TietoAkselin Mirva Tikkasen mielenkiintoinen esitys ValueFramen ja TietoAkselin aamiaisseminaarissa 16.4.2010. Luottoriskejä on mahdollista hallita kun vain muistaa muutamia keskeisiä periaatteita ja kiinnittää riittävästi huomiota ennakointiin ja aktiiviseen seurantaan. Hyvä pohjatyö asiakasvalinnassa ja sopimustenhallinnassa vähentää merkittävästi luottoriskin todennäköisyyttä. Muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä säästät kymmeniä tuhansia euroja!
TietoAkselin Mirva Tikkasen mielenkiintoinen esitys ValueFramen ja TietoAkselin aamiaisseminaarissa 16.4.2010. Luottoriskejä on mahdollista hallita kun vain muistaa muutamia keskeisiä periaatteita ja kiinnittää riittävästi huomiota ennakointiin ja aktiiviseen seurantaan. Hyvä pohjatyö asiakasvalinnassa ja sopimustenhallinnassa vähentää merkittävästi luottoriskin todennäköisyyttä. Muutamalla yksinkertaisella toimenpiteellä säästät kymmeniä tuhansia euroja!
Tilaisuuden puhujat: Harri Jokinen, Teknologiateollisuus ry; Juha Järvi, hallituksen puheenjohtaja, Meteco Oy; Hannu Kulju, johtaja, RDnet-verkosto; Juha-Pekka Anttila, tutkija, VTT; Jukka Vesalainen, professori, Vaasan Yliopisto; Mauri Heikintalo, ohjelmajohtaja, Sitra; Mikko Leidén, Account Director, Metalliset Group; Ilkka Nikkilä, toimutusjohtaja, HT Lasertekniikka Oy; Juha Kyllönen, toimitusjohtaja, Fintra; Sami Humala, Tsekin toimiston päällikkö Finpro; Veli-Matti Nopanen, toimitusjohtaja, Mecanova Oy;
Puhujat: Jan Vapaavuori, asuntoministeri; Jukka-Pekka Ujula, kaupunginjohtaja, Porvoo; Michael Lovejoy, Head of Trade Center; Virpi Mikkonen, ohjelman päällikkö, Tekes; Jukka Noponen, ohjelmajohtaja, Sitra; Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra; Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto; Mari Kiviniemi, kunta- ja hallitoministeri; Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra; Teppo Sulonen, tietohallintojohtaja; Kimmo Haahkola, toimialajohtaja, Sitra, Ari Mäkinen, talousjohtaja, Turun kaupunki, Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra;
Tilaisuuden videot:
http://youtu.be/Wr8ZLrZ7ywk
http://youtu.be/4pkzBgn1ESE
http://youtu.be/3ur-vIxcTNk
http://youtu.be/jwbGRuZuJb8
http://youtu.be/MreqYtyArvU
http://youtu.be/ptBH8rhUMeM
http://youtu.be/DGZIyGWQIU4
http://youtu.be/15bvs_M16-E
http://youtu.be/UHvE7Vlc2Rw
http://youtu.be/SXtBcvXhNtM
http://youtu.be/zSLY2d9ACY0
http://youtu.be/4JKQmZB23OA
http://youtu.be/Nm40Q4_q04w
Globaalin osakemarkkinan epävakaa kehitys vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi Varman koko vuoden sijoitustuoton negatiiviseksi. Varman sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 44,0 (45,4) miljardia euroa. Tehokkuus parani edelleen ja oli kaikkien aikojen paras. Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 60 % (67 %).
Varman sijoitukset tuottivat 2,8 (12,0) prosenttia eli 1,4 miljardia euroa vuonna 2020. Sijoitusten arvo nousi koronavuoden 2020 lopussa 50,2 (48,7) miljardiin euroon.
Työeläkeyhtiö Elon sijoitustuotto –1,9 prosenttia - epävarmuuden varjostama a...Työeläkeyhtiö Elo
Kiihtyvä inflaatio, rahapolitiikan globaali kiristyminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsivät epävarmuutta ja vaikuttivat negatiivisesti sijoitusmarkkinoihin. Elon sijoitukset tuottivat -1,9 (3,9) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli 28,8 (26,8) miljardia euroa ensimmäisen vuosineljänneksen 2022 lopussa. Vakavaraisuusaste oli 126,1 (125,0) prosenttia.
Varman sijoitusten tuotto jatkoi tasaista kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä alkuvuoden markkinaturbulenssin jälkeen. Yhdeksän kuukauden aikana Varman sijoitukset tuottivat 3,5 (6,2) % eli 1,6 miljardia euroa.
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Pandemia ja sitä seurannut elvytys rytmittivät sijoitusvuotta. Veritaksen sijoitukset tuottivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia ja koko vuonna 5,6 prosenttia. Hyvä sijoitustulos vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta, joka nousi vuoden lopussa 128,8 prosenttiin.
Tilaisuuden puhujat: Harri Jokinen, Teknologiateollisuus ry; Juha Järvi, hallituksen puheenjohtaja, Meteco Oy; Hannu Kulju, johtaja, RDnet-verkosto; Juha-Pekka Anttila, tutkija, VTT; Jukka Vesalainen, professori, Vaasan Yliopisto; Mauri Heikintalo, ohjelmajohtaja, Sitra; Mikko Leidén, Account Director, Metalliset Group; Ilkka Nikkilä, toimutusjohtaja, HT Lasertekniikka Oy; Juha Kyllönen, toimitusjohtaja, Fintra; Sami Humala, Tsekin toimiston päällikkö Finpro; Veli-Matti Nopanen, toimitusjohtaja, Mecanova Oy;
Puhujat: Jan Vapaavuori, asuntoministeri; Jukka-Pekka Ujula, kaupunginjohtaja, Porvoo; Michael Lovejoy, Head of Trade Center; Virpi Mikkonen, ohjelman päällikkö, Tekes; Jukka Noponen, ohjelmajohtaja, Sitra; Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra; Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto; Mari Kiviniemi, kunta- ja hallitoministeri; Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra; Teppo Sulonen, tietohallintojohtaja; Kimmo Haahkola, toimialajohtaja, Sitra, Ari Mäkinen, talousjohtaja, Turun kaupunki, Antti Kivelä, ohjelmajohtaja, Sitra;
Tilaisuuden videot:
http://youtu.be/Wr8ZLrZ7ywk
http://youtu.be/4pkzBgn1ESE
http://youtu.be/3ur-vIxcTNk
http://youtu.be/jwbGRuZuJb8
http://youtu.be/MreqYtyArvU
http://youtu.be/ptBH8rhUMeM
http://youtu.be/DGZIyGWQIU4
http://youtu.be/15bvs_M16-E
http://youtu.be/UHvE7Vlc2Rw
http://youtu.be/SXtBcvXhNtM
http://youtu.be/zSLY2d9ACY0
http://youtu.be/4JKQmZB23OA
http://youtu.be/Nm40Q4_q04w
Globaalin osakemarkkinan epävakaa kehitys vuoden viimeisellä neljänneksellä painoi Varman koko vuoden sijoitustuoton negatiiviseksi. Varman sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa 44,0 (45,4) miljardia euroa. Tehokkuus parani edelleen ja oli kaikkien aikojen paras. Varma käytti liikekuluihin tarkoitetuista vakuutusmaksuista 60 % (67 %).
Varman sijoitukset tuottivat 2,8 (12,0) prosenttia eli 1,4 miljardia euroa vuonna 2020. Sijoitusten arvo nousi koronavuoden 2020 lopussa 50,2 (48,7) miljardiin euroon.
Työeläkeyhtiö Elon sijoitustuotto –1,9 prosenttia - epävarmuuden varjostama a...Työeläkeyhtiö Elo
Kiihtyvä inflaatio, rahapolitiikan globaali kiristyminen ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan lisäsivät epävarmuutta ja vaikuttivat negatiivisesti sijoitusmarkkinoihin. Elon sijoitukset tuottivat -1,9 (3,9) prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo oli 28,8 (26,8) miljardia euroa ensimmäisen vuosineljänneksen 2022 lopussa. Vakavaraisuusaste oli 126,1 (125,0) prosenttia.
Varman sijoitusten tuotto jatkoi tasaista kasvua vuoden kolmannella neljänneksellä alkuvuoden markkinaturbulenssin jälkeen. Yhdeksän kuukauden aikana Varman sijoitukset tuottivat 3,5 (6,2) % eli 1,6 miljardia euroa.
Toimistopäällikkö Niko Herrala: Euribor uudistui – viitekorot murroksessaSuomen Pankki
Euribor uudistettiin viime vuonna. Millainen on uudistettu euribor ja miten se pärjäsi korona-pandemian markkinamyllerryksessä? Mitä tapahtuisi jos euribor lakkaisi olemasta?
Toimistopäällikkö Niko Herrala esitteli viitekorkojen uudistamisen etenemistä ja tulevaisuuden haasteita Suomen Pankin rahamuseossa 17.11.2020
Pandemia ja sitä seurannut elvytys rytmittivät sijoitusvuotta. Veritaksen sijoitukset tuottivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 6,8 prosenttia ja koko vuonna 5,6 prosenttia. Hyvä sijoitustulos vahvisti Veritaksen vakavaraisuutta, joka nousi vuoden lopussa 128,8 prosenttiin.
Similar to Näkökulmia kohtuuhintaisuuteen (Hannu Rossilahti) (20)
This document discusses topics around social housing in Europe. It addresses issues like affordability, mobility, demographics, and financing social housing. It notes that over 1.3 million asylum seekers came to Europe in 2015. Inequality in housing is increasing, with housing costs disproportionately burdening low-income tenants. Affordable housing shortages, empty homes, high construction costs, and obstacles to credit are ongoing problems. Cities struggle with increasing housing prices that push people out. Innovative solutions are needed to provide permanent, decent and affordable housing connected to opportunities.
The document summarizes the key findings of the 2017 report "The State of Housing in the EU" published by Housing Europe. It finds that while economic growth has returned to Europe, inequality is increasing and many are being left behind. Housing markets are recovering but prices are growing faster than incomes in most countries. The crisis exacerbated housing exclusion and homelessness, while policy responses have been largely inadequate. Cities are developing innovative solutions to address affordable housing challenges with limited national support.
3. Asuintalovaraus
• Verolaki, jota veroviranomainen valvoo
• 1 §. Asuintalovaraus. Tuloverolain 3 §:ssä tarkoitettu
yhteisö voi vähentää veronalaisesta tulostaan
asuinrakennuksensa rakentamisesta, käytöstä, huollosta ja
korjausrakentamisesta sekä asuinrakennukseensa liittyvän
tontin huollosta ja käytöstä johtuvia verotuksessa
vähennyskelpoisia menoja varten muodostetun varauksen
(asuintalovaraus)
4. Asuintalovarauksesta
• Varauksia voi käyttää / purkaa mihin vain
• Varausten määrä ei ole sidottu siihen, paljonko rahaa on
kerätty
• Verottaja ei enää vaadi kiinteistökohtaista seurantaa ja
kirjanpitoa varauksien tekemisestä ja purkamisesta
• 68 euroa / neliö / vuosi (maksimi 680 euroa/asuinneliö)
• Varaus purettava ja käytettävä 10 verovuoden kuluessa
• Jos ei käytetä, luetaan yhtiön tuloksi
• Puretun varauksen tilalle voi tehdä uuden varauksen
5. Esimerkki asuintalovarauksesta
• Vuosi kerätään vuokrissa asuintalovaraus
• Vuosi 1 30.000 30.000
• Vuosi 2 30.000 30.000
• …..
• Vuosi 10 30.000 30.000
• Yhteensä 300.000 (+kassa) 300.000 (-asuintalov.)
• Tehdään korjaus, johon rahat käytetään
• Kirjaus – kassa 300.000 / + rakennukset 300.000
• Tehtävä ylimääräinen poisto tilinpäätöksessä
• Rakennukset - 300.000
• Asuintalovaraus + 300.000
• Tulos nolla, luvut katoavat kirjanpidosta
6. Esimerkki 2 asuintalovarauksesta
• Esimerkin lähtökohdat:
• Taloja on satoja samassa yhtiössä
• Kiinteistöjä korjataan ohjelman mukaan joka vuosi
• Varoja kerätään asukkailta joka vuosi
• Verottaja ei enää vaadi kiinteistökohtaista seurantaa
varauksista
7. Esimerkki 2
• Vuosi kerätään vuokrissa asuintalovaraus
• Vuosi 1 3.000.000 3.000.000
• Vuosi 2 3.000.000 3.000.000
• Jne… jne…
• Tehdään korjauksia vuosittain, esim. 30.000.000 euroa (10 % OV)
• Kirjaus varauksen osalta vuosittain:
• - kassa 3.000.000 / + rakennukset 3.000.000
• Kassa ”0” ,
• Asuintalovaraus puretaan ja tuloutuu tulokseen +3.000.000
• Poisto rakennuksesta 4 %, eli 120.000, TULOS = 2.880.000
• UUSI ASUINTALOVARAUS, jolla tasataan tulos = 2.880.000
• TULOS = 0
8. Kysymyksiä
• A. Kauppias maksaa osan, eli ei peri täyttä hintaa vaan myy
tappiolla?
• B. Kaupassa olevat toiset asiakkaat osallistuvat kulujen
jakoon?
• C. Rahoittaja/luottokorttiyhtiö ja sijoittajat kärsikööt
tappioita?
• D. Yhteiskunta tulee vastaan ja avustaa hankintojen
rahoittamisessa?
16. Kysymyksiä
• A. Kauppias maksaa osan, eli ei peri täyttä hintaa vaan myy
tappiolla?
• B. Kaupassa olevat toiset asiakkaat osallistuvat kulujen
jakoon?
• C. Rahoittaja/luottokorttiyhtiö ja sijoittajat kärsikööt
tappioita?
• D. Yhteiskunta tulee vastaan ja avustaa hankintojen
rahoittamisessa?
17. Vartiosaari – Asumista kaikille!
ARA-suunnittelukilpailu
Kilpailuaika 16.6 – 30.11. 2015
Tulosten julkistus maaliskuussa 2016
Tutustu kilpailuehdotuksiin kilpailun verkkosivuilla:
http://www.ara.fi/vartiosaari