Porissa 17.11.2018 järjestetyn Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen luentomateriaalia.
Metsäomistamisen erityiskysymykset - Antti Pajula, Suomen metsäkeskus
Pajula Metsänomistamisen erityiskysymykset Lahti 26.1.2019Suomen metsäkeskus
Antti Pajulan (Suomen metsäkeskus) esitys metsänomistuksen vaikutuksista pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin Polvelta toiselle- sukupolvenvaihdosmessuilla 26.1.2019 Lahden Sibeliustalolla
Turkey - the powerhouse bridging east and west
Situated on the brink of Europe and the edge of Asia, Turkey has taken advantage of its strategic position while managing to avoid both the slump to its west and the strife to its east.
But its booming economy has led to an electricity demand that is growing at a rate second only to China's, and the country is currently importing 75% of its energy at a cost of € 60 billion per year.
Turkey is looking to wind energy to cut its import dependence, create employment and help its economy to keep expanding.
Interviews:
Jukka-Pekka Mäkinen, CEO, The Switch
Jürgen Zeschky, CEO, Nordex
Special features:
2030: why is it so important?
Deep waters: the latest on floating offshore technology
Same grids, more power? New project results
Getting community support: exploring the issues
Regular articles:
Brussels Briefing for the latest EU news
Wind News for an industry update
Country Focus for a national picture
...and many more.
Porissa 17.11.2018 järjestetyn Polvelta Toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessujen luentomateriaalia.
Metsäomistamisen erityiskysymykset - Antti Pajula, Suomen metsäkeskus
Pajula Metsänomistamisen erityiskysymykset Lahti 26.1.2019Suomen metsäkeskus
Antti Pajulan (Suomen metsäkeskus) esitys metsänomistuksen vaikutuksista pysyvässä kunnallisessa hoidossa olevien henkilöiden hoitomaksuihin ja erilaisiin KELA:n maksamiin etuuksiin Polvelta toiselle- sukupolvenvaihdosmessuilla 26.1.2019 Lahden Sibeliustalolla
Turkey - the powerhouse bridging east and west
Situated on the brink of Europe and the edge of Asia, Turkey has taken advantage of its strategic position while managing to avoid both the slump to its west and the strife to its east.
But its booming economy has led to an electricity demand that is growing at a rate second only to China's, and the country is currently importing 75% of its energy at a cost of € 60 billion per year.
Turkey is looking to wind energy to cut its import dependence, create employment and help its economy to keep expanding.
Interviews:
Jukka-Pekka Mäkinen, CEO, The Switch
Jürgen Zeschky, CEO, Nordex
Special features:
2030: why is it so important?
Deep waters: the latest on floating offshore technology
Same grids, more power? New project results
Getting community support: exploring the issues
Regular articles:
Brussels Briefing for the latest EU news
Wind News for an industry update
Country Focus for a national picture
...and many more.
Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 206, ja yhteistyön kautta asiakkailla on käytettävissään yhteensä lähes 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit. Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna 2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi
Pellervon taloustutkimus PTT: IV-olut päivittäistavarakauppaan, Pasi Holm Victoria Media
IV-olut päivittäistavarakauppaan
Jakelutien muutos laskisi IV-oluen vähittäismyyntihintaa 25 prosenttia ja kaikkien alkoholijuomien vähittäismyyntihintaa 3,8 prosenttia. Hinnan laskun seurauksena IV-oluen osuus vähittäismyynnin arvosta kasvaisi kahdesta prosentista (vuosi 2010) 24 prosenttiin. III-oluen laskisi 41 prosentista 23 prosenttiin. Oluen matkustajatuonnin arvo puolittuisi noin 100 miljoonasta eurosta. Väkevien alkoholijuomien osuus vähittäismyynnin arvosta laskisi 25 prosentista 21 prosenttiin.
Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnan lasku, matkustajatuonnin väheneminen ja oluen vähittäiskulutuksen painopisteen siirtyminen litroissa mitattuna korkeammin verotettavaan IV-olueen lisäisivät valtion alkoholiverotuloja 54 miljoonaa euroa (4,9 %).
Absoluuttialkoholin kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan kolme prosenttia. Koska alkoholijuomien kulutuksen painopiste siirtyy väkevistä alkoholijuomista oluisiin, alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan kasvavan ainoastaan vajaat kaksi prosenttia. Alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan olevan sitä pienempi, mitä laimeampana alkoholi kulutetaan.
IV-oluen jakelutien muutos lisäisi panimotuotteiden myyntiä 114 miljoonaa euroa. Valintamyymälöiden liikevaihto kasvaisi 2,4 prosenttia ja elintarvikekioskien 4,6 prosenttia. Alkon myynti vähenisi 7,5 prosenttia. Suurten kauppojen myynti säilyisi lähes ennallaan. Työllisyys kasvaisi 300-400 henkilötyövuotta. Pienkauppojen ”kauppakuolemat” vähenisivät noin 100 kappaleella.
Tutkimusaineistona on käytetty alkoholijuomien vähittäismyynnin arvo-, hinta- ja määrätietoja juomaryhmittäin vuosilta 1990-2010. Tarkastelussa on otettu huomioon myös alkoholijuomien matkustajatuonti sekä Viron ja Suomen hintaerot juomaryhmittäin. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Päivittäistavarakauppa ry ja Panimoliitto.
I apologize, the document did not fully load or provide complete information for an accurate summary. Could you please provide a full document for summarization?
The document discusses the development of a new technique called BJT 273. A new technique was developed to help analyze complex systems. This technique, called BJT 273, uses statistical modeling and simulation to break large problems down and provide insights into relationships and behaviors within the system.
Säästöpankkiryhmään kuuluu 33 Säästöpankkia ja keskusjärjestö Säästöpankkiliitto. Omia konttoreita on 206, ja yhteistyön kautta asiakkailla on käytettävissään yhteensä lähes 400 konttoria, 200 palvelu- ja maksuautomaattia ja kaikki Suomen käteisautomaatit. Säästöpankkien päämääränä on edistää säästämistä ja asiakkaiden taloudellista hyvinvointia. Palvelun perusperiaatteita ovat asiakasläheisyys ja paikallisuus. Tavoitteena on jatkuva, kannattava kasvu ja vakavaraisuuden pitäminen turvatulla tasolla. Vuonna 2012 liikevoittoa kertyi 67,1 miljoonaa euroa, vakavaraisuus oli 22,1 % ja asiakasmäärä 588 500. www.saastopankki.fi
Pellervon taloustutkimus PTT: IV-olut päivittäistavarakauppaan, Pasi Holm Victoria Media
IV-olut päivittäistavarakauppaan
Jakelutien muutos laskisi IV-oluen vähittäismyyntihintaa 25 prosenttia ja kaikkien alkoholijuomien vähittäismyyntihintaa 3,8 prosenttia. Hinnan laskun seurauksena IV-oluen osuus vähittäismyynnin arvosta kasvaisi kahdesta prosentista (vuosi 2010) 24 prosenttiin. III-oluen laskisi 41 prosentista 23 prosenttiin. Oluen matkustajatuonnin arvo puolittuisi noin 100 miljoonasta eurosta. Väkevien alkoholijuomien osuus vähittäismyynnin arvosta laskisi 25 prosentista 21 prosenttiin.
Alkoholijuomien vähittäismyyntihinnan lasku, matkustajatuonnin väheneminen ja oluen vähittäiskulutuksen painopisteen siirtyminen litroissa mitattuna korkeammin verotettavaan IV-olueen lisäisivät valtion alkoholiverotuloja 54 miljoonaa euroa (4,9 %).
Absoluuttialkoholin kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvavan kolme prosenttia. Koska alkoholijuomien kulutuksen painopiste siirtyy väkevistä alkoholijuomista oluisiin, alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan kasvavan ainoastaan vajaat kaksi prosenttia. Alkoholijuomien haittakulutuksen arvioidaan olevan sitä pienempi, mitä laimeampana alkoholi kulutetaan.
IV-oluen jakelutien muutos lisäisi panimotuotteiden myyntiä 114 miljoonaa euroa. Valintamyymälöiden liikevaihto kasvaisi 2,4 prosenttia ja elintarvikekioskien 4,6 prosenttia. Alkon myynti vähenisi 7,5 prosenttia. Suurten kauppojen myynti säilyisi lähes ennallaan. Työllisyys kasvaisi 300-400 henkilötyövuotta. Pienkauppojen ”kauppakuolemat” vähenisivät noin 100 kappaleella.
Tutkimusaineistona on käytetty alkoholijuomien vähittäismyynnin arvo-, hinta- ja määrätietoja juomaryhmittäin vuosilta 1990-2010. Tarkastelussa on otettu huomioon myös alkoholijuomien matkustajatuonti sekä Viron ja Suomen hintaerot juomaryhmittäin. Tutkimuksen ovat rahoittaneet Päivittäistavarakauppa ry ja Panimoliitto.
I apologize, the document did not fully load or provide complete information for an accurate summary. Could you please provide a full document for summarization?
The document discusses the development of a new technique called BJT 273. A new technique was developed to help analyze complex systems. This technique, called BJT 273, uses statistical modeling and simulation to break large problems down and provide insights into relationships and behaviors within the system.
2. Esityksen rakenne
1. Kotitalouksien asumismenojen mennyt ja
tuleva kehitys
2. Verojen merkitys hoitokuluissa, pois
lukien pääomakulut
3. Kotitalouksien tyyppiremontit ja niiden
kustannukset
3. Tutkimuskysymys
• Mitä asuminen maksaa eri kotitalouksille,
eri asumismuodoissa ja eri kaupungeissa
nyt ja viiden vuoden päästä?
4. Oletuksista
• Omistusasumisessa huomioitu myös
lyhennykset, nostavat asumismenojen
osuutta tuloista
• Kotitalouksien velkamäärät 55 %
asuntojen käyvistä hinnoista, huomioi
asuntojen koon sekä alueellisen
ulottuvuuden
• Tulot kaupungeittain samat
6. Mistä asumismenojen nousu 2009-
2013 johtuu?
• Asuntojen tarjonta reagoi liian hitaasti
kasvavaan kysyntään -> Asuntojen hintojen
nousu -> Vuokrien nousu
• Asumismenoissa nousu painottunut kulueriin
(hoitovastike, vuokrat, energia) eikä asunnon
omistamiseen (alhainen korko, korkeat hinnat)
• Kotitalouksien heikko tulokehitys ei helpota
tilannetta
8. Miksi näin käy?
• Omistusasujien asumismenot kasvavat
vuokralla asuvia enemmän nousevien
korkojen vuoksi
• Talouden elpymisen myötä energian
hinnan nousu kiihtyy
• On olemassa merkittävä riski siitä, että
julkisen talouden tasapainottaminen lisää
painetta asumisen verotuksen
kiristämiseen
12. Verojen osuus hoitokuluista*
• Laskelmissa huomioitu vain hoitokulujen
verot
• Ei asuntolainan korkojen verovähennystä tai
pääomaveroa, jotka ovat enemmän
yksittäisen kotitalouden päätettävissä
• Hoitokulujen laskennassa huomioitu
kiinteistöverot, valmisteverot, sähkövero,
jätevero ja arvonlisävero
*Asunto-osakeyhtiöiden hoitokulut (Tilastokeskus, Asunto-osakeyhtiöiden talous –tilasto)
katetaan ennakkoon kerättävällä hoitovastikkeella. Omakotitalossa käsittää verojen
osuudet vesimaksusta, jätehuollosta ja sähköstä sekä kiinteistöveron.
14. Verojen jakautuminen kerrostalossa
vuonna 2013, keskimäärin koko maassa
Kaukolämpö; 20%
Korjaukset; 17%
Rakennuksen
kiinteistövero;
14%
Tontin
kiinteistövero;
14%
Vesi ja jätevesi; 8%
Käyttö‐ ja
huoltokulut; 8%
Hallinto; 6%
Kiinteistösähkö;
4%
Muut; 3%
Jätehuolto; 3%
Ulkoalueiden
hoito; 2%
Siivous; 2% Henkilöstökulut;
1%
15. Veroerien jakautuminen 6 suurimmassa
kaupungissa, kerrostalo
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Helsinki
Espoo
Vantaa
Tampere
Turku
Oulu
Keskiarvo
Tontin kiinteistövero
Rakennuksen kiinteistövero
Kaukolämpö
Vesi ja jätevesi
Kiinteistösähkö
Jätehuolto
Hallinto
Huolto‐ ja hoitokulut
Korjaukset
Muut
18. Veroerien osuudet 6 suurimmassa
kaupungissa, pientalo (sähkö)
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Helsinki
Espoo
Vantaa
Tampere
Turku
Oulu
Keskiarvo
Kiinteistövero
Vesimaksu
Jätehuolto
Sähkö
19. Korjaukset
• Asuntojen remontoinnista aiheutuvien kustannusten suuruus voi
yllättää kotitaloudet
• Putkiremontti tehdään useimmiten noin 40-50 vuotta vanhoihin
rakennuksiin
• Tällä hetkellä yleisin laajan julkisivuremontin kohde on 1970-luvulla
valmistunut betonielementtirakennus
• Pelkkiä ikkunaremontteja tehdään 1970-1980-luvulla valmistuneisiin
asuntoihin
• Pääkaupunkiseudulla remonttien neliöhinnat ovat yleensä muuta
maata suuremmat, koska alueella on paljon pieniä asuntoja ja
oheiskorjauksia tehdään yleensä muuta maata enemmän. Myös
yleinen hintataso on pääkaupunkiseudulla muuta maata korkeampi
• Asunto-osakeyhtiöiden uusien lainojen marginaalit nousseet noin 2
prosenttiin ja niihin kohdistuu edelleen nousupaineita
20. Remonttien hinnat kerrostalossa
(€/hm2)
• Putkiremontti: Perinteinen menetelmä, sisältää myös muita
putkiremontin yhteydessä tehtäviä korjauksia kuten
kylpyhuoneen sisustuksen uusiminen
• Julkisivuremontti: perusteellinen remontti, jonka aikana muun
muassa korjataan parvekkeet ja vaihdetaan seinien ulkokuori
• Ikkunoiden ja parvekkeen ovien vaihto uusiin
Lähde: Kiinteistöliitto, Korjausrakentamisbarometri Kevät 2013; Isännöintiliitto, Putkiremonttibarometri 2012 sekä
asiantuntija-arviot.
Alue Putkiremontti Julkisivuremontti
Ikkunat ja
parvekkeen ovet
Pk-seutu 600 550 90
Suuret kaupungit 500 450 70
Muu Suomi 350 300 60
22. Remonttien kuukausikustannus
kerrostalossa
Oletukset:
• Annuiteetti
• Putkiremontti ja laaja julkisivuremontti: laina-aika 15 vuotta
• Ikkunoiden ja parvekeovien vaihto: laina-aika 5 vuotta
• Marginaali 2,0 %
• 12 kk euribor 0,5 %
Putkiremontti Julkisivuremontti Ikkunat ja parvekkeen ovet
Alue 30m² 60m² 90m² 30m² 60m² 90m² 30m² 60m² 90m²
Pk-seutu 120 240 360 110 220 330 48 96 144
Suuret
kaupungit
100 200 300 90 180 270 37 75 112
Muu Suomi 70 140 210 60 120 180 32 64 96
23. Pientalon tyyppiremontit ja hinnat
(€/talo)
Lähde: Asiantuntija-arviot
• Putkiremontti kuvaa keskimääräistä remonttia
• Lämmitystavan muutos: Öljylämmityksestä maalämpöön
Alue Putkiremontti Lämmitystapa Kylpyhuone Keittiö
Pk-seutu 21 000 23 000 12 600 13 500
Suuret
kaupungit 17 500 20 000 10 500 11 200
Muu
Suomi 12 300 17 000 7 400 8 000
24. Pientalon tyyppiremonttien
kuukausikustannukset
Oletukset:
• Annuiteetti
• Putkiremontti ja lämmitystavan muutos: laina-aika 15 vuotta
• Kylpyhuone- ja keittiöremontti: laina-aika 5 vuotta
• Marginaali 2,0 %
• 12 kk euribor 0,5 %
Alue Putkiremontti Lämmitystapa Kylpyhuone Keittiö
Pk-seutu 140 € 153 € 224 € 240 €
Suuret
kaupungit 117 € 133 € 186 € 199 €
Muu Suomi 82 € 113 € 131 € 142 €
25. Yhteenveto
• Asumismenojen kasvun ennakoidaan
jatkuvan myös tulevina vuosina
• Verot muodostavat merkittävän erän
hoitokuluista, erityisesti pientaloissa
• Remonttitarpeen määrä on tiedostettava
paremmin myös kotitaloustasolla
26. Tuleva politiikka?
• Julkisen talouden tasapainottaminen on
varmasti agendalla seuraavalla
vaalikaudella
• Kohdistuvatko poliittiset paineet asumisen
verotukseen?
• Jos julkista taloutta korjataan asumisen
verotusta kiristämällä, mitä se tarkoittaisi
kotitaloustasolla?
30. Tyyppiomakotitalo
• 120 neliötä
• 30 vuotta vanha puutalo
• Oma tontti, 1200 neliötä
• Lämmitysmuotoina öljy (2 500 l/v) ja käyttösähkö
(5 000 kWh/v) tai sähkölämmitys (20 000 kWh/v
sis, käyttösähkön)
• Kiinteistöveron perusteina tontin verotusarvo 23
672 € ja rakennuksen verotusarvo 56 239 €
vuonna 2013, suurimmista kaupungeista
kuntakohtaiset tiedot
• Ulkotyöt yms, on jätetty laskelmien ulkopuolelle