Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Jokaisen kunnan polku kohti ilmastovastuullisempaa tulevaisuutta on erilainen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus selvittää järkevimmät ja kustannustehokkaimmat keinot uusiutuvan energian lisäämiseen.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiantuotannon toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Jokaisen kunnan polku kohti ilmastovastuullisempaa tulevaisuutta on erilainen. Uusiutuvan energian kuntakatselmus selvittää järkevimmät ja kustannustehokkaimmat keinot uusiutuvan energian lisäämiseen.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kemianteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Paljonko energiatehokkuustoimilla voisi säästää? Mitä ovat katselmuksissa löydetyt yleisimmät ja kannattavimmat energiansäästötoimet? Milloin energiakatselmus kannattaa toteuttaa?
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Metsäteollisuus ry (EVT-metsä) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EVT-EK) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Greenpeace kävi läpi valmisteilla olevat voimalahankkeet vuoteen 2015 asti. Selvityksessä kävi ilmi, että suurin osa investoinneista menee edelleen kivihiileen ja ilmaston kannalta yhtä ongelmalliseen turpeeseen. Ydinvoimaloita tavoittelevat Pohjolan Voima ja Fortum toteuttavat saastuttavimmat investoinnit. Samat yhtiöt vakuuttivat, että jo Olkiluoto 3:n rakentaminen mahdollistaa kivihiilivoimaloiden sulkemisen.
PowerPoint -esitys on Greenpeacen 27.8.2009 pidetystä tiedotustilaisuudesta.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Pk-teollisuuden energiakulut hallintaan - valtion tukema energiakatselmusMotiva
Motiva on julkaisema uusi energiakatselmusmalli tarjoaa pk-yrityksille kustannustehokkaan, mutta riittävän kokonaisvaltaisen ja laadukkaan menettelyn energiataloudellisuuden kartoittamiseen. Uusi 2-vaiheinen malli on räätälöity erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille.
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Paljonko energiatehokkuustoimilla voisi säästää? Mitä ovat katselmuksissa löydetyt yleisimmät ja kannattavimmat energiansäästötoimet? Milloin energiakatselmus kannattaa toteuttaa?
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Metsäteollisuus ry (EVT-metsä) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EVT-EK) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Greenpeace kävi läpi valmisteilla olevat voimalahankkeet vuoteen 2015 asti. Selvityksessä kävi ilmi, että suurin osa investoinneista menee edelleen kivihiileen ja ilmaston kannalta yhtä ongelmalliseen turpeeseen. Ydinvoimaloita tavoittelevat Pohjolan Voima ja Fortum toteuttavat saastuttavimmat investoinnit. Samat yhtiöt vakuuttivat, että jo Olkiluoto 3:n rakentaminen mahdollistaa kivihiilivoimaloiden sulkemisen.
PowerPoint -esitys on Greenpeacen 27.8.2009 pidetystä tiedotustilaisuudesta.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiapalvelujen toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto puutuoteteollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Pk-teollisuuden energiakulut hallintaan - valtion tukema energiakatselmusMotiva
Motiva on julkaisema uusi energiakatselmusmalli tarjoaa pk-yrityksille kustannustehokkaan, mutta riittävän kokonaisvaltaisen ja laadukkaan menettelyn energiataloudellisuuden kartoittamiseen. Uusi 2-vaiheinen malli on räätälöity erityisesti pienille ja keskisuurille teollisuusyrityksille.
Liittyneelle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Kar...Suomen metsäkeskus
Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2030 - Sari Pitkänen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Puhutaan metsästä, Pohjois-Karjala -tilaisuus 11.3.2020 Joensuussa. Järjestäjinä Suomen metsäkeskus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Puhutaan metsästä on Suomen metsäkeskuksen sidosryhmätilaisuus, joka kokoaa yhteen metsäalan vaikuttajat ja tekijät. Tilaisuudessa puhutaan valmisteilla olevasta alueellisesta metsäohjelmasta.
Tutkimus: Länsirannikon jätehuoltosektorin vaihtoehtoisten ratkaisujen yritys-, alue- ja kansantaloudelliset vaikutukset
Gaia Consulting Oy 27.1.2014
Ville Karttunen, Mari Saario, Pasi Rinne,
Anu Vaahtera, Erkka Ryynänen ja Iivo Vehviläinen
Parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean mietintö, energia- ja ilmastotiekartta 2050, julkaistiin seminaarissa 16.10.2014. Ohessa yleisesitys aiheesta.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto toimitilakiinteistöjen
toimenpideohjelmaan liittyneiden yhteisöjen raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Sitran Gaia Consulting -yhtiöltä tilaama selvitys kansalaisten omien toimien CO2-päästövähennysmahdollisuuksista energiasektorilla vuoteen 2030 mennessä.
Suomen ympäristökeskuksen kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtajan Jyri Seppälän esitelmä "Hiilineutraaliuden määritelmä ja sen tavoittelu" -miniseminaarissa 10.9.2018
Finnish companies and municipalities are actively and voluntarily improving their energy efficiency. At the end of 2022 over 700 Finnish companies with over 7000 sites and 130 municipalities and joint municipalities had signed up to voluntary Energy Efficiency Agreements 2017–2025. Saving measures they implemented in 2017-2021 generated annual energy savings of 12.5 TWh.
Vuoden 2022 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 700 yritystä ja niiden noin 7000 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti yli 130 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2022 toteuttamien yli 24 500 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Vuoden 2021 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 650 yritystä ja niiden noin 7000 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti yli 120 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2021 toteuttamien lähes 19 000 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Finnish companies and municipalities are actively and voluntarily improving their energy efficiency. At the end of 2021 over 650 Finnish companies with nearly 7000 sites and 121 municipalities and joint municipalities had signed up to voluntary Energy Efficiency Agreements 2017–2025. Saving measures they implemented in 2017-2021 generated annual energy savings of 10.3 TWh.
Vuoden 2020 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 590 yritystä ja niiden noin 6500 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti yli 110 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2020 toteuttamien lähes 15 000 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Tiivis kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Finnish companies and municipalities are actively and voluntarily improving their energy efficiency. At the end of 2019 altogether 550 Finnish companies with 6300 sites and nearly 100 municipalities and joint municipalities had signed up to voluntary Energy Efficiency Agreements 2017–2025. Saving measures they implemented in 2017-2019 generated annual energy savings of 7 TWh.
Vuoden 2019 lopussa vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa 2017–2025 oli mukana yli 550 yritystä ja niiden noin 6300 toimipaikkaa. Kunta-alan sopimuksessa oli vastaavasti lähes 100 kuntaa ja kuntayhtymää. Yritysten ja kuntien vuosina 2017-2019 toteuttamien yli 11 000 energiansäästötoimen ansiosta toiminta on energia- ja kustannustehokkaampaa ja siitä syntyy vähemmän ilmastonmuutosta aiheuttavia hiilidioksidipäästöjä.
Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen toimitilakiinteistöjen ja vuokra-asuinyhteisöjen toimenpideohjelmaan liittyneen vuosiraportointi - Miksi, milloin, mitä ja miten raportoit?
Vuoden Energianerokas -tunnustus myönnetään nerokkaalle energiatehokkuusteolle, joka loistaa vaikuttavuudellaan ja oivaltavuudellaan. Tunnustuksen myöntävät työ- ja elinkeinoministeriö, Energiavirasto ja valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva.
3. Kuntien energiatehokkuussopimus
ja energiaohjelma 2008-2016
Uusi kausi alkaa 2017 – liity mukaan!
• Kattaa Suomen suurimmat kaupungit,
mukana myös pienimpiä kuntia
• Asukasluvusta 77%
• Rakennustilavuudesta 70%
• Suomen pinta-alasta 47%
6. Säästöt näkyvät
myös kustannuksissa
• Energiankäytön tehostuminen
vaikuttaa myös kustannuksiin.
• Kuntien toimilla säästyy vuosittain
liki 19 miljoonaa euroa.
7. Katselmointi kannattaa
- tuloksia kiinteistöissä
• Toteutetut toimenpiteet ja saavutetut säästöt
(vuonna 2014)
– Toimistolaitteet ja palvelimet (yhteensä 4,4 GWh)
– Valaistus (yhteensä 3,3 GWh)
– Ilmanvaihtoon liittyvät toimenpiteet (yhteensä 14,6 GWh)
• Vuonna 2014 toteutettujen toimenpiteiden
säästöt yhteensä 79 GWh
8. Valaistusten uusimisella
hyviä tuloksia
• Vuonna 2014 toteutetuilla katu- ja ulkovalaistukseen kohdistuneilla
toimilla on saavutettu yli 18 MWh vuosittaiset säästöt.
• Toimenpiteitä mm.
– LED-valaistukseen siirtyminen
– Valaistusten muu uusiminen
– Valaistusten ohjausten käyttöönotto / uusiminen
– Valaistuksen käyttöaikojen tarpeenmukaistaminen
9. Hankinnoissa panostetaan
energiatehokkuuteen
• Kuntien, kuntayhtymien ja muiden kunnallisten organisaatioiden
hankinnat ovat noin 16 miljardia euroa.
– Pelkästään matkustus- ja kuljetuspalveluiden osuus 1 139 miljoonaa euroa
• Julkisten hankintojen energiatehokkuusohjeet ovat käytössä
valtaosalla sopimuskunnista
– Osalla on käytössä myös omaa hankintaohjeistusta
10. Kaikki lähtee ihmisistä:
koulutusta ja neuvontaa
• Kunnan työntekijöiden koulutus ja viestintä kuntalaisille on tärkeää
jotta panostukset energiatehokkuuteen saadaan toteutumaan
täysimääräisesti.
– Koulutusta ja tietotaitoa kunnan työntekijöille, koulutusta järjestetty
46 kunnassa (2014).
– Opastusta, neuvontaa ja tietoa kuntalaisille tarjotaan esimerkiksi
valtakunnallisella energiansäästöviikolla liki 30 kunnassa, kaupungissa tai
kuntayhtymässä.
11. Uusiutuva energia
käyttöön kunnissa
• Uusiutuvan energian kuntakatselmus on toteutettu 46 kunnassa
– 25 KETS-kuntaa ja 21 KEO-kuntaa (vuosiraportti 2014)
• Potentiaalia on
– Bioenergia: pelletti- ja hakelämpöön siirtyminen, biokaasun käyttöönotto
– Lämpöpumput: maalämpöön siirtyminen, ilmalämpöpumppujen lisääminen
– Aurinkoenergia: aurinkosähkö- ja aurinkolämpöjärjestelmien käyttöönotto
• Omien toimien lisäksi uusiutuvaa energiaa
hyödynnetään kunnissa myös
muiden toimesta ja yhteishankkeina.
13. Lieto panostaa kokemukseen
• Lieto etsii säästöjä katselmoimalla
– Lieto on panostanut kiinteistöjen katselmuksiin, 67 %
kunnan kiinteistöistä on energiakatselmoitu.
– Uusiutuvan energian kuntakatselmus laadittiin vuonna 2011
• Lieto
– Liittynyt energiatehokkuussopimukseen vuonna 2011.
– Kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan.
– Asukkaita 19 251.
– Yritystoimipaikkoja 1275.
– Suurimmat työnantajat Liedon kunnan lisäksi Carrus Delta
Oy ja Postin logistiikkakeskus.
14. LIETO
Lämmityksen ja ilmanvaihdon energiankäyttö
• Suurimmat säästöt on saatu aikaan lämmitykseen ja ilmanvaihtoon
liittyvillä toimilla.
• TOP3 Kiinteistöjen lämmöntalteenoton korjaukset,
Kaukolämpökiinteistöön lämmönvahti, tarpeenmukaisen
ilmanvaihdon ohjaukset, kunnan talon hanojen normivirtaamien
korjaus
• Uusiutuva energia käyttöön
– Lämpöpumppujen hyödyntäminen koulukiinteistön lämmityksessä
15. MWh
Kunnan asettama tavoite
tehostaa vuotuista energian-
käyttöä kauden 2008-2016
loppuun mennessä
Vuoden 2015 alussa
säästötavoitteesta
saavutettu
prosenttia
kpl MWh MWh prosenttia
LIETO
Työ tuottaa tulosta
1881
159
44 2795 197 67
16. Janakkalassa osataan
energiatehokkuus
• Janakkala on panostanut katselmuksiin.
– Rakennustilavuuden mukaan jo 67 % on katselmoitu.
– Kunnan uusiutuvan energian mahdollisuudet selvitettiin
vuonna 2013 kuntakatselmuksella.
• Janakkala
– Liittynyt energiatehokkuussopimukseen vuonna 2011.
– Kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan.
– Asukkaita 16 480
– Yritystoimipaikkoja 1030.
– Suurimmat työnantajat kunnan lisäksi Kiipulasäätiö,
Lidl Suomi Ky, Valio Oy, Tervakoski Oy,
Suomen Nestlé Oy sekä Kolmeks Oy.
17. JANAKKALA:
Lämpöenergian säästöä ja uusiutuvaa energiaa
• Suurimmat säästöt on saatu aikaan mm. lämpöön ja sähkönkäyttöön
liittyvillä toimenpiteillä.
• TOP3 Ilmanvaihdon ja rakennusautomaation uusiminen,
lämpöpumput öljylämmityksen korvaajana ja lämmönjakokeskusten
uusiminen.
• Uusiutuva energia käyttöön
– Biopolttoaineissa potentiaalit (metsähake, peltobiomassat ja biokaasu)
– Lämpöpumput (öljylämmityksestä maa- ja ilmavesilämpöpumppujen käyttöön)
18. MWh
Kunnan asettama tavoite
tehostaa vuotuista energian-
käyttöä kauden 2008-2016
loppuun mennessä
Vuoden 2015 alussa
säästötavoitteesta
saavutettu
prosenttia
kpl MWh MWh prosenttia
JANAKKALA
Katselmuksilla potentiaalit esiin
3105
72
39 1650 535 67
19. Oulu osaa hoksauttaa
• Oulu panostaa toiminnassaan sekä omien
kiinteistöjensä ja toimintojensa energia-
tehokkuuteen että alueen rakentamisen
energiatehokkuuteen.
• Oulu
– Liittynyt energiatehokkuussopimukseen vuonna 2007.
– Kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.
– Asukkaita 196 291 (2014)
– Yritystoimipaikkoja 8 884.
– Suurimmat työnantajat: Oulun kaupunki, Pohjois-
Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun yliopisto, Nokia Oyj
(Oulun yksiköt ), Osuuskauppa Arina
20. OULU
• Suurimmat säästöt kaupungin omissa kiinteistöissä ja toiminnoissa saatu
aikaan energiakatselmusten perusteella toteutetuilla toimenpiteillä, vaihtamalla
katuvalaistusta energiatehokkaaksi sekä ottamalla käyttöön virtuaalipalvelimet.
• Alueen rakentamisen energiatehokkuuteen vaikutettu kaupungin rakentamisen
ohjauksella: Oulu panostaa vahvasti rakentamisen energiatehokkuuden
ohjaukseen ja rakentamisen laatuun (rakentajien hoksautus).
• TOP3 Kaupungin kiinteistöihin toteutetut energiatehokkuustoimenpiteet,
energiatehokas LED-valaistus (katuvalaistus), rakennusvalvonnan
laadunohjaus
• Uusiutuva energia käyttöön
– Öljylämmityskiinteistöjä pelletti-, hake-, maa- ja kaukolämpöön
– Biokaasusta (kaatopaikkakaasu) lämpöä ja sähköä
21. MWh
Kunnan asettama tavoite
tehostaa vuotuista energian-
käyttöä kauden 2008-2016
loppuun mennessä
Vuoden 2015 alussa
säästötavoitteesta
saavutettu
prosenttia
kpl MWh MWh prosenttia
OULU
Säästöt esiin
16 636
437
437 63224 9243 60