Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, profile picture
Uploaded bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
419 views

Murroksesta muutokseen

SAK:n järjestötutkimus 2005. Perusraportti. SAK on vuodesta 1984 selvittänyt viiden vuoden välein liittojensa jäsenten työoloja, edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia ja suhdetta ay-liikkeeseen. Erkki Laukkanen

Embed presentation

Download to read offline
SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti SAK on noin viiden vuoden välein kysellyt laajalla otoksella Murroksesta muutokseen ihmisten kokemuksista ja näkemyksistä. Ensimmäinen kyselyaineisto koottiin talvella 1984 ja viimeinen tammi–helmikuussa 2005. Tällä tarkasteluajanjaksolla työpaikat ovat pienentyneet, ja sellaisten työpaikkojen määrä, jolla ei ole luottamusmiestä, on lisääntynyt. Jaksolla 2000–2005 nämä kaksi trendiä ovat murtuneet: hyvin pienten työpaikkojen määrä on supistunut, ja luottamusmies tai vastaava löytyy nykyään 71 prosentilla SAK:laisista työpaikoista. Näillä muutoksilla on ollut vaikutuksensa myös siihen, kuinka yhtenäisen ja toimintavalmiin joukon työntekijät luottamusmiehen tukena muodostavat. Monet muutkin tulokset viittaavat siihen, että jaksolla 2000–2005 olemme eläneet murroskautta, jonka aikana eräät pitkään voimassa olleet trendit ovat joko murtuneet tai muuttaneet luonnettaan. Aineisto ei kuitenkaan kerro, mitä tästä seuraa. Muutoksen luonne tästä eteenpäin riippuu paljolti meistä itsestämme, kyvystämme vaikuttaa kehityksen kulkuun. Erkki Laukkanen Murroksesta muutokseen
Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006 ISBN 951-714-241-2
SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti Erkki Laukkanen Murroksesta muutokseen
2 MUUTOS . LIIKE . TIIVISTELMÄ _________________________________________________________ 5 1. KATSAUS AINEISTOON JA SEN KÄSITTELYYN ________________________ 10 Otoshenkilöt _____________________________________________________ 10 Vanhoja ja uusia näkökulmia _______________________________________ 11 Tutkimusmenetelmistä ____________________________________________ 12 2. KEITÄ ME OLEMME? _____________________________________________ 14 Suurten ikäluokkien vahva asema __________________________________ 14 Peruskoulutuksena kansakoulu tai vähemmän _______________________ 15 Ammatillinen koulutus ammattikoulusta ____________________________ 16 Kolmannes kahden palkansaajan talouksia __________________________ 17 Kaksi prosenttia maahanmuuttajia __________________________________ 19 Ruotsinkielisten toiveita ___________________________________________ 20 Vapaa-ajan merkitys on kasvanut ___________________________________ 21 3. JÄSENYYDEN KIINNIKKEET JA TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN _______ 22 Samaistumiskohde on työväenluokka _______________________________ 22 Sukupolven mittaisia jäsenyyksiä ___________________________________ 23 Liiton jäseneksi hakeudutaan ______________________________________ 24 Työttömyysturvan ja etujen vuoksi __________________________________ 25 Joka neljännellä on kokemusta luottamustehtävistä ___________________ 26 Viidennes osallistunut ay-liikkeen järjestämään koulutukseen _________ 27 Joka neljäs osallistunut ammattiosaston kokouksiin __________________ 28 Tiedonsaanti motivoi osallistumaan ________________________________ 29 Yhteisöllisyydestä ammattiosaston tehtävä __________________________ 30 Ay-liikkeen näkyvyys ja toimivuus työpaikoilla parantunut ______________ 31 4. LIITTO, SAK JA YHTEISKUNTA _____________________________________ 32 Liitot onnistuneet parhaiten kassapalveluissa, työaika-asioissa ja työsuojelussa ____________________________________ 32 Tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan _____________________ 33 Työttömyyskassapalvelut tärkein jäsenpalvelu ________________________ 34 Puolueiden kannatuksessa pieniä muutoksia ________________________ 35 Liiton lehti ja ammattiosaston tiedote ykkösmediat työelämäasioissa ___ 36 Työttömyyskassapalveluille kouluarvosanaksi 7.9 _____________________ 37 5. TYÖTTÖMYYS ____________________________________________________ 38 Työttömyysaste on laskenut erityisesti nuorilla ________________________ 38 Työttömyysjaksot lyhentyneet ______________________________________ 39 Joka kolmas työtön edelleen pitkäaikaistyötön ______________________ 40 Myös toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt ____________________________ 41 Seitsemän kymmenestä työttömästä saa ansiosidonnaista päivärahaa __ 42 Työllistämistuki tärkein toimenpide ________________________________ 43 Työllistymisodotukset heikot ______________________________________ 44
M U R R O KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 3 6. TYÖSUHDE _____________________________________________________ 45 Harmaa ja itsenäinen työ _________________________________________ 45 Epätyypilliset työsuhteet lisääntyneet nopeasti ______________________ 46 Työsuhteet entistä pitempiä ________________________________________ 47 Säännöllisen päivätyön osuus ei enää laskenut ______________________ 48 Etätyötä tehdään vähän __________________________________________ 49 Sivutyön määrä ei ole lisääntynyt ___________________________________ 50 Kaksi päivää työnantajan järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa ___ 51 Yli puolet käyttää työssään ATK-tekniikkaan perustuvia laitteita _________ 52 Suuren paineen alla työskentely yleistä ______________________________ 53 7. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET _____________________________________ 54 Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentyneet _________________ 54 Luottamusmies kahdella kolmesta työpaikasta _______________________ 55 Toimintavalmiuden heikentyminen päättynyt _________________________ 57 Johdon asenteissa toivomisen varaa ________________________________ 59 Kiinnostus työnantajan asioihin ei ole lisääntynyt ____________________ 60 8. TYÖPAIKKA _____________________________________________________ 61 Joka toinen tekee töitä alle 30 hengen työpaikalla ____________________ 61 Työpaikan pysyvyys on yhä tärkein tavoite __________________________ 62 Koulutussuunnitelmia haudotaan __________________________________ 63 Kansainvälistymisen vaikutukset on ikäkysymys _____________________ 64 Yritysten voitosta osa työntekijöille _________________________________ 65 9. TULOT JA VELAT ________________________________________________ 66 Tuloerot lähestyneet maan keskiarvoa ______________________________ 66 Koulutuksen vaikutus ansioihin pieni _______________________________ 67 Kotitalouksien velat 30 000 euroa _________________________________ 68 Kahdella kolmesta muitakin rahoituslähteitä ________________________ 69 Kaksi kolmesta asuu omistusasunnossa _____________________________ 70 Kirjallisuus _______________________________________________________ 71 LIITE 1: Aineisto ____________________________________________________ 72 LIITE 2: Liitetaulukot ________________________________________________ 73 LIITE 3: Kyselylomake ______________________________________________ 83 Viitteet ___________________________________________________________ 82
4 MUUTOS . LIIKE . ESIPUHE SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut noin viiden vuoden välein jäsenliit- tojensa jäsenten mielipiteitä ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta, vaikutus- mahdollisuuksista, työstä ja työelämään liittyvistä odotuksista. Ajan saatossa kyselylomakkeen kysymykset ovat muuttuneet ja täsmentyneet, mutta vertailun vuoksi osa kysymyksistä on pyritty pitämään alkuperäisessä muodossaan. Tämä julkaisu sisältää siten paitsi tätä päivää myös viime vuosia ja jopa vuo- sikymmeniä kuvaavia tietoja työelämästä SAK:laisilla aloilla. Raportti on osa SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestötutkimusprojektia, jonka tietoja on käytetty mm. SAK:n edustajakokousasiakirjojen valmisteluun. Projektin seurantaryh- mässä ovat asioiden kulkuun myötävaikuttaneet Eija Hietanen (puheenjohtaja), Lauri Lyly, Markku Liljeström ja Sinikka Näätsaari. Projektin sihteerinä kiitokset on ansainnut Kaisa Sember. Muut julkaistavat raportit ovat Pirjo Pajusen tasa-arvoraportti ja Jyrki Helinin luottamusmiesraportti, ja ne julkaistaan kevään 2006 aikana. Helsingissä helmikuussa 2006 Erkki Laukkanen
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 5 TIIVISTELMÄ Moni asia suomalaisessa työelämässä on viimeisen 15 vuoden aikana muuttunut. 1990-luvun alkupuolella elimme taloushistoriamme syvintä lamaa, josta sittem- min on pikku hiljaa toivuttu. Silti laman jäljet ovat edelleen nähtävissä. Työt- tömyys SAK:ssa on edelleen yleistä, pitkäkestoista ja toistuvaa, ja työssä olevien työsuhteet ovat edelleen varsin usein määrä- tai osa-aikaisia. Siten SAK:laisten arviot työelämästä ovat usein ongelmallisia, eivätkä aina anna yhtä hyvää kuvaa työpaikkatason sosiaalisista suhteista kuin maassa keskimäärin.1 Jo pitemmän aikaa työelämän murroksessa on korostunut kaksi piirrettä: pienten työpaikkojen ja epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut. Nyt nämä kaksi kehityssuuntaa näyttäisivät ainakin osittain murtuneen. Epätyypil- listen työsuhteiden osuus on kääntynyt laskuun ja alle 10 hengen työpaikkojen sijasta kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana painottunut 10–19 hengen työpaikoille. Silti puolet SAK:laisista työskentelee työpaikoilla, joissa on alle 30 työntekijää. Alle 30 hengen yritykset eivät ole yhteistoimintamenettelyn piirissä. Se, miten ay-liike järjestää toimintansa näillä pienillä työpaikoilla, on edelleen SAK:laisen edunvalvonnan ydinkysymyksiä. Epätyypillisiä työsuhteitakaan ei voi jättää huomiotta, sillä niitä tekee edelleen 23 prosenttia SAK:n liittojen jäsenistä. Epätyypilliset työsuhteet ovat kestoltaan pidentyneet pysyväisluontoisiksi järjes- telyiksi. Esimerkiksi määräaikaisessa kokopäivätyössä on viimeisellä työnantajalla oltu keskimäärin neljä vuotta – joko yhdessä tai useammassa ”pätkässä”. Koko maan työvoimasta SAK:laiset erottuvat keski-ikänsä ja ammatillisen koulutuksensa osalta. Kolme neljäsosaa jäsenistöstä on 35-vuotiaita tai vanhem- pia, neljällä kymmenestä peruskoulutus on korkeintaan kansa- tai kansalaiskoulu ja joka kolmannelta puuttuu ammatillinen tutkinto. Viiden vuoden takaiseen verrattuna tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi. Syynä tähän on vähiten koulutusta saaneiden työstä poistuminen. Ja tämän muutoksen voi ennustaa jatkuvan vahvana. Tähän suureen muutokseen on lii- toissa syytä alkaa varautua jo tänään. Jäsenkiinnittyminen ja arvostukset Viimeisen viiden vuoden aikana jäsenkiinnittymistä kuvaavissa luvuissa on ta- pahtunut vain pieniä muutoksia. Ammattiliittoon liittymisen tapoja on edelleen kaksi ylitse muiden: liiton jäseneksi on joko hakeuduttu oma-aloitteisesti tai joku, esimerkiksi luottamusmies, on ehdottanut jäsenyyttä. Vastaavasti tärkeimmät, jokseenkin tasavahvat, syyt ammattiliiton jäsenyydelle ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja palkansaajan etujen ajaminen järjestäytymällä. Tiivistäen tilanne nyt ja muutokset edellisistä mittauksista, ovat seuraavat: • Nyt 62 prosenttia vastaajista samaistuu työväenluokkaan, 16 prosenttia keski- luokkaan, 13 prosenttia ei mihinkään luokkaan ja 9 prosenttia ei osaa sanoa. Ei muutosta edelliseen mittaukseen. • Ay-koulutuksen laajuus on likimain samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten. Viimeisten kahden vuoden aikana ay-koulutuksessa on ollut viisi prosenttia
6 MUUTOS . LIIKE . vastaajista, eli koko SAK:n kentässä noin 45 000 jäsentä, joista kaksi kolmasosaa nykyisiä tai entisiä luottamusmiehiä. • Myös ay-toimintaan osallistumista koskevat luvut ovat hyvin lähellä edellisessä mittauksessa vuonna 2000 saatuja lukuja. Osallistumisen tärkein syy on tarve tietää paremmin työntekijöiden oikeuksista. Näin kokee edelleen puolet jäse- nistöstä. Sen sijaan näkemys, että tuloksia saadaan vain yhteistoiminnalla on heikentynyt. • Viimeisen viiden vuoden aikana luottamustehtävissä olevien osuus on su- pistunut 8,3 prosentista 7,8 prosenttiin. Pääluottamusmiesten ja muiden luottamusmiesten osuus ei ole laskenut, mutta työsuojeluvaltuutettujen sekä varaluottamusmiesten ja erilaisissa yhteistoimintaelimissä työskentelevien osuus on laskenut. • Ammattiosaston asema nähdään nyt lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Kolme neljäsosaa vastanneista on sitä mieltä, että ammattiosaston yksi keskeisin tehtävä etujen valvomisen ohella on yhteenkuuluvuutta lisäävän toi- minnan järjestäminen. • Työmarkkinapoliittisissa asioissa liiton lehti ja ammattiosaston lehti tai tiedote ovat säilyttäneet asemansa ykkösmedioina, vaikka pientä laskua vuoden 2000 tasosta onkin tapahtunut. Sen sijaan sanomalehden, television ja radion arvo on olennaisesti laskenut. Liitto, SAK ja yhteiskunta Jäsenet odottavat jäsenmaksujen vastineeksi liitoilta ja SAK:lta turvaa. Turvaa tarvitaan työttömyyden vastaiseen taisteluun, työttömyysturvan puolustamiseen sekä sitä tukevaan toimintaan, kuten työttömyyskassapalveluiden kehittämiseen, koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen jne. Liittojen onnistuminen on hieman parantunut. Yli puolet jäsenistöstä on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin työttömyyskassapalveluissa, työaika- asioissa ja työsuojelun parantamisessa. Lisäksi liki puolet on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin myös palkkaehtojen parantamisessa. Ainoa asia, jossa onnistumisprosentti on laskenut on työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen työn kehittämisessä. Jäsenistön mielestä SAK:laisen ay-liikkeen ensisijainen tehtävä on edelleen taistelu työttömyyttä vastaan. Toisella sijalla on työttömyysturvan puolustami- nen. Näiden tehtävien merkitys on vuodesta 2000 jopa hieman kasvanut. Sen sijaan palkansaajien verotuksen pitäminen kohtuullisella tasolla sekä eläke-edut ja sosiaaliturva eivät ole enää niin tärkeitä tavoitteita kuin viisi vuotta sitten. Tärkein jäsenpalvelu on työttömyyskassapalvelut, toiseksi tärkein liiton neu- vonta ja asiantuntijapalvelut ja kolmanneksi tärkein ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus – aivan samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Oikeusaputoi- minnan merkitys on kasvanut ja vakuutusturvan merkitys laskenut. Viimeisen viiden vuoden aikana Vasemmistoliittoa, Keskustapuoluetta ja Perussuomalaisia äänestävien osuus on kasvanut pari prosenttia. Vastaavasti So- sialidemokraatteja äänestävien osuus on supistunut noin viisi prosenttiyksikköä.
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 7 Jos kannatusluvut lasketaan kantansa ilmaisseista, vasemmiston kannattajia on edelleen selvä enemmistö, lähes kaksi kolmasosaa jäsenistä. Työttömyys SAK:n kyselyissä työttömyydestä on kysytty ns. laajan tulkinnan mukaan, ja työt- tömiin on laskettu myös työllistämistuella ja työvoimapoliittisessa tai omaehtoi- sessa koulutuksessa olevat henkilöt. Näin laskettuna työttömyysaste on viimeisen viiden vuoden aikana laskenut 16 prosentista 15 prosenttiin. SAK:lainen työttömyys on pitkäkestoista, mutta on viimeisten vuosien aikana lyhentynyt erityisesti yli 54-vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan toistuvaistyöt- tömyys – ilmiö, jossa nykyiset työttömät ovat myös aiemmin edeltävien viiden vuoden aikana olleet työttöminä – ei ole vähentynyt. Alle 25-vuotiaiden joukossa toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt. Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin SAK:laiset työttömät ovat valikoituneet hieman aiempaa useammin. Vastaushetkellä joka viides työtön oli työllistettynä työllistämistuella, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai omaehtoisessa koulu- tuksessa. Se on likimain sama osuus kuin maassa keskimäärin. Tulosten mukaan toimenpiteisiin valikoituminen on suosinut nuoria, alle 35-vuotiaita työttömiä. Ansiosidonnaista päivärahaa saa 69 prosenttia SAK:laisista työttömistä. Työsuhde Kolmella neljästä SAK:laisesta on ns. tyypillinen työsuhde, eli työsuhde perus- tuu vakituiseen kokopäivätyöhön. Loput työsuhteista ovat ns. epätyypillisiä työsuhteita, eli työsuhteet ovat joko osa- tai määräaikaisia tai muita normaalista poikkeavia järjestelyjä. Näin määriteltynä on epätyypillisten työsuhteiden osuus viimeisten viiden vuoden aikana laskenut 26 prosentista 23 prosenttiin. Osuus on likimain sama kuin maan palkansaajilla keskimäärin. SAK:laisten tyypillinen työaikamuoto on säännöllinen päivätyö. Viimeisen 21 vuoden aikana säännöllistä päivätyötä tekevien osuus on kuitenkin supistunut 71 prosentista 56 prosenttiin. Vastaavasti vuorotyö ja muut joustavat työaikamuodot ovat lisääntyneet. 1990-luvulla lisääntyi ensin 3-vuorotyö ja sitten 2-vuorotyö. Ilta- ja yötyön osuus on myös kasvanut, mutta paljon hitaammin kuin vuorotyön osuus. Etätyötä varsinaisen työpaikan ulkopuolella tehdään SAK:laisten keskuudes- sa vähän, eikä etätyö ole vuodesta 2000 lisääntynyt. Parhaillaan sitä tekee kaksi prosenttia vastanneista, minkä lisäksi neljällä prosentilla on aiempia kokemuksia etätyöstä. Suurin osa SAK:laisesta etätyöstä tehdään ilman sähköpostia ja inter- netiä. Sen sijaan ATK-tekniikkaan perustuvat laitteet, kuten tietokoneeseen yhdis- tetty kassa, ohjelmoitavat työstökoneet, atk-valvontalaitteet, mikrotietokoneet ja tietokonepäätteet, ovat yleistyneet myös SAK:laisten työssä. Kun viisi vuotta sitten ATK-laitteiden käyttäjiä oli 43 prosenttia, nyt osuus on 52 prosenttia. Sivutyön tekeminen ei viimeisen viiden vuoden aikana ole yleistynyt. Varsinai- sen ansiotyön lisäksi muuta ansiotyötä tekee viisi prosenttia jäsenistöstä. Eniten
8 MUUTOS . LIIKE . sivutyötä tehdään yksityisillä palvelualoilla ja vähiten teollisuudessa. Puolet sivu- työstä tehdään toisen työnantajan palveluksessa. Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus on hieman vähentynyt. Nyt 28 prosenttia jäsenistä kertoo osallistuneensa viimeisen vuoden aikana työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen. Maan keskiarvo on lähes kaksinker- tainen. Vaikutusmahdollisuudet Yhä edelleen neljä kymmenestä työskentelee yli puolet työajasta suuren paineen alla ja toistotyön osuus on saattanut jopa hieman kasvaa. Joka toinen vastaaja joutuu työssään toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Tässä on mahdollisesti yksi syy siihen, että työelämä ei kiinnosta työntekijöitä siinä määrin kuin yleisesti toivotaan. Työtehtävien hallintaa vaikeuttaa myös se, että vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin eivät ole parantuneet. Takapakkia on tullut työmenetel- miä ja työjärjestystä koskevissa asioissa. Tässä saattaa olla toinen syy siihen, että työelämä ei kiinnosta SAK:laisia toivotulla tavalla. Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on heikentynyt tasaisesti tarkastelujak- solla 1984–2000. Nyt tämä huono suuntaus näyttää katkenneen, ja kääntyneen parempaan suuntaan. Tulosten mukaan luottamusmies tai vastaava löytyy nyky- ään 71 prosentilta työpaikoista. Toinen myönteinen muutos on se, että ammattiliittojen jäsenet muodostavat nyt aiempaa yhtenäisemmän, ja luottamusmiehiä tukevan joukon. Ainakin tois- taiseksi kyse on kuitenkin vain pienestä parannuksesta, ja yhtenäisyyttä kuvaavat luvut ovat edelleen kaukana vuoden 1984 tilanteesta. Mitalin toiselta puolelta löytyy kuitenkin edelleen vankka usko siihen, että työnantaja asettaa tuottavuuden kaiken muun ”yhteistoiminnallisen” edelle. Työntekijöiden kiinnostus työnantajan asioista ole myöskään viidessä vuodessa kasvanut. Työpaikka Jaksolla 1990–2000 kehitys suosi pieniä työpaikkoja siten, että alle 30 henkilön työpaikoilla töitä tekevien osuus lisääntyi. Nyt tämä kasvu näyttää tyrehtyneen. Lisäksi näyttää siltä, että alle 10 hengen työpaikoilla työskentelee vähemmän ihmisiä kuin viisi vuotta sitten. Kasvu onkin nyt suuntautunut 10–29 hengen työpaikoille. Kun vastaajia pyydettiin yhdeksän vaihtoehdon joukosta valitsemaan asia, jota eniten tavoittelee työssään, ehdoton ykkönen oli työpaikan pysyvyys ja varmuus. Se oli joka toisen vastaajan tärkein asia. Toiseksi tärkein asia, hyvä palkka, koettiin selvästi tärkeämmäksi asiaksi kuin viisi vuotta sitten. SAK:laisten huoli tulevaisuudesta on jonkin verran hellittänyt, vaikka joka toinen vastaaja tuntee edelleen jonkin verran huolta tulevaisuudesta. Aiempaa harvempi kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta, ja SAK:laisten ajatukset suuntautu- vat aiempaa useammin työn lopettamiseen ja oman yrityksen perustamiseen.
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 9 Kansainvälistymisen vaikutus työhön ja asemaan on suurelta osin ikäkysymys. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä myönteisemmin hän vaikutuksia arvioi, ja päin- vastoin. Tämä näkyy selvästi kaikissa muissa kysytyissä asioissa paitsi mahdolli- suuksissa vaikuttaa asioihin: ikäryhmästä riippumatta vaikutusmahdollisuuksien arvioidaan heikentyvän. Tulot ja velat SAK:laisen palkansaajan keskikuukausiansio oli kyselyhetkellä 1 790 euroa, ja vakinaista kokopäivätyötä tekevän palkansaajan keskikuukausiansio 2 055 euroa. Tulot ovat pienempiä, mutta jakautuvat tasaisemmin kuin maassa keskimää- rin. Ero näkyy selvimmin tulojakauman yläpäässä: suurituloisin 20 prosenttia SAK:laisista saa 29 prosenttia kaikista SAK:laisten tuloista. Kaikilla Suomen palkansaajilla tämä osuus oli 34 prosenttia vuonna 2003. Kotitalouksien velat, jotka tässä tarkastelussa kattavat vastaajan ja hänen puo- lisonsa lainat ja velat yhteensä, ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisääntyneet roimasti. Keskimääräinen velka oli vuonna 2000 noin 20 000 euroa, nyt se on noin 30 000 euroa. Valtaosin tämä on seurausta kahdesta asiasta. Ensinnäkin kokonaan velatto- mien kotitalouksien määrä on supistunut 41 prosentista 22 prosenttiin. Toiseksi suurivelkaisten kotitalouksien, joilla on velkaa yli 50 400 euroa, osuus on kasva- nut yhdeksästä prosentista 21 prosenttiin.
10 MUUTOS . LIIKE . 1. KATSAUS AINEISTOON JA SEN KÄSITTELYYN Perusraportin lisäksi järjestötutkimuksen aineistosta julkaistaan sukupuolta käsittelevä raportti ja luottamusmiestoimintaa koskeva raportti sekä mahdolli- sesti eräitä muita selvityksiä. Kaikki julkaisut perustuvat samaan aineistoon, joka koottiin lomaketiedustelulla vuoden 2005 tammikuussa. Aineiston kokoamisen vaiheet, kato ja lopullisen otoksen edustavuus on kuvattu liitteessä 1. Jäsentutkimuksen kysymyslomaketta on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistön työstä, työttömyydestä, vapaa-ajasta ja arvostuksista. Peruskysy- mys on kuitenkin ollut, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa kehittää. Pelkästään perusraportin lomakkeessa oli 68 kysy- mystä, joista valtaosa monikohtaisia. (Kysymyslomake liitteenä 3). Otoshenkilöt Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuitenkin syytä huomata, että liittojen jäseninä on muitakin kuin vastaushetkellä palkkatyössä olevia. Kun palkkatyössä oli 72 prosenttia ja äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairaslomal- la tai muulla palkattomalla vapaalla viisi prosenttia, niin kaikista vastaajista 77 prosenttia oli työsuhteessa. Muita kuin palkkatyössä olevia oli 28 prosenttia vastaajista. Suurin osa heistä – kaikkiaan 15 prosenttia – oli vastaushetkellä työttömänä, työssä työllistämistu- ella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kolme prosenttia ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaajista. Loput 13 prosenttia vastaajis- ta ei kuulu työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu niissä tulostuksissa, jotka on tarkoitettu vain työvoimaan kuuluville. Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä (%) _______________________________________________________________ Tilanne vastaushetkellä: 1995 _______________________________________________________________ 2000 2005 Työssä 64 71 72 Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa 4 4 5 Muu palkaton vapaa 0 0 0 Lomautettu osa-/määräaikaisesti 1 1 1 Opiskelemassa 3 3 2 Eläkkeellä 3 3 3 Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 16 15 Lomautettuna toistaiseksi 2 1 2 KAIKKI 100 100 100 Vastanneet 4 186 _______________________________________________________________ 9 948 6 236
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 11 Yksi tärkeä osa jäsentutkimusta on ajassa tapahtuneiden muutosten arviointi. Tätä tarkoitusta varten kysymyslomakkeessa on koko joukko kysymyksiä, joita on toistettu useammassa jäsentutkimuksessa. Vanhimmat vertailutiedot tulevat vuosilta 1984 ja 1990, ja ovat saatavissa vain paperilla. Siksi näitä kysymyksiä koskevat tiedot on tulostettu mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla, vaikka nyt käytettävissä olevan tiedon mukaan tulostus tulisi tehdä hieman eri tavalla, esimerkiksi jonkin toisen luokittelevan asian mukaan. Tärkein vertailukohde on vuosi 2000, koska viimeaikaisesta kehityksestä ei muita tietoja juuri ole. Kahden viimeisen mittauksen lukuja verrattaessa on kuitenkin muistettava, että kuluneen viiden vuoden aikana vastaajien joukko on edellä kuvatulla tavalla hieman muuttunut. Nämä pienet muutokset ovat mah- dollisesti vaikuttaneet eri asioista annettuihin arvioihin. Vanhoja ja uusia näkökulmia Järjestötutkimuksessa asioita on perinteisesti tarkastelu sektorin mukaan. Sek- torit on muodostettu SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion virastoi- hin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat julkisen sektorin ja palvelualan yrityksiin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, jota kutsutaan yksityisiksi palvelualoiksi. Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yrityksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodostat teollisuussektorin.2 Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, kuten oheisesta kuviosta voi nähdä. Esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoista 85 prosenttia vastasi julkisten palveluiden ylläpitämisestä joko kunnan tai valtion toimesta. Loput 15 prosenttia olivat mm. säätiöiden ja palvelualan yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Saman- tapaista tulkinnanvaraisuutta on myös yksityisten palveluajojen ja teollisuuden luvuissa. Työnantajat, % Miehet 8 3 3 55 20 9 Kunta/kuntayhtymä Naiset 34 3 18 30 4 8 Valtion virasto/laitos Valtion/kunnan liikelaitos Julkinen 72 9 4 4 5 5 Teollisuus/perus- tuotanto/rakennusala Palvelualan yritys Yks. palvelut 5 3 4 72 3 11 Säätiö, yhdistys jne. Työvoiman vuokraaja Teollisuus 3 77 7 9 Muu työnantaja v. 2005 20 3 39 24 9 v. 2000 15 6 5 34 28 3 10 v. 1995 21 5 5 34 25 7 0 20 40 60 80 100
12 MUUTOS . LIIKE . Monissa asioissa sektoreiden sisäiset erot voivat olla suurempia kuin sekto- reiden väliset erot. Siksi sektorijakoa on tässä julkaisussa käytetty vähemmän ja tapauskohtaisesti harkiten vain siellä, missä sektorijako ohjaa päätelmiä oikeaan suuntaan. On haluttu välttää sitä, että liitot mekaanisesti tulkitsisivat oman sektorinsa tiedon omaa liittoaan koskevaksi tiedoksi. Tämä puute on korvattu liittokohtaisilla tiedoilla, jotka on esitetty vain liitetaulukossa liitteessä 2. Myös sukupuolijakoa vastauksia luokittelevana muuttujana on käytetty säästeliäästi mm. siksi, että aineistosta kirjoitetaan erillinen julkaisu, jossa asioita tarkastellaan sukupuolen mukaan. Sukupuolijako on kuitenkin otettu huomi- oon siellä, missä se osana perusraporttia on tuntunut luontevalta. Samoin on menetelty vastaajien luottamustoimien osalta, josta myös kirjoitetaan erillinen luottamusmiesraportti. Sukupuolten osallistumista ja luottamushenkilöiden toiminnan laajuutta kuvaavat perusasiat on eräin osin käyty läpi yhdessä eri raporttien kirjoittajien kanssa. Tutkimusmenetelmistä Siitä miten asioita on lomakkeella kysytty, seuraa myös varsin vahvoja rajoitteita sille, miten asioita voi tutkia, ja mihin tutkimusmenetelmiin kannattaa turvau- tua. Asiaa voi havainnollistaa Pertti Tötön (2000) esittämällä nelikentällä, jossa yhtenä kysymysluokkana ovat kuvaileva ja selittävä, ja toisena kysymysluokkana laadullinen ja määrällinen. Näitä vaihtoehtoja varioimalla vastattavaksi tulee neljä kysymystä: mitä? - miten paljon? - miten? ja miksi? Kysymysten nelikenttä _______________________________________________________________ Kysymys Kuvaileva _______________________________________________________________ Selittävä Laadullinen MITÄ? MITEN? Määrällinen MITEN PALJON? _______________________________________________________________ MIKSI? Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä valtaosa on kuvailevia, joissa tiedustellaan, mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten paljon he jotakin asiaa arvostavat. Selittäviä kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän on päädytty ja miksi jokin asia on niin tärkeä, kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentutki- muksen perinne, ja vaikka kysymyslomaketta on vuosien saatossa kehitelty, sen yksinkertaisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta kysyä seuraa kuitenkin se, että aineistosta nousevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi, ja tulok- sia ei voi oikein liittää niihin suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjallisuus kertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksi empiiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tutkimukseksi. Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella tavalla. Ensinnäkin tulosten pitäisi olla siinä muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmärtää. Toisaalta kysy- mys on kuitenkin tutkimusaineistosta, jonka informaatio tulisi mahdollisimman hyvin hyödyntää. Siksi ristiintaulukoinnin lisäksi on turvauduttu myös eräisiin muihin menetelmiin, joiden avulla useampien asioiden välisiä riippuvuuksia voi
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 13 tarkastella samanaikaisesti. Niiden avulla on myös ollut mahdollista sulkea pois eräitä taustamuuttujia, jotka vääristävät tulosta suuntaan tai toiseen. Myös tulosten esitystapa on pyritty pitämään yksinkertaisena. Kustakin kysy- myksestä on laadittu sivun mittainen tiivistelmä, ja tärkeimmistä kysymyksistä on kirjoitettu useampia sivuja. Tiivistelmänomaisella tyylillä on tavoiteltu sitä, että taulukkoproosa tyyliin ”kuten taulukosta se ja se näkyy” voitaisiin rajata minimiin. Kun kukin sivu muodostaa oman kokonaisuutensa, niin siitä pitäisi kaiken olennaisen näkyä kerralla. Kirjallisuusviitteet ja selventävät huomautukset on kirjoitettu loppuviitteiksi. Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää erittäin luotettavina. Kun otoskoko on 6 236 vastaajaa, useimmat sektorikohtaisetkin tulokset ovat tilastollisesti merkit- seviä muutaman prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta koskevan tuloksen riskitaso on alle prosentin.3
14 MUUTOS . LIIKE . 2. KEITÄ ME OLEMME? Suurten ikäluokkien vahva asema Jäsentutkimuksen otos on rajattu siten, että vanhimmat otoshenkilöt ovat 60- vuotiaita. Tämä valinta tehtiin jo 1980-luvulla lähinnä siksi, että yli 60-vuotaiden joukossa vaikeasti otoksesta poistettavien vapaajäsenten määrä on suuri. Siten vertailut SAK:laisen palkansaajan ja muiden palkansaajien välillä ovat hieman ongelmallisia. Ikäluokittainen tarkastelu perättäisten kyselyjen välillä on tietenkin mahdollista. Alle 35-vuotiaita SAK:ssa on yhtä paljon kuin viisi vuotta sitten, mutta 55-60- vuotiaita yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin viisi vuotta sitten. Näiden ikäryhmien väliin jäävien, ”parhaassa työiässä olevien”, osuus on vastaavasti supistunut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Iäkkäintä jäsenistö näyttäisi olevan julkisella sektorilla, missä 63 prosenttia on yli 44-vuotiaita. Vuoden 2005 tammikuussa otoshenkilöiden keski-ikä oli 44 vuotta. Vuodesta 1995 keski-ikä on kasvanut noin kolmella vuodella. Seuraavien kymmenen viiden vuoden aikana, kun suuret ikäluokat suurelta osin siirtyvät pois työelämästä, ikärakenne muuttuu tavalla, jonka seurauksena keski-ikä voi jopa laskea. Tämä tosin riippuu siitä, missä määrin tilalle tulee nuoria jäseniä. Jäsenistön ikärakenne, % Julkinen 13 22 35 28 alle 25 v. Yks. palvelut 5 26 24 23 22 25–34 v. 35–44 v. Teollisuus 5 21 23 28 23 45–54 v. 55–60 v. Mies 5 21 24 28 22 Nainen 4 20 22 29 26 v. 2005 4 21 23 28 24 v. 2000 5 20 27 32 15 v. 1995 7 23 28 29 12 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 15 Peruskoulutuksena kansakoulu tai vähemmän SAK:laisten peruskoulutus on parantunut sitä mukaa kun vanhemmat ikäluokat ovat siirtyneet pois työelämästä. Silti edelleen 39 prosentilla SAK:laisista perus- koulutus lepää korkeintaan kansakoulun varassa.4 Perus- tai keskikoulu on 48 prosentilla ja ylioppilastodistus on 13 prosentilla jäsenistä. Naisista ylioppilastut- kinnon on suorittanut 18 prosenttia ja miehistä kahdeksan prosenttia. Muuten naisten ja miesten peruskoulutus on hyvin samankaltainen. Ajan vaikutus SAK:laisten peruskoulutuksessa on ollut varsin suoraviivainen. Jaksolla 1984–2005 kansakoulun tai supistetun kansakoulun käyneiden osuus on laskenut 40 prosenttiyksikköä (79 prosentista 39 prosenttiin). Vastaavasti perus- tai keskikoulun käyneiden osuus on kasvanut 31 prosenttiyksikköä (17 prosentista 48 prosenttiin) ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus yhdeksän prosenttiyksikköä (4 prosentista 13 prosenttiin). Ikäryhmittäisen tarkastelun perusteella voi ennakoida, että seuraavien viiden vuoden aikana peruskoulutusta kuvaava jakauma tulee olennaisesti muuttumaan. Yli 54-vuotiaista 83 prosentilla peruskoulutus on kansakoulu tai vähemmän. Vuoteen 2010 mennessä valtaosa heistä siirtyy pois työelämästä. Pelkästään tämä muutos laskee korkeintaan kansakoulun käyneiden osuuden 25 prosentin tasolle. SAK:laisten 55–60 v. 83 14 3 peruskoulutus, % 45–54 v. 62 29 9 Kansakoulu tai vähemmän 35–44 v. 6 76 17 Perus- tai keskikoulu Ylioppilas 25–34 v. 75 24 alle 25 v. 79 20 Mies 39 52 8 Nainen 38 43 18 v. 2005 39 48 13 v. 2000 47 42 11 v. 1995 56 35 9 v. 1990 66 28 6 v. 1984 79 17 4 0 20 40 60 80 100
16 MUUTOS . LIIKE . Ammatillinen koulutus ammattikoulusta Tyypillinen SAK:lainen on hankkinut ammatillisen koulutuksensa ammattikou- lusta. Vuonna 2005 ammattikoulun suorittaneita oli 50 prosenttia SAK:laisista. Lisäksi 15 prosenttia oli käynyt vähintään neljän viikon pituisen ammattikurssin, neljä prosenttia oppisopimuskoulutuksen, yhdeksän prosenttia opiston, kaksi prosenttia ammattikorkeakoulun ja prosentti yliopiston tai korkeakoulun. Täysin vailla ammatillista koulutusta oli edelleen 16 prosenttia, eli lähes joka viides SAK: lainen. He ovat siis oppineet ammattinsa työtä tekemällä. (Tulokset liiton mukaan liitetaulukossa LT 1). Viimeisten viiden vuoden aikana ammattikoulun käyneiden osuus on kasva- nut seitsemän prosenttiyksikköä, ja ammattikurssin osuus supistunut neljä pro- senttia. Muutokset muissa koulutusmuodoissa ovat olleet vähäisiä. Ongelmallista tässä kehityksessä on se, että pitempikestoisen koulutuksen osuus on kasvanut vain vähän. Vastaavasti hyvänä voi pitää sitä, että täysin vailla ammatillista kou- lutusta olevien osuuden supistuminen on ollut selvästi ripeämpää kuin edellisten viiden vuoden aikana. Ammatillista koulutusta kuvaavan jakauman voi ennakoida olennaisesti muuttuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Kun yli 54-vuotiaat siirtyvät suu- relta osin eläkkeelle ja tilalle tulee hyvin koulutettuja nuoria, täysin ilman amma- tillista koulutusta olevien osuus supistuu noin 10 prosenttiin.5 SAK:laisten 55–60 v. 29 28 4 29 5 4 ammatillinen koulutus, % 45–54 v. 18 20 4 44 8 3 Ei mitään Ammattikurssi 35–44 v. 10 7 4 58 15 3 2 Oppisopimus Ammattikoulu 7 3 4 66 10 6 25–34 v. Opisto Ammattikorkea 13 3 75 4 2 2 alle 25 v. Yliopisto/korkeakoulu Muu koulutus 16 15 3 55 6 2 Mies Nainen 17 14 5 43 13 4 23 v. 2005 16 15 4 50 9 2 3 v. 2000 21 19 4 43 9 22 v. 1995 23 21 4 38 9 4 v. 1990 32 23 3 31 6 3 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 17 Kolmannes kahden palkansaajan talouksia Naimisissa tai avoliitossa vastaajista on 74 prosenttia, saman verran kuin viisi vuotta sitten. Puolisoista 65 prosenttia oli vastaushetkellä palkkatyössä. Siten noin 35 prosenttia kaikista vastaajista eli taloudessa, jossa oli parhaillaan kaksi työssä olevaa palkansaajaa. Vastaajien puolisoista seitsemän prosenttia oli yrittäjiä, yh- deksän prosenttia työttömiä tai lomautettuja, neljä prosenttia opiskelijoita ja 16 prosenttia oli kotona. Perhetilanne vaihtee jonkin verran iän mukaan. Opiskelijapuolisoiden osuus on ymmärrettävästi suuri nuorilla ja vähenee sitten nopeasti 35 ikävuoteen men- nessä. Työttömien puolisoiden osuus kasvaa hieman iän myötä, mutta kaksinker- taistuu siirryttäessä ikäryhmästä 35–54 vuotta ikäryhmään yli 54 vuotta. Samalla kotona olevien puolisoiden osuus lähes kolminkertaistuu. SAK:laisten puolisoista yrittäjiä on varsin tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Keskimääräistä enemmän yrittäjäpuolisoita on hyvin koulutettujen vastaajien joukossa. Puolisoiden alle 25 v. 60 4 6 23 7 työmarkkina-asema, % 25–34 v. 63 6 7 9 15 Palkkatyössä Yrittäjä 73 8 8 3 8 35–44 v. Työtön tai lomautettu Opiskelija 71 8 7 13 45–54 v. Kotona yli 54 v. 51 7 13 29 0 20 40 60 80 100
18 MUUTOS . LIIKE . Yhtä suurta perhettä Kolme neljästä vastaajasta on naimisissa tai avoliitossa. Palkkatyössä puoliso on 65 prosentilla. Seitsemällä prosentilla puoliso on yrittäjä, yhdeksällä prosentilla työtön, neljällä prosentilla opiskelija ja 16 prosentilla puoliso on kotona. Verrat- tuna tilanteeseen viisi vuotta sitten, työttömien puolisoiden osuus on laskenut kolme prosenttiyksikköä. SAK:laiset ovat edelleenkin yhtä suurta perhettä, sillä puolet SAK:laisten puo- lisoista on itsekin jonkin SAK:n liiton jäsen: naisten puolisoista hieman yli puolet ja miesten puolisoista hieman alle puolet. STTK:hon järjestäytyneitä SAK:laisten puolisoista on yhdeksän prosenttia ja Akavaan viisi prosenttia. Joka viides alle 35-vuotias vastaaja ei tiedä puolisonsa keskusjärjestöä. Tilanteessa ei ole taphtunut suuria muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. STTK:laisten puolisoiden osuus on hieman laskenut, mutta samalla en tiedä -vastausten määrä on selvästi lisääntynyt. Tarkkaa kuvaa muutoksesta onkin vaikea saada. Ikäryhmittäin tarkastellen näyttää kuitenkin siltä, että alle 35-vuo- tiaiden SAK:laisten keskuudessa puoliso on nykyään yleisemmin Akavasta kuin STTK:sta. Alle 18-vuotiaita kotona asuvia lapsia oli 39 prosentilla ja yli 18-vuotiaita kotona asuvia lapsia 14 prosentilla vastaajista. Molemmat prosenttiosuudet ovat laskeneet neljä prosenttiyksikköä viiden vuoden takaisesta tilanteesta. Alaikäisiä lapsia yksin huoltavien osuus on kasvanut yhdeksästä prosentista 11 prosenttiin. Puolison ammatillinen yli 54 v. 56 12 3 9 13 6 keskusjärjestö, % 35–54 v. 51 11 6 14 14 4 SAK STTK alle 35 v. 36 3 6 22 20 12 Akava on, muttei tiedä Mies 47 12 7 15 14 6 ei ole järj. ei tiedä Nainen 52 6 4 14 18 7 v. 2005 49 9 5 15 15 6 v. 2000 51 11 5 14 15 4 v. 1995 55 11 5 11 14 4 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 19 Kaksi prosenttia maahanmuuttajia Vastaajilta kysyttiin nyt myös kansalaisuutta ja äidinkieltä. Nämä tiedot ris- tiintaulukoimalla on saatu alla esitetty asetelma, jonka mukaan noin prosentti jäsenistöstä on ulkomailla syntyneitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Tämän verran SAK:ssa voi tämän tutkimuksen mukaan sanoa olevan ul- komaalaistaustaisia ihmisiä, maahanmuuttajia. Osuus on pari prosenttiyksikköä pienempi kuin maassa keskimäärin.6 Syntyperäisiä suomen kansalaisia, joiden äidinkieli on suomi, on jäsenistöstä 93 prosenttia. Suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi on noin viisi prosenttia. Lisäksi 0,9 prosenttia jäsenistä on syntynyt ulkomailla, mutta heidän äidinkie- lensä on joko suomi tai ruotsi. Heitä ei voi siten kiistatta laskea ulkomaalaisiksi maahanmuuttajiksi. Jäljelle jäävää prosenttia jäsenistä, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voi pitää ulkomaalaisena maa- hanmuuttajana. Prosentti jäsenistöstä on noin 9 000 ihmistä. Jos tämän päälle lasketaan vielä ne 3 000, jotka ovat syntyneet ulkomailla, ja joiden äidinkieli on ruotsi, saadaan maahanmuuttajien kokonaismääräksi noin 12 000 jäsentä. Jäsentutkimuksesta saatu SAK:laisten maahanmuuttajajäsenten osuus on kui- tenkin vain suuntaa-antava. On todennäköistä, että kysymyslomakkeen saaneista maahanmuuttajajäsenistä osa on jättänyt vastaamatta kielivaikeuksien takia. Jäsenet synnyinmaan ja 100 93,1 % äidinkielen mukaan, % 80 60 40 20 1% 0,4 % 0,5 % 0,1 % 4,8 % 0 Syntynyt Syntynyt Syntynyt Syntynyt Syntynyt Syntynyt muualla ja muualla ja muualla ja Suomessa Suomessa Suomessa äidinkieli äidinkieli äidinkieli ja äidinkieli ja äidinkieli ja äidinkieli jokin muu ruotsi suomi jokin muu ruotsi suomi
20 MUUTOS . LIIKE . Ruotsinkielisten toiveita Ruotsinkieliset ovat edellä esitetyllä tavalla SAK:n suurin ei-suomenkielinen ryh- mittymä. Heidän asemansa on periaatteessa turvattu asetuksella kaksikielisestä maasta, jossa kaikkia palveluja tulee saada myös ruotsin kielellä. Esimerkkinä oman kielen merkityksestä edunvalvonnassa on seuraavassa kuvattu joitakin ruotsinkielisten jäsenten toiveita. Valtaosa ruotsia äidinkielenään puhuvista SAK:laisista ymmärtää, puhuu ja lukee suomea vähintään välttävästi. Vain 5–10 prosenttia ruotsinkielisistä ei ymmärrä, puhu tai edes lue suomea. Kirjoittaminen on hankalin asia: peräti 31 prosenttia ruotsinkielisistä ilmoittaa, ettei lainkaan kirjoita suomen kielellä. Tämä selittänee myös alla olevia tietoja, joiden mukaan 92 prosenttia ruotsin- kielisistä haluaa kaiken ay-materiaalin ruotsinkielisenä. Osittain suhtautuminen on periaatteellista, sillä 41 prosentille asialla ei ole merkitystä ”omalta osalta”. Ruotsinkielisistä vastaajista 40 prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, että jos mate- riaalia ei voi lähettää ruotsiksi, sitä ei sitä tarvitse lähettää lainkaan. Oletettavasti muilla kieliryhmillä on samansuuntaisia toiveita. Ruotsinkielisten 100 92 suhtautuminen eräisiin väittämiin, % 80 Väitteen kanssa 63 63 57 58 samaa tai eri mieltä. 60 40 41 Eri mieltä 40 36 35 Samaa mieltä 20 6 0 A B C D E A Koska on työlästä kääntää kyselylomake, voin vastata myös suomenkieliseen. B Jos materiaalia ei voi lähettää ruotsiksi, ei sitä tarvitse lainkaan lähettää. C Jos materiaalin voi saada ruotsiksi on lisäksi hyvä käyttää suomea. D Omalta osaltani kielellä ei ole suurempaa merkitystä. E Ruotsinkielisten täytyy saada kaikki materiaali ruotsiksi.
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 21 Vapaa-ajan merkitys on kasvanut SAK:laisille tärkeät asiat ovat viimeisten viiden vuoden aikana muuttuneet. Ko- tielämä, harrastukset ja vapaa-aika ovat lisänneet merkitystään työn kustannuk- sella. Seitsemän kymmenestä pitää kotielämää erittäin tärkeänä asiana omassa elämässään. Kotielämän arvostus nousee aina ikäryhmään 45–54 vuotta, jonka jälkeen sen arvostus laskee. Toiseksi tärkein asia on jokin harrastus vapaa-aikana. Erittäin tärkeänä sitä pi- tää kaksi kolmesta jäsenestä. Vapaa-ajan harrastuksen arvostus on kaksihuippui- nen siten, että se on suurta nuorilla alle 35-vuotiailla ja taas 44–54-vuotiailla. Kolmantena tulee työ, jota erittäin tärkeänä pitää 40 prosenttia vastaajista. Työn arvostus kasvaa aina ikäryhmään 44–54 vuotta, mutta sen jälkeen se laskee. Työ on naisille tärkeämpää kuin miehille. Peräti 53 prosenttia naisista ja 43 pro- senttia miehistä pitää työtä erittäin tärkeänä asiana elämässään. Oma vapaa-aika kodin ulkopuolella on selvästi vähemmän tärkeä kuin edellä mainitut asiat, mutta erittäin tärkeänä sitä pitää 29 prosenttia vastaajista. Kodin ulkopuolisen vapaa-ajan arvostus laskee ikääntymisen myötä eikä tässä ole su- kupuolten välillä eroja. Erittäin tärkeät yli 54 v. 62 23 70 44 asiat elämässä, % 45–54 v. 67 27 75 47 Jokin harrastus Oma vapaa-aika 35–44 v. 63 29 75 36 Kotielämä Työ 25–34 v. 67 33 74 33 alle 25 v. 82 49 64 32 Mies 65 28 65 38 Nainen 67 29 83 45 v. 2005 66 29 73 40 v. 2000 62 26 71 48 v. 1995 63 28 72 54 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240
22 MUUTOS . LIIKE . 3. JÄSENYYDEN KIINNIKKEET JA TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Samaistumiskohde on työväenluokka Kun vastaajilta kysyttiin, mihin luokkaan he samaistuvat, jaksolla 1984–1990 ”ei mikään luokka” oli hienoisessa nousussa. Jaksolla 1990–2000 tämä kehitys kuitenkin katkesi, ja nyt 62 prosenttia jäsenistöstä samaistuu työväenluokkaan, 16 prosenttia keskiluokkaan, 13 prosenttia ei mihinkään luokkaan ja yhdeksän prosenttia vastaajista ei osaa sanoa. Luokkasamaistumisessa on jonkin verran eroja sukupuolen mukaan. Naiset samaistuvat hieman miehiä useammin keskiluokkaan eivätkä he ota luokka- asemaansa yhtä selvästi kantaa kuin miehet. Myös nuoret samaistuvat työväen- luokkaan iäkkäämpiä vastaajia harvemmin. Ero kaventunee iän myötä, sillä alle 25-vuotiaista 19 prosenttia ei vielä osaa lausua asiasta varmaa kantaansa. Koulutuksella on jonkin verran merkitystä luokkasamaistumisessa. Mitä pa- rempi vastaajan ammatillinen peruskoulutus on, sitä harvemmin hän samaistuu työväenluokkaan, ja vastaavasti sitä useammin hän samaistuu keskiluokkaan tai ei mihinkään luokkaan. Esimerkiksi vähintään opistotason tutkinnon suoritta- neista kolmannes samaistuu työväenluokkaan ja kolmannes keskiluokkaan. Luokkasamaistuminen, % miehet 66 14 12 7 Työväenluokka naiset 56 19 14 11 Keskiluokka Yläluokka 55–60 v. 68 15 11 7 Ei mikään luokka Ei osaa sanoa alle 25 v. 50 17 14 19 v. 2005 62 16 13 9 v. 2000 61 16 15 8 v. 1990 60 13 19 8 v. 1984 69 8 15 8 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 23 Sukupolven mittaisia jäsenyyksiä Vuonna 2000 peräti 45 prosenttia jäsenistä oli ollut liiton jäsen yli 20 vuotta. Pi- simpiä jäsenyydet ovat teollisuudessa ja lyhimpiä yksityisillä palvelualoilla, mutta erot eri toimialojen välillä eivät ole suuria. SAK:laisten jäsenyyden pituus kasvoi erityisesti vuosina 1984–1995. Tämän jälkeenkin jäsenyysaika on kasvanut mutta aiempaa hitaammin. Muutos seuraa suoraan jäsenistön ikääntymisestä, sillä vastaavalla ajanjaksolla jäsenten keski-ikä on noussut 39 vuodesta 43 vuoteen. Näin pitääkin olla, sillä jär- jestäytymisasteessa ei tarkasteluajanjakson aikana ole tapahtunut oleellisia muu- toksia. Miehet tosin ovat kuuluneet ammattiliittoon hieman naisia kauemmin, vaikka miesten ja naisten keski-iät ovat likimain samat. Tämä pieni ero johtunee siitä, että naisten työuraa liittyy yleensä enemmän mm. perheen perustamiseen liittyviä katkoksia kuin miehillä. Jatkossa liittojäsenyyden keskipituuden voi ennakoida lyhenevän, kun van- himmat ihmiset, joille erittäin pitkä liittojäsenyys on tyypillistä, siirtyvät pois työvoimasta. Kun tilalle tulee nuoria ja erittäin pitkäkestoiset työsuhteet vähene- vät, keskimääräisen jäsenyydenkin pituus tulee laskemaan. Kuinka kauan kuulunut Julkinen 7 10 30 52 ammattiliittoon, % Yks. palvelut 15 15 27 41 alle vuoden 1–5 vuotta Teollisuus 10 13 25 51 6–10 vuotta 11–20 vuotta 12 15 24 47 Mies yli 20 vuotta Nainen 13 13 28 43 v. 2005 13 14 26 45 v. 2000 3 13 15 29 40 v. 1995 3 16 18 29 34 v. 1984 6 25 26 32 11 0 20 40 60 80 100
24 MUUTOS . LIIKE . Liiton jäseneksi hakeudutaan Tyypillisiä ammattiliittoon liittymisen tapoja on ollut kaksi: liiton jäseneksi on joko hakeuduttu oma-aloitteisesti tai joku, esimerkiksi luottamusmies, on eh- dottanut jäsenyyttä. Tällä tavoin liittoon on ensimmäistä kertaa liittynyt noin 70 prosenttia jäsenistä. Oma-aloitteinen liittoon hakeutuminen korostuu yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Vastaavasti luottamusmiehen ohjaava toimin- ta korostuu teollisuudessa. Viimeisten viiden vuoden aikana oma-aloitteinen liittoon hakeutuminen on vähentynyt kuudella prosenttiyksiköllä. Vastaavasti oppilasjäsenyyden ja perheen tai ystävien kannustuksen merkitys väylänä jäsenyyteen on lisääntynyt erityisesti pitempikestoisen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Liittymistavat vaihtelevat myös jäsenyyden keston mukaan. Uusille jäsenille ovat olleet tärkeitä perheen ja ystävien kannustus sekä liiton oppilasjäsenyys. Yli 20 vuotta jäsenenä olleet ovat tulleet liittoon tyypillisesti luottamusmiehen esityksestä. Luottamusmiehen merkitys korostuu miehillä, kun taas naisten ratkaisuihin ovat miehiä useammin vaikuttaneet työtovereiden maininnat ja muut yhteisölli- set kanavat, kuten perhe ja oppilasjäsenyys. Miten tuli liittyneeksi Yli 20 v. 34 15 43 3 ammattiliittoon ensimmäisen kerran, 11–20 v. 39 16 29 4 5 6 merkittävin tekijä, % 6–10 v. 38 16 21 6 9 9 Hakeuduin oma-aloitteisesti Työtoveri mainitsi asiasta 38 15 21 5 9 10 1–5 v. Luottamusmies/ay-hlö esitti Työnantaja ehdotti liittymistä Alle v. 36 24 13 5 5 14 4 Olin liiton oppilasjäsen aiemmin v. 2005 36 16 33 3 5 6 Perheeni/ystäväni kannustivat liittymään v. 2000 40 16 32 3 3 5 Muu tapa 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 25 Työttömyysturvan ja etujen vuoksi Syitä ammattiliittoon kuulumiselle on kysytty vuodesta 1984 lähtien. Vuosien varrella vaihtoehdot ovat hieman täsmentyneet, mutta tärkeimmiksi koetut syyt ovat koko ajan olleet vastausvaihtoehtoina. Niitä vertailemalla voi todeta, että tärkeimmät syyt ammattiliittoon kuulumiselle ovat tarkasteluajanjakson aikana muuttuneet varsin vähän. Ne ovat koko ajan olleet ammattiliiton jäsenyyteen liittyvä työttömyysturva ja tarve ajaa tehokkaasti palkka- ja työsuhde-etuja. Vuo- desta 1984, josta lähtien jäsentutkimuksia on tehty, 70–80 prosenttia vastaajista on rankannut nämä tärkeimmiksi syiksi liittoon kuulumiselle. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 2). Vuoden 2005 kyselyssä tärkeimmäksi ammattiliittoon kuulumisen syyksi ilmoitettiin työttömyysturva, ja lähes samoin numeroin kuin viisi vuotta ai- emmin. Jäsenistä 41 prosenttia piti sitä tärkeimpänä syynä. Etujen ajamista piti tärkeimpänä syynä 38 prosenttia vastaajista. Ajatus siitä, että kuka tahansa meistä voi jäädä työttömäksi, ei siis näytä viimeisen viiden vuoden aikana heikenneen. Ajatus siitä, että liittoa tarvitaan etujen ajamiseen, ei myöskään ole heikentynyt. Erilaiset sosiaaliset tai muut pakot jäsenyyden syynä eivät ole lisääntyneert vuodesta 1995, josta lähtien asiasta on kysytty täsmälleen samalla tavalla. Tarve osallistua työpaikan työolojen kehittämiseen tai ay-liikkeen tavoitteet yhteis- kuntapolitiikan puolella eivät myöskään ole kasvattaneet merkitystään liitty- missyynä. Tärkein syy ammatti- Julk. palvelut 35 41 15 4 4 liittoon kuulumiselle, % Yks. palv. 37 41 15 3 3 Tehokkaasti puolustaa/ ja liikenne ajaa palkansaajien etua Varmistaa Teollisuus 40 41 10 4 3 työttömyysturvani Antaa turvallisuutta Mies 42 38 10 4 4 elämään Tukea ay-liikkeen Nainen 32 45 17 3 3 tavoitteita yhteiskunnassa Työtoverinikin kuuluvat liittoon v. 2005 38 41 13 3 3 Olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi v. 2000 38 40 13 3 4 Osallistua työpaikan olojen kehittämiseen v. 1995 41 39 11 4 3 0 20 40 60 80 100
26 MUUTOS . LIIKE . Joka neljännellä on kokemusta luottamustehtävistä Vastaushetkellä luottamustehtävissä olleiden osuus on supistunut puolella pro- senttiyksiköllä 7,8 prosenttiin. Tämän lisäksi noin 24 prosenttia jäsenistöstä on aiemmin toiminut jossakin luottamustehtävässä. Vastaushetkellä luottamus- tehtävässä olleiden keski-ikä oli 46 vuotta, mikä on kaksi vuotta yli jäsenistön keski-iän. Jäsenistä 1,2 prosenttia oli vastaushetkellä pääluottamusmiehenä, 1,7 pro- senttia muuna luottamusmiehenä, 2,3 prosenttia työsuojeluvaltuutettuna ja 4,1 prosenttia jossakin muussa luottamustehtävässä esimerkiksi ammattiosastossa, paikallisjärjestössä tai hallintoneuvostossa. Vuoteen 2000 verrattuna osuudet ovat laskeneet yllättävän vähän, kun ottaa huomioon, miten suuri määrä ikääntyneitä ”veteraaneja” on siirtynyt eläkkeelle. Työsuojeluvaltuutettujen osuus – mukaan lukien työsuojeluasiamiehet – on kuitenkin hieman supistunut. Miehet ovat luottamustehtävissä selvästi yliedustettuna. Kun naisista luotta- mustehtäviä oli viidellä prosentilla, miehistä luottamustehtäviä oli 10 prosentilla. Ero on miesten eduksi kaikissa kysytyissä luottamustehtävissä, pääluottamus- miehistä työsuojeluvaltuutettuihin. Lisäksi ero miesten eduksi näyttää vuodesta 2000 kasvaneen kolmella prosenttiyksiköllä. Nyt kaikista luottamushenkilöistä 69 prosenttia on miehiä. Luottamustehtäviä 10 a) (ml. yhdyshenkilöt, 0,8 %) vastaushetkellä, % 8,3 b) (ml. työsuojeluasiamiehet, 0,7 %) 7,8 8 2005 6 a) 4,9 2000 4,1 4 b) 2,6 2,3 2 1,7 1,6 1,2 1,2 0 Yhteensä Muu luotta- Työsuojelu- Muu luotta- Pääluotta- mustehtävä valtuutettu musmies musmies
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 27 Viidennes osallistunut ay-liikkeen järjestämään koulutukseen Ay-liikkeen opistoissa ay-koulutusta on viimeisten kahden vuoden aikana hank- kinut kolme prosenttia ja muualla neljä prosenttia jäsenistöstä. Kun päällekkäi- nen koulutus poistetaan, viimeisten kahden vuoden aikana ay-koulutusta on hankkinut viisi prosenttia vastaajista. Siten ay-koulutus näyttää olevan lähes yhtä kattavaa kuin vuoden 2000 mittauksessa. Luvut kasvavat moninkertaisiksi, kun huomioon otetaan myös aiemmin han- kittu koulutus. Viimeisen kahden vuoden aikana tai aiemmin on ay-liikkeen jär- jestämään koulutukseen osallistunut kaikkiaan 21 prosenttia jäsenistöstä. Heistä noin 40 prosenttia on osallistunut sekä ay-opistoissa että muualla järjestettyyn ay-koulutukseen.7 Viimeisen kahden vuoden aikana miehet ja naiset ovat osallistuneet yhtä ak- tiivisesti ay-koulutukseen. Osallistumisaktiivisuus näyttäisi lisääntyvän iän myötä aina ikäryhmään 44–54 vuotta asti, ja laskevan sitten hieman. Alle 34-vuotiaista on viimeisen kahden vuden aikana osallistunut neljä prosenttia ja 45–54-vuoti- aista kuusi prosenttia. Muita ahkerammin ay-koulutukseen ovat osallistuneet ammatillisen perustut- kinnon tai oppisopimuskoulutuksen suorittaneet. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 3). Ay-koulutukseen v. 2005 5 16 osallistuminen, % A v. 2000 5 16 On osallistunut 2 viime vuoden aikana On osallistunut v. 1995 5 16 aiemmin v. 2005 4 12 A Yhteensä B Muualla järjestetty ay-koulutus B v. 2000 4 11 C Ay-liikkeen opistossa järjestetty koulutus v. 1995 4 12 v. 2005 3 11 C v. 2000 3 10 v. 1995 2 10 0 6 12 18 24
28 MUUTOS . LIIKE . Joka neljäs osallistunut ammattiosaston kokouksiin Myös ay-toimintaan osallistumista selvittävät luvut ovat hyvin lähellä edellisessä mittauksessa vuonna 2000 saatuja lukuja. Viimeisen 12 kuukauden aikana 24 pro- senttia on osallistunut vähintään kerran ay-liikkeen virkistystilaisuuksiin, 22 pro- senttia ammattiosaston kokouksiin ja 16 prosenttia ay-liikkeen tiedotustilaisuuk- siin. Johonkin edellä mainituista kolmesta on osallistunut joka kolmas jäsen.1 Suurimmat erot osallistumisessa löytyvät ikäryhmien väliltä. Alle 35-vuoti- aista johonkin edellä mainituista tilaisuuksista oli vuoden aikana osallistunut joka neljäs, 35–44-vuotiaista joka kolmas ja yli 44-vuotiaista yli 40 prosenttia. Tulosten mukaan osallistumismuotojen suosio näyttäisi kuitenkin kasvavan ta- saisesti ikääntymisen myötä. Yli 54-vuotiaiden joukossa tosin virkistystoimintaan osallistuminen lisääntyy muita osallistumismuotoja nopeammin. Julkisella sektorilla ay-toiminta on selvästi kattavampaa kuin muilla sektoreil- la. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna ainoaksi eroksi jää se, että ammattiosaston, työhuonekunnan, työpaikka-osaston tai vastaavan kokouksiin miehet osallistuvat naisia useammin. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 4) Ay-toimintaan yli 54 v. 27 22 31 osallistuminen, % Vähintään kerran viimeksi 45–54 v. 27 19 27 kuluneen 12 kk:n aikana 35–44 v. 21 13 22 Ammattiosaston, työhuonekunnan, työpaikkaosaston tai 25–34 v. 14 9 16 vastaavan kokouksiin Ay-liikkeen järjestämiin alle 25 v. 9 6 12 tiedotus-, luento- ja keskustelutilaisuuksiin Julkinen 26 21 30 Ay-liikkeen järjestämiin virkistystilaisuuksiin Yksityiset palvelut 17 13 16 Teollisuus 23 14 25 Miehet 25 16 23 Naiset 18 15 24 v. 2005 22 16 24 v. 2000 23 16 24 v. 1995 26 18 23 0 20 40 60 80 1 Karkea arvio, sillä tähän kysymykseen oli vastattu puutteellisesti.
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 29 Tiedonsaanti motivoi osallistumaan Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy on tarve tietää paremmin työnteki- jöiden oikeuksista. Näin kokee puolet jäsenistöstä. Tulos oli samansuuntainen myös edellisissä mittauksissa vuonna 1995 ja 2000, mutta ei vielä 1984, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran. Toimintaan osallistumismotiivit ovat siis muuttuneet oikeuksien peräämisen suuntaan. Samaan aikaan yhteistoiminnan merkitys on vähentynyt. Erityisen selvästi se on vähentynyt kuluneen viiden vuoden aikana. Nyt vajaa viidennes kokee tärkeimmäksi osallistumisen syyksi sen, että yhteistoiminnalla saa tuloksia. Vas- taavasti vajaa viidennes osallistuu vaikuttaakseen yhteisiin etuihin. Ikäryhmien osallistumismotiivit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Nuo- remmat painottavat muita enemmän tarvetta tietää paremmin työntekijöiden oikeuksista, työtovereiden kehotusta ja mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin. Vanhemmat painottavat enemmän yhteistoimintaa eli sitä, että tuloksia saavute- taan vain yhteistoiminnalla. Naiset painottavat tarvetta tietää paremmin omista oikeuksistaan, miehet yhteistoiminnalla saatavia tuloksia. Ay-toimintaan osallis- tumisen tärkein syy, % yli 54 v. 3 48 17 22 5 alle 25 v. 10 7 57 13 10 3 Työtovereiden kehotuksesta Mahdollisuus tutustua Mies 4 4 44 20 21 3 4 uusiin ihmisiin Tietää paremmin Nainen 4 4 59 15 13 22 työntekijöiden oikeuksista Vaikuttaa omien/työtove- reiden etujen ajamiseen v. 2005 4 4 51 18 18 3 3 Tuloksia saavutetaan vain yhteistoiminnalla v. 2000 3 3 48 18 22 33 Ay-toiminta osa yhteis- kunnallista vaikuttamista v. 1995 4 3 47 18 22 33 Muu syy v. 1984 10 5 27 25 28 5 2 0 20 40 60 80 100
30 MUUTOS . LIIKE . Yhteisöllisyydestä ammattiosaston tehtävä Ammattiosaston asema nähdään nyt lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Kolme neljäsosaa jäsenistöstä on sitä mieltä, että ammattiosaston yksi keskeisin tehtävä on yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen. Lähes yhtä suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että ammattiosaston kokoukset ovat jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä. Tätä varsin suurta yksituumaisuutta kuitenkin varjostaa se, että 28 prosent- tia jäsenistöstä ei anna ammattiosastoille kovin suurta merkitystä työpaikan asioiden hoidossa, koska asiat hoidetaan ilman ammattiosastoja. Lisäksi 22 prosenttia jäsenistöstä on sitä mieltä, ettei ammattiosastoa välttämättä tarvita, sillä tehokkaaseen etujen valvomiseen riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Mitä iäkkäämpi jäsen, sitä tärkeämpänä hän näkee ammattiosaston toimin- nan tarjoamat mahdollisuudet sekä yhteenkuuluvuutta lisäävänä tekijänä että keskustelufoorumina. Sen sijaan kaksi muuta esitettyä väittämää eivät näytä korreloivan iän kanssa. Luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun ammat- tiosastoa korvaavana järjestelynä luotetaan yhtä vankasti kaikissa ikäryhmissä. Myös näkemys, ettei ammattiosastoa tarvita koska asiat hoidetaan työpaikoilla, on iästä riippumaton. Samaa mieltä ammatti- Yli 54 v. 79 80 25 23 osaston tehtävistä, % Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 35–54 v. 73 70 29 22 Yksi keskeinen tehtävä on 66 59 28 23 alle 35 v. jäsenten yhteenkuulu- vuutta lisäävän toiminnan järjestäminen Julkinen 74 74 25 21 Kokoukset jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, Yks. palvelut 70 67 27 22 jossa he evästävät luottamushenkilöitä Teollisuus 74 69 29 23 Ei suurtakaan merkitystä, koska asiat hoidetaan pääasiassa työpaikoilla Miehet 72 69 29 23 Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää luotta- Naiset 74 70 26 22 musmies ja työsuojelu- valtuutettu v. 2005 73 69 28 22 v. 2000 70 67 28 21 v. 1995 76 74 27 22 0 35 70 105 140 175 210
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 31 Ay-liikkeen näkyvyys ja toimivuus työpaikoilla parantunut Ay-liike näkyy ja toimii vähintään jossain määrin noin 60 prosentilla työpaikoista. Lopuilla 40 prosentilla työpaikoista ay-liike ei joko ole esiintynyt lainkaan tai sitten vastaaja ei osannut sanoa. Kun tarkastelu rajataan työpaikkoihin, joilla on luottamusmies, näkyvien ja toimivien työpaikkojen määrä kasvaa 10–20 prosent- tiyksiköllä tarkasteltavasta asiasta riippuen. Selvästi eniten näkyvyyttä on saanut ay-liikkeen tiedottaminen, joka 67 prosentin mielestä on ollut vähintään jossain määrin näkyvää. Toiseksi eniten näkyvyyttä on saanut työolojen parantaminen. Sen on huomannut 61 prosenttia vastaajista. Vastaavasti vähiten näkyvyyttä ja toimivuutta on ollut jäsenhankin- nalla. Sen on havainnut vain joka toinen jäsen. Kun tuloksia verrataan tilanteeseen viisi vuotta sitten, ay-liikkeen näkyvyy- dessä ja toimivuudessa työpaikoilla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Ei kovin suurta, mutta kattavasti kaikissa kysytyissä asioissa. Eniten on menty eteenpäin työolojen parantamisessa, sosiaalietujen ajamisessa ja työaika-asioissa. Poikkeuksen muodostavat palkkaus- ja työvoima-asiat. Niissä ay-liikkeen nä- kyvyys ja toimivuus työpaikoilla on heikentynyt. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 5) Näkyykö ay-liike mielestäsi 80 työpaikallasi, % 67 66 61 60 60 Näkyy paljon tai jossain määrin. 58 59 57 57 56 60 55 56 52 50 2005 40 2000 20 0 ay-tie- jäsen- työ- työ- työ- sos.etu- palk- dottami- hankin- voima olojen aika jen ajami- kaus- sessa nassa -asioissa parant. -asioissa sessa asioissa
32 MUUTOS . LIIKE . 4. LIITTO, SAK JA YHTEISKUNTA Liitot onnistuneet parhaiten kassapalveluissa, työaika-asioissa ja työsuojelussa Yli 60 prosenttia jäsenistöstä on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin työaikaan liittyvissä tavoitteissa ja työsuojelun parantamisessa. Lisäksi liki puolet on sitä mieltä että liitot ovat onnistuneet hyvin myös palkkaehtojen parantami- sessa. Muissa kysytyissä asioissa liiton onnistumisprosentti on 30–40 prosentin tasolla. Kun tuloksia vertaa vuoteen 2000, useimmissa kysytyissä asioissa onnistumis- prosentit ovat hieman kasvaneet. Selvää parannusta on raportoitavissa taistelussa epätyypillisiä työsuhteita vastaan, työsuojelussa ja työaika-asioissa. Ainoa asia, jossa liittojen onnistumisprosentti on hieman laskenut on osallistumismahdolli- suuksien lisääminen oman työn suunnittelussa. Miehet ovat kauttaaltaan antaneet jonkin verran parempia onnistumispro- sentteja kuin naiset. Naiset taas miehiä useammin eivät ole ottaneet lainkaan kan- taa. Palkkaehtojen parantamisessa 35–44-vuotiaat ja julkisella sektorilla työtä te- kevät ovat selvästi muita tyytymättömämpiä. Vastaavasti yksityisillä palvelualoilla on keskimääräistä suurempaa tyytymättömyyttä työaika-asioiden hoitoon. Liiton onnistuminen 80 72 erittäin tai melko hyvin, % 70 66 67 67 63 65 60 61 58 60 48 49 2005 50 47 42 2000 37 39 37 38 40 36 35 35 35 35 37 33 31 31 1995 30 20 10 0 A B C D E F G H I J A Yhteistoimitamahdollisuuksien kehittäminen (uusi) B Työympäristön parantaminen (uusi) C Työpaikkatason neuvottelu- ja toimintaoikeuksien D Työntekijän osall. mahd. lis. työn kehittämisessä E Työsuojelun parantaminen F Taistelu osa-aikastamista ja määräaikastamista vastaan G Työllisyyden turvaaminen H Työttömyyskassapalveluista huolehtiminen I Työaikaan liittyvät tavoitteet J Palkkaehtojen parantaminen
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 33 Tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan SAK:laisen ay-liikkeen tärkein tehtävä on edelleen taistelu työttömyyttä vastaan. Toisena tulee työttömyysturvan puolustaminen. Muita tärkeinä pidettyjä teh- täviä ovat taistelu osa- ja määräaikaistamista vastaan, suuri- ja pienituloisten palkkaerojen tasoittaminen sekä eläke-etujen ja sosiaaliturvan puolustaminen. Hännänhuipuksi tässä vertailussa jäävät osallistumismahdollisuudet oman työn suunnittelussa ja työn sisällön kehittäminen. Työttömyyden vastaisen toiminnan ja työttömyysturvan puolustamisen merkitys on viimeisen viiden vuoden aikana hieman noussut. Vastaavasti pal- kansaajien verotuksen pitäminen kohtuullisella tasolla ei ole enää niin tärkeä asia kuin viisi vuotta sitten. Tämä ei ole yllättävää, onhan verotusta kevennetty reippaasti viime vuosina. Myös eläke-etujen ja sosiaaliturvan puolustaminen sekä lapsiperheiden toimeentulon ja palveluiden puolustaminen on menettänyt jonkin verran tärkeyttään. Miehet korostavat sitä, että jäsenille mahdollistetaan mahdollisimman kor- kea palkka ja naiset sitä, että sukupuolten välisiä tuloeroja tasoitetaan. Nuorille työttömyysturvan puolustaminen ei ole yhtä tärkeää kuin vanhemmille. Maa- hanmuuttajilla, joiden toiveita kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa, oli kaksi tavoitetta ylitse muiden: varmistaa korkea palkka jäsenille ja parantaa koulutus- mahdollisuuksia. Myös työn sisällön kehittäminen nähtiin paljon tärkeämmäksi asiaksi kuin Suomen kansalaiset näkivät. SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmät* tehtävät, % 1995– 2000– Tehtävät tärkeysjärjestyksessä 1995 2000 2005 2000 2005 Muutos Muutos 1 Taistella työttömyyttä vastaan 23 20 21 -3 1 2 Puolustaa työttömyysturvaa 16 13 15 -3 2 3 Taistella osa- ja määräaikaistamista vastaan 6 8 9 2 1 4 Tasoittaa suuri-/pienituloisten palkkaeroja 9 9 9 0 0 5 Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa 8 10 8 2 2 6 Varmistaa korkea palkka jäsenille 6 6 7 1 1 7 Palkansaajien verotus kohtuullisella tasolla 10 10 7 0 -3 8 Parantaa työympäristöä, -oloja ja -suojelua 3 4 6 1 1 9 Tasoittaa naisten/miesten palkkaeroja 5 5 5 0 0 10 Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluita 7 6 5 -1 0 11 Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 2 2 2 0 0 12 Lyhentää työaikaa 1 2 2 1 0 13 Parantaa koulutusmahdollisuuksia 2 2 2 0 0 14 Kehittää työn sisältöä mielenkiintoisemmaksi. 1 1 1 0 0 15 Lisätä osallistumismahdollisuuksia työn suunnittelussa 1 1 1 0 0 YHTEENSÄ 100 100 100 0 0 * Painotettu keskiarvo kolmesta tärkeimmästä
34 MUUTOS . LIIKE . Työttömyyskassapalvelut tärkein jäsenpalvelu Vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä jäsenpalvelujen kehittämiskoh- detta. Kun nämä lasketaan yhteen, tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousevat työttömyyskassapalvelut, kuten oli myös vuonna 2000. Sen tärkeys on näinkin suoritetussa vertailussa selvästi muiden asioiden yläpuolella. Toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousee liiton neuvonta- ja asian- tuntijapalvelut, mutta likimain yhtä tärkeäksi asiaksi koetaan ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus sekä vakuutusturva. Viidenneksi tärkein on oikeus- aputoiminta. Vakuutusturvan tärkeys on laskenut hieman vuoden 2000 tasosta, ja saavuttanut vuoden 1995 tason. Oikeusaputoiminnan tärkeys on sen sijaan kasvanut. Muut muutokset ovat varsin pieniä. Yleissivistävä koulutus, esimerkiksi kielet, ATK, sosiaalipolitiikka ja elämän- hallinta sekä liiton lehti ja ay-koulutus, muodostavat jäsenten mielestä ”keski- raskaan” kehittämistoiminnan lohkon. Liiton lehti on tosin menettänyt hieman merkitystään vuoden 1995 jälkeen. Lomatoiminta ja erilaiset jäsenistölle suun- natut tapahtumat saavat vähiten kannatusta, mutta niitäkin pitää neljä prosenttia vastaajista yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista. Nuoremmat korostavat ammatillisen jatkokoulutuksen sekä yleissivistävän koulutuksen merkitystä. Ikääntyneemmät puolestaan korostavat liiton lehden, ammattiyhdistyskoulutuksen ja erilaisten jäsenistölle suunnattujen tapahtumien (retkeilypäivät, teatteriretket jne.) merkitystä. Miehet painottavat naisia enem- män ay-koulutuksen, oikeusaputoiminnan ja erilaisten ostoetujen merkitystä. Naiset puolestaan korostavat liiton lehden sekä liiton neuvonta- ja asiantunti- japalveluiden merkitystä. Maahanmuuttajat painottavat oikeusaputoimintaa ja yleissivistävää koulutusta. Tärkeimmät* jäsenpalvelut vuosina 1995, 2000 ja 2005, % 1995– 2000– Jäsenpalvelut tärkeysjärjestyksessä 1995 2000 2005 2000 2005 Muutos Muutos 1 Työttömyyskassapalvelut 21 20 21 -1 1 2 Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 12 12 13 0 1 3 Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 13 11 11 -2 0 4 Vakuutusturva 10 12 10 2 -2 5 Oikeusaputoiminta 7 7 9 0 2 6 Yleissivistävä koulutus 7 7 7 0 0 7 Liiton lehti 8 7 6 -1 -1 8 Liiton aluetoimistopalvelut 5 5 5 0 0 9 Ammattiyhdistyskoulutus 5 4 5 -1 1 10 Erilaiset ostoedut 4 5 5 1 0 11 Lomatoiminta 5 5 4 0 -1 12 Erilaiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat 4 4 4 0 0 YHTEENSÄ 100 100 100 0 0 * Painotettu keskiarvo kolmesta tärkeimmästä
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 35 Puolueiden kannatuksessa pieniä muutoksia Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit. Tähän kysymyk- seen selvän vastauksen antoi 59 prosenttia otoshenkilöistä. Vasemmistopuolueita olisi äänestänyt 37 prosenttia, Suomen Keskustaa yhdeksän prosenttia, Vihreää liittoa neljä prosenttia ja muita puolueita noin yhdeksän prosenttia jäsenistöstä. Luvut eivät kerro puolueiden kannatuksesta vaaliuurnilla, sillä 41 prosent- tia vastanneista ei ilmaissut poliittista kantaansa, eivätkä kantansa salanneet välttämättä jakaudu tasaisesti eri puolueisiin. Mutta kantaa ottaneista noin 63 prosenttia liputtaa vasemmistopuolueiden puolesta.2 Vuoteen 2000 verrattuna Suomen Sosialidemokraattisen puolueen kannatus näyttää jonkin verran laskeneen. Sen sijaan Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja Suomen Keskustan kannatus on kasvanut. Vasemmistopuolueiden kannatus on suurinta vanhemmissa ikäryhmissä, erityisesti yli 45-vuotiaiden joukossa, missä puoluesuuntautumisen ilmoittami- nenkin on helpompaa kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit, % 1995– 2000– Jäsenpalvelut tärkeysjärjestyksessä 1995 2000 2005 2000 2005 Muutos Muutos Vasemmistoliitto 9,2 8,4 9.3 -0.8 0.9 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 29,7 33,1 28.0 3.4 -5.1 Vihreä liitto 3,0 3,9 4.1 0.9 0.2 Suomen Keskusta 4,9 7,8 8.8 2.9 1.0 Perussuomalaiset* 0,7 0,4 1,7 -0,3 1,3 Ruotsalainen Kansanpuolue 0,7 1,4 2,1 0,7 0,7 Kristillisdemokraatit 0,9 1,3 1,2 0,4 -0,1 Kansallinen Kokoomus 2,5 3,3 2,9 0,8 -0,4 Muu puolue tai ryhmä 2,4 0,8 0,9 -1,6 0,1 En osaa sanoa 23,2 18,3 22,2 -4,9 3,9 En halua sanoa 22,5 21,5 18,9 -1,0 -2,6 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0 0,0 0,0 * Aiemmin Suomen maaseudun puolue. _________________ 2 Nämä prosentit kuvaavat vain eduskuntavaalikannatusta. Liittojen ja SAK:n päättävien elinten voimasuhteet ratkais- taan liittokohtaisissa vaaleissa.
36 MUUTOS . LIIKE . Liiton lehti ja ammattiosaston tiedote ykkösmediat työelämäasioissa Liiton lehti ja ammattiosaston lehti tai tiedote ovat säilyttäneet asemansa työelä- män asioista kertovina ykkösmedioina, vaikka pientä laskua vuoden 2000 tasosta onkin tapahtunut. Edelleen 84 prosentin mielestä liiton lehti on täyttänyt hyvin jäsenten tiedontarpeen työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa. Ammattiosas- ton lehden/tiedotteen osalta hyvän arvosanan antaa 73 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi parhaiten jäsenten tiedontarpeita ovat tyydyttäneet luottamus- miehet ja muut ay-aktiivit, joille hyvä arvosanan antaa joka toinen jäsen. Samalla luottamusmiehet ja muut ay-aktiivit ovat ohittaneet television ja sanomalehden, joiden luotettavuus ay-liikettä koskevissa asioissa on laskenut roimasti. Myös valtakunnalliset ja paikalliset radiokanavat ovat menettäneet luotettavuuttaan selvästi. Liiton internet-sivut, joista kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, saavat hyvän arvosanan joka kolmannelta jäseneltä. Internet-sivut saavat hieman huonomman arvion kuin sanomalehdet mutta paremman kuin työnantaja tai lähin esimies työelämätiedon välittäjänä. Vastaajan iän kasvaessa kasvaa myös usko luottamusmiesten ja muiden ay- aktiivien sekä valtakunnallisten radiokanavien kykyyn välittää tietoa työelämästä. Yleensä miehet antavat medialle kuin medialle naisia paremman arvosanan. Mut- ta sen tärkeimmän, liiton lehden, kohdalla naiset antavat miehiäkin paremman arvosanan. Miten hyvin tiedotuslähteet 100 88 89 täyttävät jäsenten tiedon- 84 77 tarpeen työelämää ja ay- 80 7374 liikettä koskevissa asioissa, 58 60 54 55 55 hyvin, % 50 50 51 44 39 37 37 40 34 2005 25 24 27 24 22 22 2000 20 14 1995 0 A B C D E F G H I A Liiton lehti B Ammattiosaston lehti, tiedotteet ja muu tiedotus C Luottamusmiehet ja muut ay-aktiivit D Televisio E Sanomalehti F Liiton internet-sivusto (uusi) G Työnantaja tai lähin esimies H Valtakunnalliset radiokanavat I Paikallisradiot
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 37 Työttömyyskassapalveluille kouluarvosanaksi 7,9 Vastaajilta, jotka saivat parhaillaan tai olivat joskus aiemmin saaneet työttömyys- kassalta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, pyydettiin nyt ensimmäistä kertaa antamaan kouluarvosana saamastaan palvelusta. Nykyiset tai entiset käyttäjät antavat työttömyyskassan palvelualttiudelle kouluarvosanaksi 7,9. Annettu arvosana näyttää jonkin verran vaihtelevan sen mukaan, missä asemassa vastaaja vastaushetkellä oli. Kaikkien vastaushetkellä työttöminä olleiden arvosana oli 8,1. Ansiosidonnaista tai soviteltua päivärahaa saavat antoivat arvosanaksi 8,2, työmarkkinatukea saavat 8,1 ja tukea vailla olevat työttömät 7,8. Nuoret ovat työttömyyskassojen palveluun hieman muita tyytymättömämpiä. Alle 25-vuotiaat antavat arvosanaksi 7,5. Ikäjakauman yläpäässä taas ollaan varsin tyytyväisiä. Yli 54-vuotiaat antavat arvosanaksi 8,2. Keskimäärin työttömyyskassapalvelut saavat siis jäseniltä varsin hyvän palaut- teen. Toki huonompiakin arvosanoja on annettu: alle seitsemän jääviä arvosanoja on antanut 15 prosenttia jäsenistöstä. Kouluarvosana 8,4 työttömyyskassan palvelu- 8,2 alttiudelle työmarkkina- 8,2 8,2 8,1 aseman mukaan, % 8,1 Työttömyyskassan palveluja joskus käyttäneet. 8,0 7,9 7,8 2005 7,8 7,7 7,6 A B C D E F G A KAIKKI B TYÖSSÄ OLEVAT C KAIKKI TYÖTTÖMÄT D Ansiosidonnaista saavat työttömät E Soviteltua päivärahaa saavat työttömät F Työmarkkinatukea saavat työttömät G Tukea vailla olevat työttömät
38 MUUTOS . LIIKE . 5. TYÖTTÖMYYS Työttömyysaste on laskenut erityisesti nuorten joukossa SAK:n kyselyissä työttömyyttä on kysytty ns. laajan tulkinnan mukaan, ja työttö- miin on laskettu myös työllistämistuella ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat henkilöt. Näin laskettuna työttömyysaste on viimeisten viiden vuoden aikana laskenut 16 prosentista 15 prosenttiin. Koko maan laaja työttömyys vas- taushetkellä oli noin 12 prosenttia Tilastokeskuksen luvuista laskettuna. Sekä nuorimmat että vanhimmat ikäluokat ovat hyötyneet muutoksesta suhteellisesti eniten. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on laskenut 15:sta 12:een pro- senttiin ja yli 54-vuotiaiden työttömyys 24:stä 20:en prosenttiin. Vastaushetkellä työttömyys jakautui siten varsin tasaisesti nuorimmista 54-vuotiaisiin, joiden joukossa työttömyysaste on vielä toistaiseksi keskimääräistä korkeampi. Työttömyys toki vaihtelee koulutuksen ja sukupuolen mukaan, mutta yllättä- vän vähän. Kun sukupuoltenkin väliset erot jäävät muutamiin prosenttiyksiköi- hin, työttömyyden selitystä voi etsiä siitä, miten lama ja sen jälkeinen rakenne- muutos eri aloja 1990-luvulla on kohdellut. Työttömyysaste 35 33 ikäryhmän mukaan, % 30 30 Mukana tukityössä ja 26 työvoimakoulutuksessa olevat 25 24 20 19 20 v. 1995 15 20 15 14 15 13 v. 2000 14 13 v. 2005 10 12 12 5 0 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 39 Työttömyysjaksot lyhentyneet SAK:lainen työttömyys on pitkäkestoista, vaikka se viimeisen viiden vuoden ai- kana on lyhentynyt jonkin verran. Kun vuonna 2000 keskimääräisen työttömyys- jakson kesto oli noin 15 kuukautta, nyt keskimääräinen kesto on 12 kuukautta. Vastaushetkellä koko maan keskimääräinen työttömyysjakso oli 11 kuukautta.8 SAK:lainen työttömyys näyttää kuitenkin edelleen pitkittyvän iän myötä. Merkittävä muutos tässä asiassa on kuitenkin se, että ikäryhmässä 55–64 vuotta työttömyysjakson keskimääräinen pituus on nyt 16 kuukautta, kun se viisi vuotta sitten oli peräti 28 kuukautta. Käytännössä vuonna 2005 SAK:lainen työttömyy- den kesto iän suhteen on hyvin samankaltainen kuin vuonna 1995. Ammatillisen koulutuksen mukaan tarkasteltuna työttömyys oli kestänyt pisimpään yli 54-vuotiailla oppisopimuskoulutuksen saaneilla (22 kuukautta työttömyyttä), opistotason tutkinnon suorittaneilla (20 kuukautta työttömyyttä) ja ammatillista koulutusta vaille jääneillä (19 kuukautta työttömyyttä). Naisten ja miesten työttömyysjaksojen pituudet näyttäisivät kulkevan käsi kädessä läpi elinkaaren. Yksityisissä palveluissa työttömyysjakson kesto oli 13 kuukautta ja julkisella sektorilla 10 kuukautta. Työttömyyden kesto 30 28 iän mukaan, kuukausia 25 v. 1995 20 18 v. 2000 15 14 v. 2005 16 12 13 10 11 12 10 8 8 10 5 7 5 4 0 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v
40 MUUTOS . LIIKE . Joka kolmas työtön edelleen pitkäaikaistyötön Tilastoissa pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan työttömät, joiden yhtäjaksoinen työttömyys on kestänyt yli 12 kuukautta. Koko maan työttömistä 27 prosenttia oli vastaushetkellä pitkäaikaistyöttömiä.9 SAK:laisten vastaava osuus oli vastaus- hetkellä 33 prosenttia, eli seitsemän prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon. Nämä luvut ovat täsmälleen samat kuin viisi vuotta sitten. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy iän myötä varsin tasaisesti, eivätkä yli 54-vuo- tiaat muodosta enää sellaista piikkiä kuin viisi vuotta sitten. Heidän joukossaan pitkäaikaistyöttömyys on silti edelleen selvästi yleisempi ilmiö kuin nuoremmilla. Yli 54-vuotiaista työttömistä 45 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi lähes joka toinen yli 54-vuotias työtön, eli noin 9000 työtöntä, on ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Parannusta vuoteen 2000 on kuitenkin noin 11 000 erittäin pitkä- aikaisen työttömän verran. Opistotasoa pitemmän koulutuksen hankkineilla pitkäaikaistyöttömyys on varsin harvinaista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla se on lähellä nollaa. Pitkäaikaistyöttömyys 70 45 iän mukaan, % ikäryhmän 60 työttömistä. 50 64 40 2005 28 24 34 2000 30 29 19 18 20 6 10 15 0 alle 25 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 41 Myös toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt Toistuvaistyöttömyydellä tarkoitetaan sitä, että työtön on tarkastelujakson aikana ollut toistamiseen työtön – mahdollisesti useammankin kerran. Tässä tutkimuk- sessa tarkastelujaksona oli edelliset viisi vuotta. Jos nyt työttömänä ollut henkilö oli viiden vuoden aikana ollut työtön jo ennen nykyistä työttömyyttä, hänet laskettiin toistuvaistyöttömäksi. Yllättävää on, että viimeisen viiden vuoden aikana toistuvaistyöttömyys ei ole vähentynyt. Kun viisi vuotta sitten työttöminä olleista 75 prosenttia kertoi olleen- sa useamman kerran työttömänä edellisen viiden vuoden aikana, nyt osuus on edelleen sama. Toistuvaistyöttömyys on kasvanut alle 25-vuotiailla työttömillä, mutta vähentynyt jonkin verran 25–34-vuotiailla. Nykyään toistuvaistyöttömyys näyttää vähentyvän iän myötä, ja erityisen selvästi yli 54-vuotiaiden työttömien joukossa. Toistuvaistyöttömyys ei näyttäisi liittyvän työttömien ammatillisen koulutuk- sen tasoon ja sukupuoleen. Siten on aihetta epäillä, että suuri osa toistuvaistyöt- tömyydestä liittyykin ilmeisesti varsin lyhytkestoiseen työttömyyteen, jota syntyy esimerkiksi työpaikan vaihdon yhteydessä aloilla, joilla työsuhteet ovat lyhyitä. Toistuvaistyöttömyys 100 ikäryhmän mukaan, % 92 Ollut työttömänä aiemminkin 90 viimeisten 5 vuoden aikana 84 79 79 80 75 80 v. 1995 78 78 v. 2000 70 74 70 63 v. 2005 68 66 63 60 54 50 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v
42 MUUTOS . LIIKE . Seitsemän kymmenestä työttömästä saa ansiosidonnaista päivärahaa Ansiosidonnaista päivärahaa saa 69 prosenttia työttömistä10, jotka eivät vastaus- hetkellä olleet työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Itse asiassa osuus on tätäkin suurempi, 74 prosenttia, kun siihen lisätään soviteltua päivärahaa saavat viisi prosenttia. Näin tarkastellen työttömyysturva jakautuu lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Vuonna 2000 yli 54-vuotiaista ansiosidonnaista päivärahaa sai peräti 83 pro- senttia vastaajista, nyt enää 67 prosenttia. Pudotus johtunee siitä, että viisi vuotta sitten osa ansiosidonnaista päivärahaa nostaneista oli ns. eläkeputkessa, jossa maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa aina 60 ikävuoteen saakka. Vuoden 2000 jälkeen eläkeputki on katkaistu. Sen sijaan nuorten alle 25-vuotiaiden ansioturva on nyt kattavampi kuin viisi vuotta: nyt prosentti on 51, kun se viisi vuotta sitten osuus oli 40. Työmarkkinatuella olevien osuus on viidessä vuodessa vähentynyt 25 prosen- tista 18 prosenttiin. Tuki painottuu edelleen nuoriin ja julkisen sektorin työttö- miin, vaikka ei niin voimakkaasti kuin viisi vuotta sitten. Nyt alle 25-vuotiaista työttömistä 28 prosenttia nostaa työmarkkinatukea. Yli 54-vuotiaista työttömistä puolestaan 21 prosenttia on työmarkkinatuella. Yhdeksän prosenttia työttömistä vastaajista ei saa sen enempää ansio- kuin työmarkkinatukeakaan. Millaista työttömyysturvaa 55–60 v. 67 4 21 8 työtön jäsen saa, % Soviteltua päivärahaa kysyttiin Alle 25 v. 51 9 28 13 nyt ensimmäistä kertaa Ansiosid. päivärahaa Naiset 68 6 16 11 Soviteltua päivärahaa Työmarkkinatukea Miehet 70 4 19 7 Ei kumpaakaan Julkiset 56 6 24 13 Yks. palvelut 66 6 16 12 Teollisuus 75 4 16 5 v. 2005 69 5 18 9 v. 2000 67 25 8 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 43 Työllistämistuki tärkein toimenpide Viimeisen viiden vuoden aikana SAK:laisista työttömistä 31 prosenttia on ollut työllistettynä työllistämistuella, 33 prosenttia työvoimapoliittisessa koulutukses- sa, 18 prosenttia työharjoittelussa ja 18 prosenttia omaehtoisessa koulutuksessa. Ne ovat isoja lukuja ja kielivät toistuvaistyöttömyyden yleisyydestä SAK:n ken- tässä. Kyselyajankohtana työttömistä 21 prosenttia oli jossakin edellä mainituista toimenpiteistä. Osuus on lähes sama kuin maassa keskimäärin.11 Toimenpiteet eivät jakaudu tasaisesti iän mukaan, vaan ikääntyneille suunnat- tuja toimenpiteitä on vain murto-osa siitä, mitä tarjotaan nuoremmille. Kun alle 35-vuotiaista työttömistä joka neljäs oli parhaillaan jonkin työllistämistoimenpi- teen piirissä, niin yli 54-vuotiaista työllistämistoimiin oli päässyt vain kahdeksan prosenttia. Iän suhteen vino jakauma koski kaikkia muita toimenpiteitä paitsi työllistämistuella työllistämistä. Erityisen epätasaisesti toimenpiteet jakautuvat työvoimapoliittisessa koulu- tuksessa ja omaehtoisessa koulutuksessa. Vanhemmat ikäluokat ovat niissä varsin heikosti edustettuina, vaikka sukupolvien väliset koulutuserot ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat.12 Onko työtön ollut seuraa- v. 2005 4 18 79 vissa toimenpiteissä, % A v. 2000 3 20 77 Parhaillaan Ollut aiemmin ed. 5 vuoden aikana v. 2005 2 18 80 En ole ollut B v. 2000 1 15 84 A Omaehtoisessa koulutuksessa v. 2005 7 33 60 B Työharjoittelussa C työmarkkinatuella v. 2000 6 31 63 C Työvoimapoliittisessa koulutuksessa v. 2005 8 31 61 D Työllistettynä D työllistämistuella v. 2000 7 41 52 0 20 40 60 80 100
44 MUUTOS . LIIKE . Työllistymisodotukset heikot Ensimmäistä kertaa vastaushetkellä työttöminä olleilta tiedusteltiin heidän työl- listymisodotuksistaan ammattitaitoa vastaavaan kokopäivätyöhön seuraavan vuoden aikana. Vastausten mukaan 13 prosenttia näki mahdollisuutensa hyvinä, 32 prosenttia kohtalaisina ja loput 54 prosenttia huonoina. Työllistymisodotukset riippuvat selvästi työttömän iästä ja työttömyysjakson pituudesta. Se, että nuoret näkivät mahdollisuutensa vanhempia parempina, ei ole yllättävää. Sen sijaan se, miten voimakkaasti työllistymisodotukset heikkene- vät iän myötä on jossain määrin yllätyksellistä. Yli 54-vuotiaista työttömistä vain joka viides näkee työllistymismahdollisuutensa edes kohtalaisina. Vastaavasti alle puoli vuotta työttöminä olleista 61 prosenttia näkee työllisty- mismahdollisuutensa vähintään kohtalaisina, mutta jo seuraavan puolen vuoden aikana odotukset murenevat siten, että valtaosa arvioi mahdollisuutensa huo- noiksi. Kaksi vuotta tai kauemmin työttöminä olleista vain 13 prosenttia arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi tai kohtalaisiksi. Työllistymismahdollisuudet Ikäryhmän mukaan, % ammattitaitoa vastaavaan Kaikki 13 32 55 vakinaiseen työhön seuraavan vuoden aikana 55–60 v. 4 16 80 Hyvät 45–54 v. 10 37 53 Kohtalaiset Heikot 35–44 v. 18 42 41 25–34 v. 25 38 37 alle 25 v. 29 48 23 0 20 40 60 80 100 Työttömyyden keston mukaan, % Kaikki 13 32 54 yli 23 kk 1 12 87 12–23 kk 9 25 66 6–11 kk 7 35 58 3–5 kk 21 40 39 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 45 6. TYÖSUHDE Harmaa ja itsenäinen työ Kaikilta vastaajilta kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa työtarjouksista joko ilman verokorttia (ns. harmaa työ) tai itsenäisen työnsuorittajan asemassa (nk. en- nakkoverolippulaisena). Näitä asioita kysyttiin myös vuonna 1995, mutta vain työttömiltä.13 Kysymyksissä ei täsmennetty sitä, millä aikavälillä mahdollinen työtarjous oli tehty. Tulosten mukaan työtä ilman verokorttia on tarjottu viidelle prosentille SAK:laisista, nuorille selvästi useammin kuin vanhemmille. Vastaavasti työtä itsenäisen työnsuorittajan asemassa on tarjottu noin kolmelle prosentille vastaa- jista siten, että työtarjousten määrä kasvaa aina 35–44 ikävuoteen saakka, mutta kääntyy sitten laskuun. Työttömien osalta voidaan tarkastella myös muutosta jaksolla 1995–2005. Muutos viittaisi siihen, että työtarjoukset ilman verokorttia ovat lisääntyneet neljästä seitsemään prosenttiin, mutta työtarjoukset itsenäisen työnsuorittajan asemassa ovat vähentyneet viidestä kolmeen prosenttiin. Ainakin työttömillä verokortittoman työn kysyntä näyttää kasvaneen vuo- desta 1995. Aineistosta ei kuitenkaan ilmene, missä määrin kysyntään on myös vastattu. Tarjottu työtä ilman vero- Kaikki vastaajat vuonna 2005 korttia tai itsenäisen työn- 10 suorittajan asemassa, % 8 Tarjottu työtä 6 ilman verokorttia Tarjottu työtä itsenäisen 4 työnsuorittajan asemassa 2 0 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v Työttömät vuonna 1995 ja 2005 1995 8 7 2005 6 5 4 4 3 2 0 Tarjottu työtä Tarjottu työtä itsenäisen ilman verokorttia työnsuorittajan asemassa
46 MUUTOS . LIIKE . Epätyypilliset työsuhteet lisääntyneet nopeasti Epätyypillisillä työsuhteilla tarkoitetaan osa-aikaista, määräaikaista tai muuta normaalista poikkeavaa työsuhdetta, kuten erikseen työhön kutsuttavat. Näin määriteltynä epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi 14 prosentista 26 pro- senttiin jaksolla 1995–2000. Jaksolla 2000–2005 epäsäännölliset työsuhteet ovat vähentyneet 23 prosenttiin. Osuus on samalla tasolla kuin maassa keskimäärin.14 (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 6) Voimakkainta epätyypillisten työsuhteiden lasku on jaksolla 2000–2005 ollut julkisella sektorilla, missä ne jaksolla 1995–2000 kasvoivat eniten. SAK:n luotta- musmiestiedustelun mukaan julkisen sektorin työsuhteiden vakinaistaminen on valtaosin tapahtunut aivan viimeisen kahden vuoden aikana.15 Eniten epätyypillistä työtä tehdään edelleen yksityisillä palvelualoilla, missä 29 prosenttia työsuhteista on määräaikaisia, osa-aikaisia tai muita normaalista poikkeava järjestelyjä. Epätyypilliset työt ovat edelleen korostetusti naisten ja nuorten töitä. Töiden ja työsuhteiden eriytymiselle mm. sukupuolen mukaan, jota esimerkiksi Koistinen (1999) on kuvannut, on siis näyttöä myös SAK:laisilta aloilta. Heilahtelut epätyypillisten työsuhteiden osuudessa viimeisen 10 vuoden aikana selittyvät pääosin määräaikaisen työn muutoksilla. Jaksolla 1995–2000 määräaikainen työ lisääntyi, jaksolla 2000–2005 se väheni. SAK:laisten Julkinen 76 3 16 32 työsuhdemuodot, % Yks. palvelut 71 11 11 32 Vakituinen kokopäivätyö Vakituinen Teollisuus 85 12 muu järjestely Määräaikainen Mies 86 10 osa-aikatyö Vakituinen Nainen 69 8 16 4 2 osa-aikatyö Määräaikainen kokopäivätyö v. 2005 77 4 13 22 Määräaikainen muu järjestely 74 5 15 4 2 v. 2000 v. 1995 86 4 6 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 47 Työsuhteet entistä pitempiä Seuraavassa työsuhteen jatkuvuutta tarkastellaan sekä työsuhteen muodon että sen keston mukaan. Kestolla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kestoa vuosissa, ja työsuhde lasketaan yhdeksi vaikka se koostuisi useista määräaikaisista työ- suhteista. Tulosten mukaan SAK:lainen työsuhde on keskimäärin 13 vuoden mittainen eli vuoden verran pitempi kuin viisi vuotta sitten. Vakituista kokopäivätyötä tekevien yhtäjaksoinen työsuhde nykyisen työantajan palveluksessa oli kestänyt keskimäärin 15 vuotta, vakituista osa-aikatyötä tekevillä 11 vuotta ja vakituisen muun järjestelyn – esimerkiksi erikseen työhön kutsuttava – piirissä 10 vuotta. Jostakin syystä vakituinen muu järjestely on pidentynyt selvästi muita enemmän. Myös määräaikainen työ on pidentynyt. Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto ei siis keskimäärin ole kovin lyhyt edes epä- tyypillistä työtä tekevillä. Ongelma on kuitenkin siinä, että hajonta keskiarvon molemmin puolin on varsin suuri. Yli puolet määräaikaista työtä tekevistä kertoo, että vastaushetkellä voimassa ollut työsuhde on kestänyt alle vuoden. Työsuhteen pituus, vuosia 20 Työsuhteella tarkoitetaan nykyisen työnantajan palveluk- 14,6 14,9 sessa tehtyä yhtäjaksoista työtä, 15 vaikka se koostuisikin useasta 12,6 12,4 määräaikaisesta työsuhteesta. 10,9 10,1 10,1 10 2005 6,2 2000 5 3,9 3,5 3,1 3,3 2,9 3 0 A B C D E F G A KAIKKI B Määräaikainen muu järjestely C Määräaikainen osa-aikatyö D Määräaikainen kokopäivätyö E Vakituinen muu järjestely F Vakituinen osa-aikatyö G Vakituinen kokopäivätyö
48 MUUTOS . LIIKE . Säännöllisen päivätyön osuus ei enää laskenut SAK:laisten tyypillinen työaikamuoto on säännöllinen päivätyö. Kuluneen 21 vuoden aikana säännöllistä päivätyötä tekevien osuus on kuitenkin supistunut 15 prosenttiyksikköä, 71 prosentista 56 prosenttiin. SAK:laiset tekevät säännöl- listä päivätyötä selvästi vähemmän kuin palkansaajat keskimäärin.16 Viimeisen viiden vuoden aikana säännöllistä päivätyötä tekevien osuus ei ole enää laskenut. Ilmiö johtuu siitä, että erilaisten vuorotyöaikojen osuuden kasvu on pysähtynyt. Edelleen SAK:laiset tekevä kuitenkin enemmän vuorotyötä kuin palkansaajat keskimäärin.17 (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 7) Sukupuolten väliset erot koskevat 2- ja 3-vuorotyötä. Naiset tekevät enemmän 2-vuorotyötä ja miehet 3-vuorotyötä. Naisista 2-vuorotyötä tekee 17 prosenttia, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin miehillä. Miehistä 3-vuorotyötä tekee 12 prosenttia, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin naisilla. Yksityisillä palvelualoilla säännöllisen päivätyön osuus (46 %) on selvästi mui- ta sektoreita pienempi. Syy löytyy runsaasta ilta-, aamu- ja yötyöstä, 2-vuorotyös- tä sekä jakso- ja periodityöstä, jota nyt kysyttiin ensimmäistä kertaa. Muita kuin edellä mainittuja perinteisiä työaikamuotoja oli eniten julkisella sektorilla.18 SAK:laisten Julkiset 63 4 9 7 5 13 työaikamuodot, % (Jakso- ja periodityötä kysyttiin Yks. palvelut 46 9 18 6 13 9 nyt ensimmäisen kerran) Päivätyö Teollisuus 61 4 16 15 41 Ilta-, yö- tai aamutyö 2-vuorotyö Miehet 59 5 13 12 5 6 3-vuorotyö Naiset 55 5 17 8 7 8 Jakso- tai periodityö Muu v. 2005 56 5 15 10 6 7 v. 2000 57 6 16 10 11 v. 1995 63 4 14 9 10 v. 1990 69 3 13 6 9 v. 1984 71 3 14 7 5 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 49 Etätyötä tehdään vähän Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuo- lella.19 Etätyöpotentiaali, ammatillinen kyky tehdä etätyötä, on Heinosen (1998) laskelmien mukaan 20–40 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä. Odotuksiin näh- den etätyötä tehdään kuitenkin varsin vähän. Vajaa prosentti SAK:laisista tekee etätyötä yli 40 prosenttia työajasta, vajaa prosentti vähemmän kuin 40 prosenttia työajasta ja pari prosenttia on kokeillut etätyötä joskus aiemmin. Siten kokemuk- sia etätyöstä on yhteensä neljällä prosentilla, mikä on vähemmän kuin maassa keskimäärin.20 Etätyötä tehdään toistaiseksi eniten harvaanasutuilla alueilla ja ilman tieto- verkkoja. Siten ajasta ja paikasta riippumattomat järjestelyt ja työn tekeminen varsinaisen työpaikan ulkopuolella eivät ole telekommunikaation luoma ilmiö, kuten etätyökeskustelussa yleisesti oletetaan. Etätyöstä ei SAK:laisilla aloilla aina- kaan toistaiseksi ole tullut teletyötä. Kiinnostus etätyötä kohtaan on kuitenkin suurta, ja sitä suurempaa, mitä nuo- rempi henkilö on, mitä parempi koulutus hänellä on, ja mitä enemmän hänellä on kokemuksia ATK:n käytöstä. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista joka viides, opistoasteen suorittaneista joka kolmas ja ammattikorkean suorittaneista joka toinen on kiinnostunut kokeilemaan etätyötä. Siten koulutuksella, tietotek- niikalla ja etätyöllä on yhteys, mutta SAK:n kentässä se ei ainakaan vielä ilmene runsaana etätyön tekemisenä, vaan runsaana kiinnostuksena etätyöhön. Etätyön tekeminen, yli 54 v. 1 1 2 6 kokeilu ja kiinnostus, % 45–54 v. 1 1 2 15 Tekee yli 40 % työajasta Tekee alle 40 % työajasta 35–44 v. 1 1 3 23 Ei tee etätyötä, mutta kokeillut 25–34 v. 1 2 3 30 Ei tee, mutta kiinnostunut alle 25 v. 2 3 32 julkinen 1 2 2 19 yks. palvelut 1 1 3 23 teollisuus 1 1 2 17 v. 2005 1 1 2 19 v. 2000 1 1 2 22 0 10 20 30 40
50 MUUTOS . LIIKE . Sivutyön määrä ei ole lisääntynyt Viime aikoina on puhuttu jonkin verran ns. työtätekevistä köyhistä, jotka oman päätoimensa ohessa joutuvat tekemään vielä jotain sivutyötä toimeentulonsa turvatakseen. Sivutyön tekeminen SAK:n kentässä on kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana laskenut kuudesta prosentista viiteen. Eniten sivutyötä tekevät parhaassa työiässä oleva 25–44-vuotiaat yksityisillä palvelualoilla työskentelevät. Jos sivutyötä tehdään, niin tyypillisesti sitä tehdään toisen työnantajan palve- luksessa (57 % kaikesta sivutyöstä). Tämä piirre korostuu yksityisillä palvelualoilla ja teollisuudessa. Paljon vähemmän (12 % kaikesta sivutyöstä) sivutyötä tehdään samalle työnantajalle kuin varsinaista työtä. Erityisesti teollisuudessa sivutyötä tehdään paljon maatalousyrittäjänä, julkisella sektorilla muuna yrittäjänä. Eri elämänvaiheet suosivat erilaisia sivutyön muotoja. Alle 35-vuotiaat tekevät muita enemmän sivutyötä toisen työnantajan palveluksessa ja 44–54-vuotiaat yrittäjinä. Sillä, tekeekö palkansaaja epäsäännöllistä työtä, ei näytä olevan osuutta sivutöiden tekemiseen. Jos tekee muuta ansiotyötä, Epäsäännöl- 62 4 8 25 linen työ niin minkälaista, % Vakituinen 56 7 12 26 kokopäivätyö Toinen työnantaja Sama työnantaja Julkinen 48 8 11 33 Maatalousyrittäjä Muu yrittäjä Yks. palvelut 58 9 8 25 Teollisuus 62 15 21 v. 2005 57 6 11 26 v. 2000 52 12 16 20 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 51 Kaksi päivää työnantajan järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus on lisääntynyt vuodesta 1995 läh- tien SAK:laisten keskuudessa. Nyt 28 prosenttia jäsenistä kertoo osallistuneensa kuluneen vuoden aikana työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen. Viisi vuotta sitten osallistuneiden määrä oli pari prosenttiyksikköä suurempi. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan muiden palkansaajien luku – vaik- kakin hieman eri tavalla mitattu – on lähes kaksinkertainen.21 SAK:laiset alat ovat siis pahasti kehityksen jälkijoukossa. Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen jakauma on vino. Puolet henkilöstökoulutusta saaneista kertoo saaneensa koulutusta 1–2 päivää, mutta joukossa on myös henkilöitä, jotka ovat osallistuneet varsin pitkäkestoiseen koulutukseen. Kaksi prosenttia jäsenistöstä on saanut koulutusta yli 10 päivää vuodessa. Koulutuksessa ollutta kohti koulutuspäiviä on kertynyt viisi, mikä on päivän vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus näyttäisi suosivan oppisopi- mus-, opisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä iältään 35–44-vuotiaita jäseniä. Lisäksi työpaikan koon ja henkilöstökoulutuksen välillä on positiivinen yhteys, mutta sekin tulee selvemmin näkyviin vastan silloin kun puhutaan yli 499 hengen työpaikoista. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 8). Työnantajan järjestämä Julkinen 64 16 12 5 ammatillinen koulutus, % Yks. palvelualat 74 14 8 ei osallistunut 1–2 päivää Teollisuus 75 13 7 3 3–5 päivää 6–10 päivää Mies 72 14 9 4 yli 10 päivää Nainen 73 14 8 3 v. 2005 72 14 9 3 v. 2000 70 14 9 4 3 v. 1990 78 9 7 3 3 0 20 40 60 80 100
52 MUUTOS . LIIKE . Yli puolet käyttää työssään ATK-tekniikkaan perustuvia laitteita ATK-tekniikkaan perustuvat laitteet, kuten tietokoneeseen yhdistetty kassa, ohjelmoitavat työstökoneet, atk-valvontalaitteet, mikrotietokoneet ja tietoko- nepäätteet, ovat yleistyneet SAK:laisten työssä. Kun 10 vuotta sitten käyttäjiä oli 38 prosenttia, nyt osuus on 52 prosenttia. Luku on kuitenkin selvästi vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin.22 ATK-laitteiden käytön yleistyminen on ollut tasaista kaikilla sektoreilla, eikä eroja sukupuolen mukaan juuri ole. Selvästi eniten ATK-tekniikkaan perustuvia laitteita käytetään yksityisillä palvelualoilla (64 % sektorin jäsenistöstä), sitten teollisuudessa (49 % sektorin jäsenistöstä) ja vähiten julkisella sektorilla (44 % sektorin jäsenistöstä. Iällä ja ammatillisella koulutuksella on myös merkitystä. Eniten ATK-laitteita käytetään ikäryhmässä 25–44 vuotta, jossa myös käytön lisääntyminen on ollut nopeaa. Yli 50-vuotiaista laitteita käyttää 39 prosenttia, missä lisäystä on kuusi prosenttiyksikköä. Vailla ammattitutkintoa olevista käyttäjiä on 40 prosenttia. Vähintään opistotasoisen ammatillisen tutkinnon suorittaneista kolme nel- jästä käyttää työssään ATK-laitteita. Käyttää työssään 70 64 61 ATK-tekniikkaan 60 53 53 52 52 52 perustuvia laitteita, % 50 49 50 43 44 42 42 44 43 39 39 38 40 36 37 2005 32 32 32 30 28 2000 1995 20 10 0 55–60 v 25–34 v Julkinen Yks. Teollisuus Miehet Naiset Kaikki palvelut
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 53 Suuren paineen alla työskentely yleistä Työn kuormittavuus on ongelmallisen korkea, mutta on viimeisten viiden vuo- den aikana hieman hellittänyt. Nyt 39 prosenttia jäsenistöstä työskentelee niin suuren paineen alaisena, ettei ehdi ajatella muuta kuin työtään. Tosin hajontaa on: kun yhdeksän prosenttia ilmoittaa työskentelevänsä koko ajan suuren paineen alla, 19 prosenttia ilmoittaa, ettei työpaineita ole lainkaan. Myös toistotyön osuus on huomattavan korkea. Joka toinen vastaaja joutuu suurimman osan työajas- taan toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Olisikohan tässä yksi syy siihen, että työelämä ei kiinnosta niin suuresti kuin yleisesti toivotaan? Tarkemmin tätä kysy- mystä ovat pohtineet Lehto ja Sutela (1998) tilastokeskuksen työolotutkimuksen aineiston pohjalta. Kokonaiskuvan ristiriitaisuudesta kielii se, että 85 prosenttia vastaajista on yli puolet työajastaan säännöllisesti tekemisissä muiden ihmisten (työtoverit, asiakkaat) kanssa, mutta 43 prosenttia ilmoittaa työskentelevänsä yli puolet työ- ajastaan yksin. Yksin työskentely korostuu miesten työssä. Vastaavasti toistotyö ja suuren paineen alla työskentely korostuu naisten työssä. Suuren paineen alla ja yksin työskentely näyttää lisääntyvän iän myötä. Toi- saalta työn sisältö näyttää myös rikastuvan iän karttuessa, sillä mitä enemmän ikää, sitä harvemmin työntekijä joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Mitä parempi ammatillinen koulutus, sitä vähemmän yksin työskentelyä ja toistotyötä on. Arvioi, että vähintään 90 puolet työajastaan..., % 80 On tekemisissä muiden 70 ihmisten kanssa Joutuu toistamaan 60 yhtä ja samaa työvaihetta 50 Työskentelee suuren paineen alla 40 Työskentelee yksin 30 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v.
54 MUUTOS . LIIKE . 7. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentyneet Vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin eivät ole enää huonon- tuneet yhtä selvästi kuin jaksolla 1995–2000, jolloin vaikutusmahdollisuudet eräissä asioissa huonontuivat huomattavasti. Jaksolla 2000–2005 takapakkia näyttäisi tulleen työmenetelmiä, työjärjestystä ja työpisteen suunnittelua koske- vissa asioissa. Jostakin syystä vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet asioissa, joissa ih- miset ovat perinteisesti kokeneet vaikutusmahdollisuutensa parhaiksi – asioissa, joihin noin 60 prosenttia SAK:laisista on katsonut voivansa vaikuttaa paljon tai melko paljon. Mutta muissa asioissa, joissa vaikutusmahdollisuudet ovat perintei- sesti olleet huonommat, tilanne on likimain sama kuin viisi vuotta sitten. Ammatillisen koulutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien välillä on selkeä posi- tiivinen suhde. Se tosin alkaa näkyä vasta ammatillisen koulutuksen korkeammil- la tasoilla. Vaikutusmahdollisuudet nähdään selvästi keskimääräistä parempina vasta kun vastaajalla on tutkinto yliopistosta tai korkeakoulusta. Sektorin mukaan tarkasteltuna vaikutusmahdollisuudet nähdään parhaina julkisella sektorilla ja heikoimpina yksityisillä palvelualoilla. Ehkä parhaiten vaikutusmahdollisuuksia jäsentää työsuhde. Epäsäännöllistä työtä tekevät näkevät vaikutusmahdollisuutensa selvästi heikompina kuin muut. Erityisesti määräaikaista työtä tekevät kokevat vaikutusmahdollisuutensa muita huonommiksi lähes kaikissa asioissa.23 Voi vaikuttaa asioihin paljon tai melko paljon, tilanne (%) ja muutos (%-yksikköä) _______________________________________________________________ Tilanne, % Muutos, %yksikköä _______________________________________________________________ Asiat vaikutusmahdollisuuksien mukaan: 1995 2000 2005 1995– 2000– 2000 2005 Työmenetelmiisi 65 62 60 -3 -2 Missä järjestyksessä teet työsi 60 55 53 -5 -2 Työtahtiisi 57 50 50 -7 0 Työpisteen suunnitteluun 29 26 25 -3 -1 Miten työt jaetaan ihmisten kesken 26 23 23 -3 0 Miten voit kehittää itseäsi työssäsi* 21 20 -1 Millaista työtä teet 25 18 19 -7 1 Tuotteen tai palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen 20 17 17 -3 0 Laitehankintoihin 14 13 12 -1 -1 Muihin investointipäätöksiin 5 4 4 _______________________________________________________________ -1 0 * ei kysytty vuonna 1995
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 55 Luottamusmies kahdella kolmesta työpaikasta Luottamusmiehen tai vastaavan olemassaolosta työpaikalla on kysytty vuodesta 1984 lähtien. Tarkasteluajanjaksolla kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että yhä useammalla SAK:laisella työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai vastaavaa työntekijöiden edustajaa. Nyt tämä huono suuntaus näyttäisi katkenneen, ja kääntyneen parempaan suuntaan. Tulosten mukaan luottamusmies tai vastaava löytyy nykyään 71 prosentilta työpaikoista. Perinteisesti luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on ollut paras suurilla työpaikoilla ja heikoin pienillä työpaikoilla. Niin on nytkin. Mutta tapahtuneesta parannuksesta suurin osa on nyt tapahtunut pienillä työpaikoilla. Alle 30 hengen työpaikoilla, jotka eivät kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, luottamusmies tai vastaava on vain 53 prosentilla. Se on kuitenkin seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin viisi vuotta sitten. Parannus menee aika kattavasti läpi koko työelämän: teollisuudessa parannusta on neljä prosenttiyksikköä, yksityisillä palvelualoilla viisi prosenttiyksikköä ja jul- kisella sektorilla kaksi prosenttiyksikköä. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 9). Työpaikalla tai työalalla yli 200 henk. 93 4 3 luottamusmies tai vastaava, % 30–199 henk. 85 10 5 Kyllä on 53 37 10 alle 30 henk. Ei ole En osaa sanoa 71 19 10 Julkinen Yks. palvelut 61 31 9 Teollisuus 77 19 4 Mies 74 21 5 Nainen 67 23 10 v. 2005 71 22 7 v. 2000 66 27 7 v. 1995 75 22 3 v. 1990 79 18 3 v. 1984 83 14 3 0 20 40 60 80 100
56 MUUTOS . LIIKE . Tilanne on niin mielenkiintoinen, että sitä on seuraavassa tarkasteltu vielä sekä muutoksen osalta että toimialan mukaan. Jaksolla 2000–2005 luottamusmiehen tai vastaavan läsnäolo on parantunut eniten 10–29 hengen työpaikoilla, 58 prosentista 66 prosenttiin. Toiseksi eniten parannusta on tullut alle kuuden hengen työpaikoilla, 31 prosentista 37 prosent- tiin. Suuremmilla työpaikoilla parannukset ovat hyvin pieniä. Eroja löytyy myös toimialojen väliltä. Julkisella sektorilla kaikkein pienim- millä työpaikoilla luottamusmies löytyy selvästi useammin kuin muilla sekto- reilla. Julkinen sektori on varsin hyvin organisoitunut jopa alle kuuden hengen työpaikoilla. Pienimmillä työpaikoilla tilanne on huomattavasti parempi kuin toimialan 10–29 hengen työpaikoilla, joissa työskentelevillä vain 43 prosentilla on luottamusmies tai vastaava. Teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla tilanne sitä vastoin paranee varsin suoraviivaisesti työpaikan koon kasvaessa. Suurin parannus luottamusmiehen läsnäoloon näyttäisi kuitenkin tulevan kun työpaikka saavuttaa 30 työntekijän rajan, jonka jälkeen työpaikalla tulevat vastaan myös yhteistoimintalain velvoit- teet.24 Luottamusmiehen tai Ajankohdan mukaan, % vastaavan olemassaolo, % 100 94 92 90 89 91 90 82 80 2005 80 66 2000 58 60 42 41 37 40 31 20 0 yli 500 200–499 100–199 30–99 10–29 6–9 1–5 henk. henk. henk. henk. henk. henk. henk. Sektorin mukaan vuonna 2005, % 100 96 97 95 Julkinen 88 90 88 89 85 84 85 Yks. palvelut 80 77 Teollisuus 73 62 57 58 60 43 44 41 40 34 32 23 20 0 yli 500 200–499 100–199 30–99 10–29 6–9 1–5 henk. henk. henk henk. henk. henk. henk.
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 57 Toimintavalmiuden heikentyminen päättynyt Työntekijöiden yhtenäisyyttä ja toimintavalmiutta on kysytty tukena luottamus- miehen toiminnalle näiden hoitaessa jäsenten asioita. Ikävä kyllä ensimmäisissä tutkimuksissa luottamusmiehen läsnäoloa ei ole tarkistettu, vaan tulokset on las- kettu kaikista vastauksista. Vertailtavuuden vuoksi alla on ensin tulokset kaikilta työpaikoilta ja sitten työpaikoilta, joilla on luottamusmies tai vastaava. Tulosten mukaan työntekijöiden yhtenäisyys ja toimintavalmius on viimeisen viiden vuoden aikana parantunut hieman. Ihmiset muodostavat nykyään työpai- koilla hieman yhtenäisemmän joukon kuin viisi vuotta sitten. Tätäkin tärkeämpi tieto on se, että aiempi ja varsin pitkään jatkunut huono kehityssuunta on nyt katkennut. Paikallisen sopimisen tärkeyttä ajatellen tilanne on tosin edelleen varsin ongel- mallinen. Vielä vuoden 1984 jäsentutkimuksessa 30 prosenttia vastaajista arvioi, että liiton jäsenet ovat hyvin yhtenäisiä ja toimintavalmiita, mutta vastaava osuus on nyt vain 17 prosenttia. Työpaikan koko näyttää tässä tarkastelussa olevan hallitseva asia. Työnteki- jöiden yhtenäisyys ja toimintavalmius kasvaa varsin suoraviivaisesti työpaikan koon kasvaessa. Suurelta osin tämä tulos on kuitenkin seurausta siitä, että pie- nemmillä työpaikoilla on harvemmin luottamusmies, jonka toimintaa ihmiset voisivat tukea. Liiton jäsenet muodostavat julkinen 11 34 16 39 työpaikalla yhtenäisen jou- kon, joka on valmis tuke- yks. palvelut 13 31 19 37 maan luottamusmiehiä, % teollisuus 21 39 14 26 Hyvin yhtenäisiä ja toimintavalmiita yli 200 henk. 26 43 10 22 Vain joissain tilanteissa yhteneväisiä Eivät yhtenäisiä tai 30–200 henk. 18 43 15 24 toimintavalmiita Ei osaa sanoa alle 30 henk. 12 29 19 40 v. 2005 17 36 16 32 v. 2000 16 35 17 32 v. 1995 22 42 13 23 v. 1990 25 41 14 20 v. 1984 30 46 10 14 0 20 40 60 80 100
58 MUUTOS . LIIKE . Koska kysymyksessä, jolla työntekijöiden toimintavalmiutta tiedusteltiin, ajatuksena oli tuki luottamusmiehelle, rajataan seuraavassa tarkastelu niihin työpaikkoihin, joilla vastaushetkellä oli luottamusmies tai vastaava. Näin menetellen työpaikan koolla ei enää ole niin suurta merkitystä kuin edellisen sivun tarkastelussa. Työntekijöiden yhtenäisyys ja toimintavalmius on edelleen heikoin alle kuuden hengen työpaikoilla ja paras yli 200 hengen työpaikoilla, mutta erot ovat varsin pienet. Alle kuuden hengen työpaikoilla vas- taajista 49 prosenttia katsoo, että työntekijät ovat vähintään joissakin tilanteissa yhtenäinen ja toimintavalmis joukko. Yli 200 hengen työpaikoilla tätä mieltä on 72 prosenttia. Työpaikan koon ja ihmisten toimintavalmiuden välinen suhde ei ole suora- viivainen, sillä 6–9 hengen työpaikoilla tilanne on likimain yhtä hyvä kuin suu- rimmilla työpaikoilla. Siten ongelmaksi näyttäisivät jäävät alle kuuden hengen työpaikat ja 10–29 hengen työpaikat. Tärkeintä yhtenäisyyden ja toimintavalmiuden kannalta kuitenkin on, että työpaikalla on luottamusmies tai vastaava. Heti kun sellainen työpaikalle saadaan, vähintään puolet jäsenistä katsoo työtekijöiden muodostavan ainakin joissakin asioissa yhtenäisen ja toimintavalmiin joukon luottamusmiehen tueksi. Yhtenäisyys ja toiminta- 1–5 hlöä 15 34 valmius työpaikan koon mukaan, % 6–9 hlöä 22 44 Mukana työpaikat, joilla luottamusmies tai vastaava 10–19 hlöä 19 42 Ovat yhtenäisiä/ toimintavalmiita 20–29 hlöä 19 43 Ovat joissakin tilanteissa, ei aina 19 49 30–99 hlöä 100–199 hlöä 22 45 200–499 hlöä 24 48 yli 500 hlöä 31 41 0 20 40 60 80
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 59 Johdon asenteissa toivomisen varaa Työntekijöiden arviot siitä, miten työpaikan johto suhtautuu alaisiinsa, ovat viimeisen viiden vuoden aikana muuttuneet huonommiksi. Vaikka valtaosa vastaajista edelleen arvioi työpaikan johdon luottavan alaisiinsa, luottamus on pudonnut neljä prosenttiyksikköä. Samoin on laskenut usko monissa muissa asioissa, joissa enemmistö jo viisi vuotta sitten antoi työnantajasta varsin ne- gatiivisen kuvan. Sen sijaan näkemys siitä, että työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle on säilynyt yhtä vahvana enemmistön mielipiteenä kuin viisi vuotta sitten.25 Vastaajista 30 prosentin mielestä työpaikan johto arvostaa työntekijöitä, 27 prosentin mielestä johto pitää viihtyvyyttä tärkeänä tekijänä, 27 prosentin mielestä johto arvostaa koulutus- ja henkilöstösuunnittelua ja 21 prosentin mielestä johto huolehtii, että kullakin työntekijällä on hyvät kehittymismahdol- lisuudet. Työpaikan koolla ja kiinnostuksella työnantajan asioista on merkitystä työpai- kan johdon ja työntekijän välisessä suhteessa. Pienillä työpaikoilla työnantajan arvioidaan enemmän arvostavan ja luottavan alaisiinsa, mutta vähättelevän henkilöstö- ja koulutussuunnittelua, sekä asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle.26 Työpaikan johdon asenteet 70 64 61 60 60 62 Paljon tai melko paljon 60 57 samaa mieltä, % 50 40 35 37 2005 33 33 34 32 30 2000 30 27 27 1995 21 23 23 20 10 0 Huolehtii, Pitää Pitää Arvostaa Luottaa Asettaa että kullakin koulutus- työpaikan työntekijöitä alaisiinsa tehokkuuden työntekijällä ja henki- viihtyvyyttä ja osoittaa kaiken on hyvät löstösuun- tärkeänä henkilö- muun edelle kehittymis- nittelua kohtaista mahdolli- tärkeänä huomiota suudet
60 MUUTOS . LIIKE . Kiinnostus työnantajan asioihin ei ole lisääntynyt Vastaajilta kysyttiin, kuinka kiinnostuneita he ovat työnantajansa asioista, kun asioiksi kysymyksessä täsmennettiin tuottavuus, kannattavuus, tilinpäätökset ja suunnitelmat. Jaksolla 1995–2000 jäsenistön kiinnostus näihin asioihin väheni selvästi, mutta jaksolla 2000–2005 kiinnostuksen väheneminen on pysähtynyt. Nyt 55 prosenttia jäsenistöstä on erittäin tai melko kiinnostunut yllä mainituista asioista. Vain kuusi prosenttia ei ole lainkaan kiinnostunut. Kiinnostus työnantajan asioihin vaihtelee jonkin verran työnantajan toimi- alan mukaan. Eniten kiinnostuneita palkollisia löytyy valtion ja kunnan liike- laitoksista (66 %), palvelualan yrityksistä (62 %) sekä säätiöistä ja yhdistyksistä (65 %). Vastaavasti vähiten kiinnostuneita ovat vuokratut työntekijät27 (38 %), kuntien ja kuntayhtymien palkolliset (52 %) sekä valtion virastojen ja laitosten palkolliset(55 %). Suhtautuminen vaihtelee hyvin vähän jäsenten tai työpaikan ominaisuuksien mukaan. Iän karttuessa kiinnostus näyttää jonkin verran kasvavan, ja hyvin kou- lutetut ihmiset ovat yleensä muita kiinnostuneempia lähes kaikista asioista, niin myös työnantajansa asioista. Määräaikaista työtä tekevistä vain 44 prosenttia on kiinnostunut työnantajan asioista. Miten kiinnostunut on Muu työnantaja 15 30 30 9 16 työnantajansa asioista, % Työvoiman 8 30 41 16 5 vuokraaja Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut Säätiö, 28 37 26 6 4 yhdistys jne. Jonkin verran kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut Palvelualan 22 40 30 5 3 yritys Ei osaa sanoa Teollisuus/ 17 38 36 7 3 perustuot./rakennusala Valtion/kunnan 27 39 27 3 3 liikelaitos Valtion 20 35 37 5 3 virasto/laitos Kunta/ 17 35 36 6 6 kuntayhtymä v. 2005 18 37 34 6 5 v. 2000 20 35 35 5 5 v. 1995 25 37 31 3 4 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 61 8. TYÖPAIKKA Joka toinen tekee töitä alle 30 hengen työpaikalla Viime vuosikymmenellä käynnistynyt yritysrakenteen muutos on suosinut pieniä työpaikkoja. Alle 30 hengen työpaikoilla työskentelee nyt puolet SAK:laisista. Vastaavasti 30 henkeä suurempien työpaikkojen osuus on supistunut siten, että yli 199 hengen työpaikoilla työskentelee enää 20 prosenttia jäsenistöstä. Muutos kohti pienempiä työpaikkoja ei ole kuitenkaan viimeisen viiden vuoden aikana ollut enää yhtä suoraviivaista kuin sitä ennen. Jaksolla 1990–2000 kasvu painottui alle 10 hengen työpaikkoihin. Nyt tämä kehitys näyttäisi päät- tyneen ja kääntyneen laskuun. Sen sijaan kasvu on painottunut 11–29 hengen työpaikkoihin, joilla nyt työskentelee 26 prosenttia jäsenistöstä. Eniten alle 10 hengen työpaikat työllistävät yksityisillä palvelualoilla, mutta sielläkin niiden työllistämisosuus kaikista toimialan työntekijöistä on laskenut 36 prosentista 32 prosenttiin. Teollisuudessa vastaava osuus on vain 18 prosent- tia. Teollisuudessa suuret ja keskisuuret työpaikat työllistävät selvästi enemmän, mutta teollisuudessakin kaikkein suurimpien työpaikkojen työllistävyys on heikentyny. Yli 500 hengen työpaikkojen työllistämisosuus on viimeisen viiden vuoden aikana supistunut kaksi prosenttiyksikköä. Työpaikan koko, % Miehet 21 23 21 12 10 13 Alle 10 hlöä Naiset 28 29 19 9 9 7 10–29 hlöä 30–99 hlöä Julkinen 26 35 19 7 6 7 100–199 hlöä 200–499 hlöä Yks. palvelut 32 27 18 10 6 6 Yli 500 hlöä Teollisuus 18 21 21 12 13 15 v. 2005 24 26 20 11 10 10 v. 2000 26 23 19 10 11 11 v. 1995 24 22 20 10 12 12 v. 1990 22 23 20 11 12 12 0 20 40 60 80 100
62 MUUTOS . LIIKE . Työpaikan pysyvyys on yhä tärkein tavoite Vuodesta 1984 lähtien vastaajia on pyydetty valitsemaan yhdeksän vaihtoehdon joukosta asia, jota eniten tavoittelee työssään. Poikkeuksellista vuotta 1990 lu- kuun ottamatta ykköseksi on aina valikoitunut työpaikan pysyvyys ja varmuus. Tälläkin kertaa se oli joka toisen vastaajan mielestä kaikkein tärkein asia. Toiseksi rankattiin hyvä palkka- ja ansiotaso, kolmanneksi työn mielenkiintoisuus ja nel- jänneksi hyvät työtoverit. Viimeisen 10 vuoden aikana tämä järjestys on säilynyt ja prosenttiosuudetkin ovat muuttuneet varsin vähän. Pari muutosta on kuitenkin nähtävissä. Ensinnä- kin palkka- ja ansiotaso on kuluneen 10 vuoden aikana nostanut merkitystään ja erityisen selvästi vuoden 2000 jälkeen. Toiseksi hyvät työtoverit ovat myös nostaneet arvostustaan. Hyvä palkka- ja ansiotaso korostuu miehillä ja teollisuudessa työskentelevillä. Teollisuudessa joka kolmas pitää hyvää palkkaa tärkeimpänä työhön liittyvänä tavoitteena. Vastaavasti työn mielenkiintoisuus painottuu palvelualoilla – niin yksityisillä kuin julkisilla - ja naisten keskuudessa. Hyvät työtoverit saa puolestaan keskimääräistä enemmän huomiota julkisella sektorilla. Tärkein tavoite työssä, % Julkiset 50 19 17 8 5 Työn pysyvyys Yks. palvelut 50 24 15 6 5 Hyvä palkka Työn mielenkiintoisuus 50 34 9 4 3 Teollisuus Hyvät työtoverit Jokin muu 48 34 9 5 4 Miehet Naiset 53 19 16 7 5 v. 2005 50 28 12 6 4 v. 2000 53 24 12 6 5 v. 1995 53 23 13 4 7 v. 1990 28 45 14 5 8 v. 1984 47 35 10 3 5 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 63 Koulutussuunnitelmia haudotaan Jäsenten ajatukset omasta tulevaisuudesta ovat hieman täsmentyneet siitä, mitä ne olivat vuonna 2000. Tyypillinen SAK:lainen on entistä vähemmän huolissaan tulevaisuudestaan, vaikka neljäsosa pelkääkin, ettei ole tarpeeksi kyvykäs tule- vaisuuden työmarkkinoilla, ja että kohtalona voi olla työttömyys. Nämä uhka- kuvat korostuvat naisilla, iäkkäillä, heikosti koulutetuilla ja suurten työpaikkojen työntekijöillä. Yleisen optimismin myötä ihmiset eivät enää katso tarvitsevansa lisäkoulutus- ta siinä laajuudessa kuin vielä viisi vuotta sitten. Neljä vastaajaa kymmenestä voisi kuitenkin edelleen ajatella toista koulutusta itselleen. Toista ammattia ovat poh- tineet erityisesti nuoret, hyvän ammatillinen koulutuksen hankkineet ja lyhyen ajan nykyisen työnantajan palveluksessa toimineet. Ammatillisen lisäkoulutuksen harkitsijoista löytyy nuoria henkilöitä, joilla ammatillinen koulutus jo on hyvä, ja joille oman yrityksen perustaminenkaan ei ole vieras ajatus. Ajatus töiden lopettamisesta on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana selvästi. Havainto on jonkin verran ristiriidassa sen kanssa, että töissä pysyttäisiin entistä pitempään. Ajatus töiden lopettamisesta korostuu jos ammatillinen kou- lutus on heikko tai se puuttuu kokonaan. Myös ajatus terveytensä heikkenemistä korostuu henkilöillä, joilla on heikko perus- ja ammatillinen koulutus sekä pitkä työsuhde nykyisen työnantajan palveluksessa. Millaisia ajatuksia sinulla 50 47 44 on omasta tulevaisuu- 40 41 40 38 38 destasi työmarkkinoilla 35 Samaa mieltä, % 32 32 30 30 28 27 28 26 26 23 24 2005 20 20 21 18 17 19 20 2000 1995 10 0 A B C D E F G H A Voisin lopettaa työnteon B Voisin ajatella omaa yritystä C Tarvitsen lisäkoulutusta nykyisessä työssäni D Voisin ajatella toista koulutusta itselleni E Pelkään terveyteni heikkenemistä F En ole huolissani tulevaisuudestani G Pelkään etten ole tarpeeksi kyvykäs H Pelkään jääväni työttömäksi
64 MUUTOS . LIIKE . Kansainvälistymisen vaikutukset ovat ikäkysymys Jäsenistöltä pyydettiin myös arviota taloudellisen yhdentymisen ja kansainvä- listymisen vaikutuksista omaan työhön ja asemaan. Alla olevat tulokset on esi- tetty saldolukuina siten, että myönteisestä prosentista on vähennetty kielteinen prosentti. Jos saldoluvun etumerkki on +, kokonaisarvio on myönteinen, jos -, kokonaisarvio on kielteinen. Tulosten mukaan suhtautuminen kansainvälistymiseen on ikäkysymys. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä myönteisemmin hän vaikutuksia arvioi, ja päinvastoin. Tämä näkyy selvästi kaikissa muissa kysytyissä asioissa paitsi mahdollisuuksissa vaikuttaa asioihin, missä siinäkin ikääntymisen vaikutus on läsnä mutta heikom- min kuin muissa asioissa. Myönteisimmin kansainvälistymisen arvioidaan vaikuttavan asemaan ku- luttajana: vain yli 54-vuotiaiden saldoluku painuu miinus-merkkiseksi. Myös vaikutukset työllisyyteen nähdään myönteisinä aina ikäryhmään 35–44 vuotta asti. Sen sijaan vaikutukset sosiaaliturvaan ja mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat koko ajan miinusmerkkisiä. Vuoteen 1990 verrattuna arviot ovat muuttuneet huomattavasti kielteisem- miksi, erityisesti sosiaaliturvan ja palkkatason osalta.28 Kansainvälistymisen 20 vaikutus työhösi ja asemaasi Saldolukuja: vaikuttaa 10 myönteisesti − vaikuttaa kielteisesti 0 Asemaani kuluttajana Työllisyyteeni -10 Ansiotasooni Sosiaaliturvaani -20 Mahdollisuuksiini vaikuttaa asioihin -30 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v yli 54 v
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 65 Yritysten voitosta osa työntekijöille Ensimmäistä kertaa jäsenistöltä kysyttiin yritysten tuottaman voiton jaosta siten, että vastausvaihtoehtoina olivat voiton jako omistajille palkintona tai niin, että ainakin osa tulisi työntekijöille. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että osa yrityksen voitosta tulisi jakaa työntekijöille. Se kuinka paljon tällä tarkoitetaan vaatii tosin täsmentäviä tietoja. Kuitenkin joka kymmenes olisi valmis jakamaan voiton puoliksi omistajien ja työntekijöiden kesken ja viisi prosenttia jakaisi valtaosan voitosta työntekijöille. Vain viisi prosenttia haluaisi antaa voiton kokonaan omistajille. Tämän kysy- myksen kohdalla vastaajan koulutustasolla ei ole merkitystä: omistajia suosiva ja- kotapa on yhtä vähän suosittu kaikilla ammatillisen koulutuksen tasoilla. Yliopis- to- tai korkeakoulututkinnon suorittaneet näyttävät kuitenkin muita enemmän suosivan sellaista voiton jakotapaa, että pääosa voitosta tulisi työntekijöille. Voiton tasajako taas saa muita enemmän kannatusta ammattikorkeakoulu- tutkinnon suorittaneilta. Mitä mieltä yritysten Muu 6 69 9 6 11 tuottaman voiton jaosta, % Yliopisto- tai Voitto omistajille 3 68 12 9 8 korkeakoulututkinto palkintona Ammattikorkea- Osa tulisi jakaa koulututkinto 4 79 7 7 työntekijöille Puoliksi omistajille Opistotason 5 73 10 4 7 ja työntekijöille tutkinto Pääosa voitosta Ammatillinen työntekijöille 4 73 10 5 7 perustutkinto En osaa sanoa Oppisopimus- 4 69 12 4 10 koulutus Ammattikurssi 4 71 11 4 10 Ei ammatillista 4 68 10 5 12 koulutusta KAIKKI 5 72 10 5 9 0 20 40 60 80 100
66 MUUTOS . LIIKE . 9. TULOT JA VELAT Tuloerot lähestyneet maan keskiarvoa Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan omat bruttoansiot keskimäärin kuukaudessa.29 Näistä ilmoituksista laskettu SAK:laisen palkansaajan keskikuukausiansio oli 1 790 euroa, ja vakinaista kokopäivätyötä tekevän palkansaajan keskikuukau- siansio 2 055 euroa. Kun vakinaista kokopäivätyötä tekevät palkansaajat asetetaan järjestykseen siten, että ensimmäiseen viidennekseen asetetaan pienituloisimmat 20 prosenttia ja viidenteen viidennekseen suurituloisimmat 20 prosenttia, ja kaikki muut tähän välille, saadaan karkea kuva siitä, miten tasaisesti kuukausiansiot jakautuvat. Näin saatuja tuloksia voi sitten verrata siihen, miten tasaisesti tulot jakautuvat kaikilla Suomen palkansaajilla. 30 Tulosten mukaan SAK:laisten palkansaajien tulot jakautuvat selvästi tasaisem- min kuin maassa keskimäärin. Ero näkyy selvimmin tulojakauman yläpäässä: suurituloisimmat 20 prosenttia SAK:laisista saa 29 prosenttia kaikista SAK:laisten tuloista. Kaikilla Suomen palkansaajilla suurituloisimman viidenneksen osuus oli 34 prosenttia vuonna 2003. Kuukausiansioiden 40 34 jaukautuminen, 35 Vakituista kokopäivätyötä 30 28 29 tekevien ansiot tulonsaajaviiden- neksittäin. 25 22 22 22 19 19 20 17 16 17 14 13 15 SAK 2000 15 12 SAK 2005 10 SUOMI 2003 5 0 1 2 3 4 5
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 67 Koulutuksen vaikutus ansioihin pieni Jäsentutkimuksen mukaan koulutuksen lisäansioilla mitattava hyöty on SAK:laisille selvästi pienempi kuin palkansaajille keskimäärin ja osittain jopa kyseenalainen. Karkean mallilaskelman mukaan yksi lisävuosi koulutusta nostaa SAK:laisten kuukausipalkkaa noin kaksi prosenttia.31 Vakituista kokopäivätyötä tekevien yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suo- rittaneiden kuukausiansiot ovat keskimäärin 26 prosenttia ja ammattikoulun suorittaneiden seitsemän prosenttia suuremmat kuin ammatillisesti kouluttamat- tomien kuukausiansiot. Opistotason tutkinnon suorittaneiden kuukausiansiot ovat kuitenkin samalla tasolla kuin ammatillisesti kouluttamattomien kuukausi- ansiot. Opistotason suorittaneet eivät siten näytä hyötyvän pitempikestoisesta koulutuksestaan. Sama pätee ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Määrä- ja osa-aikaisessa työssä kuukausiansiot ovat 55 prosenttia pienemmät vakinaisessa kokopäivätyössä – asia, joka varmasti osaltaan selittää työnantajien kiinnostusta epätyypilliseen työhön. Suhteellisesti suurinta ansioiden pudotus näyttää olevan yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneilla pätkätyönte- kijöillä. 2503 Kuukasipalkat 2500 2131 koulutuksen mukaan, 2056 1988 1976 1970 1966 2000 1830 1903 Määrä- tai 1628 osa-aikainen työ 1466 1419 1500 1329 1343 1288 1238 1308 1279 Vakituinen kokopäivätyö 1000 500 0 A B C D E F G H I A Kaikki B Muu C Yliopisto- tai korkeakoulututkinto D Ammattikorkeakoulututkinto E Opistotason tutkinto F Ammatillinen perustutkinto G Oppisopimuskoulutus H Ammattikurssi I Ei ammatillista koulutusta
68 MUUTOS . LIIKE . Kotitalouksien velat 30 000 euroa Kotitalouksien velat, jotka tässä tarkastelussa kattavat vastaajan ja hänen puoli- sonsa lainat ja velat yhteensä, ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisääntyneet roimasti. SAK:laisten keskivelka oli vuonna 2000 noin 20 000 euroa, nyt se on noin 30 000 euroa. Valtaosin tämä on seurausta kahdesta asiasta. Ensinnäkin kokonaan velatto- mien kotitalouksien määrä on supistunut 41 prosentista 22 prosenttiin, ja toiseksi suurivelkaisia kotitalouksia, joilla velkaa on yli 50 400 euroa, osuus on kasvanut yhdeksästä prosentista 21 prosenttiin. Suurten velkojen takaa löytyy vastaajia, joiden perheessä on alaikäisiä lapsia, ja jotka asuvat itsensä ja puolisonsa kanssa omistamassa asunnossa. Ikäryhmit- täisessä tarkastelussa nämä velalliset sijoittuvat ikäryhmään 25–44 vuotta. Koko- naan velattomia vastaajia löytyy eniten kahdesta ikäryhmästä, alle 25-vuotiaista, jotka eivät vielä ole ehtineet velkaantua, ja yli 54-vuotiaista, jotka ovat ilmeisesti jo velkansa maksaneet. Vastaajan velkataakka ei näytä vaikuttavan siihen, mitä asioita vastaaja työs- sään eniten tavoittelee. Esimerkiksi suuresti velkaantuneet eivät muita enemmän tavoittele hyvää palkka- ja ansiotasoa. Suuresti velkaantuneet eivät myöskään muita enemmän pelkää jäävänsä työttömiksi. Päinvastoin pelkoa tuntevat enem- män velattomat SAK:laiset. Kotitalouksien velat, % v. 2005 22 22 11 14 10 21 Ei velkaa/ei vastannut v. 2000 41 21 10 12 7 9 Alle 8 400 8 400–16 800 38 25 11 12 7 7 v. 1995 16 800–33 600 33 600–50 400 v. 1990 22 34 15 14 7 8 yli 50 400 0 20 40 60 80 100
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 69 Kahdella kolmesta muitakin rahoituslähteitä Kun vastaajilta kysyttiin, oletko sinä tai perheesi joutunut rahoittamaan elämistä joillakin alla mainituista tavoista, kaksi kolmesta vastasi myöntävästi. Osuus on suuri, mutta siinä on kuitenkin selvää vähennystä tilanteeseen viisi vuotta sitten. Tyypillinen lisätoimenpide kuluneen 12 kuukauden aikana on ollut huomat- tava menojen karsiminen. Tämä toimenpide on viimeisen viiden vuoden aikana kuitenkin puolittunut 52 prosentista 28 prosenttiin. Myös asumistukea, toimeen- tulotukea ja lykkäystä lainojen maksuun tai pidennystä laina-aikoihin on haettu ja saatu selvästi harvemmin kuin viisi vuotta sitten. Muita yleisesti, ja aiempaa useammin käytettyjä toimeentulon turvaamiseksi tehtyjä ratkaisuja ovat säästöjen käyttö (26 prosenttia) ja lisälainan ottaminen (17 prosenttia). Sen sijaan omaisuuden myyminen (4 prosenttia) on hieman vähentynyt. Tyypillisesti nämä toimenpiteet painottuvat nuoriin. Neljällä viidestä alle 25-vuotiaasta on kokemusta jostakin alla mainituista asioista. Yli 54-vuotiaiden joukossa vastaava osuus on noin puolet. Muut toimenpiteet 60 52 toimeentulon kattamiseksi 50 viimeisten 12 kk aikana, % 40 2005 28 1995 30 26 25 20 17 12 13 11 9 9 10 7 7 8 6 7 8 4 4 0 A B C D E F G H I A Tehnyt lisätyötä B Joutunut huomattavasti karsimaan menoja C Saanut lykkäystä lainojen maksuun tai pidennystä laina-aikoihin D Käyttänyt säästöjä E Saanut muuta rahallista apua, jota ei tarvitse maksaa takaisin F Saanut yleistä asumistukea G Saanut toimeentulotukea H Myynyt omaisuutta I Ottanut lisälainaa
70 MUUTOS . LIIKE . Kaksi kolmesta asuu omistusasunnossa Pitkän tauon jälkeen vastaajilta kysyttiin nyt vastaushetken asumismuodosta. Asiaa on aiemmin tiedusteltu vuosina 1984 ja 1990, mutta hieman suppeammin, sillä tuolloin ei vielä ollut asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Muutokset kuluneiden 20 vuoden aikana ovat yllättävän pieniä. Vuodesta 1984 lähtien (koko)omistusasuminen on lisääntynyt 60 prosentista 64 prosent- tiin, mikä taso tosin saavutettiin jo vuonna 1990. Vuodesta 1984 päävuokralaisuus muussa kuin työsuhdeasunnossa on lisääntynyt 18 prosentista 24 prosenttiin. Kasvua vuodesta 1990 on tässä viisi prosenttiyksikköä. Suhteellisesti eniten vuodesta 1990 on vähentynyt vanhempien ja sukulaisten luona asuminen sekä päävuokralaisena työsuhdeasunnossa asuminen. Näitä asumismuotoja löytyy enää vain alle 25-vuotiailta ja jossakin määrin vielä 25–34- vuotiailta, mutta ei sitä vanhemmilta. Uudet asumismuodot, asumisoikeusasunnot tai osaomistusasunnot, kattavat nyt neljä prosenttia SAK:laisten asumismuodoista. Ne eivät ole saaneet tätä van- kempaa jalansijaa missään ikäryhmässä. Asumismuoto, % v. 2005 3 2 24 64 Vanhempien/ v. 1990 8 6 19 64 sukulaisten luona Päävuokralaisena työsuhdeasunnossa v. 1984 9 9 18 60 Päävuokralaisena 0 20 40 60 80 100 muussa asunnossa Alivuokralaisena Itse/puolison/yhteisesti omistamassa asunnossa Asumisoikeusasunto Ei vakituista asuntoa Osaomistusasunto Muu asumismuoto
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 71 KIRJALLISUUS Asplund, Rita (2000). Inhimillinen pääoma ja palkat Suomessa: Paluu perusmal- liin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen keskusteluaiheita nro 721. Asplund, Rita (1994). Teollisuuden työntekijöiden palkat ja inhimillinen pääoma. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen keskustelualoitteita nro 484. Erkkilä, Marja (1995). Tietoa, toimintaa, turvallisuutta. SAK:n liittojen jäsentut- kimus 1995. Erkkilä, Marja (2000). Erilaisuus arjessa. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestötutkimus 2000. Helin, Jyrki (2000). Edunvalvonnan etujoukko. Luottamusmiesraportti. SAK:n järjestötutkimus 2000. Helin, Jyrki (2005). Luottamusmiesraportti. SAK:n järjestötutkimus 2005. Tulossa. Kairinen, Martti ja Uhmavaara, Heikki (2005). Yhteistoiminta yrityksissä. Yhteis- toiminta erityisesti henkilöstön vähentämistilanteissa. Työpoliittinen tutkimus 287/2005. Työministeriö. Laukkanen, Erkki (1998). Tulevaisuus työpaikoilla. SAK:n ennakointihanke. ESR-julkaisut 38/98. Työministeriö. Laukkanen, Erkki (2000). Muutoksen tekijät. SAK:n järjestötutkimus 2000. Perusraportti. Laukkanen, Erkki (2003). Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus. Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimus. Lehto, Anna-Maija – Sutela, Hanna (2004). Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotut- kimusten tuloksia 1977–2003. Tilastokeskus. Pajunen, Pirjo (2005). Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestö- tutkimus 2005. Tulossa. Töttö, Pertti (2000). Pirullisen positivismin paluu. Laadullisen ja määrällisen tarkastelua. Vastapaino.
72 MUUTOS . LIIKE . LIITE 1: Aineisto Tutkimuksen perusjoukko muodostuu SAK:n jäsenistöstä, reilusta miljoonasta jäsenestä. Tutkimuksen otos muodostettiin SAK:ssa 31.12.2004 liittokohtaisen jäsentilanteen pohjalta. Otos oli kaikkiaan 11 487 henkilöä, joista suomenkielisiä oli 10 468 ja ruotsinkielisiä 1 019. SAK:sta otos toimitettiin Tilastokeskukseen. Otos muodostettiin suomenkielisten kohdalla siten, että käytännössä joka sadas jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten kohdalla poiminta tapahtui siten, että noin joka 50. jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten osuutta haluttiin otoksessa painottaa todellista jäsenmäärää korkeammaksi. Vastaajien ikärajana pidettiin 60 vuotta. Opiskelijajäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 54,3. Kaikkiaan hyväksyttyjä vastauksia saatiin siis 6 236 kappaletta. Eri liittojen sekä suomenkielisten ja ruotsinkie- listen välillä vastanneiden osuuksissa oli selviä eroja. Aktiivisimmin vastasivat Rautatievirkamiesliiton suomenkieliset jäsenet (76,5 %), kun taas heikoimmin vastauksia saatiin AKT:n ruotsinkielisiltä jäseniltä (36,7%). Merivartioliiton ylikorkea vastaamisprosentti selittynee sillä, että joko muutamat Kunta-alan ammattiliiton KTV:n tai Metallityöväen Liiton vastaajat ovat merkinneet liittonsa väärälle riville. Otos ja vastanneet liitoittain. LIITTO OTOS Vastanneet Vastanneet N % Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 1 030 537 52,1 Ilmailualan Unioni IAU ry 38 17 44,7 Kemianliitto ry 494 298 60,3 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry 2 064 1 186 57,5 Merivartioliitto ry 10 15 150,0 Metallityöväen Liitto ry 1 747 908 52,0 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 967 992 50,4 Paperiliitto ry 458 246 53,7 Postiliitto ry 264 127 48,1 Postin Toimihenkilöliitto PVL ry 35 20 57,1 Puu- ja erityisalojen liitto ry 927 557 60,1 Rakennusliitto ry 777 405 52,1 Rautatieläisten Liitto ry 146 74 50,7 Rautatievirkamiesliitto ry 17 13 76,5 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry 374 229 61,2 Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 23 11 47,8 Suomen Merimies-Unioni ry 185 85 45,9 Suomen Muusikkojen Liitto ry 27 14 51,9 Sähköalojen ammattiliitto ry 317 162 51,1 Tulliliitto ry 15 12 80,0 Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry 261 153 58,6 Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 18 10 55,6 Veturimiesten Liitto ry 19 10 52,6 Viestintäalan ammattiliitto ry 274 155 56,6 Yhteensä 11 487 6 236 54,3
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 73 LIITE 2: Liitetaulukot LT 1: Ammatillinen koulutus liiton mukaan, vastauksia LIITTO 1 2 3 4 5 6 7 YHT. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 138 95 18 195 47 11 6 11 Ilmailualan Unioni 3 2 1 9 1 0 1 0 Kemianliitto 61 46 9 144 15 1 3 3 Kunta-alan ammattiliitto 132 178 66 523 160 29 18 37 Merivartioliitto 1 6 0 6 2 0 0 0 Metallityöväen Liitto 134 140 14 514 43 6 1 30 Palvelualojen Ammattiliitto 177 114 36 403 138 48 10 23 Paperiliitto 46 21 5 144 14 3 0 4 Postiliitto 26 32 2 47 12 1 1 1 Postin Toimihenkilöliitto 3 4 0 5 4 1 0 2 Puu- ja erityisalojen liitto 122 105 22 253 18 1 0 12 Rakennusliitto 77 78 10 213 8 2 0 11 Rautatieläisten Liitto 10 20 3 33 4 0 0 1 Rautatievirkamiesliitto 0 4 0 2 5 1 1 0 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 63 22 8 112 12 3 0 2 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 0 1 0 0 3 1 5 1 Suomen Merimies-Unioni 11 6 2 36 15 9 1 3 Suomen Muusikkojen Liitto 0 0 1 2 1 3 7 0 Sähköalojen ammattiliitto 7 26 4 111 3 1 0 5 Tulliliitto 1 3 0 5 2 0 1 0 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 25 24 6 52 25 5 6 9 Vankilavirkailijain Liitto 0 3 0 4 3 0 0 0 Veturimiesten liitto 0 2 0 7 0 0 0 1 Viestintäalan ammattiliitto 21 12 33 63 11 5 0 5 KAIKKI 1058 944 240 2883 546 131 61 161 1 = Ei ammatillista koulutusta 2 = Ammattikurssi 3 = Oppisopimuskoulutus 4 = Ammatillinen perustutkinto 5 = Opistotason tutkinto 6 = Ammattikorkeakoulututkinto 7 = Yliopisto- tai korkeakoulututkinto 8 = Muu
74 MUUTOS . LIIKE . LT 2: Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle liiton mukaan, vastauksia LIITTO A B C D E F G YHT. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 241 169 65 15 5 9 14 518 Ilmailualan Unioni 9 6 2 0 0 0 0 17 Kemianliitto 111 111 34 14 4 4 7 285 Kunta-alan ammattiliitto 388 449 177 33 10 8 39 1104 Merivartioliitto 9 4 1 0 0 0 0 14 Metallityöväen Liitto 324 362 95 34 9 8 34 866 Palvelualojen Ammattiliitto 297 438 165 25 2 1 18 946 Paperiliitto 144 49 26 5 1 5 6 236 Postiliitto 45 49 14 4 0 4 7 123 Postin Toimihenkilöliitto 8 7 2 0 0 0 1 18 Puu- ja erityisalojen liitto 213 222 51 23 4 5 12 530 Rakennusliitto 153 169 31 15 2 4 9 383 Rautatieläisten Liitto 31 16 5 6 1 3 6 68 Rautatievirkamiesliitto 8 1 2 0 0 0 1 12 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 75 103 34 2 1 1 6 222 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 8 0 0 1 0 1 1 11 Suomen Merimies-Unioni 33 23 12 0 2 9 3 82 Suomen Muusikkojen Liitto 7 0 3 0 1 1 1 13 Sähköalojen ammattiliitto 77 40 15 11 1 3 6 153 Tulliliitto 2 3 1 0 1 1 2 10 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 49 57 21 11 1 1 8 148 Vankilavirkailijain Liitto 3 2 1 1 0 0 3 10 Veturimiesten liitto 8 1 1 0 0 0 0 10 Viestintäalan ammattiliitto 55 67 12 5 2 1 7 149 KAIKKI 2298 2348 770 205 47 69 191 5928 A = Etujen ajaminen B = Työttömyysturva C = Turvallisuutta elämään D = ay-liikkeen yhteiskunnalliset tavoitteet E = Työtoveritkin kuuluvat F = Käytännön pakko G = Työpaikan työolojen kehittäminen
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 75 LT 3: Osallistunut viimeisten kahden vuoden aikana ay-liikkeen järjestämään koulutukseen osallistuminen liiton mukaan, vastauksia LIITTO ay-liikkeen muualla VASTAAJIA opistoissa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 15 11 506 Ilmailualan Unioni 1 1 15 Kemianliitto 7 9 275 Kunta-alan ammattiliitto 42 68 1018 Merivartioliitto 1 0 13 Metallityöväen Liitto 35 35 833 Palvelualojen Ammattiliitto 7 18 888 Paperiliitto 6 7 230 Postiliitto 0 4 112 Postin Toimihenkilöliitto 0 1 15 Puu- ja erityisalojen liitto 9 23 497 Rakennusliitto 14 14 375 Rautatieläisten Liitto 3 3 65 Rautatievirkamiesliitto 0 1 11 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 7 3 218 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 0 0 11 Suomen Merimies-Unioni 0 0 76 Suomen Muusikkojen Liitto 0 0 11 Sähköalojen ammattiliitto 5 7 147 Tulliliitto 0 0 11 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 8 9 137 Vankilavirkailijain Liitto 0 0 10 Veturimiesten liitto 1 1 10 Viestintäalan ammattiliitto 5 2 147 KAIKKI 166 217 5631
76 MUUTOS . LIIKE . LT 4: Osallistunut vähintään kerran viimeisten 12 kuukauden aikana, vastaajia LIITTO Ammatti- Tiedostus- Virkistys- VASTAAJIA osaston tilaisuuksiin tilaisuuksiin tms. kokouksiin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 114 73 97 514 Ilmailualan Unioni 7 4 6 14 Kemianliitto 73 36 86 275 Kunta-alan ammattiliitto 265 215 334 1088 Merivartioliitto 4 4 2 15 Metallityöväen Liitto 199 126 213 868 Palvelualojen Ammattiliitto 93 86 117 942 Paperiliitto 68 51 85 234 Postiliitto 41 38 38 120 Postin Toimihenkilöliitto 4 3 3 19 Puu- ja erityisalojen liitto 108 84 173 521 Rakennusliitto 64 47 76 386 Rautatieläisten Liitto 32 14 23 65 Rautatievirkamiesliitto 4 8 6 11 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 42 25 50 220 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 3 3 0 11 Suomen Merimies-Unioni 21 23 13 82 Suomen Muusikkojen Liitto 5 1 3 11 Sähköalojen ammattiliitto 76 29 33 149 Tulliliitto 4 0 3 11 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 55 34 45 147 Vankilavirkailijain Liitto 5 4 2 8 Veturimiesten liitto 6 1 3 10 Viestintäalan ammattiliitto 36 21 26 151 KAIKKI 1329 930 1437 5872
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 77 LT 5: Ay-liikkeen näkyvyys työpaikkatasolla, paljon ja jossain määrin, vastaajia LIITTO A B C D E F G YHT Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 297 309 320 294 284 243 301 515 Ilmailualan Unioni 10 11 11 11 11 9 10 14 Kemianliitto 174 184 177 191 180 165 214 278 Kunta-alan ammattiliitto 599 576 536 549 525 531 747 1104 Merivartioliitto 10 12 12 13 10 11 13 15 Metallityöväen Liitto 596 605 605 615 598 522 667 877 Palvelualojen Ammattiliitto 393 402 445 415 402 339 426 928 Paperiliitto 209 191 199 202 202 180 213 237 Postiliitto 69 82 90 82 74 70 96 125 Postin Toimihenkilöliitto 9 14 14 12 10 8 14 18 Puu- ja erityisalojen liitto 345 333 334 338 338 279 359 532 Rakennusliitto 210 234 218 246 227 210 230 384 Rautatieläisten Liitto 39 53 54 53 37 38 60 71 Rautatievirkamiesliitto 9 9 7 8 5 5 11 12 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 161 158 161 161 160 140 183 222 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 11 11 10 11 11 8 11 11 Suomen Merimies-Unioni 51 51 50 48 54 29 55 83 Suomen Muusikkojen Liitto 5 2 5 5 4 4 4 10 Sähköalojen ammattiliitto 112 108 103 121 114 98 113 161 Tulliliitto 8 7 6 6 2 6 10 12 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 89 88 88 92 75 81 114 146 Vankilavirkailijain Liitto 6 4 7 7 2 7 7 9 Veturimiesten liitto 8 7 9 9 6 2 9 10 Viestintäalan ammattiliitto 84 102 105 102 94 76 105 153 KAIKKI 3504 3553 3566 3591 3425 3061 3972 5927 A = palkkausasioissa B = sosiaalisten etujen parantamisessa C = työaika-asioissa D = työolojen parantamisessa E = työvoima-asioissa (lomautukset, irtisanomiset, ulkopuolisen työvoiman käyttö jne.) F = jäsenhankinnassa G = ay-asioista tiedottamisessa
78 MUUTOS . LIIKE . LT 6: Työsuhteet liiton mukaan, vastaajia LIITTO 1 2 3 4 5 6 YHT Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 410 11 8 35 5 3 472 Ilmailualan Unioni 12 0 0 0 0 0 12 Kemianliitto 223 6 0 25 8 3 265 Kunta-alan ammattiliitto 756 33 3 161 39 16 1008 Merivartioliitto 13 0 0 0 0 0 13 Metallityöväen Liitto 694 4 6 80 5 4 793 Palvelualojen Ammattiliitto 534 136 10 110 43 18 851 Paperiliitto 191 2 0 16 0 0 209 Postiliitto 93 7 2 7 1 1 111 Postin Toimihenkilöliitto 11 2 1 3 0 0 17 Puu- ja erityisalojen liitto 398 6 2 64 10 7 487 Rakennusliitto 270 0 1 64 2 4 341 Rautatieläisten Liitto 58 0 0 2 0 0 60 Rautatievirkamiesliitto 13 0 0 0 0 0 13 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 160 4 0 26 3 3 196 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 7 2 2 0 0 0 11 Suomen Merimies-Unioni 49 0 6 3 1 10 69 Suomen Muusikkojen Liitto 4 0 1 2 0 1 8 Sähköalojen ammattiliitto 134 1 1 17 0 0 153 Tulliliitto 12 0 0 0 0 0 12 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 107 1 1 17 2 2 130 Vankilavirkailijain Liitto 9 0 0 0 0 0 9 Veturimiesten liitto 9 0 0 1 0 0 10 Viestintäalan ammattiliitto 116 3 3 11 0 2 135 KAIKKI 4283 218 47 644 119 74 5385 1 = vakituinen kokopäivätyö 2 = vakituinen osa-aikatyö 3 = vakituinen muu järjestely 4 = määräaikainen kokopäivätyö 5 = määräaikainen osa-aikatyö 6 = määräaikainen muu järjestely
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 79 LT 7: Työaikamuodot liiton mukaan, vastaajia LIITTO Säänn. Säänn. 2-vuoro- 3-vuoro- Periodi- muu päivätyö ilta-, yö- työ työ työ tai aamutyö Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 184 50 71 27 68 72 Ilmailualan Unioni 3 1 2 4 2 0 Kemianliitto 150 5 33 51 4 8 Kunta-alan ammattiliitto 594 38 87 60 120 48 Merivartioliitto 4 1 2 2 3 1 Metallityöväen Liitto 460 16 144 84 9 39 Palvelualojen Ammattiliitto 435 61 194 46 31 90 Paperiliitto 58 2 14 119 3 1 Postiliitto 70 19 5 1 3 6 Postin Toimihenkilöliitto 12 0 1 1 2 2 Puu- ja erityisalojen liitto 258 18 98 60 5 23 Rakennusliitto 299 5 7 7 2 12 Rautatieläisten Liitto 18 1 7 12 10 4 Rautatievirkamiesliitto 6 0 2 0 4 0 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 78 17 44 30 3 13 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 0 0 0 3 0 8 Suomen Merimies-Unioni 12 7 5 3 25 16 Suomen Muusikkojen Liitto 1 1 0 0 1 5 Sähköalojen ammattiliitto 127 2 3 9 2 2 Tulliliitto 6 0 1 0 5 0 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 86 3 9 8 7 5 Vankilavirkailijain Liitto 2 0 0 2 5 0 Veturimiesten liitto 1 0 0 1 7 1 Viestintäalan ammattiliitto 59 20 37 9 2 5 KAIKKI 2923 267 766 539 323 361
80 MUUTOS . LIIKE . LT 8: Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus liiton mukaan (päiviä) LIITTO 0 1-2 2-3 6-10 yli 10 VASTAAJIA Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 345 76 30 8 11 470 Ilmailualan Unioni 7 2 4 0 0 13 Kemianliitto 205 28 17 7 2 259 Kunta-alan ammattiliitto 661 172 130 43 15 1021 Merivartioliitto 8 2 3 0 1 14 Metallityöväen Liitto 620 92 55 21 18 806 Palvelualojen Ammattiliitto 637 103 61 16 15 832 Paperiliitto 99 45 40 20 5 209 Postiliitto 81 21 5 1 1 109 Postin Toimihenkilöliitto 12 4 0 1 1 18 Puu- ja erityisalojen liitto 405 61 23 10 4 503 Rakennusliitto 307 44 14 2 8 375 Rautatieläisten Liitto 32 11 9 6 2 60 Rautatievirkamiesliitto 7 5 1 0 0 13 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 160 24 10 3 2 199 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 4 4 3 0 0 11 Suomen Merimies-Unioni 44 13 6 2 1 66 Suomen Muusikkojen Liitto 8 1 0 0 0 9 Sähköalojen ammattiliitto 82 37 19 10 3 151 Tulliliitto 1 4 0 6 0 11 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 80 18 19 12 4 133 Vankilavirkailijain Liitto 5 2 0 1 0 8 Veturimiesten liitto 5 1 3 1 0 10 Viestintäalan ammattiliitto 111 12 7 2 1 133 KAIKKI 3926 782 459 172 94 5433
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 81 LT 9: Luottamusmiehen tai vastaavan olemassaolo työpaikan koon mukaan (%) LIITTO Kyllä on Ei ole En tiedä VASTAAJIA Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 306 153 26 485 Ilmailualan Unioni 10 2 1 13 Kemianliitto 215 44 10 269 Kunta-alan ammattiliitto 740 206 117 1063 Merivartioliitto 13 0 1 14 Metallityöväen Liitto 644 142 33 819 Palvelualojen Ammattiliitto 459 322 89 870 Paperiliitto 209 7 0 216 Postiliitto 95 13 5 113 Postin Toimihenkilöliitto 14 2 1 17 Puu- ja erityisalojen liitto 382 106 26 514 Rakennusliitto 208 139 24 371 Rautatieläisten Liitto 55 6 0 61 Rautatievirkamiesliitto 11 1 1 13 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 167 31 10 208 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 11 0 0 11 Suomen Merimies-Unioni 54 11 6 71 Suomen Muusikkojen Liitto 5 3 1 9 Sähköalojen ammattiliitto 124 24 5 153 Tulliliitto 12 0 0 12 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 101 25 12 138 Vankilavirkailijain Liitto 8 1 0 9 Veturimiesten liitto 9 0 1 10 Viestintäalan ammattiliitto 121 19 2 142 KAIKKI 3973 1257 371 5601
82 MUUTOS . LIIKE . VIITTEETT 1 Yksi hyvä vertailukohde on Tilastokeskuksen työolotutkimus vuodelta 2003. 2 Sektorit muodostettiin liittotunnuksen perusteella, ja liittotunnukset etsittiin kaikille vastanneille, myös työttömille, eläkeläisille ja toistaiseksi lomautetuille, jotka eivät vastaus- hetkellä olleet töissä. 3 Kun otoksen koko on 6236, niin 95 prosentin todennäköisyydellä koko SAK:n jäsenistölle ilmoitettu prosenttiosuus P jää välille (P-1, P+1). Kun esimerkiksi SAK:n työttömyyspro- sentiksi ilmoitetaan 15, niin 95 prosentin todennäköisyydellä se on 14–16 prosenttia. 4 Lukuun sisältyy 0.4 prosenttia, joilla peruskoulutusta on vähemmän kuin kansakoulu. 5 Eroa muihin palkansaajiin jää silti. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen 2003 mukaan 28 % SAK:laisista ja 12 % muista palkansaajista työskentelee peruskoulupohjalla. Viiden vuoden päästä vastaavien osuudet voisivat poistuman huomioiden olla 22 ja 10 %. 6 Suomen koko väestöstä noin kaksi prosenttia on ulkomaalaisia ja kolme prosenttia on syntynyt ulkomailla. 7 Päällekkäistä koulutusta arvioitaessa ongelmana oli, että kun vastaajien piti vastata erik- seen ay-opistoissa annettuun koulutukseen ja muualla annettuun koulutukseen, monet toiseen koulutukseen osallistuneet olivat jättäneet toista koulutusta koskevan kysymyksen vastaamatta. 8 Työpoliittinen aikakauskirja 2/2005. Työministeriö. 9 Työpoliittinen aikakauskirja 2/2005. 10 Osuus on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Tammikuussa 41 prosenttia kai- kista työttömistä työnhakijoista oli kassan jäseniä. 11 Vuoden I neljänneksellä maan keskiarvo oli 20 prosenttia. 12 Ero tulee siitä, että nuoret ikäluokat ovat erittäin hyvin koulutettuja ja vanhemmat, yli 45-vuotiaat varsin vaatimattomasti koulutettuja. 13 Tässäkin puhutaan ns. laajasta työttömyydestä, johon lasketaan työllistämistoimenpiteissä olevat. 14 Tilastokeskus. Työvoimatilasto. Tammikuu 2005. 15 SAK:n luottamusmiestiedustelu 2004. 16 Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan 2003 säännöllistä päivätyötä teki 68 % palkansaajista. 17 Vertailuja vaikeuttaa se, että työolotutkimuksessa ei olla kysytty periodi- tai jaksotyötä. . 18 Tarkemmin palkansaajien työaikamuodoista Laukkanen 2003. 19 Etätyön laajuuden mittaaminen on hyvin herkkä määritelmälle - sille mitä etätyöllä tarkoitetaan. Se miten etätyö tässä tutkimuksessa määriteltiin, näkyy liitteenä olevan lo- makkeen kysymyksestä S39a. 20 Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan 1997 etätyötä teki neljä prosenttia ja pro- sentti oli kokeillut aiemmin. 21 Työolotutkimus 2003. Tilastokeskus. 22 Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan jo 2003 atk-laitteita käytti 75 % palkan- saajista. 23 Yhteistoimintamenettelyn yhteydestä tuloksiin Kairinen ja Uhmavaara, 2005. 24 Tarkkaan ottaen yhteistoimintalaissa (1978) puhutaan yrityksistä, ei työpaikoista. 25 Ensimmäisistä liittotason havainnoista Laukkanen, 1998. 26 Kehityksestä tarkemmin Helin, 2000 ja Helin, 2005. 27 Pienen havaintomäärän vuoksi lukua on suuntaa-antava. 28 Kevään 2001 jäsenkyselyssä luvut olivat tosin vieläkin synkemmät: kaksi kolmesta uskoi ulkomaisen työvoiman lisäyksen heikentävän palkka- ja työehtoja. 29 Tiedot perustuvat vastaajien ilmoituksiin, eivätkä siten ole yhtä tarkkoja kuin rekiste- reistä lasketut tiedot. Epärealistiset, muutaman euron ja yli 10 000 euron ilmoitukset on vastauksista poistettu. 30 Vertailutieto on tilastokeskuksen tulonjakotilastosta vuodelta 2003.Sen asetelmassa 12 on julkaistu koko vuoden kokoaikatyötä tehneiden palkansaajien tulo-osuudet. 31 Rita Asplund (2000) on laskenut vastaavat tulokset koko maalle. Näiden tulosten mukaan yksi lisävuosi koulutusta lisää kuukausipalkkaa 7–9 prosenttia, ja erot sukupuolen mukaan ovat pienet. Asplundin (1994) mukaan teollisuuden työntekijöiden joukossa yksi lisävuosi koulutusta lisää kuukausipalkkaa kuitenkin vain kolme prosenttia.
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 83 LIITE 3: Kyselylomake
84 MUUTOS . LIIKE .
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 85
86 MUUTOS . LIIKE .
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 87
88 MUUTOS . LIIKE . −
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 89
90 MUUTOS . LIIKE .
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 91
92 MUUTOS . LIIKE .
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 93
94 MUUTOS . LIIKE .
M U R RO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 95
Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006 ISBN 951-714-241-2
SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti SAK on noin viiden vuoden välein kysellyt laajalla otoksella Murroksesta muutokseen ihmisten kokemuksista ja näkemyksistä. Ensimmäinen kyselyaineisto koottiin talvella 1984 ja viimeinen tammi–helmikuussa 2005. Tällä tarkasteluajanjaksolla työpaikat ovat pienentyneet, ja sellaisten työpaikkojen määrä, jolla ei ole luottamusmiestä, on lisääntynyt. Jaksolla 2000–2005 nämä kaksi trendiä ovat murtuneet: hyvin pienten työpaikkojen määrä on supistunut, ja luottamusmies tai vastaava löytyy nykyään 71 prosentilla SAK:laisista työpaikoista. Näillä muutoksilla on ollut vaikutuksensa myös siihen, kuinka yhtenäisen ja toimintavalmiin joukon työntekijät luottamusmiehen tukena muodostavat. Monet muutkin tulokset viittaavat siihen, että jaksolla 2000–2005 olemme eläneet murroskautta, jonka aikana eräät pitkään voimassa olleet trendit ovat joko murtuneet tai muuttaneet luonnettaan. Aineisto ei kuitenkaan kerro, mitä tästä seuraa. Muutoksen luonne tästä eteenpäin riippuu paljolti meistä itsestämme, kyvystämme vaikuttaa kehityksen kulkuun. Erkki Laukkanen Murroksesta muutokseen

More Related Content

PDF
Pitkää, pätkää, silppua
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Ansaittua luottamusta
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK osana kansainvälistä ay-liikettä
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Työelämän pelisäännöt
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Perhe-etuudet ja tasa-arvo
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Köyhän miehen pohjoismainen malli
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.-27.6.2014
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Pitkää, pätkää, silppua
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Ansaittua luottamusta
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hyvä työilmapiiri ja yhteishenki estävät kiusaamista
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK osana kansainvälistä ay-liikettä
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työelämän pelisäännöt
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Perhe-etuudet ja tasa-arvo
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Köyhän miehen pohjoismainen malli
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Irtisanomisia, lomautuksia ja yt-neuvotteluja 1.1.-27.6.2014
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Viewers also liked

PDF
Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen - ohje
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Luottamushenkilöpaneeli helmikuu 2014 - Päihdeohjelmat
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Ramavtal
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PPTX
Raamin mukaisten sopimusten kooste
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Irrallisista kampanjoista jatkuvaan toimintaan
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Henkilöstöyhteistyö ja esimiesvalmennus
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Akseli ja Elina 2013
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PPT
Sairauspoissaolot - SAK:n luottamushenkilöpaneeli toukokuu 2012
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PPSX
Folio E Minicurrículo
byJOTA | Julio Cesar
 
PPT
Angeline Jolie
byRamiro Henriquez & Associates
 
PPTX
Planetas
byoalvesegay
 
PPT
Poluição
byericaramos
 
PPS
Trios importantes - Chico Xavier
bySociedade Serte
 
PPTX
Development and use of teaching materials for secondary and elementary schools 2
byCenter for Global Education at Asia Society
 
PDF
Carência de Profissionais no Brasil
byFundação Dom Cabral - FDC
 
PPTX
Finanaciacion e inversion
byNikono Martinez
 
PDF
Inovação e Crescimento Sustentavel
byFundação Dom Cabral - FDC
 
PDF
DANIEL AKPANUDOH CV
byChef Daniel Akpan
 
DOC
Transformacións económicas e sociais. tema 10
bydudashistoria
 
PPTX
COMUNICACION CORTA RITO ESPACIO Y PODER
bylinavalenciasalaar
 
Työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen - ohje
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Luottamushenkilöpaneeli helmikuu 2014 - Päihdeohjelmat
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Ramavtal
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Raamin mukaisten sopimusten kooste
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Irrallisista kampanjoista jatkuvaan toimintaan
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Henkilöstöyhteistyö ja esimiesvalmennus
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Akseli ja Elina 2013
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Sairauspoissaolot - SAK:n luottamushenkilöpaneeli toukokuu 2012
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Folio E Minicurrículo
byJOTA | Julio Cesar
 
Angeline Jolie
byRamiro Henriquez & Associates
 
Planetas
byoalvesegay
 
Poluição
byericaramos
 
Trios importantes - Chico Xavier
bySociedade Serte
 
Development and use of teaching materials for secondary and elementary schools 2
byCenter for Global Education at Asia Society
 
Carência de Profissionais no Brasil
byFundação Dom Cabral - FDC
 
Finanaciacion e inversion
byNikono Martinez
 
Inovação e Crescimento Sustentavel
byFundação Dom Cabral - FDC
 
DANIEL AKPANUDOH CV
byChef Daniel Akpan
 
Transformacións económicas e sociais. tema 10
bydudashistoria
 
COMUNICACION CORTA RITO ESPACIO Y PODER
bylinavalenciasalaar
 

Similar to Murroksesta muutokseen

PDF
Nuori ay-jäsen
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Muutoksen tekijät
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n luottamusmieskysely 2007
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Muutosliikkeessa
bySAK
 
PDF
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Taskulämmin 2011
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n työolobarometri 2009
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK 2025 - Liike muutoksessa, muutos liikkeessä?
byFountain Park
 
PDF
Työmarkkinailmasto 2005
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Työmarkkinailmasto
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n luottamusmieskysely
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n luottamusmieskysely 2006
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Luottamus liikkeessä
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n työolobarometrin 2012 perusraportti
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2009
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
sak-tyolobarometri-2022.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n luottamusmieskysely
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n luottamusmieskysely 2008
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Hyvä työ – hyvinvointia elämään. SAK:laisen liikkeen strategia 2020–2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Hyvän työn mittari 2020
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Nuori ay-jäsen
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Muutoksen tekijät
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n luottamusmieskysely 2007
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Muutosliikkeessa
bySAK
 
Liike muutoksessa – muutos liikkeessä?
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Taskulämmin 2011
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n työolobarometri 2009
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK 2025 - Liike muutoksessa, muutos liikkeessä?
byFountain Park
 
Työmarkkinailmasto 2005
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkinailmasto
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n luottamusmieskysely
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n luottamusmieskysely 2006
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Luottamus liikkeessä
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n työolobarometrin 2012 perusraportti
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 2009
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
sak-tyolobarometri-2022.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n luottamusmieskysely
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n luottamusmieskysely 2008
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hyvä työ – hyvinvointia elämään. SAK:laisen liikkeen strategia 2020–2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Hyvän työn mittari 2020
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

PDF
Pirstaleista joustoa - kokemuksia alustatyöstä lähetti- ja kuljetusalojen ulk...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
laki-ja-sopimusrikkomus-tyopaikka-luottamushenkilopaneeli.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
palkkakoyhyys-haastattelututkimus-sak-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
tyottomyysbarometri-sak-tyonhakija-toimeentulo-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PPTX
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
PDF
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Pirstaleista joustoa - kokemuksia alustatyöstä lähetti- ja kuljetusalojen ulk...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
laki-ja-sopimusrikkomus-tyopaikka-luottamushenkilopaneeli.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
palkkakoyhyys-haastattelututkimus-sak-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
tyottomyysbarometri-sak-tyonhakija-toimeentulo-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n työmarkkinakatsaus 1/2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
syrjinta-tyopaikalla-raskaus-perhevapaa-seksuaalinen-suuntautuminen.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n jäsentutkimus 2024 – SAK:laisten alojen työntekijöiden työelämäodotukse...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n vuosikertomus 2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n strategia 2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
terveydelle-vaaralliset-aineet-tyopaikalla.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Raskaus- ja perhevapaasyrjintä - totta vai tarua?
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
kesatyontekijoiden-palkkaaminen-2024.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
luottamushenkilokysely-osaaminen-tyopaikoilla.pdf
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Verianin ja SAK:n lakkokysely maaliskuussa 2024
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Painava syy -esite 2024 - Orpon-Purran hallituksen leikkauslista
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Arbetslivets spelregler 2024 – En guide om rättigheterna och skyldigheterna i...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
SAK:n tavoitteet vuoden 2024 europarlamenttivaaleissa
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Bargoeallima njuolggadusat – Pargoeellim njuolgâdusah – Reâuggjieʹllem õhttsa...
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 
Kysely poliittisista työtaisteluista 14.12.2023
bySuomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
 

Murroksesta muutokseen

  • 1.
    SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti SAK on noin viiden vuoden välein kysellyt laajalla otoksella Murroksesta muutokseen ihmisten kokemuksista ja näkemyksistä. Ensimmäinen kyselyaineisto koottiin talvella 1984 ja viimeinen tammi–helmikuussa 2005. Tällä tarkasteluajanjaksolla työpaikat ovat pienentyneet, ja sellaisten työpaikkojen määrä, jolla ei ole luottamusmiestä, on lisääntynyt. Jaksolla 2000–2005 nämä kaksi trendiä ovat murtuneet: hyvin pienten työpaikkojen määrä on supistunut, ja luottamusmies tai vastaava löytyy nykyään 71 prosentilla SAK:laisista työpaikoista. Näillä muutoksilla on ollut vaikutuksensa myös siihen, kuinka yhtenäisen ja toimintavalmiin joukon työntekijät luottamusmiehen tukena muodostavat. Monet muutkin tulokset viittaavat siihen, että jaksolla 2000–2005 olemme eläneet murroskautta, jonka aikana eräät pitkään voimassa olleet trendit ovat joko murtuneet tai muuttaneet luonnettaan. Aineisto ei kuitenkaan kerro, mitä tästä seuraa. Muutoksen luonne tästä eteenpäin riippuu paljolti meistä itsestämme, kyvystämme vaikuttaa kehityksen kulkuun. Erkki Laukkanen Murroksesta muutokseen
  • 2.
    Graafinen suunnittelu SuunnittelutoimistoUnique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006 ISBN 951-714-241-2
  • 3.
    SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti Erkki Laukkanen Murroksesta muutokseen
  • 4.
    2 MUUTOS . LIIKE . TIIVISTELMÄ _________________________________________________________ 5 1. KATSAUS AINEISTOON JA SEN KÄSITTELYYN ________________________ 10 Otoshenkilöt _____________________________________________________ 10 Vanhoja ja uusia näkökulmia _______________________________________ 11 Tutkimusmenetelmistä ____________________________________________ 12 2. KEITÄ ME OLEMME? _____________________________________________ 14 Suurten ikäluokkien vahva asema __________________________________ 14 Peruskoulutuksena kansakoulu tai vähemmän _______________________ 15 Ammatillinen koulutus ammattikoulusta ____________________________ 16 Kolmannes kahden palkansaajan talouksia __________________________ 17 Kaksi prosenttia maahanmuuttajia __________________________________ 19 Ruotsinkielisten toiveita ___________________________________________ 20 Vapaa-ajan merkitys on kasvanut ___________________________________ 21 3. JÄSENYYDEN KIINNIKKEET JA TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN _______ 22 Samaistumiskohde on työväenluokka _______________________________ 22 Sukupolven mittaisia jäsenyyksiä ___________________________________ 23 Liiton jäseneksi hakeudutaan ______________________________________ 24 Työttömyysturvan ja etujen vuoksi __________________________________ 25 Joka neljännellä on kokemusta luottamustehtävistä ___________________ 26 Viidennes osallistunut ay-liikkeen järjestämään koulutukseen _________ 27 Joka neljäs osallistunut ammattiosaston kokouksiin __________________ 28 Tiedonsaanti motivoi osallistumaan ________________________________ 29 Yhteisöllisyydestä ammattiosaston tehtävä __________________________ 30 Ay-liikkeen näkyvyys ja toimivuus työpaikoilla parantunut ______________ 31 4. LIITTO, SAK JA YHTEISKUNTA _____________________________________ 32 Liitot onnistuneet parhaiten kassapalveluissa, työaika-asioissa ja työsuojelussa ____________________________________ 32 Tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan _____________________ 33 Työttömyyskassapalvelut tärkein jäsenpalvelu ________________________ 34 Puolueiden kannatuksessa pieniä muutoksia ________________________ 35 Liiton lehti ja ammattiosaston tiedote ykkösmediat työelämäasioissa ___ 36 Työttömyyskassapalveluille kouluarvosanaksi 7.9 _____________________ 37 5. TYÖTTÖMYYS ____________________________________________________ 38 Työttömyysaste on laskenut erityisesti nuorilla ________________________ 38 Työttömyysjaksot lyhentyneet ______________________________________ 39 Joka kolmas työtön edelleen pitkäaikaistyötön ______________________ 40 Myös toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt ____________________________ 41 Seitsemän kymmenestä työttömästä saa ansiosidonnaista päivärahaa __ 42 Työllistämistuki tärkein toimenpide ________________________________ 43 Työllistymisodotukset heikot ______________________________________ 44
  • 5.
    M U RR O KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 3 6. TYÖSUHDE _____________________________________________________ 45 Harmaa ja itsenäinen työ _________________________________________ 45 Epätyypilliset työsuhteet lisääntyneet nopeasti ______________________ 46 Työsuhteet entistä pitempiä ________________________________________ 47 Säännöllisen päivätyön osuus ei enää laskenut ______________________ 48 Etätyötä tehdään vähän __________________________________________ 49 Sivutyön määrä ei ole lisääntynyt ___________________________________ 50 Kaksi päivää työnantajan järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa ___ 51 Yli puolet käyttää työssään ATK-tekniikkaan perustuvia laitteita _________ 52 Suuren paineen alla työskentely yleistä ______________________________ 53 7. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET _____________________________________ 54 Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentyneet _________________ 54 Luottamusmies kahdella kolmesta työpaikasta _______________________ 55 Toimintavalmiuden heikentyminen päättynyt _________________________ 57 Johdon asenteissa toivomisen varaa ________________________________ 59 Kiinnostus työnantajan asioihin ei ole lisääntynyt ____________________ 60 8. TYÖPAIKKA _____________________________________________________ 61 Joka toinen tekee töitä alle 30 hengen työpaikalla ____________________ 61 Työpaikan pysyvyys on yhä tärkein tavoite __________________________ 62 Koulutussuunnitelmia haudotaan __________________________________ 63 Kansainvälistymisen vaikutukset on ikäkysymys _____________________ 64 Yritysten voitosta osa työntekijöille _________________________________ 65 9. TULOT JA VELAT ________________________________________________ 66 Tuloerot lähestyneet maan keskiarvoa ______________________________ 66 Koulutuksen vaikutus ansioihin pieni _______________________________ 67 Kotitalouksien velat 30 000 euroa _________________________________ 68 Kahdella kolmesta muitakin rahoituslähteitä ________________________ 69 Kaksi kolmesta asuu omistusasunnossa _____________________________ 70 Kirjallisuus _______________________________________________________ 71 LIITE 1: Aineisto ____________________________________________________ 72 LIITE 2: Liitetaulukot ________________________________________________ 73 LIITE 3: Kyselylomake ______________________________________________ 83 Viitteet ___________________________________________________________ 82
  • 6.
    4 MUUTOS . LIIKE . ESIPUHE SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut noin viiden vuoden välein jäsenliit- tojensa jäsenten mielipiteitä ammattiyhdistysliikkeen toiminnasta, vaikutus- mahdollisuuksista, työstä ja työelämään liittyvistä odotuksista. Ajan saatossa kyselylomakkeen kysymykset ovat muuttuneet ja täsmentyneet, mutta vertailun vuoksi osa kysymyksistä on pyritty pitämään alkuperäisessä muodossaan. Tämä julkaisu sisältää siten paitsi tätä päivää myös viime vuosia ja jopa vuo- sikymmeniä kuvaavia tietoja työelämästä SAK:laisilla aloilla. Raportti on osa SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestötutkimusprojektia, jonka tietoja on käytetty mm. SAK:n edustajakokousasiakirjojen valmisteluun. Projektin seurantaryh- mässä ovat asioiden kulkuun myötävaikuttaneet Eija Hietanen (puheenjohtaja), Lauri Lyly, Markku Liljeström ja Sinikka Näätsaari. Projektin sihteerinä kiitokset on ansainnut Kaisa Sember. Muut julkaistavat raportit ovat Pirjo Pajusen tasa-arvoraportti ja Jyrki Helinin luottamusmiesraportti, ja ne julkaistaan kevään 2006 aikana. Helsingissä helmikuussa 2006 Erkki Laukkanen
  • 7.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 5 TIIVISTELMÄ Moni asia suomalaisessa työelämässä on viimeisen 15 vuoden aikana muuttunut. 1990-luvun alkupuolella elimme taloushistoriamme syvintä lamaa, josta sittem- min on pikku hiljaa toivuttu. Silti laman jäljet ovat edelleen nähtävissä. Työt- tömyys SAK:ssa on edelleen yleistä, pitkäkestoista ja toistuvaa, ja työssä olevien työsuhteet ovat edelleen varsin usein määrä- tai osa-aikaisia. Siten SAK:laisten arviot työelämästä ovat usein ongelmallisia, eivätkä aina anna yhtä hyvää kuvaa työpaikkatason sosiaalisista suhteista kuin maassa keskimäärin.1 Jo pitemmän aikaa työelämän murroksessa on korostunut kaksi piirrettä: pienten työpaikkojen ja epätyypillisten työsuhteiden osuus on kasvanut. Nyt nämä kaksi kehityssuuntaa näyttäisivät ainakin osittain murtuneen. Epätyypil- listen työsuhteiden osuus on kääntynyt laskuun ja alle 10 hengen työpaikkojen sijasta kasvu on viimeisen viiden vuoden aikana painottunut 10–19 hengen työpaikoille. Silti puolet SAK:laisista työskentelee työpaikoilla, joissa on alle 30 työntekijää. Alle 30 hengen yritykset eivät ole yhteistoimintamenettelyn piirissä. Se, miten ay-liike järjestää toimintansa näillä pienillä työpaikoilla, on edelleen SAK:laisen edunvalvonnan ydinkysymyksiä. Epätyypillisiä työsuhteitakaan ei voi jättää huomiotta, sillä niitä tekee edelleen 23 prosenttia SAK:n liittojen jäsenistä. Epätyypilliset työsuhteet ovat kestoltaan pidentyneet pysyväisluontoisiksi järjes- telyiksi. Esimerkiksi määräaikaisessa kokopäivätyössä on viimeisellä työnantajalla oltu keskimäärin neljä vuotta – joko yhdessä tai useammassa ”pätkässä”. Koko maan työvoimasta SAK:laiset erottuvat keski-ikänsä ja ammatillisen koulutuksensa osalta. Kolme neljäsosaa jäsenistöstä on 35-vuotiaita tai vanhem- pia, neljällä kymmenestä peruskoulutus on korkeintaan kansa- tai kansalaiskoulu ja joka kolmannelta puuttuu ammatillinen tutkinto. Viiden vuoden takaiseen verrattuna tilanne on kuitenkin huomattavasti parempi. Syynä tähän on vähiten koulutusta saaneiden työstä poistuminen. Ja tämän muutoksen voi ennustaa jatkuvan vahvana. Tähän suureen muutokseen on lii- toissa syytä alkaa varautua jo tänään. Jäsenkiinnittyminen ja arvostukset Viimeisen viiden vuoden aikana jäsenkiinnittymistä kuvaavissa luvuissa on ta- pahtunut vain pieniä muutoksia. Ammattiliittoon liittymisen tapoja on edelleen kaksi ylitse muiden: liiton jäseneksi on joko hakeuduttu oma-aloitteisesti tai joku, esimerkiksi luottamusmies, on ehdottanut jäsenyyttä. Vastaavasti tärkeimmät, jokseenkin tasavahvat, syyt ammattiliiton jäsenyydelle ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja palkansaajan etujen ajaminen järjestäytymällä. Tiivistäen tilanne nyt ja muutokset edellisistä mittauksista, ovat seuraavat: • Nyt 62 prosenttia vastaajista samaistuu työväenluokkaan, 16 prosenttia keski- luokkaan, 13 prosenttia ei mihinkään luokkaan ja 9 prosenttia ei osaa sanoa. Ei muutosta edelliseen mittaukseen. • Ay-koulutuksen laajuus on likimain samalla tasolla kuin viisi vuotta sitten. Viimeisten kahden vuoden aikana ay-koulutuksessa on ollut viisi prosenttia
  • 8.
    6 MUUTOS . LIIKE . vastaajista, eli koko SAK:n kentässä noin 45 000 jäsentä, joista kaksi kolmasosaa nykyisiä tai entisiä luottamusmiehiä. • Myös ay-toimintaan osallistumista koskevat luvut ovat hyvin lähellä edellisessä mittauksessa vuonna 2000 saatuja lukuja. Osallistumisen tärkein syy on tarve tietää paremmin työntekijöiden oikeuksista. Näin kokee edelleen puolet jäse- nistöstä. Sen sijaan näkemys, että tuloksia saadaan vain yhteistoiminnalla on heikentynyt. • Viimeisen viiden vuoden aikana luottamustehtävissä olevien osuus on su- pistunut 8,3 prosentista 7,8 prosenttiin. Pääluottamusmiesten ja muiden luottamusmiesten osuus ei ole laskenut, mutta työsuojeluvaltuutettujen sekä varaluottamusmiesten ja erilaisissa yhteistoimintaelimissä työskentelevien osuus on laskenut. • Ammattiosaston asema nähdään nyt lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Kolme neljäsosaa vastanneista on sitä mieltä, että ammattiosaston yksi keskeisin tehtävä etujen valvomisen ohella on yhteenkuuluvuutta lisäävän toi- minnan järjestäminen. • Työmarkkinapoliittisissa asioissa liiton lehti ja ammattiosaston lehti tai tiedote ovat säilyttäneet asemansa ykkösmedioina, vaikka pientä laskua vuoden 2000 tasosta onkin tapahtunut. Sen sijaan sanomalehden, television ja radion arvo on olennaisesti laskenut. Liitto, SAK ja yhteiskunta Jäsenet odottavat jäsenmaksujen vastineeksi liitoilta ja SAK:lta turvaa. Turvaa tarvitaan työttömyyden vastaiseen taisteluun, työttömyysturvan puolustamiseen sekä sitä tukevaan toimintaan, kuten työttömyyskassapalveluiden kehittämiseen, koulutusmahdollisuuksien lisäämiseen jne. Liittojen onnistuminen on hieman parantunut. Yli puolet jäsenistöstä on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin työttömyyskassapalveluissa, työaika- asioissa ja työsuojelun parantamisessa. Lisäksi liki puolet on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin myös palkkaehtojen parantamisessa. Ainoa asia, jossa onnistumisprosentti on laskenut on työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisääminen työn kehittämisessä. Jäsenistön mielestä SAK:laisen ay-liikkeen ensisijainen tehtävä on edelleen taistelu työttömyyttä vastaan. Toisella sijalla on työttömyysturvan puolustami- nen. Näiden tehtävien merkitys on vuodesta 2000 jopa hieman kasvanut. Sen sijaan palkansaajien verotuksen pitäminen kohtuullisella tasolla sekä eläke-edut ja sosiaaliturva eivät ole enää niin tärkeitä tavoitteita kuin viisi vuotta sitten. Tärkein jäsenpalvelu on työttömyyskassapalvelut, toiseksi tärkein liiton neu- vonta ja asiantuntijapalvelut ja kolmanneksi tärkein ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus – aivan samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Oikeusaputoi- minnan merkitys on kasvanut ja vakuutusturvan merkitys laskenut. Viimeisen viiden vuoden aikana Vasemmistoliittoa, Keskustapuoluetta ja Perussuomalaisia äänestävien osuus on kasvanut pari prosenttia. Vastaavasti So- sialidemokraatteja äänestävien osuus on supistunut noin viisi prosenttiyksikköä.
  • 9.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 7 Jos kannatusluvut lasketaan kantansa ilmaisseista, vasemmiston kannattajia on edelleen selvä enemmistö, lähes kaksi kolmasosaa jäsenistä. Työttömyys SAK:n kyselyissä työttömyydestä on kysytty ns. laajan tulkinnan mukaan, ja työt- tömiin on laskettu myös työllistämistuella ja työvoimapoliittisessa tai omaehtoi- sessa koulutuksessa olevat henkilöt. Näin laskettuna työttömyysaste on viimeisen viiden vuoden aikana laskenut 16 prosentista 15 prosenttiin. SAK:lainen työttömyys on pitkäkestoista, mutta on viimeisten vuosien aikana lyhentynyt erityisesti yli 54-vuotiaiden keskuudessa. Sen sijaan toistuvaistyöt- tömyys – ilmiö, jossa nykyiset työttömät ovat myös aiemmin edeltävien viiden vuoden aikana olleet työttöminä – ei ole vähentynyt. Alle 25-vuotiaiden joukossa toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt. Työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin SAK:laiset työttömät ovat valikoituneet hieman aiempaa useammin. Vastaushetkellä joka viides työtön oli työllistettynä työllistämistuella, työvoimapoliittisessa koulutuksessa tai omaehtoisessa koulu- tuksessa. Se on likimain sama osuus kuin maassa keskimäärin. Tulosten mukaan toimenpiteisiin valikoituminen on suosinut nuoria, alle 35-vuotiaita työttömiä. Ansiosidonnaista päivärahaa saa 69 prosenttia SAK:laisista työttömistä. Työsuhde Kolmella neljästä SAK:laisesta on ns. tyypillinen työsuhde, eli työsuhde perus- tuu vakituiseen kokopäivätyöhön. Loput työsuhteista ovat ns. epätyypillisiä työsuhteita, eli työsuhteet ovat joko osa- tai määräaikaisia tai muita normaalista poikkeavia järjestelyjä. Näin määriteltynä on epätyypillisten työsuhteiden osuus viimeisten viiden vuoden aikana laskenut 26 prosentista 23 prosenttiin. Osuus on likimain sama kuin maan palkansaajilla keskimäärin. SAK:laisten tyypillinen työaikamuoto on säännöllinen päivätyö. Viimeisen 21 vuoden aikana säännöllistä päivätyötä tekevien osuus on kuitenkin supistunut 71 prosentista 56 prosenttiin. Vastaavasti vuorotyö ja muut joustavat työaikamuodot ovat lisääntyneet. 1990-luvulla lisääntyi ensin 3-vuorotyö ja sitten 2-vuorotyö. Ilta- ja yötyön osuus on myös kasvanut, mutta paljon hitaammin kuin vuorotyön osuus. Etätyötä varsinaisen työpaikan ulkopuolella tehdään SAK:laisten keskuudes- sa vähän, eikä etätyö ole vuodesta 2000 lisääntynyt. Parhaillaan sitä tekee kaksi prosenttia vastanneista, minkä lisäksi neljällä prosentilla on aiempia kokemuksia etätyöstä. Suurin osa SAK:laisesta etätyöstä tehdään ilman sähköpostia ja inter- netiä. Sen sijaan ATK-tekniikkaan perustuvat laitteet, kuten tietokoneeseen yhdis- tetty kassa, ohjelmoitavat työstökoneet, atk-valvontalaitteet, mikrotietokoneet ja tietokonepäätteet, ovat yleistyneet myös SAK:laisten työssä. Kun viisi vuotta sitten ATK-laitteiden käyttäjiä oli 43 prosenttia, nyt osuus on 52 prosenttia. Sivutyön tekeminen ei viimeisen viiden vuoden aikana ole yleistynyt. Varsinai- sen ansiotyön lisäksi muuta ansiotyötä tekee viisi prosenttia jäsenistöstä. Eniten
  • 10.
    8 MUUTOS . LIIKE . sivutyötä tehdään yksityisillä palvelualoilla ja vähiten teollisuudessa. Puolet sivu- työstä tehdään toisen työnantajan palveluksessa. Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus on hieman vähentynyt. Nyt 28 prosenttia jäsenistä kertoo osallistuneensa viimeisen vuoden aikana työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen. Maan keskiarvo on lähes kaksinker- tainen. Vaikutusmahdollisuudet Yhä edelleen neljä kymmenestä työskentelee yli puolet työajasta suuren paineen alla ja toistotyön osuus on saattanut jopa hieman kasvaa. Joka toinen vastaaja joutuu työssään toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Tässä on mahdollisesti yksi syy siihen, että työelämä ei kiinnosta työntekijöitä siinä määrin kuin yleisesti toivotaan. Työtehtävien hallintaa vaikeuttaa myös se, että vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin eivät ole parantuneet. Takapakkia on tullut työmenetel- miä ja työjärjestystä koskevissa asioissa. Tässä saattaa olla toinen syy siihen, että työelämä ei kiinnosta SAK:laisia toivotulla tavalla. Luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on heikentynyt tasaisesti tarkastelujak- solla 1984–2000. Nyt tämä huono suuntaus näyttää katkenneen, ja kääntyneen parempaan suuntaan. Tulosten mukaan luottamusmies tai vastaava löytyy nyky- ään 71 prosentilta työpaikoista. Toinen myönteinen muutos on se, että ammattiliittojen jäsenet muodostavat nyt aiempaa yhtenäisemmän, ja luottamusmiehiä tukevan joukon. Ainakin tois- taiseksi kyse on kuitenkin vain pienestä parannuksesta, ja yhtenäisyyttä kuvaavat luvut ovat edelleen kaukana vuoden 1984 tilanteesta. Mitalin toiselta puolelta löytyy kuitenkin edelleen vankka usko siihen, että työnantaja asettaa tuottavuuden kaiken muun ”yhteistoiminnallisen” edelle. Työntekijöiden kiinnostus työnantajan asioista ole myöskään viidessä vuodessa kasvanut. Työpaikka Jaksolla 1990–2000 kehitys suosi pieniä työpaikkoja siten, että alle 30 henkilön työpaikoilla töitä tekevien osuus lisääntyi. Nyt tämä kasvu näyttää tyrehtyneen. Lisäksi näyttää siltä, että alle 10 hengen työpaikoilla työskentelee vähemmän ihmisiä kuin viisi vuotta sitten. Kasvu onkin nyt suuntautunut 10–29 hengen työpaikoille. Kun vastaajia pyydettiin yhdeksän vaihtoehdon joukosta valitsemaan asia, jota eniten tavoittelee työssään, ehdoton ykkönen oli työpaikan pysyvyys ja varmuus. Se oli joka toisen vastaajan tärkein asia. Toiseksi tärkein asia, hyvä palkka, koettiin selvästi tärkeämmäksi asiaksi kuin viisi vuotta sitten. SAK:laisten huoli tulevaisuudesta on jonkin verran hellittänyt, vaikka joka toinen vastaaja tuntee edelleen jonkin verran huolta tulevaisuudesta. Aiempaa harvempi kokee tarvitsevansa lisäkoulutusta, ja SAK:laisten ajatukset suuntautu- vat aiempaa useammin työn lopettamiseen ja oman yrityksen perustamiseen.
  • 11.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 9 Kansainvälistymisen vaikutus työhön ja asemaan on suurelta osin ikäkysymys. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä myönteisemmin hän vaikutuksia arvioi, ja päin- vastoin. Tämä näkyy selvästi kaikissa muissa kysytyissä asioissa paitsi mahdolli- suuksissa vaikuttaa asioihin: ikäryhmästä riippumatta vaikutusmahdollisuuksien arvioidaan heikentyvän. Tulot ja velat SAK:laisen palkansaajan keskikuukausiansio oli kyselyhetkellä 1 790 euroa, ja vakinaista kokopäivätyötä tekevän palkansaajan keskikuukausiansio 2 055 euroa. Tulot ovat pienempiä, mutta jakautuvat tasaisemmin kuin maassa keskimää- rin. Ero näkyy selvimmin tulojakauman yläpäässä: suurituloisin 20 prosenttia SAK:laisista saa 29 prosenttia kaikista SAK:laisten tuloista. Kaikilla Suomen palkansaajilla tämä osuus oli 34 prosenttia vuonna 2003. Kotitalouksien velat, jotka tässä tarkastelussa kattavat vastaajan ja hänen puo- lisonsa lainat ja velat yhteensä, ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisääntyneet roimasti. Keskimääräinen velka oli vuonna 2000 noin 20 000 euroa, nyt se on noin 30 000 euroa. Valtaosin tämä on seurausta kahdesta asiasta. Ensinnäkin kokonaan velatto- mien kotitalouksien määrä on supistunut 41 prosentista 22 prosenttiin. Toiseksi suurivelkaisten kotitalouksien, joilla on velkaa yli 50 400 euroa, osuus on kasva- nut yhdeksästä prosentista 21 prosenttiin.
  • 12.
    10 MUUTOS . LIIKE . 1. KATSAUS AINEISTOON JA SEN KÄSITTELYYN Perusraportin lisäksi järjestötutkimuksen aineistosta julkaistaan sukupuolta käsittelevä raportti ja luottamusmiestoimintaa koskeva raportti sekä mahdolli- sesti eräitä muita selvityksiä. Kaikki julkaisut perustuvat samaan aineistoon, joka koottiin lomaketiedustelulla vuoden 2005 tammikuussa. Aineiston kokoamisen vaiheet, kato ja lopullisen otoksen edustavuus on kuvattu liitteessä 1. Jäsentutkimuksen kysymyslomaketta on kehitetty vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistön työstä, työttömyydestä, vapaa-ajasta ja arvostuksista. Peruskysy- mys on kuitenkin ollut, miten SAK:n ja sen liittojen tulisi eri tasoilla tapahtuvaa edunvalvontaansa kehittää. Pelkästään perusraportin lomakkeessa oli 68 kysy- mystä, joista valtaosa monikohtaisia. (Kysymyslomake liitteenä 3). Otoshenkilöt Vastaajat muodostavat liittojen koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko SAK:n jäsenistössä. On kuitenkin syytä huomata, että liittojen jäseninä on muitakin kuin vastaushetkellä palkkatyössä olevia. Kun palkkatyössä oli 72 prosenttia ja äitiyslomalla, hoitovapaalla, pitkällä sairaslomal- la tai muulla palkattomalla vapaalla viisi prosenttia, niin kaikista vastaajista 77 prosenttia oli työsuhteessa. Muita kuin palkkatyössä olevia oli 28 prosenttia vastaajista. Suurin osa heistä – kaikkiaan 15 prosenttia – oli vastaushetkellä työttömänä, työssä työllistämistu- ella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa. Lomautettuna oli kolme prosenttia ja eläkkeellä kolme prosenttia. Siten työvoimaan, johon lasketaan sekä työssä että työttömänä olevat, kuului 87 prosenttia vastaajista. Loput 13 prosenttia vastaajis- ta ei kuulu työvoimaan, eikä heitä ole myöskään huomioitu niissä tulostuksissa, jotka on tarkoitettu vain työvoimaan kuuluville. Otoshenkilöiden asema vastaushetkellä (%) _______________________________________________________________ Tilanne vastaushetkellä: 1995 _______________________________________________________________ 2000 2005 Työssä 64 71 72 Äitiys- tai sairasloma, hoitovapaa 4 4 5 Muu palkaton vapaa 0 0 0 Lomautettu osa-/määräaikaisesti 1 1 1 Opiskelemassa 3 3 2 Eläkkeellä 3 3 3 Työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 23 16 15 Lomautettuna toistaiseksi 2 1 2 KAIKKI 100 100 100 Vastanneet 4 186 _______________________________________________________________ 9 948 6 236
  • 13.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 11 Yksi tärkeä osa jäsentutkimusta on ajassa tapahtuneiden muutosten arviointi. Tätä tarkoitusta varten kysymyslomakkeessa on koko joukko kysymyksiä, joita on toistettu useammassa jäsentutkimuksessa. Vanhimmat vertailutiedot tulevat vuosilta 1984 ja 1990, ja ovat saatavissa vain paperilla. Siksi näitä kysymyksiä koskevat tiedot on tulostettu mahdollisimman vertailukelpoisella tavalla, vaikka nyt käytettävissä olevan tiedon mukaan tulostus tulisi tehdä hieman eri tavalla, esimerkiksi jonkin toisen luokittelevan asian mukaan. Tärkein vertailukohde on vuosi 2000, koska viimeaikaisesta kehityksestä ei muita tietoja juuri ole. Kahden viimeisen mittauksen lukuja verrattaessa on kuitenkin muistettava, että kuluneen viiden vuoden aikana vastaajien joukko on edellä kuvatulla tavalla hieman muuttunut. Nämä pienet muutokset ovat mah- dollisesti vaikuttaneet eri asioista annettuihin arvioihin. Vanhoja ja uusia näkökulmia Järjestötutkimuksessa asioita on perinteisesti tarkastelu sektorin mukaan. Sek- torit on muodostettu SAK:n liitoista siten, että kunta-alalle ja valtion virastoi- hin pääosin järjestäytyneet liitot muodostavat julkisen sektorin ja palvelualan yrityksiin järjestäytyneet liitot muodostavat sektorin, jota kutsutaan yksityisiksi palvelualoiksi. Teollisuuden, perustuotannon tai rakennusalan yrityksiin pääosin järjestäytyneet liitot muodostat teollisuussektorin.2 Sektorijako ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, kuten oheisesta kuviosta voi nähdä. Esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoista 85 prosenttia vastasi julkisten palveluiden ylläpitämisestä joko kunnan tai valtion toimesta. Loput 15 prosenttia olivat mm. säätiöiden ja palvelualan yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Saman- tapaista tulkinnanvaraisuutta on myös yksityisten palveluajojen ja teollisuuden luvuissa. Työnantajat, % Miehet 8 3 3 55 20 9 Kunta/kuntayhtymä Naiset 34 3 18 30 4 8 Valtion virasto/laitos Valtion/kunnan liikelaitos Julkinen 72 9 4 4 5 5 Teollisuus/perus- tuotanto/rakennusala Palvelualan yritys Yks. palvelut 5 3 4 72 3 11 Säätiö, yhdistys jne. Työvoiman vuokraaja Teollisuus 3 77 7 9 Muu työnantaja v. 2005 20 3 39 24 9 v. 2000 15 6 5 34 28 3 10 v. 1995 21 5 5 34 25 7 0 20 40 60 80 100
  • 14.
    12 MUUTOS . LIIKE . Monissa asioissa sektoreiden sisäiset erot voivat olla suurempia kuin sekto- reiden väliset erot. Siksi sektorijakoa on tässä julkaisussa käytetty vähemmän ja tapauskohtaisesti harkiten vain siellä, missä sektorijako ohjaa päätelmiä oikeaan suuntaan. On haluttu välttää sitä, että liitot mekaanisesti tulkitsisivat oman sektorinsa tiedon omaa liittoaan koskevaksi tiedoksi. Tämä puute on korvattu liittokohtaisilla tiedoilla, jotka on esitetty vain liitetaulukossa liitteessä 2. Myös sukupuolijakoa vastauksia luokittelevana muuttujana on käytetty säästeliäästi mm. siksi, että aineistosta kirjoitetaan erillinen julkaisu, jossa asioita tarkastellaan sukupuolen mukaan. Sukupuolijako on kuitenkin otettu huomi- oon siellä, missä se osana perusraporttia on tuntunut luontevalta. Samoin on menetelty vastaajien luottamustoimien osalta, josta myös kirjoitetaan erillinen luottamusmiesraportti. Sukupuolten osallistumista ja luottamushenkilöiden toiminnan laajuutta kuvaavat perusasiat on eräin osin käyty läpi yhdessä eri raporttien kirjoittajien kanssa. Tutkimusmenetelmistä Siitä miten asioita on lomakkeella kysytty, seuraa myös varsin vahvoja rajoitteita sille, miten asioita voi tutkia, ja mihin tutkimusmenetelmiin kannattaa turvau- tua. Asiaa voi havainnollistaa Pertti Tötön (2000) esittämällä nelikentällä, jossa yhtenä kysymysluokkana ovat kuvaileva ja selittävä, ja toisena kysymysluokkana laadullinen ja määrällinen. Näitä vaihtoehtoja varioimalla vastattavaksi tulee neljä kysymystä: mitä? - miten paljon? - miten? ja miksi? Kysymysten nelikenttä _______________________________________________________________ Kysymys Kuvaileva _______________________________________________________________ Selittävä Laadullinen MITÄ? MITEN? Määrällinen MITEN PALJON? _______________________________________________________________ MIKSI? Jäsentutkimuksen lomakkeen kysymyksistä valtaosa on kuvailevia, joissa tiedustellaan, mitä mieltä vastaajat asioista ovat, ja miten paljon he jotakin asiaa arvostavat. Selittäviä kysymyksiä, joissa tiedustellaan, miten tähän on päädytty ja miksi jokin asia on niin tärkeä, kysytään hyvin vähän. Tämä on ollut jäsentutki- muksen perinne, ja vaikka kysymyslomaketta on vuosien saatossa kehitelty, sen yksinkertaisuus on haluttu säilyttää. Valitusta tavasta kysyä seuraa kuitenkin se, että aineistosta nousevat havainnot jäävät väkisinkin hieman irrallisiksi, ja tulok- sia ei voi oikein liittää niihin suurin linjoihin, joista alan teoreettinen kirjallisuus kertoo. Siten jäsentutkimusta voidaan luonnehtia SAK:n jäsenkuntaa kuvailevaksi empiiriseksi, jäsenten kokemuksista kertovaksi tutkimukseksi. Sana jäsentutkimus on velvoittanut kahdella tavalla. Ensinnäkin tulosten pitäisi olla siinä muodossa, että tavallinen jäsen voi ne ymmärtää. Toisaalta kysy- mys on kuitenkin tutkimusaineistosta, jonka informaatio tulisi mahdollisimman hyvin hyödyntää. Siksi ristiintaulukoinnin lisäksi on turvauduttu myös eräisiin muihin menetelmiin, joiden avulla useampien asioiden välisiä riippuvuuksia voi
  • 15.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 13 tarkastella samanaikaisesti. Niiden avulla on myös ollut mahdollista sulkea pois eräitä taustamuuttujia, jotka vääristävät tulosta suuntaan tai toiseen. Myös tulosten esitystapa on pyritty pitämään yksinkertaisena. Kustakin kysy- myksestä on laadittu sivun mittainen tiivistelmä, ja tärkeimmistä kysymyksistä on kirjoitettu useampia sivuja. Tiivistelmänomaisella tyylillä on tavoiteltu sitä, että taulukkoproosa tyyliin ”kuten taulukosta se ja se näkyy” voitaisiin rajata minimiin. Kun kukin sivu muodostaa oman kokonaisuutensa, niin siitä pitäisi kaiken olennaisen näkyä kerralla. Kirjallisuusviitteet ja selventävät huomautukset on kirjoitettu loppuviitteiksi. Tilastollisesti tuloksia voidaan pitää erittäin luotettavina. Kun otoskoko on 6 236 vastaajaa, useimmat sektorikohtaisetkin tulokset ovat tilastollisesti merkit- seviä muutaman prosentin riskitasolla. Koko SAK:ta koskevan tuloksen riskitaso on alle prosentin.3
  • 16.
    14 MUUTOS . LIIKE . 2. KEITÄ ME OLEMME? Suurten ikäluokkien vahva asema Jäsentutkimuksen otos on rajattu siten, että vanhimmat otoshenkilöt ovat 60- vuotiaita. Tämä valinta tehtiin jo 1980-luvulla lähinnä siksi, että yli 60-vuotaiden joukossa vaikeasti otoksesta poistettavien vapaajäsenten määrä on suuri. Siten vertailut SAK:laisen palkansaajan ja muiden palkansaajien välillä ovat hieman ongelmallisia. Ikäluokittainen tarkastelu perättäisten kyselyjen välillä on tietenkin mahdollista. Alle 35-vuotiaita SAK:ssa on yhtä paljon kuin viisi vuotta sitten, mutta 55-60- vuotiaita yhdeksän prosenttiyksikköä enemmän kuin viisi vuotta sitten. Näiden ikäryhmien väliin jäävien, ”parhaassa työiässä olevien”, osuus on vastaavasti supistunut kahdeksalla prosenttiyksiköllä. Iäkkäintä jäsenistö näyttäisi olevan julkisella sektorilla, missä 63 prosenttia on yli 44-vuotiaita. Vuoden 2005 tammikuussa otoshenkilöiden keski-ikä oli 44 vuotta. Vuodesta 1995 keski-ikä on kasvanut noin kolmella vuodella. Seuraavien kymmenen viiden vuoden aikana, kun suuret ikäluokat suurelta osin siirtyvät pois työelämästä, ikärakenne muuttuu tavalla, jonka seurauksena keski-ikä voi jopa laskea. Tämä tosin riippuu siitä, missä määrin tilalle tulee nuoria jäseniä. Jäsenistön ikärakenne, % Julkinen 13 22 35 28 alle 25 v. Yks. palvelut 5 26 24 23 22 25–34 v. 35–44 v. Teollisuus 5 21 23 28 23 45–54 v. 55–60 v. Mies 5 21 24 28 22 Nainen 4 20 22 29 26 v. 2005 4 21 23 28 24 v. 2000 5 20 27 32 15 v. 1995 7 23 28 29 12 0 20 40 60 80 100
  • 17.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 15 Peruskoulutuksena kansakoulu tai vähemmän SAK:laisten peruskoulutus on parantunut sitä mukaa kun vanhemmat ikäluokat ovat siirtyneet pois työelämästä. Silti edelleen 39 prosentilla SAK:laisista perus- koulutus lepää korkeintaan kansakoulun varassa.4 Perus- tai keskikoulu on 48 prosentilla ja ylioppilastodistus on 13 prosentilla jäsenistä. Naisista ylioppilastut- kinnon on suorittanut 18 prosenttia ja miehistä kahdeksan prosenttia. Muuten naisten ja miesten peruskoulutus on hyvin samankaltainen. Ajan vaikutus SAK:laisten peruskoulutuksessa on ollut varsin suoraviivainen. Jaksolla 1984–2005 kansakoulun tai supistetun kansakoulun käyneiden osuus on laskenut 40 prosenttiyksikköä (79 prosentista 39 prosenttiin). Vastaavasti perus- tai keskikoulun käyneiden osuus on kasvanut 31 prosenttiyksikköä (17 prosentista 48 prosenttiin) ja ylioppilastutkinnon suorittaneiden osuus yhdeksän prosenttiyksikköä (4 prosentista 13 prosenttiin). Ikäryhmittäisen tarkastelun perusteella voi ennakoida, että seuraavien viiden vuoden aikana peruskoulutusta kuvaava jakauma tulee olennaisesti muuttumaan. Yli 54-vuotiaista 83 prosentilla peruskoulutus on kansakoulu tai vähemmän. Vuoteen 2010 mennessä valtaosa heistä siirtyy pois työelämästä. Pelkästään tämä muutos laskee korkeintaan kansakoulun käyneiden osuuden 25 prosentin tasolle. SAK:laisten 55–60 v. 83 14 3 peruskoulutus, % 45–54 v. 62 29 9 Kansakoulu tai vähemmän 35–44 v. 6 76 17 Perus- tai keskikoulu Ylioppilas 25–34 v. 75 24 alle 25 v. 79 20 Mies 39 52 8 Nainen 38 43 18 v. 2005 39 48 13 v. 2000 47 42 11 v. 1995 56 35 9 v. 1990 66 28 6 v. 1984 79 17 4 0 20 40 60 80 100
  • 18.
    16 MUUTOS . LIIKE . Ammatillinen koulutus ammattikoulusta Tyypillinen SAK:lainen on hankkinut ammatillisen koulutuksensa ammattikou- lusta. Vuonna 2005 ammattikoulun suorittaneita oli 50 prosenttia SAK:laisista. Lisäksi 15 prosenttia oli käynyt vähintään neljän viikon pituisen ammattikurssin, neljä prosenttia oppisopimuskoulutuksen, yhdeksän prosenttia opiston, kaksi prosenttia ammattikorkeakoulun ja prosentti yliopiston tai korkeakoulun. Täysin vailla ammatillista koulutusta oli edelleen 16 prosenttia, eli lähes joka viides SAK: lainen. He ovat siis oppineet ammattinsa työtä tekemällä. (Tulokset liiton mukaan liitetaulukossa LT 1). Viimeisten viiden vuoden aikana ammattikoulun käyneiden osuus on kasva- nut seitsemän prosenttiyksikköä, ja ammattikurssin osuus supistunut neljä pro- senttia. Muutokset muissa koulutusmuodoissa ovat olleet vähäisiä. Ongelmallista tässä kehityksessä on se, että pitempikestoisen koulutuksen osuus on kasvanut vain vähän. Vastaavasti hyvänä voi pitää sitä, että täysin vailla ammatillista kou- lutusta olevien osuuden supistuminen on ollut selvästi ripeämpää kuin edellisten viiden vuoden aikana. Ammatillista koulutusta kuvaavan jakauman voi ennakoida olennaisesti muuttuvan seuraavien viiden vuoden aikana. Kun yli 54-vuotiaat siirtyvät suu- relta osin eläkkeelle ja tilalle tulee hyvin koulutettuja nuoria, täysin ilman amma- tillista koulutusta olevien osuus supistuu noin 10 prosenttiin.5 SAK:laisten 55–60 v. 29 28 4 29 5 4 ammatillinen koulutus, % 45–54 v. 18 20 4 44 8 3 Ei mitään Ammattikurssi 35–44 v. 10 7 4 58 15 3 2 Oppisopimus Ammattikoulu 7 3 4 66 10 6 25–34 v. Opisto Ammattikorkea 13 3 75 4 2 2 alle 25 v. Yliopisto/korkeakoulu Muu koulutus 16 15 3 55 6 2 Mies Nainen 17 14 5 43 13 4 23 v. 2005 16 15 4 50 9 2 3 v. 2000 21 19 4 43 9 22 v. 1995 23 21 4 38 9 4 v. 1990 32 23 3 31 6 3 0 20 40 60 80 100
  • 19.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 17 Kolmannes kahden palkansaajan talouksia Naimisissa tai avoliitossa vastaajista on 74 prosenttia, saman verran kuin viisi vuotta sitten. Puolisoista 65 prosenttia oli vastaushetkellä palkkatyössä. Siten noin 35 prosenttia kaikista vastaajista eli taloudessa, jossa oli parhaillaan kaksi työssä olevaa palkansaajaa. Vastaajien puolisoista seitsemän prosenttia oli yrittäjiä, yh- deksän prosenttia työttömiä tai lomautettuja, neljä prosenttia opiskelijoita ja 16 prosenttia oli kotona. Perhetilanne vaihtee jonkin verran iän mukaan. Opiskelijapuolisoiden osuus on ymmärrettävästi suuri nuorilla ja vähenee sitten nopeasti 35 ikävuoteen men- nessä. Työttömien puolisoiden osuus kasvaa hieman iän myötä, mutta kaksinker- taistuu siirryttäessä ikäryhmästä 35–54 vuotta ikäryhmään yli 54 vuotta. Samalla kotona olevien puolisoiden osuus lähes kolminkertaistuu. SAK:laisten puolisoista yrittäjiä on varsin tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Keskimääräistä enemmän yrittäjäpuolisoita on hyvin koulutettujen vastaajien joukossa. Puolisoiden alle 25 v. 60 4 6 23 7 työmarkkina-asema, % 25–34 v. 63 6 7 9 15 Palkkatyössä Yrittäjä 73 8 8 3 8 35–44 v. Työtön tai lomautettu Opiskelija 71 8 7 13 45–54 v. Kotona yli 54 v. 51 7 13 29 0 20 40 60 80 100
  • 20.
    18 MUUTOS . LIIKE . Yhtä suurta perhettä Kolme neljästä vastaajasta on naimisissa tai avoliitossa. Palkkatyössä puoliso on 65 prosentilla. Seitsemällä prosentilla puoliso on yrittäjä, yhdeksällä prosentilla työtön, neljällä prosentilla opiskelija ja 16 prosentilla puoliso on kotona. Verrat- tuna tilanteeseen viisi vuotta sitten, työttömien puolisoiden osuus on laskenut kolme prosenttiyksikköä. SAK:laiset ovat edelleenkin yhtä suurta perhettä, sillä puolet SAK:laisten puo- lisoista on itsekin jonkin SAK:n liiton jäsen: naisten puolisoista hieman yli puolet ja miesten puolisoista hieman alle puolet. STTK:hon järjestäytyneitä SAK:laisten puolisoista on yhdeksän prosenttia ja Akavaan viisi prosenttia. Joka viides alle 35-vuotias vastaaja ei tiedä puolisonsa keskusjärjestöä. Tilanteessa ei ole taphtunut suuria muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana. STTK:laisten puolisoiden osuus on hieman laskenut, mutta samalla en tiedä -vastausten määrä on selvästi lisääntynyt. Tarkkaa kuvaa muutoksesta onkin vaikea saada. Ikäryhmittäin tarkastellen näyttää kuitenkin siltä, että alle 35-vuo- tiaiden SAK:laisten keskuudessa puoliso on nykyään yleisemmin Akavasta kuin STTK:sta. Alle 18-vuotiaita kotona asuvia lapsia oli 39 prosentilla ja yli 18-vuotiaita kotona asuvia lapsia 14 prosentilla vastaajista. Molemmat prosenttiosuudet ovat laskeneet neljä prosenttiyksikköä viiden vuoden takaisesta tilanteesta. Alaikäisiä lapsia yksin huoltavien osuus on kasvanut yhdeksästä prosentista 11 prosenttiin. Puolison ammatillinen yli 54 v. 56 12 3 9 13 6 keskusjärjestö, % 35–54 v. 51 11 6 14 14 4 SAK STTK alle 35 v. 36 3 6 22 20 12 Akava on, muttei tiedä Mies 47 12 7 15 14 6 ei ole järj. ei tiedä Nainen 52 6 4 14 18 7 v. 2005 49 9 5 15 15 6 v. 2000 51 11 5 14 15 4 v. 1995 55 11 5 11 14 4 0 20 40 60 80 100
  • 21.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 19 Kaksi prosenttia maahanmuuttajia Vastaajilta kysyttiin nyt myös kansalaisuutta ja äidinkieltä. Nämä tiedot ris- tiintaulukoimalla on saatu alla esitetty asetelma, jonka mukaan noin prosentti jäsenistöstä on ulkomailla syntyneitä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Tämän verran SAK:ssa voi tämän tutkimuksen mukaan sanoa olevan ul- komaalaistaustaisia ihmisiä, maahanmuuttajia. Osuus on pari prosenttiyksikköä pienempi kuin maassa keskimäärin.6 Syntyperäisiä suomen kansalaisia, joiden äidinkieli on suomi, on jäsenistöstä 93 prosenttia. Suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi on noin viisi prosenttia. Lisäksi 0,9 prosenttia jäsenistä on syntynyt ulkomailla, mutta heidän äidinkie- lensä on joko suomi tai ruotsi. Heitä ei voi siten kiistatta laskea ulkomaalaisiksi maahanmuuttajiksi. Jäljelle jäävää prosenttia jäsenistä, jotka ovat syntyneet ulkomailla ja joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voi pitää ulkomaalaisena maa- hanmuuttajana. Prosentti jäsenistöstä on noin 9 000 ihmistä. Jos tämän päälle lasketaan vielä ne 3 000, jotka ovat syntyneet ulkomailla, ja joiden äidinkieli on ruotsi, saadaan maahanmuuttajien kokonaismääräksi noin 12 000 jäsentä. Jäsentutkimuksesta saatu SAK:laisten maahanmuuttajajäsenten osuus on kui- tenkin vain suuntaa-antava. On todennäköistä, että kysymyslomakkeen saaneista maahanmuuttajajäsenistä osa on jättänyt vastaamatta kielivaikeuksien takia. Jäsenet synnyinmaan ja 100 93,1 % äidinkielen mukaan, % 80 60 40 20 1% 0,4 % 0,5 % 0,1 % 4,8 % 0 Syntynyt Syntynyt Syntynyt Syntynyt Syntynyt Syntynyt muualla ja muualla ja muualla ja Suomessa Suomessa Suomessa äidinkieli äidinkieli äidinkieli ja äidinkieli ja äidinkieli ja äidinkieli jokin muu ruotsi suomi jokin muu ruotsi suomi
  • 22.
    20 MUUTOS . LIIKE . Ruotsinkielisten toiveita Ruotsinkieliset ovat edellä esitetyllä tavalla SAK:n suurin ei-suomenkielinen ryh- mittymä. Heidän asemansa on periaatteessa turvattu asetuksella kaksikielisestä maasta, jossa kaikkia palveluja tulee saada myös ruotsin kielellä. Esimerkkinä oman kielen merkityksestä edunvalvonnassa on seuraavassa kuvattu joitakin ruotsinkielisten jäsenten toiveita. Valtaosa ruotsia äidinkielenään puhuvista SAK:laisista ymmärtää, puhuu ja lukee suomea vähintään välttävästi. Vain 5–10 prosenttia ruotsinkielisistä ei ymmärrä, puhu tai edes lue suomea. Kirjoittaminen on hankalin asia: peräti 31 prosenttia ruotsinkielisistä ilmoittaa, ettei lainkaan kirjoita suomen kielellä. Tämä selittänee myös alla olevia tietoja, joiden mukaan 92 prosenttia ruotsin- kielisistä haluaa kaiken ay-materiaalin ruotsinkielisenä. Osittain suhtautuminen on periaatteellista, sillä 41 prosentille asialla ei ole merkitystä ”omalta osalta”. Ruotsinkielisistä vastaajista 40 prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, että jos mate- riaalia ei voi lähettää ruotsiksi, sitä ei sitä tarvitse lähettää lainkaan. Oletettavasti muilla kieliryhmillä on samansuuntaisia toiveita. Ruotsinkielisten 100 92 suhtautuminen eräisiin väittämiin, % 80 Väitteen kanssa 63 63 57 58 samaa tai eri mieltä. 60 40 41 Eri mieltä 40 36 35 Samaa mieltä 20 6 0 A B C D E A Koska on työlästä kääntää kyselylomake, voin vastata myös suomenkieliseen. B Jos materiaalia ei voi lähettää ruotsiksi, ei sitä tarvitse lainkaan lähettää. C Jos materiaalin voi saada ruotsiksi on lisäksi hyvä käyttää suomea. D Omalta osaltani kielellä ei ole suurempaa merkitystä. E Ruotsinkielisten täytyy saada kaikki materiaali ruotsiksi.
  • 23.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 21 Vapaa-ajan merkitys on kasvanut SAK:laisille tärkeät asiat ovat viimeisten viiden vuoden aikana muuttuneet. Ko- tielämä, harrastukset ja vapaa-aika ovat lisänneet merkitystään työn kustannuk- sella. Seitsemän kymmenestä pitää kotielämää erittäin tärkeänä asiana omassa elämässään. Kotielämän arvostus nousee aina ikäryhmään 45–54 vuotta, jonka jälkeen sen arvostus laskee. Toiseksi tärkein asia on jokin harrastus vapaa-aikana. Erittäin tärkeänä sitä pi- tää kaksi kolmesta jäsenestä. Vapaa-ajan harrastuksen arvostus on kaksihuippui- nen siten, että se on suurta nuorilla alle 35-vuotiailla ja taas 44–54-vuotiailla. Kolmantena tulee työ, jota erittäin tärkeänä pitää 40 prosenttia vastaajista. Työn arvostus kasvaa aina ikäryhmään 44–54 vuotta, mutta sen jälkeen se laskee. Työ on naisille tärkeämpää kuin miehille. Peräti 53 prosenttia naisista ja 43 pro- senttia miehistä pitää työtä erittäin tärkeänä asiana elämässään. Oma vapaa-aika kodin ulkopuolella on selvästi vähemmän tärkeä kuin edellä mainitut asiat, mutta erittäin tärkeänä sitä pitää 29 prosenttia vastaajista. Kodin ulkopuolisen vapaa-ajan arvostus laskee ikääntymisen myötä eikä tässä ole su- kupuolten välillä eroja. Erittäin tärkeät yli 54 v. 62 23 70 44 asiat elämässä, % 45–54 v. 67 27 75 47 Jokin harrastus Oma vapaa-aika 35–44 v. 63 29 75 36 Kotielämä Työ 25–34 v. 67 33 74 33 alle 25 v. 82 49 64 32 Mies 65 28 65 38 Nainen 67 29 83 45 v. 2005 66 29 73 40 v. 2000 62 26 71 48 v. 1995 63 28 72 54 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240
  • 24.
    22 MUUTOS . LIIKE . 3. JÄSENYYDEN KIINNIKKEET JA TOIMINTAAN OSALLISTUMINEN Samaistumiskohde on työväenluokka Kun vastaajilta kysyttiin, mihin luokkaan he samaistuvat, jaksolla 1984–1990 ”ei mikään luokka” oli hienoisessa nousussa. Jaksolla 1990–2000 tämä kehitys kuitenkin katkesi, ja nyt 62 prosenttia jäsenistöstä samaistuu työväenluokkaan, 16 prosenttia keskiluokkaan, 13 prosenttia ei mihinkään luokkaan ja yhdeksän prosenttia vastaajista ei osaa sanoa. Luokkasamaistumisessa on jonkin verran eroja sukupuolen mukaan. Naiset samaistuvat hieman miehiä useammin keskiluokkaan eivätkä he ota luokka- asemaansa yhtä selvästi kantaa kuin miehet. Myös nuoret samaistuvat työväen- luokkaan iäkkäämpiä vastaajia harvemmin. Ero kaventunee iän myötä, sillä alle 25-vuotiaista 19 prosenttia ei vielä osaa lausua asiasta varmaa kantaansa. Koulutuksella on jonkin verran merkitystä luokkasamaistumisessa. Mitä pa- rempi vastaajan ammatillinen peruskoulutus on, sitä harvemmin hän samaistuu työväenluokkaan, ja vastaavasti sitä useammin hän samaistuu keskiluokkaan tai ei mihinkään luokkaan. Esimerkiksi vähintään opistotason tutkinnon suoritta- neista kolmannes samaistuu työväenluokkaan ja kolmannes keskiluokkaan. Luokkasamaistuminen, % miehet 66 14 12 7 Työväenluokka naiset 56 19 14 11 Keskiluokka Yläluokka 55–60 v. 68 15 11 7 Ei mikään luokka Ei osaa sanoa alle 25 v. 50 17 14 19 v. 2005 62 16 13 9 v. 2000 61 16 15 8 v. 1990 60 13 19 8 v. 1984 69 8 15 8 0 20 40 60 80 100
  • 25.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 23 Sukupolven mittaisia jäsenyyksiä Vuonna 2000 peräti 45 prosenttia jäsenistä oli ollut liiton jäsen yli 20 vuotta. Pi- simpiä jäsenyydet ovat teollisuudessa ja lyhimpiä yksityisillä palvelualoilla, mutta erot eri toimialojen välillä eivät ole suuria. SAK:laisten jäsenyyden pituus kasvoi erityisesti vuosina 1984–1995. Tämän jälkeenkin jäsenyysaika on kasvanut mutta aiempaa hitaammin. Muutos seuraa suoraan jäsenistön ikääntymisestä, sillä vastaavalla ajanjaksolla jäsenten keski-ikä on noussut 39 vuodesta 43 vuoteen. Näin pitääkin olla, sillä jär- jestäytymisasteessa ei tarkasteluajanjakson aikana ole tapahtunut oleellisia muu- toksia. Miehet tosin ovat kuuluneet ammattiliittoon hieman naisia kauemmin, vaikka miesten ja naisten keski-iät ovat likimain samat. Tämä pieni ero johtunee siitä, että naisten työuraa liittyy yleensä enemmän mm. perheen perustamiseen liittyviä katkoksia kuin miehillä. Jatkossa liittojäsenyyden keskipituuden voi ennakoida lyhenevän, kun van- himmat ihmiset, joille erittäin pitkä liittojäsenyys on tyypillistä, siirtyvät pois työvoimasta. Kun tilalle tulee nuoria ja erittäin pitkäkestoiset työsuhteet vähene- vät, keskimääräisen jäsenyydenkin pituus tulee laskemaan. Kuinka kauan kuulunut Julkinen 7 10 30 52 ammattiliittoon, % Yks. palvelut 15 15 27 41 alle vuoden 1–5 vuotta Teollisuus 10 13 25 51 6–10 vuotta 11–20 vuotta 12 15 24 47 Mies yli 20 vuotta Nainen 13 13 28 43 v. 2005 13 14 26 45 v. 2000 3 13 15 29 40 v. 1995 3 16 18 29 34 v. 1984 6 25 26 32 11 0 20 40 60 80 100
  • 26.
    24 MUUTOS . LIIKE . Liiton jäseneksi hakeudutaan Tyypillisiä ammattiliittoon liittymisen tapoja on ollut kaksi: liiton jäseneksi on joko hakeuduttu oma-aloitteisesti tai joku, esimerkiksi luottamusmies, on eh- dottanut jäsenyyttä. Tällä tavoin liittoon on ensimmäistä kertaa liittynyt noin 70 prosenttia jäsenistä. Oma-aloitteinen liittoon hakeutuminen korostuu yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla. Vastaavasti luottamusmiehen ohjaava toimin- ta korostuu teollisuudessa. Viimeisten viiden vuoden aikana oma-aloitteinen liittoon hakeutuminen on vähentynyt kuudella prosenttiyksiköllä. Vastaavasti oppilasjäsenyyden ja perheen tai ystävien kannustuksen merkitys väylänä jäsenyyteen on lisääntynyt erityisesti pitempikestoisen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Liittymistavat vaihtelevat myös jäsenyyden keston mukaan. Uusille jäsenille ovat olleet tärkeitä perheen ja ystävien kannustus sekä liiton oppilasjäsenyys. Yli 20 vuotta jäsenenä olleet ovat tulleet liittoon tyypillisesti luottamusmiehen esityksestä. Luottamusmiehen merkitys korostuu miehillä, kun taas naisten ratkaisuihin ovat miehiä useammin vaikuttaneet työtovereiden maininnat ja muut yhteisölli- set kanavat, kuten perhe ja oppilasjäsenyys. Miten tuli liittyneeksi Yli 20 v. 34 15 43 3 ammattiliittoon ensimmäisen kerran, 11–20 v. 39 16 29 4 5 6 merkittävin tekijä, % 6–10 v. 38 16 21 6 9 9 Hakeuduin oma-aloitteisesti Työtoveri mainitsi asiasta 38 15 21 5 9 10 1–5 v. Luottamusmies/ay-hlö esitti Työnantaja ehdotti liittymistä Alle v. 36 24 13 5 5 14 4 Olin liiton oppilasjäsen aiemmin v. 2005 36 16 33 3 5 6 Perheeni/ystäväni kannustivat liittymään v. 2000 40 16 32 3 3 5 Muu tapa 0 20 40 60 80 100
  • 27.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 25 Työttömyysturvan ja etujen vuoksi Syitä ammattiliittoon kuulumiselle on kysytty vuodesta 1984 lähtien. Vuosien varrella vaihtoehdot ovat hieman täsmentyneet, mutta tärkeimmiksi koetut syyt ovat koko ajan olleet vastausvaihtoehtoina. Niitä vertailemalla voi todeta, että tärkeimmät syyt ammattiliittoon kuulumiselle ovat tarkasteluajanjakson aikana muuttuneet varsin vähän. Ne ovat koko ajan olleet ammattiliiton jäsenyyteen liittyvä työttömyysturva ja tarve ajaa tehokkaasti palkka- ja työsuhde-etuja. Vuo- desta 1984, josta lähtien jäsentutkimuksia on tehty, 70–80 prosenttia vastaajista on rankannut nämä tärkeimmiksi syiksi liittoon kuulumiselle. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 2). Vuoden 2005 kyselyssä tärkeimmäksi ammattiliittoon kuulumisen syyksi ilmoitettiin työttömyysturva, ja lähes samoin numeroin kuin viisi vuotta ai- emmin. Jäsenistä 41 prosenttia piti sitä tärkeimpänä syynä. Etujen ajamista piti tärkeimpänä syynä 38 prosenttia vastaajista. Ajatus siitä, että kuka tahansa meistä voi jäädä työttömäksi, ei siis näytä viimeisen viiden vuoden aikana heikenneen. Ajatus siitä, että liittoa tarvitaan etujen ajamiseen, ei myöskään ole heikentynyt. Erilaiset sosiaaliset tai muut pakot jäsenyyden syynä eivät ole lisääntyneert vuodesta 1995, josta lähtien asiasta on kysytty täsmälleen samalla tavalla. Tarve osallistua työpaikan työolojen kehittämiseen tai ay-liikkeen tavoitteet yhteis- kuntapolitiikan puolella eivät myöskään ole kasvattaneet merkitystään liitty- missyynä. Tärkein syy ammatti- Julk. palvelut 35 41 15 4 4 liittoon kuulumiselle, % Yks. palv. 37 41 15 3 3 Tehokkaasti puolustaa/ ja liikenne ajaa palkansaajien etua Varmistaa Teollisuus 40 41 10 4 3 työttömyysturvani Antaa turvallisuutta Mies 42 38 10 4 4 elämään Tukea ay-liikkeen Nainen 32 45 17 3 3 tavoitteita yhteiskunnassa Työtoverinikin kuuluvat liittoon v. 2005 38 41 13 3 3 Olla ammattiliiton jäsen tullakseen hyväksytyksi v. 2000 38 40 13 3 4 Osallistua työpaikan olojen kehittämiseen v. 1995 41 39 11 4 3 0 20 40 60 80 100
  • 28.
    26 MUUTOS . LIIKE . Joka neljännellä on kokemusta luottamustehtävistä Vastaushetkellä luottamustehtävissä olleiden osuus on supistunut puolella pro- senttiyksiköllä 7,8 prosenttiin. Tämän lisäksi noin 24 prosenttia jäsenistöstä on aiemmin toiminut jossakin luottamustehtävässä. Vastaushetkellä luottamus- tehtävässä olleiden keski-ikä oli 46 vuotta, mikä on kaksi vuotta yli jäsenistön keski-iän. Jäsenistä 1,2 prosenttia oli vastaushetkellä pääluottamusmiehenä, 1,7 pro- senttia muuna luottamusmiehenä, 2,3 prosenttia työsuojeluvaltuutettuna ja 4,1 prosenttia jossakin muussa luottamustehtävässä esimerkiksi ammattiosastossa, paikallisjärjestössä tai hallintoneuvostossa. Vuoteen 2000 verrattuna osuudet ovat laskeneet yllättävän vähän, kun ottaa huomioon, miten suuri määrä ikääntyneitä ”veteraaneja” on siirtynyt eläkkeelle. Työsuojeluvaltuutettujen osuus – mukaan lukien työsuojeluasiamiehet – on kuitenkin hieman supistunut. Miehet ovat luottamustehtävissä selvästi yliedustettuna. Kun naisista luotta- mustehtäviä oli viidellä prosentilla, miehistä luottamustehtäviä oli 10 prosentilla. Ero on miesten eduksi kaikissa kysytyissä luottamustehtävissä, pääluottamus- miehistä työsuojeluvaltuutettuihin. Lisäksi ero miesten eduksi näyttää vuodesta 2000 kasvaneen kolmella prosenttiyksiköllä. Nyt kaikista luottamushenkilöistä 69 prosenttia on miehiä. Luottamustehtäviä 10 a) (ml. yhdyshenkilöt, 0,8 %) vastaushetkellä, % 8,3 b) (ml. työsuojeluasiamiehet, 0,7 %) 7,8 8 2005 6 a) 4,9 2000 4,1 4 b) 2,6 2,3 2 1,7 1,6 1,2 1,2 0 Yhteensä Muu luotta- Työsuojelu- Muu luotta- Pääluotta- mustehtävä valtuutettu musmies musmies
  • 29.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 27 Viidennes osallistunut ay-liikkeen järjestämään koulutukseen Ay-liikkeen opistoissa ay-koulutusta on viimeisten kahden vuoden aikana hank- kinut kolme prosenttia ja muualla neljä prosenttia jäsenistöstä. Kun päällekkäi- nen koulutus poistetaan, viimeisten kahden vuoden aikana ay-koulutusta on hankkinut viisi prosenttia vastaajista. Siten ay-koulutus näyttää olevan lähes yhtä kattavaa kuin vuoden 2000 mittauksessa. Luvut kasvavat moninkertaisiksi, kun huomioon otetaan myös aiemmin han- kittu koulutus. Viimeisen kahden vuoden aikana tai aiemmin on ay-liikkeen jär- jestämään koulutukseen osallistunut kaikkiaan 21 prosenttia jäsenistöstä. Heistä noin 40 prosenttia on osallistunut sekä ay-opistoissa että muualla järjestettyyn ay-koulutukseen.7 Viimeisen kahden vuoden aikana miehet ja naiset ovat osallistuneet yhtä ak- tiivisesti ay-koulutukseen. Osallistumisaktiivisuus näyttäisi lisääntyvän iän myötä aina ikäryhmään 44–54 vuotta asti, ja laskevan sitten hieman. Alle 34-vuotiaista on viimeisen kahden vuden aikana osallistunut neljä prosenttia ja 45–54-vuoti- aista kuusi prosenttia. Muita ahkerammin ay-koulutukseen ovat osallistuneet ammatillisen perustut- kinnon tai oppisopimuskoulutuksen suorittaneet. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 3). Ay-koulutukseen v. 2005 5 16 osallistuminen, % A v. 2000 5 16 On osallistunut 2 viime vuoden aikana On osallistunut v. 1995 5 16 aiemmin v. 2005 4 12 A Yhteensä B Muualla järjestetty ay-koulutus B v. 2000 4 11 C Ay-liikkeen opistossa järjestetty koulutus v. 1995 4 12 v. 2005 3 11 C v. 2000 3 10 v. 1995 2 10 0 6 12 18 24
  • 30.
    28 MUUTOS . LIIKE . Joka neljäs osallistunut ammattiosaston kokouksiin Myös ay-toimintaan osallistumista selvittävät luvut ovat hyvin lähellä edellisessä mittauksessa vuonna 2000 saatuja lukuja. Viimeisen 12 kuukauden aikana 24 pro- senttia on osallistunut vähintään kerran ay-liikkeen virkistystilaisuuksiin, 22 pro- senttia ammattiosaston kokouksiin ja 16 prosenttia ay-liikkeen tiedotustilaisuuk- siin. Johonkin edellä mainituista kolmesta on osallistunut joka kolmas jäsen.1 Suurimmat erot osallistumisessa löytyvät ikäryhmien väliltä. Alle 35-vuoti- aista johonkin edellä mainituista tilaisuuksista oli vuoden aikana osallistunut joka neljäs, 35–44-vuotiaista joka kolmas ja yli 44-vuotiaista yli 40 prosenttia. Tulosten mukaan osallistumismuotojen suosio näyttäisi kuitenkin kasvavan ta- saisesti ikääntymisen myötä. Yli 54-vuotiaiden joukossa tosin virkistystoimintaan osallistuminen lisääntyy muita osallistumismuotoja nopeammin. Julkisella sektorilla ay-toiminta on selvästi kattavampaa kuin muilla sektoreil- la. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna ainoaksi eroksi jää se, että ammattiosaston, työhuonekunnan, työpaikka-osaston tai vastaavan kokouksiin miehet osallistuvat naisia useammin. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 4) Ay-toimintaan yli 54 v. 27 22 31 osallistuminen, % Vähintään kerran viimeksi 45–54 v. 27 19 27 kuluneen 12 kk:n aikana 35–44 v. 21 13 22 Ammattiosaston, työhuonekunnan, työpaikkaosaston tai 25–34 v. 14 9 16 vastaavan kokouksiin Ay-liikkeen järjestämiin alle 25 v. 9 6 12 tiedotus-, luento- ja keskustelutilaisuuksiin Julkinen 26 21 30 Ay-liikkeen järjestämiin virkistystilaisuuksiin Yksityiset palvelut 17 13 16 Teollisuus 23 14 25 Miehet 25 16 23 Naiset 18 15 24 v. 2005 22 16 24 v. 2000 23 16 24 v. 1995 26 18 23 0 20 40 60 80 1 Karkea arvio, sillä tähän kysymykseen oli vastattu puutteellisesti.
  • 31.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 29 Tiedonsaanti motivoi osallistumaan Ay-toimintaan osallistumisen tärkein syy on tarve tietää paremmin työnteki- jöiden oikeuksista. Näin kokee puolet jäsenistöstä. Tulos oli samansuuntainen myös edellisissä mittauksissa vuonna 1995 ja 2000, mutta ei vielä 1984, jolloin asiaa kysyttiin ensimmäisen kerran. Toimintaan osallistumismotiivit ovat siis muuttuneet oikeuksien peräämisen suuntaan. Samaan aikaan yhteistoiminnan merkitys on vähentynyt. Erityisen selvästi se on vähentynyt kuluneen viiden vuoden aikana. Nyt vajaa viidennes kokee tärkeimmäksi osallistumisen syyksi sen, että yhteistoiminnalla saa tuloksia. Vas- taavasti vajaa viidennes osallistuu vaikuttaakseen yhteisiin etuihin. Ikäryhmien osallistumismotiivit poikkeavat jonkin verran toisistaan. Nuo- remmat painottavat muita enemmän tarvetta tietää paremmin työntekijöiden oikeuksista, työtovereiden kehotusta ja mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin. Vanhemmat painottavat enemmän yhteistoimintaa eli sitä, että tuloksia saavute- taan vain yhteistoiminnalla. Naiset painottavat tarvetta tietää paremmin omista oikeuksistaan, miehet yhteistoiminnalla saatavia tuloksia. Ay-toimintaan osallis- tumisen tärkein syy, % yli 54 v. 3 48 17 22 5 alle 25 v. 10 7 57 13 10 3 Työtovereiden kehotuksesta Mahdollisuus tutustua Mies 4 4 44 20 21 3 4 uusiin ihmisiin Tietää paremmin Nainen 4 4 59 15 13 22 työntekijöiden oikeuksista Vaikuttaa omien/työtove- reiden etujen ajamiseen v. 2005 4 4 51 18 18 3 3 Tuloksia saavutetaan vain yhteistoiminnalla v. 2000 3 3 48 18 22 33 Ay-toiminta osa yhteis- kunnallista vaikuttamista v. 1995 4 3 47 18 22 33 Muu syy v. 1984 10 5 27 25 28 5 2 0 20 40 60 80 100
  • 32.
    30 MUUTOS . LIIKE . Yhteisöllisyydestä ammattiosaston tehtävä Ammattiosaston asema nähdään nyt lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Kolme neljäsosaa jäsenistöstä on sitä mieltä, että ammattiosaston yksi keskeisin tehtävä on yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnan järjestäminen. Lähes yhtä suuri yksimielisyys vallitsee siitä, että ammattiosaston kokoukset ovat jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, jossa he evästävät luottamushenkilöitä. Tätä varsin suurta yksituumaisuutta kuitenkin varjostaa se, että 28 prosent- tia jäsenistöstä ei anna ammattiosastoille kovin suurta merkitystä työpaikan asioiden hoidossa, koska asiat hoidetaan ilman ammattiosastoja. Lisäksi 22 prosenttia jäsenistöstä on sitä mieltä, ettei ammattiosastoa välttämättä tarvita, sillä tehokkaaseen etujen valvomiseen riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Mitä iäkkäämpi jäsen, sitä tärkeämpänä hän näkee ammattiosaston toimin- nan tarjoamat mahdollisuudet sekä yhteenkuuluvuutta lisäävänä tekijänä että keskustelufoorumina. Sen sijaan kaksi muuta esitettyä väittämää eivät näytä korreloivan iän kanssa. Luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun ammat- tiosastoa korvaavana järjestelynä luotetaan yhtä vankasti kaikissa ikäryhmissä. Myös näkemys, ettei ammattiosastoa tarvita koska asiat hoidetaan työpaikoilla, on iästä riippumaton. Samaa mieltä ammatti- Yli 54 v. 79 80 25 23 osaston tehtävistä, % Täysin tai jokseenkin samaa mieltä 35–54 v. 73 70 29 22 Yksi keskeinen tehtävä on 66 59 28 23 alle 35 v. jäsenten yhteenkuulu- vuutta lisäävän toiminnan järjestäminen Julkinen 74 74 25 21 Kokoukset jäsenille tärkeä keskustelufoorumi, Yks. palvelut 70 67 27 22 jossa he evästävät luottamushenkilöitä Teollisuus 74 69 29 23 Ei suurtakaan merkitystä, koska asiat hoidetaan pääasiassa työpaikoilla Miehet 72 69 29 23 Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää luotta- Naiset 74 70 26 22 musmies ja työsuojelu- valtuutettu v. 2005 73 69 28 22 v. 2000 70 67 28 21 v. 1995 76 74 27 22 0 35 70 105 140 175 210
  • 33.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 31 Ay-liikkeen näkyvyys ja toimivuus työpaikoilla parantunut Ay-liike näkyy ja toimii vähintään jossain määrin noin 60 prosentilla työpaikoista. Lopuilla 40 prosentilla työpaikoista ay-liike ei joko ole esiintynyt lainkaan tai sitten vastaaja ei osannut sanoa. Kun tarkastelu rajataan työpaikkoihin, joilla on luottamusmies, näkyvien ja toimivien työpaikkojen määrä kasvaa 10–20 prosent- tiyksiköllä tarkasteltavasta asiasta riippuen. Selvästi eniten näkyvyyttä on saanut ay-liikkeen tiedottaminen, joka 67 prosentin mielestä on ollut vähintään jossain määrin näkyvää. Toiseksi eniten näkyvyyttä on saanut työolojen parantaminen. Sen on huomannut 61 prosenttia vastaajista. Vastaavasti vähiten näkyvyyttä ja toimivuutta on ollut jäsenhankin- nalla. Sen on havainnut vain joka toinen jäsen. Kun tuloksia verrataan tilanteeseen viisi vuotta sitten, ay-liikkeen näkyvyy- dessä ja toimivuudessa työpaikoilla on tapahtunut myönteistä kehitystä. Ei kovin suurta, mutta kattavasti kaikissa kysytyissä asioissa. Eniten on menty eteenpäin työolojen parantamisessa, sosiaalietujen ajamisessa ja työaika-asioissa. Poikkeuksen muodostavat palkkaus- ja työvoima-asiat. Niissä ay-liikkeen nä- kyvyys ja toimivuus työpaikoilla on heikentynyt. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 5) Näkyykö ay-liike mielestäsi 80 työpaikallasi, % 67 66 61 60 60 Näkyy paljon tai jossain määrin. 58 59 57 57 56 60 55 56 52 50 2005 40 2000 20 0 ay-tie- jäsen- työ- työ- työ- sos.etu- palk- dottami- hankin- voima olojen aika jen ajami- kaus- sessa nassa -asioissa parant. -asioissa sessa asioissa
  • 34.
    32 MUUTOS . LIIKE . 4. LIITTO, SAK JA YHTEISKUNTA Liitot onnistuneet parhaiten kassapalveluissa, työaika-asioissa ja työsuojelussa Yli 60 prosenttia jäsenistöstä on sitä mieltä, että liitot ovat onnistuneet hyvin työaikaan liittyvissä tavoitteissa ja työsuojelun parantamisessa. Lisäksi liki puolet on sitä mieltä että liitot ovat onnistuneet hyvin myös palkkaehtojen parantami- sessa. Muissa kysytyissä asioissa liiton onnistumisprosentti on 30–40 prosentin tasolla. Kun tuloksia vertaa vuoteen 2000, useimmissa kysytyissä asioissa onnistumis- prosentit ovat hieman kasvaneet. Selvää parannusta on raportoitavissa taistelussa epätyypillisiä työsuhteita vastaan, työsuojelussa ja työaika-asioissa. Ainoa asia, jossa liittojen onnistumisprosentti on hieman laskenut on osallistumismahdolli- suuksien lisääminen oman työn suunnittelussa. Miehet ovat kauttaaltaan antaneet jonkin verran parempia onnistumispro- sentteja kuin naiset. Naiset taas miehiä useammin eivät ole ottaneet lainkaan kan- taa. Palkkaehtojen parantamisessa 35–44-vuotiaat ja julkisella sektorilla työtä te- kevät ovat selvästi muita tyytymättömämpiä. Vastaavasti yksityisillä palvelualoilla on keskimääräistä suurempaa tyytymättömyyttä työaika-asioiden hoitoon. Liiton onnistuminen 80 72 erittäin tai melko hyvin, % 70 66 67 67 63 65 60 61 58 60 48 49 2005 50 47 42 2000 37 39 37 38 40 36 35 35 35 35 37 33 31 31 1995 30 20 10 0 A B C D E F G H I J A Yhteistoimitamahdollisuuksien kehittäminen (uusi) B Työympäristön parantaminen (uusi) C Työpaikkatason neuvottelu- ja toimintaoikeuksien D Työntekijän osall. mahd. lis. työn kehittämisessä E Työsuojelun parantaminen F Taistelu osa-aikastamista ja määräaikastamista vastaan G Työllisyyden turvaaminen H Työttömyyskassapalveluista huolehtiminen I Työaikaan liittyvät tavoitteet J Palkkaehtojen parantaminen
  • 35.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 33 Tärkein tehtävä on taistella työttömyyttä vastaan SAK:laisen ay-liikkeen tärkein tehtävä on edelleen taistelu työttömyyttä vastaan. Toisena tulee työttömyysturvan puolustaminen. Muita tärkeinä pidettyjä teh- täviä ovat taistelu osa- ja määräaikaistamista vastaan, suuri- ja pienituloisten palkkaerojen tasoittaminen sekä eläke-etujen ja sosiaaliturvan puolustaminen. Hännänhuipuksi tässä vertailussa jäävät osallistumismahdollisuudet oman työn suunnittelussa ja työn sisällön kehittäminen. Työttömyyden vastaisen toiminnan ja työttömyysturvan puolustamisen merkitys on viimeisen viiden vuoden aikana hieman noussut. Vastaavasti pal- kansaajien verotuksen pitäminen kohtuullisella tasolla ei ole enää niin tärkeä asia kuin viisi vuotta sitten. Tämä ei ole yllättävää, onhan verotusta kevennetty reippaasti viime vuosina. Myös eläke-etujen ja sosiaaliturvan puolustaminen sekä lapsiperheiden toimeentulon ja palveluiden puolustaminen on menettänyt jonkin verran tärkeyttään. Miehet korostavat sitä, että jäsenille mahdollistetaan mahdollisimman kor- kea palkka ja naiset sitä, että sukupuolten välisiä tuloeroja tasoitetaan. Nuorille työttömyysturvan puolustaminen ei ole yhtä tärkeää kuin vanhemmille. Maa- hanmuuttajilla, joiden toiveita kartoitettiin nyt ensimmäistä kertaa, oli kaksi tavoitetta ylitse muiden: varmistaa korkea palkka jäsenille ja parantaa koulutus- mahdollisuuksia. Myös työn sisällön kehittäminen nähtiin paljon tärkeämmäksi asiaksi kuin Suomen kansalaiset näkivät. SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimmät* tehtävät, % 1995– 2000– Tehtävät tärkeysjärjestyksessä 1995 2000 2005 2000 2005 Muutos Muutos 1 Taistella työttömyyttä vastaan 23 20 21 -3 1 2 Puolustaa työttömyysturvaa 16 13 15 -3 2 3 Taistella osa- ja määräaikaistamista vastaan 6 8 9 2 1 4 Tasoittaa suuri-/pienituloisten palkkaeroja 9 9 9 0 0 5 Puolustaa eläke-etuja ja sosiaaliturvaa 8 10 8 2 2 6 Varmistaa korkea palkka jäsenille 6 6 7 1 1 7 Palkansaajien verotus kohtuullisella tasolla 10 10 7 0 -3 8 Parantaa työympäristöä, -oloja ja -suojelua 3 4 6 1 1 9 Tasoittaa naisten/miesten palkkaeroja 5 5 5 0 0 10 Puolustaa lapsiperheiden toimeentuloa ja palveluita 7 6 5 -1 0 11 Puolustaa kunnan ja valtion palveluita 2 2 2 0 0 12 Lyhentää työaikaa 1 2 2 1 0 13 Parantaa koulutusmahdollisuuksia 2 2 2 0 0 14 Kehittää työn sisältöä mielenkiintoisemmaksi. 1 1 1 0 0 15 Lisätä osallistumismahdollisuuksia työn suunnittelussa 1 1 1 0 0 YHTEENSÄ 100 100 100 0 0 * Painotettu keskiarvo kolmesta tärkeimmästä
  • 36.
    34 MUUTOS . LIIKE . Työttömyyskassapalvelut tärkein jäsenpalvelu Vastaajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä jäsenpalvelujen kehittämiskoh- detta. Kun nämä lasketaan yhteen, tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousevat työttömyyskassapalvelut, kuten oli myös vuonna 2000. Sen tärkeys on näinkin suoritetussa vertailussa selvästi muiden asioiden yläpuolella. Toiseksi tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi nousee liiton neuvonta- ja asian- tuntijapalvelut, mutta likimain yhtä tärkeäksi asiaksi koetaan ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus sekä vakuutusturva. Viidenneksi tärkein on oikeus- aputoiminta. Vakuutusturvan tärkeys on laskenut hieman vuoden 2000 tasosta, ja saavuttanut vuoden 1995 tason. Oikeusaputoiminnan tärkeys on sen sijaan kasvanut. Muut muutokset ovat varsin pieniä. Yleissivistävä koulutus, esimerkiksi kielet, ATK, sosiaalipolitiikka ja elämän- hallinta sekä liiton lehti ja ay-koulutus, muodostavat jäsenten mielestä ”keski- raskaan” kehittämistoiminnan lohkon. Liiton lehti on tosin menettänyt hieman merkitystään vuoden 1995 jälkeen. Lomatoiminta ja erilaiset jäsenistölle suun- natut tapahtumat saavat vähiten kannatusta, mutta niitäkin pitää neljä prosenttia vastaajista yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista. Nuoremmat korostavat ammatillisen jatkokoulutuksen sekä yleissivistävän koulutuksen merkitystä. Ikääntyneemmät puolestaan korostavat liiton lehden, ammattiyhdistyskoulutuksen ja erilaisten jäsenistölle suunnattujen tapahtumien (retkeilypäivät, teatteriretket jne.) merkitystä. Miehet painottavat naisia enem- män ay-koulutuksen, oikeusaputoiminnan ja erilaisten ostoetujen merkitystä. Naiset puolestaan korostavat liiton lehden sekä liiton neuvonta- ja asiantunti- japalveluiden merkitystä. Maahanmuuttajat painottavat oikeusaputoimintaa ja yleissivistävää koulutusta. Tärkeimmät* jäsenpalvelut vuosina 1995, 2000 ja 2005, % 1995– 2000– Jäsenpalvelut tärkeysjärjestyksessä 1995 2000 2005 2000 2005 Muutos Muutos 1 Työttömyyskassapalvelut 21 20 21 -1 1 2 Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut 12 12 13 0 1 3 Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus 13 11 11 -2 0 4 Vakuutusturva 10 12 10 2 -2 5 Oikeusaputoiminta 7 7 9 0 2 6 Yleissivistävä koulutus 7 7 7 0 0 7 Liiton lehti 8 7 6 -1 -1 8 Liiton aluetoimistopalvelut 5 5 5 0 0 9 Ammattiyhdistyskoulutus 5 4 5 -1 1 10 Erilaiset ostoedut 4 5 5 1 0 11 Lomatoiminta 5 5 4 0 -1 12 Erilaiset jäsenistölle suunnatut tapahtumat 4 4 4 0 0 YHTEENSÄ 100 100 100 0 0 * Painotettu keskiarvo kolmesta tärkeimmästä
  • 37.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 35 Puolueiden kannatuksessa pieniä muutoksia Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit. Tähän kysymyk- seen selvän vastauksen antoi 59 prosenttia otoshenkilöistä. Vasemmistopuolueita olisi äänestänyt 37 prosenttia, Suomen Keskustaa yhdeksän prosenttia, Vihreää liittoa neljä prosenttia ja muita puolueita noin yhdeksän prosenttia jäsenistöstä. Luvut eivät kerro puolueiden kannatuksesta vaaliuurnilla, sillä 41 prosent- tia vastanneista ei ilmaissut poliittista kantaansa, eivätkä kantansa salanneet välttämättä jakaudu tasaisesti eri puolueisiin. Mutta kantaa ottaneista noin 63 prosenttia liputtaa vasemmistopuolueiden puolesta.2 Vuoteen 2000 verrattuna Suomen Sosialidemokraattisen puolueen kannatus näyttää jonkin verran laskeneen. Sen sijaan Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja Suomen Keskustan kannatus on kasvanut. Vasemmistopuolueiden kannatus on suurinta vanhemmissa ikäryhmissä, erityisesti yli 45-vuotiaiden joukossa, missä puoluesuuntautumisen ilmoittami- nenkin on helpompaa kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, niin mitä puoluetta äänestäisit, % 1995– 2000– Jäsenpalvelut tärkeysjärjestyksessä 1995 2000 2005 2000 2005 Muutos Muutos Vasemmistoliitto 9,2 8,4 9.3 -0.8 0.9 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 29,7 33,1 28.0 3.4 -5.1 Vihreä liitto 3,0 3,9 4.1 0.9 0.2 Suomen Keskusta 4,9 7,8 8.8 2.9 1.0 Perussuomalaiset* 0,7 0,4 1,7 -0,3 1,3 Ruotsalainen Kansanpuolue 0,7 1,4 2,1 0,7 0,7 Kristillisdemokraatit 0,9 1,3 1,2 0,4 -0,1 Kansallinen Kokoomus 2,5 3,3 2,9 0,8 -0,4 Muu puolue tai ryhmä 2,4 0,8 0,9 -1,6 0,1 En osaa sanoa 23,2 18,3 22,2 -4,9 3,9 En halua sanoa 22,5 21,5 18,9 -1,0 -2,6 YHTEENSÄ 100,0 100,0 100,0 0,0 0,0 * Aiemmin Suomen maaseudun puolue. _________________ 2 Nämä prosentit kuvaavat vain eduskuntavaalikannatusta. Liittojen ja SAK:n päättävien elinten voimasuhteet ratkais- taan liittokohtaisissa vaaleissa.
  • 38.
    36 MUUTOS . LIIKE . Liiton lehti ja ammattiosaston tiedote ykkösmediat työelämäasioissa Liiton lehti ja ammattiosaston lehti tai tiedote ovat säilyttäneet asemansa työelä- män asioista kertovina ykkösmedioina, vaikka pientä laskua vuoden 2000 tasosta onkin tapahtunut. Edelleen 84 prosentin mielestä liiton lehti on täyttänyt hyvin jäsenten tiedontarpeen työelämää ja ay-liikettä koskevissa asioissa. Ammattiosas- ton lehden/tiedotteen osalta hyvän arvosanan antaa 73 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi parhaiten jäsenten tiedontarpeita ovat tyydyttäneet luottamus- miehet ja muut ay-aktiivit, joille hyvä arvosanan antaa joka toinen jäsen. Samalla luottamusmiehet ja muut ay-aktiivit ovat ohittaneet television ja sanomalehden, joiden luotettavuus ay-liikettä koskevissa asioissa on laskenut roimasti. Myös valtakunnalliset ja paikalliset radiokanavat ovat menettäneet luotettavuuttaan selvästi. Liiton internet-sivut, joista kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa, saavat hyvän arvosanan joka kolmannelta jäseneltä. Internet-sivut saavat hieman huonomman arvion kuin sanomalehdet mutta paremman kuin työnantaja tai lähin esimies työelämätiedon välittäjänä. Vastaajan iän kasvaessa kasvaa myös usko luottamusmiesten ja muiden ay- aktiivien sekä valtakunnallisten radiokanavien kykyyn välittää tietoa työelämästä. Yleensä miehet antavat medialle kuin medialle naisia paremman arvosanan. Mut- ta sen tärkeimmän, liiton lehden, kohdalla naiset antavat miehiäkin paremman arvosanan. Miten hyvin tiedotuslähteet 100 88 89 täyttävät jäsenten tiedon- 84 77 tarpeen työelämää ja ay- 80 7374 liikettä koskevissa asioissa, 58 60 54 55 55 hyvin, % 50 50 51 44 39 37 37 40 34 2005 25 24 27 24 22 22 2000 20 14 1995 0 A B C D E F G H I A Liiton lehti B Ammattiosaston lehti, tiedotteet ja muu tiedotus C Luottamusmiehet ja muut ay-aktiivit D Televisio E Sanomalehti F Liiton internet-sivusto (uusi) G Työnantaja tai lähin esimies H Valtakunnalliset radiokanavat I Paikallisradiot
  • 39.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 37 Työttömyyskassapalveluille kouluarvosanaksi 7,9 Vastaajilta, jotka saivat parhaillaan tai olivat joskus aiemmin saaneet työttömyys- kassalta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, pyydettiin nyt ensimmäistä kertaa antamaan kouluarvosana saamastaan palvelusta. Nykyiset tai entiset käyttäjät antavat työttömyyskassan palvelualttiudelle kouluarvosanaksi 7,9. Annettu arvosana näyttää jonkin verran vaihtelevan sen mukaan, missä asemassa vastaaja vastaushetkellä oli. Kaikkien vastaushetkellä työttöminä olleiden arvosana oli 8,1. Ansiosidonnaista tai soviteltua päivärahaa saavat antoivat arvosanaksi 8,2, työmarkkinatukea saavat 8,1 ja tukea vailla olevat työttömät 7,8. Nuoret ovat työttömyyskassojen palveluun hieman muita tyytymättömämpiä. Alle 25-vuotiaat antavat arvosanaksi 7,5. Ikäjakauman yläpäässä taas ollaan varsin tyytyväisiä. Yli 54-vuotiaat antavat arvosanaksi 8,2. Keskimäärin työttömyyskassapalvelut saavat siis jäseniltä varsin hyvän palaut- teen. Toki huonompiakin arvosanoja on annettu: alle seitsemän jääviä arvosanoja on antanut 15 prosenttia jäsenistöstä. Kouluarvosana 8,4 työttömyyskassan palvelu- 8,2 alttiudelle työmarkkina- 8,2 8,2 8,1 aseman mukaan, % 8,1 Työttömyyskassan palveluja joskus käyttäneet. 8,0 7,9 7,8 2005 7,8 7,7 7,6 A B C D E F G A KAIKKI B TYÖSSÄ OLEVAT C KAIKKI TYÖTTÖMÄT D Ansiosidonnaista saavat työttömät E Soviteltua päivärahaa saavat työttömät F Työmarkkinatukea saavat työttömät G Tukea vailla olevat työttömät
  • 40.
    38 MUUTOS . LIIKE . 5. TYÖTTÖMYYS Työttömyysaste on laskenut erityisesti nuorten joukossa SAK:n kyselyissä työttömyyttä on kysytty ns. laajan tulkinnan mukaan, ja työttö- miin on laskettu myös työllistämistuella ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat henkilöt. Näin laskettuna työttömyysaste on viimeisten viiden vuoden aikana laskenut 16 prosentista 15 prosenttiin. Koko maan laaja työttömyys vas- taushetkellä oli noin 12 prosenttia Tilastokeskuksen luvuista laskettuna. Sekä nuorimmat että vanhimmat ikäluokat ovat hyötyneet muutoksesta suhteellisesti eniten. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on laskenut 15:sta 12:een pro- senttiin ja yli 54-vuotiaiden työttömyys 24:stä 20:en prosenttiin. Vastaushetkellä työttömyys jakautui siten varsin tasaisesti nuorimmista 54-vuotiaisiin, joiden joukossa työttömyysaste on vielä toistaiseksi keskimääräistä korkeampi. Työttömyys toki vaihtelee koulutuksen ja sukupuolen mukaan, mutta yllättä- vän vähän. Kun sukupuoltenkin väliset erot jäävät muutamiin prosenttiyksiköi- hin, työttömyyden selitystä voi etsiä siitä, miten lama ja sen jälkeinen rakenne- muutos eri aloja 1990-luvulla on kohdellut. Työttömyysaste 35 33 ikäryhmän mukaan, % 30 30 Mukana tukityössä ja 26 työvoimakoulutuksessa olevat 25 24 20 19 20 v. 1995 15 20 15 14 15 13 v. 2000 14 13 v. 2005 10 12 12 5 0 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v
  • 41.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 39 Työttömyysjaksot lyhentyneet SAK:lainen työttömyys on pitkäkestoista, vaikka se viimeisen viiden vuoden ai- kana on lyhentynyt jonkin verran. Kun vuonna 2000 keskimääräisen työttömyys- jakson kesto oli noin 15 kuukautta, nyt keskimääräinen kesto on 12 kuukautta. Vastaushetkellä koko maan keskimääräinen työttömyysjakso oli 11 kuukautta.8 SAK:lainen työttömyys näyttää kuitenkin edelleen pitkittyvän iän myötä. Merkittävä muutos tässä asiassa on kuitenkin se, että ikäryhmässä 55–64 vuotta työttömyysjakson keskimääräinen pituus on nyt 16 kuukautta, kun se viisi vuotta sitten oli peräti 28 kuukautta. Käytännössä vuonna 2005 SAK:lainen työttömyy- den kesto iän suhteen on hyvin samankaltainen kuin vuonna 1995. Ammatillisen koulutuksen mukaan tarkasteltuna työttömyys oli kestänyt pisimpään yli 54-vuotiailla oppisopimuskoulutuksen saaneilla (22 kuukautta työttömyyttä), opistotason tutkinnon suorittaneilla (20 kuukautta työttömyyttä) ja ammatillista koulutusta vaille jääneillä (19 kuukautta työttömyyttä). Naisten ja miesten työttömyysjaksojen pituudet näyttäisivät kulkevan käsi kädessä läpi elinkaaren. Yksityisissä palveluissa työttömyysjakson kesto oli 13 kuukautta ja julkisella sektorilla 10 kuukautta. Työttömyyden kesto 30 28 iän mukaan, kuukausia 25 v. 1995 20 18 v. 2000 15 14 v. 2005 16 12 13 10 11 12 10 8 8 10 5 7 5 4 0 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v
  • 42.
    40 MUUTOS . LIIKE . Joka kolmas työtön edelleen pitkäaikaistyötön Tilastoissa pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan työttömät, joiden yhtäjaksoinen työttömyys on kestänyt yli 12 kuukautta. Koko maan työttömistä 27 prosenttia oli vastaushetkellä pitkäaikaistyöttömiä.9 SAK:laisten vastaava osuus oli vastaus- hetkellä 33 prosenttia, eli seitsemän prosenttiyksikköä yli maan keskiarvon. Nämä luvut ovat täsmälleen samat kuin viisi vuotta sitten. Pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy iän myötä varsin tasaisesti, eivätkä yli 54-vuo- tiaat muodosta enää sellaista piikkiä kuin viisi vuotta sitten. Heidän joukossaan pitkäaikaistyöttömyys on silti edelleen selvästi yleisempi ilmiö kuin nuoremmilla. Yli 54-vuotiaista työttömistä 45 prosenttia on pitkäaikaistyöttömiä. Lisäksi lähes joka toinen yli 54-vuotias työtön, eli noin 9000 työtöntä, on ollut työttömänä yli kaksi vuotta. Parannusta vuoteen 2000 on kuitenkin noin 11 000 erittäin pitkä- aikaisen työttömän verran. Opistotasoa pitemmän koulutuksen hankkineilla pitkäaikaistyöttömyys on varsin harvinaista. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla se on lähellä nollaa. Pitkäaikaistyöttömyys 70 45 iän mukaan, % ikäryhmän 60 työttömistä. 50 64 40 2005 28 24 34 2000 30 29 19 18 20 6 10 15 0 alle 25 v 25–34 v 35–44 v 45–54 v 55–60 v
  • 43.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 41 Myös toistuvaistyöttömyys on lisääntynyt Toistuvaistyöttömyydellä tarkoitetaan sitä, että työtön on tarkastelujakson aikana ollut toistamiseen työtön – mahdollisesti useammankin kerran. Tässä tutkimuk- sessa tarkastelujaksona oli edelliset viisi vuotta. Jos nyt työttömänä ollut henkilö oli viiden vuoden aikana ollut työtön jo ennen nykyistä työttömyyttä, hänet laskettiin toistuvaistyöttömäksi. Yllättävää on, että viimeisen viiden vuoden aikana toistuvaistyöttömyys ei ole vähentynyt. Kun viisi vuotta sitten työttöminä olleista 75 prosenttia kertoi olleen- sa useamman kerran työttömänä edellisen viiden vuoden aikana, nyt osuus on edelleen sama. Toistuvaistyöttömyys on kasvanut alle 25-vuotiailla työttömillä, mutta vähentynyt jonkin verran 25–34-vuotiailla. Nykyään toistuvaistyöttömyys näyttää vähentyvän iän myötä, ja erityisen selvästi yli 54-vuotiaiden työttömien joukossa. Toistuvaistyöttömyys ei näyttäisi liittyvän työttömien ammatillisen koulutuk- sen tasoon ja sukupuoleen. Siten on aihetta epäillä, että suuri osa toistuvaistyöt- tömyydestä liittyykin ilmeisesti varsin lyhytkestoiseen työttömyyteen, jota syntyy esimerkiksi työpaikan vaihdon yhteydessä aloilla, joilla työsuhteet ovat lyhyitä. Toistuvaistyöttömyys 100 ikäryhmän mukaan, % 92 Ollut työttömänä aiemminkin 90 viimeisten 5 vuoden aikana 84 79 79 80 75 80 v. 1995 78 78 v. 2000 70 74 70 63 v. 2005 68 66 63 60 54 50 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v
  • 44.
    42 MUUTOS . LIIKE . Seitsemän kymmenestä työttömästä saa ansiosidonnaista päivärahaa Ansiosidonnaista päivärahaa saa 69 prosenttia työttömistä10, jotka eivät vastaus- hetkellä olleet työvoimapoliittisissa toimenpiteissä. Itse asiassa osuus on tätäkin suurempi, 74 prosenttia, kun siihen lisätään soviteltua päivärahaa saavat viisi prosenttia. Näin tarkastellen työttömyysturva jakautuu lähes samalla tavalla kuin viisi vuotta sitten. Vuonna 2000 yli 54-vuotiaista ansiosidonnaista päivärahaa sai peräti 83 pro- senttia vastaajista, nyt enää 67 prosenttia. Pudotus johtunee siitä, että viisi vuotta sitten osa ansiosidonnaista päivärahaa nostaneista oli ns. eläkeputkessa, jossa maksetaan ansiosidonnaista päivärahaa aina 60 ikävuoteen saakka. Vuoden 2000 jälkeen eläkeputki on katkaistu. Sen sijaan nuorten alle 25-vuotiaiden ansioturva on nyt kattavampi kuin viisi vuotta: nyt prosentti on 51, kun se viisi vuotta sitten osuus oli 40. Työmarkkinatuella olevien osuus on viidessä vuodessa vähentynyt 25 prosen- tista 18 prosenttiin. Tuki painottuu edelleen nuoriin ja julkisen sektorin työttö- miin, vaikka ei niin voimakkaasti kuin viisi vuotta sitten. Nyt alle 25-vuotiaista työttömistä 28 prosenttia nostaa työmarkkinatukea. Yli 54-vuotiaista työttömistä puolestaan 21 prosenttia on työmarkkinatuella. Yhdeksän prosenttia työttömistä vastaajista ei saa sen enempää ansio- kuin työmarkkinatukeakaan. Millaista työttömyysturvaa 55–60 v. 67 4 21 8 työtön jäsen saa, % Soviteltua päivärahaa kysyttiin Alle 25 v. 51 9 28 13 nyt ensimmäistä kertaa Ansiosid. päivärahaa Naiset 68 6 16 11 Soviteltua päivärahaa Työmarkkinatukea Miehet 70 4 19 7 Ei kumpaakaan Julkiset 56 6 24 13 Yks. palvelut 66 6 16 12 Teollisuus 75 4 16 5 v. 2005 69 5 18 9 v. 2000 67 25 8 0 20 40 60 80 100
  • 45.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 43 Työllistämistuki tärkein toimenpide Viimeisen viiden vuoden aikana SAK:laisista työttömistä 31 prosenttia on ollut työllistettynä työllistämistuella, 33 prosenttia työvoimapoliittisessa koulutukses- sa, 18 prosenttia työharjoittelussa ja 18 prosenttia omaehtoisessa koulutuksessa. Ne ovat isoja lukuja ja kielivät toistuvaistyöttömyyden yleisyydestä SAK:n ken- tässä. Kyselyajankohtana työttömistä 21 prosenttia oli jossakin edellä mainituista toimenpiteistä. Osuus on lähes sama kuin maassa keskimäärin.11 Toimenpiteet eivät jakaudu tasaisesti iän mukaan, vaan ikääntyneille suunnat- tuja toimenpiteitä on vain murto-osa siitä, mitä tarjotaan nuoremmille. Kun alle 35-vuotiaista työttömistä joka neljäs oli parhaillaan jonkin työllistämistoimenpi- teen piirissä, niin yli 54-vuotiaista työllistämistoimiin oli päässyt vain kahdeksan prosenttia. Iän suhteen vino jakauma koski kaikkia muita toimenpiteitä paitsi työllistämistuella työllistämistä. Erityisen epätasaisesti toimenpiteet jakautuvat työvoimapoliittisessa koulu- tuksessa ja omaehtoisessa koulutuksessa. Vanhemmat ikäluokat ovat niissä varsin heikosti edustettuina, vaikka sukupolvien väliset koulutuserot ovat Suomessa OECD-maiden suurimmat.12 Onko työtön ollut seuraa- v. 2005 4 18 79 vissa toimenpiteissä, % A v. 2000 3 20 77 Parhaillaan Ollut aiemmin ed. 5 vuoden aikana v. 2005 2 18 80 En ole ollut B v. 2000 1 15 84 A Omaehtoisessa koulutuksessa v. 2005 7 33 60 B Työharjoittelussa C työmarkkinatuella v. 2000 6 31 63 C Työvoimapoliittisessa koulutuksessa v. 2005 8 31 61 D Työllistettynä D työllistämistuella v. 2000 7 41 52 0 20 40 60 80 100
  • 46.
    44 MUUTOS . LIIKE . Työllistymisodotukset heikot Ensimmäistä kertaa vastaushetkellä työttöminä olleilta tiedusteltiin heidän työl- listymisodotuksistaan ammattitaitoa vastaavaan kokopäivätyöhön seuraavan vuoden aikana. Vastausten mukaan 13 prosenttia näki mahdollisuutensa hyvinä, 32 prosenttia kohtalaisina ja loput 54 prosenttia huonoina. Työllistymisodotukset riippuvat selvästi työttömän iästä ja työttömyysjakson pituudesta. Se, että nuoret näkivät mahdollisuutensa vanhempia parempina, ei ole yllättävää. Sen sijaan se, miten voimakkaasti työllistymisodotukset heikkene- vät iän myötä on jossain määrin yllätyksellistä. Yli 54-vuotiaista työttömistä vain joka viides näkee työllistymismahdollisuutensa edes kohtalaisina. Vastaavasti alle puoli vuotta työttöminä olleista 61 prosenttia näkee työllisty- mismahdollisuutensa vähintään kohtalaisina, mutta jo seuraavan puolen vuoden aikana odotukset murenevat siten, että valtaosa arvioi mahdollisuutensa huo- noiksi. Kaksi vuotta tai kauemmin työttöminä olleista vain 13 prosenttia arvioi työllistymismahdollisuutensa hyviksi tai kohtalaisiksi. Työllistymismahdollisuudet Ikäryhmän mukaan, % ammattitaitoa vastaavaan Kaikki 13 32 55 vakinaiseen työhön seuraavan vuoden aikana 55–60 v. 4 16 80 Hyvät 45–54 v. 10 37 53 Kohtalaiset Heikot 35–44 v. 18 42 41 25–34 v. 25 38 37 alle 25 v. 29 48 23 0 20 40 60 80 100 Työttömyyden keston mukaan, % Kaikki 13 32 54 yli 23 kk 1 12 87 12–23 kk 9 25 66 6–11 kk 7 35 58 3–5 kk 21 40 39 0 20 40 60 80 100
  • 47.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 45 6. TYÖSUHDE Harmaa ja itsenäinen työ Kaikilta vastaajilta kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa työtarjouksista joko ilman verokorttia (ns. harmaa työ) tai itsenäisen työnsuorittajan asemassa (nk. en- nakkoverolippulaisena). Näitä asioita kysyttiin myös vuonna 1995, mutta vain työttömiltä.13 Kysymyksissä ei täsmennetty sitä, millä aikavälillä mahdollinen työtarjous oli tehty. Tulosten mukaan työtä ilman verokorttia on tarjottu viidelle prosentille SAK:laisista, nuorille selvästi useammin kuin vanhemmille. Vastaavasti työtä itsenäisen työnsuorittajan asemassa on tarjottu noin kolmelle prosentille vastaa- jista siten, että työtarjousten määrä kasvaa aina 35–44 ikävuoteen saakka, mutta kääntyy sitten laskuun. Työttömien osalta voidaan tarkastella myös muutosta jaksolla 1995–2005. Muutos viittaisi siihen, että työtarjoukset ilman verokorttia ovat lisääntyneet neljästä seitsemään prosenttiin, mutta työtarjoukset itsenäisen työnsuorittajan asemassa ovat vähentyneet viidestä kolmeen prosenttiin. Ainakin työttömillä verokortittoman työn kysyntä näyttää kasvaneen vuo- desta 1995. Aineistosta ei kuitenkaan ilmene, missä määrin kysyntään on myös vastattu. Tarjottu työtä ilman vero- Kaikki vastaajat vuonna 2005 korttia tai itsenäisen työn- 10 suorittajan asemassa, % 8 Tarjottu työtä 6 ilman verokorttia Tarjottu työtä itsenäisen 4 työnsuorittajan asemassa 2 0 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v Työttömät vuonna 1995 ja 2005 1995 8 7 2005 6 5 4 4 3 2 0 Tarjottu työtä Tarjottu työtä itsenäisen ilman verokorttia työnsuorittajan asemassa
  • 48.
    46 MUUTOS . LIIKE . Epätyypilliset työsuhteet lisääntyneet nopeasti Epätyypillisillä työsuhteilla tarkoitetaan osa-aikaista, määräaikaista tai muuta normaalista poikkeavaa työsuhdetta, kuten erikseen työhön kutsuttavat. Näin määriteltynä epätyypillisten työsuhteiden osuus kasvoi 14 prosentista 26 pro- senttiin jaksolla 1995–2000. Jaksolla 2000–2005 epäsäännölliset työsuhteet ovat vähentyneet 23 prosenttiin. Osuus on samalla tasolla kuin maassa keskimäärin.14 (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 6) Voimakkainta epätyypillisten työsuhteiden lasku on jaksolla 2000–2005 ollut julkisella sektorilla, missä ne jaksolla 1995–2000 kasvoivat eniten. SAK:n luotta- musmiestiedustelun mukaan julkisen sektorin työsuhteiden vakinaistaminen on valtaosin tapahtunut aivan viimeisen kahden vuoden aikana.15 Eniten epätyypillistä työtä tehdään edelleen yksityisillä palvelualoilla, missä 29 prosenttia työsuhteista on määräaikaisia, osa-aikaisia tai muita normaalista poikkeava järjestelyjä. Epätyypilliset työt ovat edelleen korostetusti naisten ja nuorten töitä. Töiden ja työsuhteiden eriytymiselle mm. sukupuolen mukaan, jota esimerkiksi Koistinen (1999) on kuvannut, on siis näyttöä myös SAK:laisilta aloilta. Heilahtelut epätyypillisten työsuhteiden osuudessa viimeisen 10 vuoden aikana selittyvät pääosin määräaikaisen työn muutoksilla. Jaksolla 1995–2000 määräaikainen työ lisääntyi, jaksolla 2000–2005 se väheni. SAK:laisten Julkinen 76 3 16 32 työsuhdemuodot, % Yks. palvelut 71 11 11 32 Vakituinen kokopäivätyö Vakituinen Teollisuus 85 12 muu järjestely Määräaikainen Mies 86 10 osa-aikatyö Vakituinen Nainen 69 8 16 4 2 osa-aikatyö Määräaikainen kokopäivätyö v. 2005 77 4 13 22 Määräaikainen muu järjestely 74 5 15 4 2 v. 2000 v. 1995 86 4 6 0 20 40 60 80 100
  • 49.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 47 Työsuhteet entistä pitempiä Seuraavassa työsuhteen jatkuvuutta tarkastellaan sekä työsuhteen muodon että sen keston mukaan. Kestolla tarkoitetaan nykyisen työsuhteen kestoa vuosissa, ja työsuhde lasketaan yhdeksi vaikka se koostuisi useista määräaikaisista työ- suhteista. Tulosten mukaan SAK:lainen työsuhde on keskimäärin 13 vuoden mittainen eli vuoden verran pitempi kuin viisi vuotta sitten. Vakituista kokopäivätyötä tekevien yhtäjaksoinen työsuhde nykyisen työantajan palveluksessa oli kestänyt keskimäärin 15 vuotta, vakituista osa-aikatyötä tekevillä 11 vuotta ja vakituisen muun järjestelyn – esimerkiksi erikseen työhön kutsuttava – piirissä 10 vuotta. Jostakin syystä vakituinen muu järjestely on pidentynyt selvästi muita enemmän. Myös määräaikainen työ on pidentynyt. Työsuhteen yhtäjaksoinen kesto ei siis keskimäärin ole kovin lyhyt edes epä- tyypillistä työtä tekevillä. Ongelma on kuitenkin siinä, että hajonta keskiarvon molemmin puolin on varsin suuri. Yli puolet määräaikaista työtä tekevistä kertoo, että vastaushetkellä voimassa ollut työsuhde on kestänyt alle vuoden. Työsuhteen pituus, vuosia 20 Työsuhteella tarkoitetaan nykyisen työnantajan palveluk- 14,6 14,9 sessa tehtyä yhtäjaksoista työtä, 15 vaikka se koostuisikin useasta 12,6 12,4 määräaikaisesta työsuhteesta. 10,9 10,1 10,1 10 2005 6,2 2000 5 3,9 3,5 3,1 3,3 2,9 3 0 A B C D E F G A KAIKKI B Määräaikainen muu järjestely C Määräaikainen osa-aikatyö D Määräaikainen kokopäivätyö E Vakituinen muu järjestely F Vakituinen osa-aikatyö G Vakituinen kokopäivätyö
  • 50.
    48 MUUTOS . LIIKE . Säännöllisen päivätyön osuus ei enää laskenut SAK:laisten tyypillinen työaikamuoto on säännöllinen päivätyö. Kuluneen 21 vuoden aikana säännöllistä päivätyötä tekevien osuus on kuitenkin supistunut 15 prosenttiyksikköä, 71 prosentista 56 prosenttiin. SAK:laiset tekevät säännöl- listä päivätyötä selvästi vähemmän kuin palkansaajat keskimäärin.16 Viimeisen viiden vuoden aikana säännöllistä päivätyötä tekevien osuus ei ole enää laskenut. Ilmiö johtuu siitä, että erilaisten vuorotyöaikojen osuuden kasvu on pysähtynyt. Edelleen SAK:laiset tekevä kuitenkin enemmän vuorotyötä kuin palkansaajat keskimäärin.17 (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 7) Sukupuolten väliset erot koskevat 2- ja 3-vuorotyötä. Naiset tekevät enemmän 2-vuorotyötä ja miehet 3-vuorotyötä. Naisista 2-vuorotyötä tekee 17 prosenttia, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin miehillä. Miehistä 3-vuorotyötä tekee 12 prosenttia, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin naisilla. Yksityisillä palvelualoilla säännöllisen päivätyön osuus (46 %) on selvästi mui- ta sektoreita pienempi. Syy löytyy runsaasta ilta-, aamu- ja yötyöstä, 2-vuorotyös- tä sekä jakso- ja periodityöstä, jota nyt kysyttiin ensimmäistä kertaa. Muita kuin edellä mainittuja perinteisiä työaikamuotoja oli eniten julkisella sektorilla.18 SAK:laisten Julkiset 63 4 9 7 5 13 työaikamuodot, % (Jakso- ja periodityötä kysyttiin Yks. palvelut 46 9 18 6 13 9 nyt ensimmäisen kerran) Päivätyö Teollisuus 61 4 16 15 41 Ilta-, yö- tai aamutyö 2-vuorotyö Miehet 59 5 13 12 5 6 3-vuorotyö Naiset 55 5 17 8 7 8 Jakso- tai periodityö Muu v. 2005 56 5 15 10 6 7 v. 2000 57 6 16 10 11 v. 1995 63 4 14 9 10 v. 1990 69 3 13 6 9 v. 1984 71 3 14 7 5 0 20 40 60 80 100
  • 51.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 49 Etätyötä tehdään vähän Etätyöllä tarkoitetaan ansiotyötä, jota tehdään varsinaisen työpaikan ulkopuo- lella.19 Etätyöpotentiaali, ammatillinen kyky tehdä etätyötä, on Heinosen (1998) laskelmien mukaan 20–40 prosenttia työssäkäyvästä väestöstä. Odotuksiin näh- den etätyötä tehdään kuitenkin varsin vähän. Vajaa prosentti SAK:laisista tekee etätyötä yli 40 prosenttia työajasta, vajaa prosentti vähemmän kuin 40 prosenttia työajasta ja pari prosenttia on kokeillut etätyötä joskus aiemmin. Siten kokemuk- sia etätyöstä on yhteensä neljällä prosentilla, mikä on vähemmän kuin maassa keskimäärin.20 Etätyötä tehdään toistaiseksi eniten harvaanasutuilla alueilla ja ilman tieto- verkkoja. Siten ajasta ja paikasta riippumattomat järjestelyt ja työn tekeminen varsinaisen työpaikan ulkopuolella eivät ole telekommunikaation luoma ilmiö, kuten etätyökeskustelussa yleisesti oletetaan. Etätyöstä ei SAK:laisilla aloilla aina- kaan toistaiseksi ole tullut teletyötä. Kiinnostus etätyötä kohtaan on kuitenkin suurta, ja sitä suurempaa, mitä nuo- rempi henkilö on, mitä parempi koulutus hänellä on, ja mitä enemmän hänellä on kokemuksia ATK:n käytöstä. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneista joka viides, opistoasteen suorittaneista joka kolmas ja ammattikorkean suorittaneista joka toinen on kiinnostunut kokeilemaan etätyötä. Siten koulutuksella, tietotek- niikalla ja etätyöllä on yhteys, mutta SAK:n kentässä se ei ainakaan vielä ilmene runsaana etätyön tekemisenä, vaan runsaana kiinnostuksena etätyöhön. Etätyön tekeminen, yli 54 v. 1 1 2 6 kokeilu ja kiinnostus, % 45–54 v. 1 1 2 15 Tekee yli 40 % työajasta Tekee alle 40 % työajasta 35–44 v. 1 1 3 23 Ei tee etätyötä, mutta kokeillut 25–34 v. 1 2 3 30 Ei tee, mutta kiinnostunut alle 25 v. 2 3 32 julkinen 1 2 2 19 yks. palvelut 1 1 3 23 teollisuus 1 1 2 17 v. 2005 1 1 2 19 v. 2000 1 1 2 22 0 10 20 30 40
  • 52.
    50 MUUTOS . LIIKE . Sivutyön määrä ei ole lisääntynyt Viime aikoina on puhuttu jonkin verran ns. työtätekevistä köyhistä, jotka oman päätoimensa ohessa joutuvat tekemään vielä jotain sivutyötä toimeentulonsa turvatakseen. Sivutyön tekeminen SAK:n kentässä on kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana laskenut kuudesta prosentista viiteen. Eniten sivutyötä tekevät parhaassa työiässä oleva 25–44-vuotiaat yksityisillä palvelualoilla työskentelevät. Jos sivutyötä tehdään, niin tyypillisesti sitä tehdään toisen työnantajan palve- luksessa (57 % kaikesta sivutyöstä). Tämä piirre korostuu yksityisillä palvelualoilla ja teollisuudessa. Paljon vähemmän (12 % kaikesta sivutyöstä) sivutyötä tehdään samalle työnantajalle kuin varsinaista työtä. Erityisesti teollisuudessa sivutyötä tehdään paljon maatalousyrittäjänä, julkisella sektorilla muuna yrittäjänä. Eri elämänvaiheet suosivat erilaisia sivutyön muotoja. Alle 35-vuotiaat tekevät muita enemmän sivutyötä toisen työnantajan palveluksessa ja 44–54-vuotiaat yrittäjinä. Sillä, tekeekö palkansaaja epäsäännöllistä työtä, ei näytä olevan osuutta sivutöiden tekemiseen. Jos tekee muuta ansiotyötä, Epäsäännöl- 62 4 8 25 linen työ niin minkälaista, % Vakituinen 56 7 12 26 kokopäivätyö Toinen työnantaja Sama työnantaja Julkinen 48 8 11 33 Maatalousyrittäjä Muu yrittäjä Yks. palvelut 58 9 8 25 Teollisuus 62 15 21 v. 2005 57 6 11 26 v. 2000 52 12 16 20 0 20 40 60 80 100
  • 53.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 51 Kaksi päivää työnantajan järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus on lisääntynyt vuodesta 1995 läh- tien SAK:laisten keskuudessa. Nyt 28 prosenttia jäsenistä kertoo osallistuneensa kuluneen vuoden aikana työnantajan järjestämään ammatilliseen koulutukseen. Viisi vuotta sitten osallistuneiden määrä oli pari prosenttiyksikköä suurempi. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan muiden palkansaajien luku – vaik- kakin hieman eri tavalla mitattu – on lähes kaksinkertainen.21 SAK:laiset alat ovat siis pahasti kehityksen jälkijoukossa. Työnantajan järjestämän ammatillisen koulutuksen jakauma on vino. Puolet henkilöstökoulutusta saaneista kertoo saaneensa koulutusta 1–2 päivää, mutta joukossa on myös henkilöitä, jotka ovat osallistuneet varsin pitkäkestoiseen koulutukseen. Kaksi prosenttia jäsenistöstä on saanut koulutusta yli 10 päivää vuodessa. Koulutuksessa ollutta kohti koulutuspäiviä on kertynyt viisi, mikä on päivän vähemmän kuin viisi vuotta sitten. Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus näyttäisi suosivan oppisopi- mus-, opisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneita sekä iältään 35–44-vuotiaita jäseniä. Lisäksi työpaikan koon ja henkilöstökoulutuksen välillä on positiivinen yhteys, mutta sekin tulee selvemmin näkyviin vastan silloin kun puhutaan yli 499 hengen työpaikoista. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 8). Työnantajan järjestämä Julkinen 64 16 12 5 ammatillinen koulutus, % Yks. palvelualat 74 14 8 ei osallistunut 1–2 päivää Teollisuus 75 13 7 3 3–5 päivää 6–10 päivää Mies 72 14 9 4 yli 10 päivää Nainen 73 14 8 3 v. 2005 72 14 9 3 v. 2000 70 14 9 4 3 v. 1990 78 9 7 3 3 0 20 40 60 80 100
  • 54.
    52 MUUTOS . LIIKE . Yli puolet käyttää työssään ATK-tekniikkaan perustuvia laitteita ATK-tekniikkaan perustuvat laitteet, kuten tietokoneeseen yhdistetty kassa, ohjelmoitavat työstökoneet, atk-valvontalaitteet, mikrotietokoneet ja tietoko- nepäätteet, ovat yleistyneet SAK:laisten työssä. Kun 10 vuotta sitten käyttäjiä oli 38 prosenttia, nyt osuus on 52 prosenttia. Luku on kuitenkin selvästi vähemmän kuin palkansaajilla keskimäärin.22 ATK-laitteiden käytön yleistyminen on ollut tasaista kaikilla sektoreilla, eikä eroja sukupuolen mukaan juuri ole. Selvästi eniten ATK-tekniikkaan perustuvia laitteita käytetään yksityisillä palvelualoilla (64 % sektorin jäsenistöstä), sitten teollisuudessa (49 % sektorin jäsenistöstä) ja vähiten julkisella sektorilla (44 % sektorin jäsenistöstä. Iällä ja ammatillisella koulutuksella on myös merkitystä. Eniten ATK-laitteita käytetään ikäryhmässä 25–44 vuotta, jossa myös käytön lisääntyminen on ollut nopeaa. Yli 50-vuotiaista laitteita käyttää 39 prosenttia, missä lisäystä on kuusi prosenttiyksikköä. Vailla ammattitutkintoa olevista käyttäjiä on 40 prosenttia. Vähintään opistotasoisen ammatillisen tutkinnon suorittaneista kolme nel- jästä käyttää työssään ATK-laitteita. Käyttää työssään 70 64 61 ATK-tekniikkaan 60 53 53 52 52 52 perustuvia laitteita, % 50 49 50 43 44 42 42 44 43 39 39 38 40 36 37 2005 32 32 32 30 28 2000 1995 20 10 0 55–60 v 25–34 v Julkinen Yks. Teollisuus Miehet Naiset Kaikki palvelut
  • 55.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 53 Suuren paineen alla työskentely yleistä Työn kuormittavuus on ongelmallisen korkea, mutta on viimeisten viiden vuo- den aikana hieman hellittänyt. Nyt 39 prosenttia jäsenistöstä työskentelee niin suuren paineen alaisena, ettei ehdi ajatella muuta kuin työtään. Tosin hajontaa on: kun yhdeksän prosenttia ilmoittaa työskentelevänsä koko ajan suuren paineen alla, 19 prosenttia ilmoittaa, ettei työpaineita ole lainkaan. Myös toistotyön osuus on huomattavan korkea. Joka toinen vastaaja joutuu suurimman osan työajas- taan toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Olisikohan tässä yksi syy siihen, että työelämä ei kiinnosta niin suuresti kuin yleisesti toivotaan? Tarkemmin tätä kysy- mystä ovat pohtineet Lehto ja Sutela (1998) tilastokeskuksen työolotutkimuksen aineiston pohjalta. Kokonaiskuvan ristiriitaisuudesta kielii se, että 85 prosenttia vastaajista on yli puolet työajastaan säännöllisesti tekemisissä muiden ihmisten (työtoverit, asiakkaat) kanssa, mutta 43 prosenttia ilmoittaa työskentelevänsä yli puolet työ- ajastaan yksin. Yksin työskentely korostuu miesten työssä. Vastaavasti toistotyö ja suuren paineen alla työskentely korostuu naisten työssä. Suuren paineen alla ja yksin työskentely näyttää lisääntyvän iän myötä. Toi- saalta työn sisältö näyttää myös rikastuvan iän karttuessa, sillä mitä enemmän ikää, sitä harvemmin työntekijä joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta. Mitä parempi ammatillinen koulutus, sitä vähemmän yksin työskentelyä ja toistotyötä on. Arvioi, että vähintään 90 puolet työajastaan..., % 80 On tekemisissä muiden 70 ihmisten kanssa Joutuu toistamaan 60 yhtä ja samaa työvaihetta 50 Työskentelee suuren paineen alla 40 Työskentelee yksin 30 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v 55−60 v.
  • 56.
    54 MUUTOS . LIIKE . 7. VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön heikentyneet Vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin asioihin eivät ole enää huonon- tuneet yhtä selvästi kuin jaksolla 1995–2000, jolloin vaikutusmahdollisuudet eräissä asioissa huonontuivat huomattavasti. Jaksolla 2000–2005 takapakkia näyttäisi tulleen työmenetelmiä, työjärjestystä ja työpisteen suunnittelua koske- vissa asioissa. Jostakin syystä vaikutusmahdollisuudet ovat heikentyneet asioissa, joissa ih- miset ovat perinteisesti kokeneet vaikutusmahdollisuutensa parhaiksi – asioissa, joihin noin 60 prosenttia SAK:laisista on katsonut voivansa vaikuttaa paljon tai melko paljon. Mutta muissa asioissa, joissa vaikutusmahdollisuudet ovat perintei- sesti olleet huonommat, tilanne on likimain sama kuin viisi vuotta sitten. Ammatillisen koulutuksen ja vaikutusmahdollisuuksien välillä on selkeä posi- tiivinen suhde. Se tosin alkaa näkyä vasta ammatillisen koulutuksen korkeammil- la tasoilla. Vaikutusmahdollisuudet nähdään selvästi keskimääräistä parempina vasta kun vastaajalla on tutkinto yliopistosta tai korkeakoulusta. Sektorin mukaan tarkasteltuna vaikutusmahdollisuudet nähdään parhaina julkisella sektorilla ja heikoimpina yksityisillä palvelualoilla. Ehkä parhaiten vaikutusmahdollisuuksia jäsentää työsuhde. Epäsäännöllistä työtä tekevät näkevät vaikutusmahdollisuutensa selvästi heikompina kuin muut. Erityisesti määräaikaista työtä tekevät kokevat vaikutusmahdollisuutensa muita huonommiksi lähes kaikissa asioissa.23 Voi vaikuttaa asioihin paljon tai melko paljon, tilanne (%) ja muutos (%-yksikköä) _______________________________________________________________ Tilanne, % Muutos, %yksikköä _______________________________________________________________ Asiat vaikutusmahdollisuuksien mukaan: 1995 2000 2005 1995– 2000– 2000 2005 Työmenetelmiisi 65 62 60 -3 -2 Missä järjestyksessä teet työsi 60 55 53 -5 -2 Työtahtiisi 57 50 50 -7 0 Työpisteen suunnitteluun 29 26 25 -3 -1 Miten työt jaetaan ihmisten kesken 26 23 23 -3 0 Miten voit kehittää itseäsi työssäsi* 21 20 -1 Millaista työtä teet 25 18 19 -7 1 Tuotteen tai palvelun suunnitteluun ja kehittämiseen 20 17 17 -3 0 Laitehankintoihin 14 13 12 -1 -1 Muihin investointipäätöksiin 5 4 4 _______________________________________________________________ -1 0 * ei kysytty vuonna 1995
  • 57.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 55 Luottamusmies kahdella kolmesta työpaikasta Luottamusmiehen tai vastaavan olemassaolosta työpaikalla on kysytty vuodesta 1984 lähtien. Tarkasteluajanjaksolla kehitys on kulkenut siihen suuntaan, että yhä useammalla SAK:laisella työpaikalla ei ole luottamusmiestä tai vastaavaa työntekijöiden edustajaa. Nyt tämä huono suuntaus näyttäisi katkenneen, ja kääntyneen parempaan suuntaan. Tulosten mukaan luottamusmies tai vastaava löytyy nykyään 71 prosentilta työpaikoista. Perinteisesti luottamusmiesjärjestelmän kattavuus on ollut paras suurilla työpaikoilla ja heikoin pienillä työpaikoilla. Niin on nytkin. Mutta tapahtuneesta parannuksesta suurin osa on nyt tapahtunut pienillä työpaikoilla. Alle 30 hengen työpaikoilla, jotka eivät kuulu yhteistoimintamenettelyn piiriin, luottamusmies tai vastaava on vain 53 prosentilla. Se on kuitenkin seitsemän prosenttiyksikköä enemmän kuin viisi vuotta sitten. Parannus menee aika kattavasti läpi koko työelämän: teollisuudessa parannusta on neljä prosenttiyksikköä, yksityisillä palvelualoilla viisi prosenttiyksikköä ja jul- kisella sektorilla kaksi prosenttiyksikköä. (Liiton mukaan liitetaulukossa LT 9). Työpaikalla tai työalalla yli 200 henk. 93 4 3 luottamusmies tai vastaava, % 30–199 henk. 85 10 5 Kyllä on 53 37 10 alle 30 henk. Ei ole En osaa sanoa 71 19 10 Julkinen Yks. palvelut 61 31 9 Teollisuus 77 19 4 Mies 74 21 5 Nainen 67 23 10 v. 2005 71 22 7 v. 2000 66 27 7 v. 1995 75 22 3 v. 1990 79 18 3 v. 1984 83 14 3 0 20 40 60 80 100
  • 58.
    56 MUUTOS . LIIKE . Tilanne on niin mielenkiintoinen, että sitä on seuraavassa tarkasteltu vielä sekä muutoksen osalta että toimialan mukaan. Jaksolla 2000–2005 luottamusmiehen tai vastaavan läsnäolo on parantunut eniten 10–29 hengen työpaikoilla, 58 prosentista 66 prosenttiin. Toiseksi eniten parannusta on tullut alle kuuden hengen työpaikoilla, 31 prosentista 37 prosent- tiin. Suuremmilla työpaikoilla parannukset ovat hyvin pieniä. Eroja löytyy myös toimialojen väliltä. Julkisella sektorilla kaikkein pienim- millä työpaikoilla luottamusmies löytyy selvästi useammin kuin muilla sekto- reilla. Julkinen sektori on varsin hyvin organisoitunut jopa alle kuuden hengen työpaikoilla. Pienimmillä työpaikoilla tilanne on huomattavasti parempi kuin toimialan 10–29 hengen työpaikoilla, joissa työskentelevillä vain 43 prosentilla on luottamusmies tai vastaava. Teollisuudessa ja yksityisillä palvelualoilla tilanne sitä vastoin paranee varsin suoraviivaisesti työpaikan koon kasvaessa. Suurin parannus luottamusmiehen läsnäoloon näyttäisi kuitenkin tulevan kun työpaikka saavuttaa 30 työntekijän rajan, jonka jälkeen työpaikalla tulevat vastaan myös yhteistoimintalain velvoit- teet.24 Luottamusmiehen tai Ajankohdan mukaan, % vastaavan olemassaolo, % 100 94 92 90 89 91 90 82 80 2005 80 66 2000 58 60 42 41 37 40 31 20 0 yli 500 200–499 100–199 30–99 10–29 6–9 1–5 henk. henk. henk. henk. henk. henk. henk. Sektorin mukaan vuonna 2005, % 100 96 97 95 Julkinen 88 90 88 89 85 84 85 Yks. palvelut 80 77 Teollisuus 73 62 57 58 60 43 44 41 40 34 32 23 20 0 yli 500 200–499 100–199 30–99 10–29 6–9 1–5 henk. henk. henk henk. henk. henk. henk.
  • 59.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 57 Toimintavalmiuden heikentyminen päättynyt Työntekijöiden yhtenäisyyttä ja toimintavalmiutta on kysytty tukena luottamus- miehen toiminnalle näiden hoitaessa jäsenten asioita. Ikävä kyllä ensimmäisissä tutkimuksissa luottamusmiehen läsnäoloa ei ole tarkistettu, vaan tulokset on las- kettu kaikista vastauksista. Vertailtavuuden vuoksi alla on ensin tulokset kaikilta työpaikoilta ja sitten työpaikoilta, joilla on luottamusmies tai vastaava. Tulosten mukaan työntekijöiden yhtenäisyys ja toimintavalmius on viimeisen viiden vuoden aikana parantunut hieman. Ihmiset muodostavat nykyään työpai- koilla hieman yhtenäisemmän joukon kuin viisi vuotta sitten. Tätäkin tärkeämpi tieto on se, että aiempi ja varsin pitkään jatkunut huono kehityssuunta on nyt katkennut. Paikallisen sopimisen tärkeyttä ajatellen tilanne on tosin edelleen varsin ongel- mallinen. Vielä vuoden 1984 jäsentutkimuksessa 30 prosenttia vastaajista arvioi, että liiton jäsenet ovat hyvin yhtenäisiä ja toimintavalmiita, mutta vastaava osuus on nyt vain 17 prosenttia. Työpaikan koko näyttää tässä tarkastelussa olevan hallitseva asia. Työnteki- jöiden yhtenäisyys ja toimintavalmius kasvaa varsin suoraviivaisesti työpaikan koon kasvaessa. Suurelta osin tämä tulos on kuitenkin seurausta siitä, että pie- nemmillä työpaikoilla on harvemmin luottamusmies, jonka toimintaa ihmiset voisivat tukea. Liiton jäsenet muodostavat julkinen 11 34 16 39 työpaikalla yhtenäisen jou- kon, joka on valmis tuke- yks. palvelut 13 31 19 37 maan luottamusmiehiä, % teollisuus 21 39 14 26 Hyvin yhtenäisiä ja toimintavalmiita yli 200 henk. 26 43 10 22 Vain joissain tilanteissa yhteneväisiä Eivät yhtenäisiä tai 30–200 henk. 18 43 15 24 toimintavalmiita Ei osaa sanoa alle 30 henk. 12 29 19 40 v. 2005 17 36 16 32 v. 2000 16 35 17 32 v. 1995 22 42 13 23 v. 1990 25 41 14 20 v. 1984 30 46 10 14 0 20 40 60 80 100
  • 60.
    58 MUUTOS . LIIKE . Koska kysymyksessä, jolla työntekijöiden toimintavalmiutta tiedusteltiin, ajatuksena oli tuki luottamusmiehelle, rajataan seuraavassa tarkastelu niihin työpaikkoihin, joilla vastaushetkellä oli luottamusmies tai vastaava. Näin menetellen työpaikan koolla ei enää ole niin suurta merkitystä kuin edellisen sivun tarkastelussa. Työntekijöiden yhtenäisyys ja toimintavalmius on edelleen heikoin alle kuuden hengen työpaikoilla ja paras yli 200 hengen työpaikoilla, mutta erot ovat varsin pienet. Alle kuuden hengen työpaikoilla vas- taajista 49 prosenttia katsoo, että työntekijät ovat vähintään joissakin tilanteissa yhtenäinen ja toimintavalmis joukko. Yli 200 hengen työpaikoilla tätä mieltä on 72 prosenttia. Työpaikan koon ja ihmisten toimintavalmiuden välinen suhde ei ole suora- viivainen, sillä 6–9 hengen työpaikoilla tilanne on likimain yhtä hyvä kuin suu- rimmilla työpaikoilla. Siten ongelmaksi näyttäisivät jäävät alle kuuden hengen työpaikat ja 10–29 hengen työpaikat. Tärkeintä yhtenäisyyden ja toimintavalmiuden kannalta kuitenkin on, että työpaikalla on luottamusmies tai vastaava. Heti kun sellainen työpaikalle saadaan, vähintään puolet jäsenistä katsoo työtekijöiden muodostavan ainakin joissakin asioissa yhtenäisen ja toimintavalmiin joukon luottamusmiehen tueksi. Yhtenäisyys ja toiminta- 1–5 hlöä 15 34 valmius työpaikan koon mukaan, % 6–9 hlöä 22 44 Mukana työpaikat, joilla luottamusmies tai vastaava 10–19 hlöä 19 42 Ovat yhtenäisiä/ toimintavalmiita 20–29 hlöä 19 43 Ovat joissakin tilanteissa, ei aina 19 49 30–99 hlöä 100–199 hlöä 22 45 200–499 hlöä 24 48 yli 500 hlöä 31 41 0 20 40 60 80
  • 61.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 59 Johdon asenteissa toivomisen varaa Työntekijöiden arviot siitä, miten työpaikan johto suhtautuu alaisiinsa, ovat viimeisen viiden vuoden aikana muuttuneet huonommiksi. Vaikka valtaosa vastaajista edelleen arvioi työpaikan johdon luottavan alaisiinsa, luottamus on pudonnut neljä prosenttiyksikköä. Samoin on laskenut usko monissa muissa asioissa, joissa enemmistö jo viisi vuotta sitten antoi työnantajasta varsin ne- gatiivisen kuvan. Sen sijaan näkemys siitä, että työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle on säilynyt yhtä vahvana enemmistön mielipiteenä kuin viisi vuotta sitten.25 Vastaajista 30 prosentin mielestä työpaikan johto arvostaa työntekijöitä, 27 prosentin mielestä johto pitää viihtyvyyttä tärkeänä tekijänä, 27 prosentin mielestä johto arvostaa koulutus- ja henkilöstösuunnittelua ja 21 prosentin mielestä johto huolehtii, että kullakin työntekijällä on hyvät kehittymismahdol- lisuudet. Työpaikan koolla ja kiinnostuksella työnantajan asioista on merkitystä työpai- kan johdon ja työntekijän välisessä suhteessa. Pienillä työpaikoilla työnantajan arvioidaan enemmän arvostavan ja luottavan alaisiinsa, mutta vähättelevän henkilöstö- ja koulutussuunnittelua, sekä asettavan tehokkuuden kaiken muun edelle.26 Työpaikan johdon asenteet 70 64 61 60 60 62 Paljon tai melko paljon 60 57 samaa mieltä, % 50 40 35 37 2005 33 33 34 32 30 2000 30 27 27 1995 21 23 23 20 10 0 Huolehtii, Pitää Pitää Arvostaa Luottaa Asettaa että kullakin koulutus- työpaikan työntekijöitä alaisiinsa tehokkuuden työntekijällä ja henki- viihtyvyyttä ja osoittaa kaiken on hyvät löstösuun- tärkeänä henkilö- muun edelle kehittymis- nittelua kohtaista mahdolli- tärkeänä huomiota suudet
  • 62.
    60 MUUTOS . LIIKE . Kiinnostus työnantajan asioihin ei ole lisääntynyt Vastaajilta kysyttiin, kuinka kiinnostuneita he ovat työnantajansa asioista, kun asioiksi kysymyksessä täsmennettiin tuottavuus, kannattavuus, tilinpäätökset ja suunnitelmat. Jaksolla 1995–2000 jäsenistön kiinnostus näihin asioihin väheni selvästi, mutta jaksolla 2000–2005 kiinnostuksen väheneminen on pysähtynyt. Nyt 55 prosenttia jäsenistöstä on erittäin tai melko kiinnostunut yllä mainituista asioista. Vain kuusi prosenttia ei ole lainkaan kiinnostunut. Kiinnostus työnantajan asioihin vaihtelee jonkin verran työnantajan toimi- alan mukaan. Eniten kiinnostuneita palkollisia löytyy valtion ja kunnan liike- laitoksista (66 %), palvelualan yrityksistä (62 %) sekä säätiöistä ja yhdistyksistä (65 %). Vastaavasti vähiten kiinnostuneita ovat vuokratut työntekijät27 (38 %), kuntien ja kuntayhtymien palkolliset (52 %) sekä valtion virastojen ja laitosten palkolliset(55 %). Suhtautuminen vaihtelee hyvin vähän jäsenten tai työpaikan ominaisuuksien mukaan. Iän karttuessa kiinnostus näyttää jonkin verran kasvavan, ja hyvin kou- lutetut ihmiset ovat yleensä muita kiinnostuneempia lähes kaikista asioista, niin myös työnantajansa asioista. Määräaikaista työtä tekevistä vain 44 prosenttia on kiinnostunut työnantajan asioista. Miten kiinnostunut on Muu työnantaja 15 30 30 9 16 työnantajansa asioista, % Työvoiman 8 30 41 16 5 vuokraaja Erittäin kiinnostunut Melko kiinnostunut Säätiö, 28 37 26 6 4 yhdistys jne. Jonkin verran kiinnostunut Ei lainkaan kiinnostunut Palvelualan 22 40 30 5 3 yritys Ei osaa sanoa Teollisuus/ 17 38 36 7 3 perustuot./rakennusala Valtion/kunnan 27 39 27 3 3 liikelaitos Valtion 20 35 37 5 3 virasto/laitos Kunta/ 17 35 36 6 6 kuntayhtymä v. 2005 18 37 34 6 5 v. 2000 20 35 35 5 5 v. 1995 25 37 31 3 4 0 20 40 60 80 100
  • 63.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 61 8. TYÖPAIKKA Joka toinen tekee töitä alle 30 hengen työpaikalla Viime vuosikymmenellä käynnistynyt yritysrakenteen muutos on suosinut pieniä työpaikkoja. Alle 30 hengen työpaikoilla työskentelee nyt puolet SAK:laisista. Vastaavasti 30 henkeä suurempien työpaikkojen osuus on supistunut siten, että yli 199 hengen työpaikoilla työskentelee enää 20 prosenttia jäsenistöstä. Muutos kohti pienempiä työpaikkoja ei ole kuitenkaan viimeisen viiden vuoden aikana ollut enää yhtä suoraviivaista kuin sitä ennen. Jaksolla 1990–2000 kasvu painottui alle 10 hengen työpaikkoihin. Nyt tämä kehitys näyttäisi päät- tyneen ja kääntyneen laskuun. Sen sijaan kasvu on painottunut 11–29 hengen työpaikkoihin, joilla nyt työskentelee 26 prosenttia jäsenistöstä. Eniten alle 10 hengen työpaikat työllistävät yksityisillä palvelualoilla, mutta sielläkin niiden työllistämisosuus kaikista toimialan työntekijöistä on laskenut 36 prosentista 32 prosenttiin. Teollisuudessa vastaava osuus on vain 18 prosent- tia. Teollisuudessa suuret ja keskisuuret työpaikat työllistävät selvästi enemmän, mutta teollisuudessakin kaikkein suurimpien työpaikkojen työllistävyys on heikentyny. Yli 500 hengen työpaikkojen työllistämisosuus on viimeisen viiden vuoden aikana supistunut kaksi prosenttiyksikköä. Työpaikan koko, % Miehet 21 23 21 12 10 13 Alle 10 hlöä Naiset 28 29 19 9 9 7 10–29 hlöä 30–99 hlöä Julkinen 26 35 19 7 6 7 100–199 hlöä 200–499 hlöä Yks. palvelut 32 27 18 10 6 6 Yli 500 hlöä Teollisuus 18 21 21 12 13 15 v. 2005 24 26 20 11 10 10 v. 2000 26 23 19 10 11 11 v. 1995 24 22 20 10 12 12 v. 1990 22 23 20 11 12 12 0 20 40 60 80 100
  • 64.
    62 MUUTOS . LIIKE . Työpaikan pysyvyys on yhä tärkein tavoite Vuodesta 1984 lähtien vastaajia on pyydetty valitsemaan yhdeksän vaihtoehdon joukosta asia, jota eniten tavoittelee työssään. Poikkeuksellista vuotta 1990 lu- kuun ottamatta ykköseksi on aina valikoitunut työpaikan pysyvyys ja varmuus. Tälläkin kertaa se oli joka toisen vastaajan mielestä kaikkein tärkein asia. Toiseksi rankattiin hyvä palkka- ja ansiotaso, kolmanneksi työn mielenkiintoisuus ja nel- jänneksi hyvät työtoverit. Viimeisen 10 vuoden aikana tämä järjestys on säilynyt ja prosenttiosuudetkin ovat muuttuneet varsin vähän. Pari muutosta on kuitenkin nähtävissä. Ensinnä- kin palkka- ja ansiotaso on kuluneen 10 vuoden aikana nostanut merkitystään ja erityisen selvästi vuoden 2000 jälkeen. Toiseksi hyvät työtoverit ovat myös nostaneet arvostustaan. Hyvä palkka- ja ansiotaso korostuu miehillä ja teollisuudessa työskentelevillä. Teollisuudessa joka kolmas pitää hyvää palkkaa tärkeimpänä työhön liittyvänä tavoitteena. Vastaavasti työn mielenkiintoisuus painottuu palvelualoilla – niin yksityisillä kuin julkisilla - ja naisten keskuudessa. Hyvät työtoverit saa puolestaan keskimääräistä enemmän huomiota julkisella sektorilla. Tärkein tavoite työssä, % Julkiset 50 19 17 8 5 Työn pysyvyys Yks. palvelut 50 24 15 6 5 Hyvä palkka Työn mielenkiintoisuus 50 34 9 4 3 Teollisuus Hyvät työtoverit Jokin muu 48 34 9 5 4 Miehet Naiset 53 19 16 7 5 v. 2005 50 28 12 6 4 v. 2000 53 24 12 6 5 v. 1995 53 23 13 4 7 v. 1990 28 45 14 5 8 v. 1984 47 35 10 3 5 0 20 40 60 80 100
  • 65.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 63 Koulutussuunnitelmia haudotaan Jäsenten ajatukset omasta tulevaisuudesta ovat hieman täsmentyneet siitä, mitä ne olivat vuonna 2000. Tyypillinen SAK:lainen on entistä vähemmän huolissaan tulevaisuudestaan, vaikka neljäsosa pelkääkin, ettei ole tarpeeksi kyvykäs tule- vaisuuden työmarkkinoilla, ja että kohtalona voi olla työttömyys. Nämä uhka- kuvat korostuvat naisilla, iäkkäillä, heikosti koulutetuilla ja suurten työpaikkojen työntekijöillä. Yleisen optimismin myötä ihmiset eivät enää katso tarvitsevansa lisäkoulutus- ta siinä laajuudessa kuin vielä viisi vuotta sitten. Neljä vastaajaa kymmenestä voisi kuitenkin edelleen ajatella toista koulutusta itselleen. Toista ammattia ovat poh- tineet erityisesti nuoret, hyvän ammatillinen koulutuksen hankkineet ja lyhyen ajan nykyisen työnantajan palveluksessa toimineet. Ammatillisen lisäkoulutuksen harkitsijoista löytyy nuoria henkilöitä, joilla ammatillinen koulutus jo on hyvä, ja joille oman yrityksen perustaminenkaan ei ole vieras ajatus. Ajatus töiden lopettamisesta on kasvanut viimeisten viiden vuoden aikana selvästi. Havainto on jonkin verran ristiriidassa sen kanssa, että töissä pysyttäisiin entistä pitempään. Ajatus töiden lopettamisesta korostuu jos ammatillinen kou- lutus on heikko tai se puuttuu kokonaan. Myös ajatus terveytensä heikkenemistä korostuu henkilöillä, joilla on heikko perus- ja ammatillinen koulutus sekä pitkä työsuhde nykyisen työnantajan palveluksessa. Millaisia ajatuksia sinulla 50 47 44 on omasta tulevaisuu- 40 41 40 38 38 destasi työmarkkinoilla 35 Samaa mieltä, % 32 32 30 30 28 27 28 26 26 23 24 2005 20 20 21 18 17 19 20 2000 1995 10 0 A B C D E F G H A Voisin lopettaa työnteon B Voisin ajatella omaa yritystä C Tarvitsen lisäkoulutusta nykyisessä työssäni D Voisin ajatella toista koulutusta itselleni E Pelkään terveyteni heikkenemistä F En ole huolissani tulevaisuudestani G Pelkään etten ole tarpeeksi kyvykäs H Pelkään jääväni työttömäksi
  • 66.
    64 MUUTOS . LIIKE . Kansainvälistymisen vaikutukset ovat ikäkysymys Jäsenistöltä pyydettiin myös arviota taloudellisen yhdentymisen ja kansainvä- listymisen vaikutuksista omaan työhön ja asemaan. Alla olevat tulokset on esi- tetty saldolukuina siten, että myönteisestä prosentista on vähennetty kielteinen prosentti. Jos saldoluvun etumerkki on +, kokonaisarvio on myönteinen, jos -, kokonaisarvio on kielteinen. Tulosten mukaan suhtautuminen kansainvälistymiseen on ikäkysymys. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä myönteisemmin hän vaikutuksia arvioi, ja päinvastoin. Tämä näkyy selvästi kaikissa muissa kysytyissä asioissa paitsi mahdollisuuksissa vaikuttaa asioihin, missä siinäkin ikääntymisen vaikutus on läsnä mutta heikom- min kuin muissa asioissa. Myönteisimmin kansainvälistymisen arvioidaan vaikuttavan asemaan ku- luttajana: vain yli 54-vuotiaiden saldoluku painuu miinus-merkkiseksi. Myös vaikutukset työllisyyteen nähdään myönteisinä aina ikäryhmään 35–44 vuotta asti. Sen sijaan vaikutukset sosiaaliturvaan ja mahdollisuudet vaikuttaa asioihin ovat koko ajan miinusmerkkisiä. Vuoteen 1990 verrattuna arviot ovat muuttuneet huomattavasti kielteisem- miksi, erityisesti sosiaaliturvan ja palkkatason osalta.28 Kansainvälistymisen 20 vaikutus työhösi ja asemaasi Saldolukuja: vaikuttaa 10 myönteisesti − vaikuttaa kielteisesti 0 Asemaani kuluttajana Työllisyyteeni -10 Ansiotasooni Sosiaaliturvaani -20 Mahdollisuuksiini vaikuttaa asioihin -30 Alle 25 v 25−34 v 35−44 v 45−54 v yli 54 v
  • 67.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 65 Yritysten voitosta osa työntekijöille Ensimmäistä kertaa jäsenistöltä kysyttiin yritysten tuottaman voiton jaosta siten, että vastausvaihtoehtoina olivat voiton jako omistajille palkintona tai niin, että ainakin osa tulisi työntekijöille. Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että osa yrityksen voitosta tulisi jakaa työntekijöille. Se kuinka paljon tällä tarkoitetaan vaatii tosin täsmentäviä tietoja. Kuitenkin joka kymmenes olisi valmis jakamaan voiton puoliksi omistajien ja työntekijöiden kesken ja viisi prosenttia jakaisi valtaosan voitosta työntekijöille. Vain viisi prosenttia haluaisi antaa voiton kokonaan omistajille. Tämän kysy- myksen kohdalla vastaajan koulutustasolla ei ole merkitystä: omistajia suosiva ja- kotapa on yhtä vähän suosittu kaikilla ammatillisen koulutuksen tasoilla. Yliopis- to- tai korkeakoulututkinnon suorittaneet näyttävät kuitenkin muita enemmän suosivan sellaista voiton jakotapaa, että pääosa voitosta tulisi työntekijöille. Voiton tasajako taas saa muita enemmän kannatusta ammattikorkeakoulu- tutkinnon suorittaneilta. Mitä mieltä yritysten Muu 6 69 9 6 11 tuottaman voiton jaosta, % Yliopisto- tai Voitto omistajille 3 68 12 9 8 korkeakoulututkinto palkintona Ammattikorkea- Osa tulisi jakaa koulututkinto 4 79 7 7 työntekijöille Puoliksi omistajille Opistotason 5 73 10 4 7 ja työntekijöille tutkinto Pääosa voitosta Ammatillinen työntekijöille 4 73 10 5 7 perustutkinto En osaa sanoa Oppisopimus- 4 69 12 4 10 koulutus Ammattikurssi 4 71 11 4 10 Ei ammatillista 4 68 10 5 12 koulutusta KAIKKI 5 72 10 5 9 0 20 40 60 80 100
  • 68.
    66 MUUTOS . LIIKE . 9. TULOT JA VELAT Tuloerot lähestyneet maan keskiarvoa Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan omat bruttoansiot keskimäärin kuukaudessa.29 Näistä ilmoituksista laskettu SAK:laisen palkansaajan keskikuukausiansio oli 1 790 euroa, ja vakinaista kokopäivätyötä tekevän palkansaajan keskikuukau- siansio 2 055 euroa. Kun vakinaista kokopäivätyötä tekevät palkansaajat asetetaan järjestykseen siten, että ensimmäiseen viidennekseen asetetaan pienituloisimmat 20 prosenttia ja viidenteen viidennekseen suurituloisimmat 20 prosenttia, ja kaikki muut tähän välille, saadaan karkea kuva siitä, miten tasaisesti kuukausiansiot jakautuvat. Näin saatuja tuloksia voi sitten verrata siihen, miten tasaisesti tulot jakautuvat kaikilla Suomen palkansaajilla. 30 Tulosten mukaan SAK:laisten palkansaajien tulot jakautuvat selvästi tasaisem- min kuin maassa keskimäärin. Ero näkyy selvimmin tulojakauman yläpäässä: suurituloisimmat 20 prosenttia SAK:laisista saa 29 prosenttia kaikista SAK:laisten tuloista. Kaikilla Suomen palkansaajilla suurituloisimman viidenneksen osuus oli 34 prosenttia vuonna 2003. Kuukausiansioiden 40 34 jaukautuminen, 35 Vakituista kokopäivätyötä 30 28 29 tekevien ansiot tulonsaajaviiden- neksittäin. 25 22 22 22 19 19 20 17 16 17 14 13 15 SAK 2000 15 12 SAK 2005 10 SUOMI 2003 5 0 1 2 3 4 5
  • 69.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 67 Koulutuksen vaikutus ansioihin pieni Jäsentutkimuksen mukaan koulutuksen lisäansioilla mitattava hyöty on SAK:laisille selvästi pienempi kuin palkansaajille keskimäärin ja osittain jopa kyseenalainen. Karkean mallilaskelman mukaan yksi lisävuosi koulutusta nostaa SAK:laisten kuukausipalkkaa noin kaksi prosenttia.31 Vakituista kokopäivätyötä tekevien yliopisto- tai korkeakoulututkinnon suo- rittaneiden kuukausiansiot ovat keskimäärin 26 prosenttia ja ammattikoulun suorittaneiden seitsemän prosenttia suuremmat kuin ammatillisesti kouluttamat- tomien kuukausiansiot. Opistotason tutkinnon suorittaneiden kuukausiansiot ovat kuitenkin samalla tasolla kuin ammatillisesti kouluttamattomien kuukausi- ansiot. Opistotason suorittaneet eivät siten näytä hyötyvän pitempikestoisesta koulutuksestaan. Sama pätee ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Määrä- ja osa-aikaisessa työssä kuukausiansiot ovat 55 prosenttia pienemmät vakinaisessa kokopäivätyössä – asia, joka varmasti osaltaan selittää työnantajien kiinnostusta epätyypilliseen työhön. Suhteellisesti suurinta ansioiden pudotus näyttää olevan yliopisto- ja korkeakoulututkinnon suorittaneilla pätkätyönte- kijöillä. 2503 Kuukasipalkat 2500 2131 koulutuksen mukaan, 2056 1988 1976 1970 1966 2000 1830 1903 Määrä- tai 1628 osa-aikainen työ 1466 1419 1500 1329 1343 1288 1238 1308 1279 Vakituinen kokopäivätyö 1000 500 0 A B C D E F G H I A Kaikki B Muu C Yliopisto- tai korkeakoulututkinto D Ammattikorkeakoulututkinto E Opistotason tutkinto F Ammatillinen perustutkinto G Oppisopimuskoulutus H Ammattikurssi I Ei ammatillista koulutusta
  • 70.
    68 MUUTOS . LIIKE . Kotitalouksien velat 30 000 euroa Kotitalouksien velat, jotka tässä tarkastelussa kattavat vastaajan ja hänen puoli- sonsa lainat ja velat yhteensä, ovat viimeisen viiden vuoden aikana lisääntyneet roimasti. SAK:laisten keskivelka oli vuonna 2000 noin 20 000 euroa, nyt se on noin 30 000 euroa. Valtaosin tämä on seurausta kahdesta asiasta. Ensinnäkin kokonaan velatto- mien kotitalouksien määrä on supistunut 41 prosentista 22 prosenttiin, ja toiseksi suurivelkaisia kotitalouksia, joilla velkaa on yli 50 400 euroa, osuus on kasvanut yhdeksästä prosentista 21 prosenttiin. Suurten velkojen takaa löytyy vastaajia, joiden perheessä on alaikäisiä lapsia, ja jotka asuvat itsensä ja puolisonsa kanssa omistamassa asunnossa. Ikäryhmit- täisessä tarkastelussa nämä velalliset sijoittuvat ikäryhmään 25–44 vuotta. Koko- naan velattomia vastaajia löytyy eniten kahdesta ikäryhmästä, alle 25-vuotiaista, jotka eivät vielä ole ehtineet velkaantua, ja yli 54-vuotiaista, jotka ovat ilmeisesti jo velkansa maksaneet. Vastaajan velkataakka ei näytä vaikuttavan siihen, mitä asioita vastaaja työs- sään eniten tavoittelee. Esimerkiksi suuresti velkaantuneet eivät muita enemmän tavoittele hyvää palkka- ja ansiotasoa. Suuresti velkaantuneet eivät myöskään muita enemmän pelkää jäävänsä työttömiksi. Päinvastoin pelkoa tuntevat enem- män velattomat SAK:laiset. Kotitalouksien velat, % v. 2005 22 22 11 14 10 21 Ei velkaa/ei vastannut v. 2000 41 21 10 12 7 9 Alle 8 400 8 400–16 800 38 25 11 12 7 7 v. 1995 16 800–33 600 33 600–50 400 v. 1990 22 34 15 14 7 8 yli 50 400 0 20 40 60 80 100
  • 71.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 69 Kahdella kolmesta muitakin rahoituslähteitä Kun vastaajilta kysyttiin, oletko sinä tai perheesi joutunut rahoittamaan elämistä joillakin alla mainituista tavoista, kaksi kolmesta vastasi myöntävästi. Osuus on suuri, mutta siinä on kuitenkin selvää vähennystä tilanteeseen viisi vuotta sitten. Tyypillinen lisätoimenpide kuluneen 12 kuukauden aikana on ollut huomat- tava menojen karsiminen. Tämä toimenpide on viimeisen viiden vuoden aikana kuitenkin puolittunut 52 prosentista 28 prosenttiin. Myös asumistukea, toimeen- tulotukea ja lykkäystä lainojen maksuun tai pidennystä laina-aikoihin on haettu ja saatu selvästi harvemmin kuin viisi vuotta sitten. Muita yleisesti, ja aiempaa useammin käytettyjä toimeentulon turvaamiseksi tehtyjä ratkaisuja ovat säästöjen käyttö (26 prosenttia) ja lisälainan ottaminen (17 prosenttia). Sen sijaan omaisuuden myyminen (4 prosenttia) on hieman vähentynyt. Tyypillisesti nämä toimenpiteet painottuvat nuoriin. Neljällä viidestä alle 25-vuotiaasta on kokemusta jostakin alla mainituista asioista. Yli 54-vuotiaiden joukossa vastaava osuus on noin puolet. Muut toimenpiteet 60 52 toimeentulon kattamiseksi 50 viimeisten 12 kk aikana, % 40 2005 28 1995 30 26 25 20 17 12 13 11 9 9 10 7 7 8 6 7 8 4 4 0 A B C D E F G H I A Tehnyt lisätyötä B Joutunut huomattavasti karsimaan menoja C Saanut lykkäystä lainojen maksuun tai pidennystä laina-aikoihin D Käyttänyt säästöjä E Saanut muuta rahallista apua, jota ei tarvitse maksaa takaisin F Saanut yleistä asumistukea G Saanut toimeentulotukea H Myynyt omaisuutta I Ottanut lisälainaa
  • 72.
    70 MUUTOS . LIIKE . Kaksi kolmesta asuu omistusasunnossa Pitkän tauon jälkeen vastaajilta kysyttiin nyt vastaushetken asumismuodosta. Asiaa on aiemmin tiedusteltu vuosina 1984 ja 1990, mutta hieman suppeammin, sillä tuolloin ei vielä ollut asumisoikeus- ja osaomistusasuntoja. Muutokset kuluneiden 20 vuoden aikana ovat yllättävän pieniä. Vuodesta 1984 lähtien (koko)omistusasuminen on lisääntynyt 60 prosentista 64 prosent- tiin, mikä taso tosin saavutettiin jo vuonna 1990. Vuodesta 1984 päävuokralaisuus muussa kuin työsuhdeasunnossa on lisääntynyt 18 prosentista 24 prosenttiin. Kasvua vuodesta 1990 on tässä viisi prosenttiyksikköä. Suhteellisesti eniten vuodesta 1990 on vähentynyt vanhempien ja sukulaisten luona asuminen sekä päävuokralaisena työsuhdeasunnossa asuminen. Näitä asumismuotoja löytyy enää vain alle 25-vuotiailta ja jossakin määrin vielä 25–34- vuotiailta, mutta ei sitä vanhemmilta. Uudet asumismuodot, asumisoikeusasunnot tai osaomistusasunnot, kattavat nyt neljä prosenttia SAK:laisten asumismuodoista. Ne eivät ole saaneet tätä van- kempaa jalansijaa missään ikäryhmässä. Asumismuoto, % v. 2005 3 2 24 64 Vanhempien/ v. 1990 8 6 19 64 sukulaisten luona Päävuokralaisena työsuhdeasunnossa v. 1984 9 9 18 60 Päävuokralaisena 0 20 40 60 80 100 muussa asunnossa Alivuokralaisena Itse/puolison/yhteisesti omistamassa asunnossa Asumisoikeusasunto Ei vakituista asuntoa Osaomistusasunto Muu asumismuoto
  • 73.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 71 KIRJALLISUUS Asplund, Rita (2000). Inhimillinen pääoma ja palkat Suomessa: Paluu perusmal- liin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen keskusteluaiheita nro 721. Asplund, Rita (1994). Teollisuuden työntekijöiden palkat ja inhimillinen pääoma. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen keskustelualoitteita nro 484. Erkkilä, Marja (1995). Tietoa, toimintaa, turvallisuutta. SAK:n liittojen jäsentut- kimus 1995. Erkkilä, Marja (2000). Erilaisuus arjessa. Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestötutkimus 2000. Helin, Jyrki (2000). Edunvalvonnan etujoukko. Luottamusmiesraportti. SAK:n järjestötutkimus 2000. Helin, Jyrki (2005). Luottamusmiesraportti. SAK:n järjestötutkimus 2005. Tulossa. Kairinen, Martti ja Uhmavaara, Heikki (2005). Yhteistoiminta yrityksissä. Yhteis- toiminta erityisesti henkilöstön vähentämistilanteissa. Työpoliittinen tutkimus 287/2005. Työministeriö. Laukkanen, Erkki (1998). Tulevaisuus työpaikoilla. SAK:n ennakointihanke. ESR-julkaisut 38/98. Työministeriö. Laukkanen, Erkki (2000). Muutoksen tekijät. SAK:n järjestötutkimus 2000. Perusraportti. Laukkanen, Erkki (2003). Palkansaajien viikkotyöajat, toiveet ja todellisuus. Palkansaajakeskusjärjestöjen tutkimus. Lehto, Anna-Maija – Sutela, Hanna (2004). Uhkia ja mahdollisuuksia. Työolotut- kimusten tuloksia 1977–2003. Tilastokeskus. Pajunen, Pirjo (2005). Raportti SAK:laisista naisista ja miehistä. SAK:n järjestö- tutkimus 2005. Tulossa. Töttö, Pertti (2000). Pirullisen positivismin paluu. Laadullisen ja määrällisen tarkastelua. Vastapaino.
  • 74.
    72 MUUTOS . LIIKE . LIITE 1: Aineisto Tutkimuksen perusjoukko muodostuu SAK:n jäsenistöstä, reilusta miljoonasta jäsenestä. Tutkimuksen otos muodostettiin SAK:ssa 31.12.2004 liittokohtaisen jäsentilanteen pohjalta. Otos oli kaikkiaan 11 487 henkilöä, joista suomenkielisiä oli 10 468 ja ruotsinkielisiä 1 019. SAK:sta otos toimitettiin Tilastokeskukseen. Otos muodostettiin suomenkielisten kohdalla siten, että käytännössä joka sadas jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten kohdalla poiminta tapahtui siten, että noin joka 50. jäsen osui otokseen. Ruotsinkielisten osuutta haluttiin otoksessa painottaa todellista jäsenmäärää korkeammaksi. Vastaajien ikärajana pidettiin 60 vuotta. Opiskelijajäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Jäsentutkimuksen vastausprosentti oli 54,3. Kaikkiaan hyväksyttyjä vastauksia saatiin siis 6 236 kappaletta. Eri liittojen sekä suomenkielisten ja ruotsinkie- listen välillä vastanneiden osuuksissa oli selviä eroja. Aktiivisimmin vastasivat Rautatievirkamiesliiton suomenkieliset jäsenet (76,5 %), kun taas heikoimmin vastauksia saatiin AKT:n ruotsinkielisiltä jäseniltä (36,7%). Merivartioliiton ylikorkea vastaamisprosentti selittynee sillä, että joko muutamat Kunta-alan ammattiliiton KTV:n tai Metallityöväen Liiton vastaajat ovat merkinneet liittonsa väärälle riville. Otos ja vastanneet liitoittain. LIITTO OTOS Vastanneet Vastanneet N % Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry 1 030 537 52,1 Ilmailualan Unioni IAU ry 38 17 44,7 Kemianliitto ry 494 298 60,3 Kunta-alan ammattiliitto KTV ry 2 064 1 186 57,5 Merivartioliitto ry 10 15 150,0 Metallityöväen Liitto ry 1 747 908 52,0 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 1 967 992 50,4 Paperiliitto ry 458 246 53,7 Postiliitto ry 264 127 48,1 Postin Toimihenkilöliitto PVL ry 35 20 57,1 Puu- ja erityisalojen liitto ry 927 557 60,1 Rakennusliitto ry 777 405 52,1 Rautatieläisten Liitto ry 146 74 50,7 Rautatievirkamiesliitto ry 17 13 76,5 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto ry 374 229 61,2 Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY ry 23 11 47,8 Suomen Merimies-Unioni ry 185 85 45,9 Suomen Muusikkojen Liitto ry 27 14 51,9 Sähköalojen ammattiliitto ry 317 162 51,1 Tulliliitto ry 15 12 80,0 Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto ry 261 153 58,6 Vankilavirkailijain Liitto VVL ry 18 10 55,6 Veturimiesten Liitto ry 19 10 52,6 Viestintäalan ammattiliitto ry 274 155 56,6 Yhteensä 11 487 6 236 54,3
  • 75.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 73 LIITE 2: Liitetaulukot LT 1: Ammatillinen koulutus liiton mukaan, vastauksia LIITTO 1 2 3 4 5 6 7 YHT. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 138 95 18 195 47 11 6 11 Ilmailualan Unioni 3 2 1 9 1 0 1 0 Kemianliitto 61 46 9 144 15 1 3 3 Kunta-alan ammattiliitto 132 178 66 523 160 29 18 37 Merivartioliitto 1 6 0 6 2 0 0 0 Metallityöväen Liitto 134 140 14 514 43 6 1 30 Palvelualojen Ammattiliitto 177 114 36 403 138 48 10 23 Paperiliitto 46 21 5 144 14 3 0 4 Postiliitto 26 32 2 47 12 1 1 1 Postin Toimihenkilöliitto 3 4 0 5 4 1 0 2 Puu- ja erityisalojen liitto 122 105 22 253 18 1 0 12 Rakennusliitto 77 78 10 213 8 2 0 11 Rautatieläisten Liitto 10 20 3 33 4 0 0 1 Rautatievirkamiesliitto 0 4 0 2 5 1 1 0 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 63 22 8 112 12 3 0 2 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 0 1 0 0 3 1 5 1 Suomen Merimies-Unioni 11 6 2 36 15 9 1 3 Suomen Muusikkojen Liitto 0 0 1 2 1 3 7 0 Sähköalojen ammattiliitto 7 26 4 111 3 1 0 5 Tulliliitto 1 3 0 5 2 0 1 0 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 25 24 6 52 25 5 6 9 Vankilavirkailijain Liitto 0 3 0 4 3 0 0 0 Veturimiesten liitto 0 2 0 7 0 0 0 1 Viestintäalan ammattiliitto 21 12 33 63 11 5 0 5 KAIKKI 1058 944 240 2883 546 131 61 161 1 = Ei ammatillista koulutusta 2 = Ammattikurssi 3 = Oppisopimuskoulutus 4 = Ammatillinen perustutkinto 5 = Opistotason tutkinto 6 = Ammattikorkeakoulututkinto 7 = Yliopisto- tai korkeakoulututkinto 8 = Muu
  • 76.
    74 MUUTOS . LIIKE . LT 2: Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle liiton mukaan, vastauksia LIITTO A B C D E F G YHT. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 241 169 65 15 5 9 14 518 Ilmailualan Unioni 9 6 2 0 0 0 0 17 Kemianliitto 111 111 34 14 4 4 7 285 Kunta-alan ammattiliitto 388 449 177 33 10 8 39 1104 Merivartioliitto 9 4 1 0 0 0 0 14 Metallityöväen Liitto 324 362 95 34 9 8 34 866 Palvelualojen Ammattiliitto 297 438 165 25 2 1 18 946 Paperiliitto 144 49 26 5 1 5 6 236 Postiliitto 45 49 14 4 0 4 7 123 Postin Toimihenkilöliitto 8 7 2 0 0 0 1 18 Puu- ja erityisalojen liitto 213 222 51 23 4 5 12 530 Rakennusliitto 153 169 31 15 2 4 9 383 Rautatieläisten Liitto 31 16 5 6 1 3 6 68 Rautatievirkamiesliitto 8 1 2 0 0 0 1 12 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 75 103 34 2 1 1 6 222 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 8 0 0 1 0 1 1 11 Suomen Merimies-Unioni 33 23 12 0 2 9 3 82 Suomen Muusikkojen Liitto 7 0 3 0 1 1 1 13 Sähköalojen ammattiliitto 77 40 15 11 1 3 6 153 Tulliliitto 2 3 1 0 1 1 2 10 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 49 57 21 11 1 1 8 148 Vankilavirkailijain Liitto 3 2 1 1 0 0 3 10 Veturimiesten liitto 8 1 1 0 0 0 0 10 Viestintäalan ammattiliitto 55 67 12 5 2 1 7 149 KAIKKI 2298 2348 770 205 47 69 191 5928 A = Etujen ajaminen B = Työttömyysturva C = Turvallisuutta elämään D = ay-liikkeen yhteiskunnalliset tavoitteet E = Työtoveritkin kuuluvat F = Käytännön pakko G = Työpaikan työolojen kehittäminen
  • 77.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 75 LT 3: Osallistunut viimeisten kahden vuoden aikana ay-liikkeen järjestämään koulutukseen osallistuminen liiton mukaan, vastauksia LIITTO ay-liikkeen muualla VASTAAJIA opistoissa Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 15 11 506 Ilmailualan Unioni 1 1 15 Kemianliitto 7 9 275 Kunta-alan ammattiliitto 42 68 1018 Merivartioliitto 1 0 13 Metallityöväen Liitto 35 35 833 Palvelualojen Ammattiliitto 7 18 888 Paperiliitto 6 7 230 Postiliitto 0 4 112 Postin Toimihenkilöliitto 0 1 15 Puu- ja erityisalojen liitto 9 23 497 Rakennusliitto 14 14 375 Rautatieläisten Liitto 3 3 65 Rautatievirkamiesliitto 0 1 11 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 7 3 218 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 0 0 11 Suomen Merimies-Unioni 0 0 76 Suomen Muusikkojen Liitto 0 0 11 Sähköalojen ammattiliitto 5 7 147 Tulliliitto 0 0 11 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 8 9 137 Vankilavirkailijain Liitto 0 0 10 Veturimiesten liitto 1 1 10 Viestintäalan ammattiliitto 5 2 147 KAIKKI 166 217 5631
  • 78.
    76 MUUTOS . LIIKE . LT 4: Osallistunut vähintään kerran viimeisten 12 kuukauden aikana, vastaajia LIITTO Ammatti- Tiedostus- Virkistys- VASTAAJIA osaston tilaisuuksiin tilaisuuksiin tms. kokouksiin Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 114 73 97 514 Ilmailualan Unioni 7 4 6 14 Kemianliitto 73 36 86 275 Kunta-alan ammattiliitto 265 215 334 1088 Merivartioliitto 4 4 2 15 Metallityöväen Liitto 199 126 213 868 Palvelualojen Ammattiliitto 93 86 117 942 Paperiliitto 68 51 85 234 Postiliitto 41 38 38 120 Postin Toimihenkilöliitto 4 3 3 19 Puu- ja erityisalojen liitto 108 84 173 521 Rakennusliitto 64 47 76 386 Rautatieläisten Liitto 32 14 23 65 Rautatievirkamiesliitto 4 8 6 11 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 42 25 50 220 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 3 3 0 11 Suomen Merimies-Unioni 21 23 13 82 Suomen Muusikkojen Liitto 5 1 3 11 Sähköalojen ammattiliitto 76 29 33 149 Tulliliitto 4 0 3 11 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 55 34 45 147 Vankilavirkailijain Liitto 5 4 2 8 Veturimiesten liitto 6 1 3 10 Viestintäalan ammattiliitto 36 21 26 151 KAIKKI 1329 930 1437 5872
  • 79.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 77 LT 5: Ay-liikkeen näkyvyys työpaikkatasolla, paljon ja jossain määrin, vastaajia LIITTO A B C D E F G YHT Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 297 309 320 294 284 243 301 515 Ilmailualan Unioni 10 11 11 11 11 9 10 14 Kemianliitto 174 184 177 191 180 165 214 278 Kunta-alan ammattiliitto 599 576 536 549 525 531 747 1104 Merivartioliitto 10 12 12 13 10 11 13 15 Metallityöväen Liitto 596 605 605 615 598 522 667 877 Palvelualojen Ammattiliitto 393 402 445 415 402 339 426 928 Paperiliitto 209 191 199 202 202 180 213 237 Postiliitto 69 82 90 82 74 70 96 125 Postin Toimihenkilöliitto 9 14 14 12 10 8 14 18 Puu- ja erityisalojen liitto 345 333 334 338 338 279 359 532 Rakennusliitto 210 234 218 246 227 210 230 384 Rautatieläisten Liitto 39 53 54 53 37 38 60 71 Rautatievirkamiesliitto 9 9 7 8 5 5 11 12 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 161 158 161 161 160 140 183 222 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 11 11 10 11 11 8 11 11 Suomen Merimies-Unioni 51 51 50 48 54 29 55 83 Suomen Muusikkojen Liitto 5 2 5 5 4 4 4 10 Sähköalojen ammattiliitto 112 108 103 121 114 98 113 161 Tulliliitto 8 7 6 6 2 6 10 12 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 89 88 88 92 75 81 114 146 Vankilavirkailijain Liitto 6 4 7 7 2 7 7 9 Veturimiesten liitto 8 7 9 9 6 2 9 10 Viestintäalan ammattiliitto 84 102 105 102 94 76 105 153 KAIKKI 3504 3553 3566 3591 3425 3061 3972 5927 A = palkkausasioissa B = sosiaalisten etujen parantamisessa C = työaika-asioissa D = työolojen parantamisessa E = työvoima-asioissa (lomautukset, irtisanomiset, ulkopuolisen työvoiman käyttö jne.) F = jäsenhankinnassa G = ay-asioista tiedottamisessa
  • 80.
    78 MUUTOS . LIIKE . LT 6: Työsuhteet liiton mukaan, vastaajia LIITTO 1 2 3 4 5 6 YHT Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 410 11 8 35 5 3 472 Ilmailualan Unioni 12 0 0 0 0 0 12 Kemianliitto 223 6 0 25 8 3 265 Kunta-alan ammattiliitto 756 33 3 161 39 16 1008 Merivartioliitto 13 0 0 0 0 0 13 Metallityöväen Liitto 694 4 6 80 5 4 793 Palvelualojen Ammattiliitto 534 136 10 110 43 18 851 Paperiliitto 191 2 0 16 0 0 209 Postiliitto 93 7 2 7 1 1 111 Postin Toimihenkilöliitto 11 2 1 3 0 0 17 Puu- ja erityisalojen liitto 398 6 2 64 10 7 487 Rakennusliitto 270 0 1 64 2 4 341 Rautatieläisten Liitto 58 0 0 2 0 0 60 Rautatievirkamiesliitto 13 0 0 0 0 0 13 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 160 4 0 26 3 3 196 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 7 2 2 0 0 0 11 Suomen Merimies-Unioni 49 0 6 3 1 10 69 Suomen Muusikkojen Liitto 4 0 1 2 0 1 8 Sähköalojen ammattiliitto 134 1 1 17 0 0 153 Tulliliitto 12 0 0 0 0 0 12 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 107 1 1 17 2 2 130 Vankilavirkailijain Liitto 9 0 0 0 0 0 9 Veturimiesten liitto 9 0 0 1 0 0 10 Viestintäalan ammattiliitto 116 3 3 11 0 2 135 KAIKKI 4283 218 47 644 119 74 5385 1 = vakituinen kokopäivätyö 2 = vakituinen osa-aikatyö 3 = vakituinen muu järjestely 4 = määräaikainen kokopäivätyö 5 = määräaikainen osa-aikatyö 6 = määräaikainen muu järjestely
  • 81.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 79 LT 7: Työaikamuodot liiton mukaan, vastaajia LIITTO Säänn. Säänn. 2-vuoro- 3-vuoro- Periodi- muu päivätyö ilta-, yö- työ työ työ tai aamutyö Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 184 50 71 27 68 72 Ilmailualan Unioni 3 1 2 4 2 0 Kemianliitto 150 5 33 51 4 8 Kunta-alan ammattiliitto 594 38 87 60 120 48 Merivartioliitto 4 1 2 2 3 1 Metallityöväen Liitto 460 16 144 84 9 39 Palvelualojen Ammattiliitto 435 61 194 46 31 90 Paperiliitto 58 2 14 119 3 1 Postiliitto 70 19 5 1 3 6 Postin Toimihenkilöliitto 12 0 1 1 2 2 Puu- ja erityisalojen liitto 258 18 98 60 5 23 Rakennusliitto 299 5 7 7 2 12 Rautatieläisten Liitto 18 1 7 12 10 4 Rautatievirkamiesliitto 6 0 2 0 4 0 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 78 17 44 30 3 13 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 0 0 0 3 0 8 Suomen Merimies-Unioni 12 7 5 3 25 16 Suomen Muusikkojen Liitto 1 1 0 0 1 5 Sähköalojen ammattiliitto 127 2 3 9 2 2 Tulliliitto 6 0 1 0 5 0 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 86 3 9 8 7 5 Vankilavirkailijain Liitto 2 0 0 2 5 0 Veturimiesten liitto 1 0 0 1 7 1 Viestintäalan ammattiliitto 59 20 37 9 2 5 KAIKKI 2923 267 766 539 323 361
  • 82.
    80 MUUTOS . LIIKE . LT 8: Työnantajan järjestämä ammatillinen koulutus liiton mukaan (päiviä) LIITTO 0 1-2 2-3 6-10 yli 10 VASTAAJIA Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 345 76 30 8 11 470 Ilmailualan Unioni 7 2 4 0 0 13 Kemianliitto 205 28 17 7 2 259 Kunta-alan ammattiliitto 661 172 130 43 15 1021 Merivartioliitto 8 2 3 0 1 14 Metallityöväen Liitto 620 92 55 21 18 806 Palvelualojen Ammattiliitto 637 103 61 16 15 832 Paperiliitto 99 45 40 20 5 209 Postiliitto 81 21 5 1 1 109 Postin Toimihenkilöliitto 12 4 0 1 1 18 Puu- ja erityisalojen liitto 405 61 23 10 4 503 Rakennusliitto 307 44 14 2 8 375 Rautatieläisten Liitto 32 11 9 6 2 60 Rautatievirkamiesliitto 7 5 1 0 0 13 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 160 24 10 3 2 199 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 4 4 3 0 0 11 Suomen Merimies-Unioni 44 13 6 2 1 66 Suomen Muusikkojen Liitto 8 1 0 0 0 9 Sähköalojen ammattiliitto 82 37 19 10 3 151 Tulliliitto 1 4 0 6 0 11 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 80 18 19 12 4 133 Vankilavirkailijain Liitto 5 2 0 1 0 8 Veturimiesten liitto 5 1 3 1 0 10 Viestintäalan ammattiliitto 111 12 7 2 1 133 KAIKKI 3926 782 459 172 94 5433
  • 83.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 81 LT 9: Luottamusmiehen tai vastaavan olemassaolo työpaikan koon mukaan (%) LIITTO Kyllä on Ei ole En tiedä VASTAAJIA Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto 306 153 26 485 Ilmailualan Unioni 10 2 1 13 Kemianliitto 215 44 10 269 Kunta-alan ammattiliitto 740 206 117 1063 Merivartioliitto 13 0 1 14 Metallityöväen Liitto 644 142 33 819 Palvelualojen Ammattiliitto 459 322 89 870 Paperiliitto 209 7 0 216 Postiliitto 95 13 5 113 Postin Toimihenkilöliitto 14 2 1 17 Puu- ja erityisalojen liitto 382 106 26 514 Rakennusliitto 208 139 24 371 Rautatieläisten Liitto 55 6 0 61 Rautatievirkamiesliitto 11 1 1 13 Suomen Elintarviketyöläisten Liitto 167 31 10 208 Suomen Lentoem. ja Stuerttien yhd. 11 0 0 11 Suomen Merimies-Unioni 54 11 6 71 Suomen Muusikkojen Liitto 5 3 1 9 Sähköalojen ammattiliitto 124 24 5 153 Tulliliitto 12 0 0 12 Valtion ja erityispalv. ammattiliitto 101 25 12 138 Vankilavirkailijain Liitto 8 1 0 9 Veturimiesten liitto 9 0 1 10 Viestintäalan ammattiliitto 121 19 2 142 KAIKKI 3973 1257 371 5601
  • 84.
    82 MUUTOS . LIIKE . VIITTEETT 1 Yksi hyvä vertailukohde on Tilastokeskuksen työolotutkimus vuodelta 2003. 2 Sektorit muodostettiin liittotunnuksen perusteella, ja liittotunnukset etsittiin kaikille vastanneille, myös työttömille, eläkeläisille ja toistaiseksi lomautetuille, jotka eivät vastaus- hetkellä olleet töissä. 3 Kun otoksen koko on 6236, niin 95 prosentin todennäköisyydellä koko SAK:n jäsenistölle ilmoitettu prosenttiosuus P jää välille (P-1, P+1). Kun esimerkiksi SAK:n työttömyyspro- sentiksi ilmoitetaan 15, niin 95 prosentin todennäköisyydellä se on 14–16 prosenttia. 4 Lukuun sisältyy 0.4 prosenttia, joilla peruskoulutusta on vähemmän kuin kansakoulu. 5 Eroa muihin palkansaajiin jää silti. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen 2003 mukaan 28 % SAK:laisista ja 12 % muista palkansaajista työskentelee peruskoulupohjalla. Viiden vuoden päästä vastaavien osuudet voisivat poistuman huomioiden olla 22 ja 10 %. 6 Suomen koko väestöstä noin kaksi prosenttia on ulkomaalaisia ja kolme prosenttia on syntynyt ulkomailla. 7 Päällekkäistä koulutusta arvioitaessa ongelmana oli, että kun vastaajien piti vastata erik- seen ay-opistoissa annettuun koulutukseen ja muualla annettuun koulutukseen, monet toiseen koulutukseen osallistuneet olivat jättäneet toista koulutusta koskevan kysymyksen vastaamatta. 8 Työpoliittinen aikakauskirja 2/2005. Työministeriö. 9 Työpoliittinen aikakauskirja 2/2005. 10 Osuus on selvästi korkeampi kuin maassa keskimäärin. Tammikuussa 41 prosenttia kai- kista työttömistä työnhakijoista oli kassan jäseniä. 11 Vuoden I neljänneksellä maan keskiarvo oli 20 prosenttia. 12 Ero tulee siitä, että nuoret ikäluokat ovat erittäin hyvin koulutettuja ja vanhemmat, yli 45-vuotiaat varsin vaatimattomasti koulutettuja. 13 Tässäkin puhutaan ns. laajasta työttömyydestä, johon lasketaan työllistämistoimenpiteissä olevat. 14 Tilastokeskus. Työvoimatilasto. Tammikuu 2005. 15 SAK:n luottamusmiestiedustelu 2004. 16 Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan 2003 säännöllistä päivätyötä teki 68 % palkansaajista. 17 Vertailuja vaikeuttaa se, että työolotutkimuksessa ei olla kysytty periodi- tai jaksotyötä. . 18 Tarkemmin palkansaajien työaikamuodoista Laukkanen 2003. 19 Etätyön laajuuden mittaaminen on hyvin herkkä määritelmälle - sille mitä etätyöllä tarkoitetaan. Se miten etätyö tässä tutkimuksessa määriteltiin, näkyy liitteenä olevan lo- makkeen kysymyksestä S39a. 20 Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan 1997 etätyötä teki neljä prosenttia ja pro- sentti oli kokeillut aiemmin. 21 Työolotutkimus 2003. Tilastokeskus. 22 Tilastokeskuksen Työolotutkimuksen mukaan jo 2003 atk-laitteita käytti 75 % palkan- saajista. 23 Yhteistoimintamenettelyn yhteydestä tuloksiin Kairinen ja Uhmavaara, 2005. 24 Tarkkaan ottaen yhteistoimintalaissa (1978) puhutaan yrityksistä, ei työpaikoista. 25 Ensimmäisistä liittotason havainnoista Laukkanen, 1998. 26 Kehityksestä tarkemmin Helin, 2000 ja Helin, 2005. 27 Pienen havaintomäärän vuoksi lukua on suuntaa-antava. 28 Kevään 2001 jäsenkyselyssä luvut olivat tosin vieläkin synkemmät: kaksi kolmesta uskoi ulkomaisen työvoiman lisäyksen heikentävän palkka- ja työehtoja. 29 Tiedot perustuvat vastaajien ilmoituksiin, eivätkä siten ole yhtä tarkkoja kuin rekiste- reistä lasketut tiedot. Epärealistiset, muutaman euron ja yli 10 000 euron ilmoitukset on vastauksista poistettu. 30 Vertailutieto on tilastokeskuksen tulonjakotilastosta vuodelta 2003.Sen asetelmassa 12 on julkaistu koko vuoden kokoaikatyötä tehneiden palkansaajien tulo-osuudet. 31 Rita Asplund (2000) on laskenut vastaavat tulokset koko maalle. Näiden tulosten mukaan yksi lisävuosi koulutusta lisää kuukausipalkkaa 7–9 prosenttia, ja erot sukupuolen mukaan ovat pienet. Asplundin (1994) mukaan teollisuuden työntekijöiden joukossa yksi lisävuosi koulutusta lisää kuukausipalkkaa kuitenkin vain kolme prosenttia.
  • 85.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 83 LIITE 3: Kyselylomake
  • 86.
    84 MUUTOS . LIIKE .
  • 87.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 85
  • 88.
    86 MUUTOS . LIIKE .
  • 89.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 87
  • 90.
    88 MUUTOS . LIIKE . −
  • 91.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 89
  • 92.
    90 MUUTOS . LIIKE .
  • 93.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 91
  • 94.
    92 MUUTOS . LIIKE .
  • 95.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 93
  • 96.
    94 MUUTOS . LIIKE .
  • 97.
    M U RRO KS E STA M U UTO KS E E N 2 0 0 5 95
  • 99.
    Graafinen suunnittelu SuunnittelutoimistoUnique Oy Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006 ISBN 951-714-241-2
  • 100.
    SAK:n järjestötutkimus 2005 Perusraportti SAK on noin viiden vuoden välein kysellyt laajalla otoksella Murroksesta muutokseen ihmisten kokemuksista ja näkemyksistä. Ensimmäinen kyselyaineisto koottiin talvella 1984 ja viimeinen tammi–helmikuussa 2005. Tällä tarkasteluajanjaksolla työpaikat ovat pienentyneet, ja sellaisten työpaikkojen määrä, jolla ei ole luottamusmiestä, on lisääntynyt. Jaksolla 2000–2005 nämä kaksi trendiä ovat murtuneet: hyvin pienten työpaikkojen määrä on supistunut, ja luottamusmies tai vastaava löytyy nykyään 71 prosentilla SAK:laisista työpaikoista. Näillä muutoksilla on ollut vaikutuksensa myös siihen, kuinka yhtenäisen ja toimintavalmiin joukon työntekijät luottamusmiehen tukena muodostavat. Monet muutkin tulokset viittaavat siihen, että jaksolla 2000–2005 olemme eläneet murroskautta, jonka aikana eräät pitkään voimassa olleet trendit ovat joko murtuneet tai muuttaneet luonnettaan. Aineisto ei kuitenkaan kerro, mitä tästä seuraa. Muutoksen luonne tästä eteenpäin riippuu paljolti meistä itsestämme, kyvystämme vaikuttaa kehityksen kulkuun. Erkki Laukkanen Murroksesta muutokseen