa toiminnassaan.
5 § Määritelmät
Laissa käytettyjen käsitteiden määritelmät.
6 § Ilmastopolitiikan
suunnittelujärjestelmä
Suunnittelujärjestelmän rakenne ja tarkoitus. Pitkän
aikavälin päästövähennystavoite (väh. 80 %:n
päästövähennys vuoteen 2050 mennessä).
Suunnitelmien laatimisen kriteerit ja lähtökohdat.
7 § Pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
Tarkastellaan kokonaispäästöjä, skenaariotarkastelu
vuoteen 2050.
Valtioneuvosto hyväksyy väh. kerran 10 vuodessa.
8 § Ilmastonmuutoksen kansallinen
sopeutumissuunnitelma
Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelman vähintään kerran
10 vuodessa. Sisältää riski- ja haavoittuvuustarkastelun.
15. Ilmastolain pykälät II
9 § Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma
Valtioneuvosto hyväksyy kerran vaalikaudessa
keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman.
Koskee päästövähennystoimia päästökaupan
ulkopuolisella sektorilla. Toimenpideohjelman ja
päästökehitysarvion sisällöt. Yhteensovittaminen
energia- ja liikennepolitiikan kanssa.
10 § Ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelu
Yleisön kuuleminen, lausuntojen pyytäminen. Viittaus
SOVA-lakiin.
11 § Selonteko eduskunnalle
Valtioneuvosto antaa eduskunnalle selonteot
suunnitelmista säännöllisesti.
12 § Suunnitelmiin liittyvä seuranta
Suunnitelmien toteutumista seurattava riittävästi.
Korjaavien toimenpiteiden tarpeen arviointi. Seuranta
perustuu inventaariojärjestelmän tuottamiin tietoihin.
Myös politiikkatoimien raportointia hyödynnetään.
13 § Ilmastopolitiikan suunnitelmien muuttaminen
Suunnitelmien muuttaminen mahdollinen seurannassa
ilmenneiden tietojen perusteella. Muuttaminen
perustuu 12 §:n mukaiseen päätöksentekoon. Lisäksi
teknisluontoinen muuttaminen mahdollinen 10 §:sta
poiketen.
14 § Ilmastovuosikertomus
Valtioneuvosto toimittaa vuosittain eduskunnalle
kertomuksen päästökehityksestä sekä keskipitkän
suunnitelman toteutumisesta.
15 § Viranomaisten tehtävät
Kukin ministeriö valmistelee oman osuutensa lain
mukaisiin suunnitelmiin. Suunnitelmien
yhteensovittamisesta ja kokoamisesta säädetään laissa.
16 § Tieteellinen asiantuntijaelin
Valtioneuvosto asettaa tieteellisen asiantuntijaelimen
ilmastopolitiikan suunnitelun tueksi. Laissa määritellään
elimen tehtävät suhteessa ilmastolakiin. Eri
tieteenalojen edustus ja määräaikaiset jäsenyydet.
17 § Voimaantulo
15