SAK:n julkaisusarja
Tutkimuksella on 1995 alkaen selvitetty kahdesti vuodessa suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin sekä yleisimpiä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä
Tässä paperissa tarkastellaan palkanalennusten pysyvyyttä ja vaikutusta työontekijöiden palkkakehitykseen 1997–2000. Työssä osoitetaan että suurella osalla palkanalennuksista on varsin lyhytaikainen vaikutus palkkakehitykseen; niiden
vaikutus häviää kun otetaan edeltävän ja seuraavan vuoden palkanmuutokset mukaan tarkasteluun. Paperissa tarkastetaan myös mitkä muuttujat liittyvät siihen kuinka pitkäikaisiksi palkanalennusten vaikutukset tulevat.
SAK:n julkaisusarja.
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Työeläkekuntoutujien kokemuksia kuntoutuksesta ja kuntoutusjärjestelmästä. SAK:n julkaisusarja.
Mitkä tekijät vaikuttavat kuntoutukseen hakeutumiseen? Millä tavalla kuntoutus on vaikuttanut kuntoutujien elämään ja työuran jatkumiseen? Esa Suominen.
SAK:n julkaisusarja
TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita
ja suhtautumista seuraavien presidentinvaalien äänestämistä koskeviin asioihin.
SAK:n julkaisusarja
SAK tavoittelee mm. jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle, aktiivista työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä päätöstä perhevapaiden kustannusten jakamisesta.
Tässä paperissa tarkastellaan palkanalennusten pysyvyyttä ja vaikutusta työontekijöiden palkkakehitykseen 1997–2000. Työssä osoitetaan että suurella osalla palkanalennuksista on varsin lyhytaikainen vaikutus palkkakehitykseen; niiden
vaikutus häviää kun otetaan edeltävän ja seuraavan vuoden palkanmuutokset mukaan tarkasteluun. Paperissa tarkastetaan myös mitkä muuttujat liittyvät siihen kuinka pitkäikaisiksi palkanalennusten vaikutukset tulevat.
SAK:n julkaisusarja.
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
Työeläkekuntoutujien kokemuksia kuntoutuksesta ja kuntoutusjärjestelmästä. SAK:n julkaisusarja.
Mitkä tekijät vaikuttavat kuntoutukseen hakeutumiseen? Millä tavalla kuntoutus on vaikuttanut kuntoutujien elämään ja työuran jatkumiseen? Esa Suominen.
SAK:n julkaisusarja
TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita
ja suhtautumista seuraavien presidentinvaalien äänestämistä koskeviin asioihin.
SAK:n julkaisusarja
SAK tavoittelee mm. jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle, aktiivista työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä päätöstä perhevapaiden kustannusten jakamisesta.
SAK:n työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työhön ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista. Barometrin teemoja ovat mm. työajat ja työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys, sairastavuus ja työkyky sekä palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla.
Työolobarometrin edelliset tutkimukset ilmestyivät vuosina 2008 ja 2009.
Työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi-maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1207. Tutkimuksen otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekisteristä.
Työolobarometrin perusraportin on koonnut YTM Ilkka Virjo. Barometrista on myös julkaistu neljä osaraporttia, joihin on koottu tutkimuksen keskeisimmät tulokset.
SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
SAK:n, STTK:n ja Akavan teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta käy ilmi, että 92 prosenttia suomalaisista pitää ammatillisista järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Tutkimuksen teki TNS Gallup keväällä 2012.
SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
SAK:n julkaisusarja
Aiempaa suurempi osa suomalaisista olisi valmis lisäämään ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Tutkimuksella on 1995 alkaen selvitetty kahdesti vuodessa suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin sekä yleisimpiä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä. SAK, STTK ja Akava.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK:n työolobarometrilla kerätään tietoa SAK:laisten työntekijöiden kokemuksista ja näkemyksistä työhön ja sen järjestelyihin liittyvistä asioista. Barometrin teemoja ovat mm. työajat ja työaikajärjestelyt, työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys, sairastavuus ja työkyky sekä palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla.
Työolobarometrin edelliset tutkimukset ilmestyivät vuosina 2008 ja 2009.
Työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi-maaliskuussa 2012. Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä 1207. Tutkimuksen otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekisteristä.
Työolobarometrin perusraportin on koonnut YTM Ilkka Virjo. Barometrista on myös julkaistu neljä osaraporttia, joihin on koottu tutkimuksen keskeisimmät tulokset.
SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
SAK:n, STTK:n ja Akavan teettämästä työmarkkinapoliittista mielipideilmastoa selvittävästä tutkimuksesta käy ilmi, että 92 prosenttia suomalaisista pitää ammatillisista järjestäytymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Tutkimuksen teki TNS Gallup keväällä 2012.
SAK:n julkaisusarja
SAK on keväästä 1992 lähtien kerännyt pääluottamusmiehille suunnatulla kyselyllä
tietoa siitä, mitä työpaikoilla on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut. Erkki Laukkanen.
SAK:n julkaisusarja
Aiempaa suurempi osa suomalaisista olisi valmis lisäämään ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Tutkimuksella on 1995 alkaen selvitetty kahdesti vuodessa suomalaisten suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin sekä yleisimpiä työmarkkina- ja yhteiskuntapoliittisia näkemyksiä. SAK, STTK ja Akava.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
The Orpo-Purra Government is seeking significant changes in labour law, and in the right to strike. Its programme also includes a wide range of social welfare reductions, including drastic cuts in earnings-related unemployment benefit and housing allowance. A huge raft of measures is already in preparation.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
3. Sisällys
Työmarkkinailmasto 2005 ....................................................................................... 3
Työmarkkinailmapiiri ............................................................................................... 4
Työnantajien asenteet tiukentuneet..........................................................................4
Ay-liikkeen tulisi tiivistää rivejään............................................................................10
Suomalaiset yhdistäisivät SAK:n ja STTK:n ...........................................................11
Käsitykset eri tahojen työllisyystoimista.............................................................. 14
Ay-liike vakavimmin työttömyyttä vastaan ..............................................................14
Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin ........................................... 18
Enemmistö rajoittaisi maahanmuuttajien määrää...................................................18
Suhtautuminen etujärjestöihin .............................................................................. 25
SAK:ta arvostetaan eniten ......................................................................................25
Palkansaajajärjestöt jäsenten etujen asialla ...........................................................32
SAK:lla vahvin imago..............................................................................................33
Järjestäytyminen koetaan tarpeelliseksi .................................................................37
Palkka- ja työsuhdeturva tärkein syy kuulua ammattiliittoon ..................................39
Käsitykset suomalaisten yritysten yhteiskuntavastuusta ................................... 42
Mielipiteet yhteiskuntavastuusta jakaantuvat..........................................................42
Irtisanomisperusteita ja yritysten moraalia epäillään ..............................................43
Yritysten vastuuntuntoon ei uskota.........................................................................44
SAK – TUTKIMUSTIETO 1/2005 1
5. Työmarkkinailmasto 2005
TNS Gallup Oy on kymmenen vuoden ajan, vuodesta 1995, seurannut suomalaista
työmarkkinailmastoa ja sen kehittymistä. Tutkimuksilla on selvitetty suomalaisten
suhtautumista työmarkkinoiden etujärjestöihin sekä yleisimpiä työmarkkina- ja yhteis-
kuntapoliittisia näkemyksiä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n toimeksiannosta tehdyn tutkimuk-
sen aiheina olivat mm. suomalaisten suhtautuminen elinkeinoelämän rivien tiivistämi-
seen, käsitykset tilaajavastuusta ja työvoiman liikkuvuudesta sekä mielikuvat eri taho-
jen työllisyystoimista.
Tutkimus toteutettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen tutkimuksen yhteydessä.
Palkansaajakeskusjärjestöt selvittivät yhdessä mm. ammattiliittoihin järjestäytymisen
syitä ja tarpeellisuutta, suomalaisten suhtautumista etujärjestöjen työhön ja käsityksiä
yritysten yhteiskuntavastuusta.
Kansalaisten mielestä työmarkkinoiden ilmapiiri on tiukentunut, erityisesti työnantaja-
järjestöjen ay-liikettä kohtaan esittämien vaatimusten osalta. Elinkeinoelämän vaiku-
tusvallan kasvusta ollaan huolissaan ja useampi kuin neljä viidestä arvioi, että am-
mattiyhdistysliikkeen tulisi koota rivinsä turvatakseen palkansaajien aseman markki-
navoimien puristuksessa. Vastapainoa yhdistyneelle EK:lle tulisi suomalaisten
enemmistön mielestä hakea yhdistämällä SAK ja STTK.
Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten käsityksiä eri tahojen työllisyystoimista.
Suomalaisten mielestä vakavimmin työllisyyttä vastaan on ponnistellut ammattiyhdis-
tysliike, erityisen vahvasti näin uskovat nuoret ja ammattiliittojen jäsenet. Toiseksi va-
kavimmin työllisyydestä on kansalaisten mielestä huolissaan presidentti Tarja Halo-
nen. Halosen huoli työllisyydestä on tavoittanut erityisesti nuoret alle 35-vuotiaat nai-
set, opiskelijat ja vihreiden kannattajat.
Työttömien usko yhteiskunnan toimijoiden ponnistuksiin työttömyyden nujertamiseksi
on heikentynyt. Vaikka arviot ay-liikkeen työllisyystoimista jakautuvat, myös työttömät
panevat toivonsa ensisijaisesti ay-liikkeeseen. Erityisesti on romahtanut työttömien
usko työnantajiin.
Työmarkkinailmastotutkimuksessa on säännöllisesti seurattu myös kansalaisten nä-
kemyksiä siitä, pitäisikö Suomeen tuottaa lisää ulkomaista työvoimaa työvoimapulan
torjumiseksi. Suomalaiset eivät usko, että lähivuosina maatamme uhkaisi työvoima-
pula eikä maahanmuuttoa pidetä hyvänä lääkkeenä ongelmalle.
Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisen tutkimusosion mukaan SAK nauttii suomalai-
sessa yhteiskunnassa korkeaa arvostusta. Lähes kolme neljästä sanoo arvostavansa
SAK:n työtä vähintäänkin melko paljon. Imagoltaan SAK:ta pidetään ennen kaikkea
vaikutusvaltaisena sekä toiminnassaan tehokkaan ja aikaansaavana.
Vuoden 2005 tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisina haastatteluina 2.3.-
31.3.2005. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1035. Vastaajat edustavat maamme 15
vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tulosten luottamusväli
on keskimäärin + 3 %-yksikköä suuntaansa.
SAK – TUTKIMUSTIETO 1/2005 3
6. Työmarkkinailmapiiri
Työnantajien asenteet tiukentuneet
Työmarkkinoiden ilmapiiriä luodattiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä tutki-
muksessa kahdella kaksiosaisella kysymyksenasettelulla. Aluksi vastaajat arvioivat,
ovatko työmarkkinaosapuolten (työnantajajärjestöjen ja ay-liikkeen) vaatimukset ja
asenteet toisiaan kohtaan muuttuneet parin viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tä-
män jälkeen kysyttiin, kokevatko vastaajat nämä työmarkkinaosapuolten vaatimukset
toisiaan kohtaan liian tiukoiksi vai sovitteleviksi.
Puolet (49 %) väestöstä kokee työnantajajärjestöjen vaatimusten ja asenteiden ay-
liikettä kohtaan tiukentuneen viimeksi kuluneen parin vuoden aikana. Vain yksi kym-
menestä uskoo työnantajaosapuolten otteiden muuntuneen aiempaa sovittelevim-
miksi.
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio y9. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN JA VAATIMUSTEN MUUTTUMISESTA VIIMEK-
SI KULUNEEN PARIN VUODEN AIKANA (%).
MUUTTU- EI MITÄÄN EI MUUTTU-
NEET TIU- MUU- OSAA NEET SOVIT-
KEMMIKSI TOSTA SANOA TELEVIMMIKSI
Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaan 49 32 8 11
Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan 28 43 9 21
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio y10. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUKSISTA JA ODOTUKSISTA TÄLLÄ
HETKELLÄ (%).
LIIAN SOPI- EI OSAA LIIAN SO-
TIUKKOJA VIA SANOA VITTELEVIA
Työnantajajärjestöjen vaatimukset ja asenteet ay-liikettä kohtaan 39 50 7 3
Ay-liikkeen vaatimukset ja asenteet työnantajajärjestöjä kohtaan 15 55 8 22
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
4 SAK – TUTKIMUSTIETO 1/2005
7. Käsitykset ay-liikkeen vaatimusten ja asenteiden muutoksesta työnantajajärjestöjä
kohtaan hajoavat voimakkaammin. Yleisin näkemys on se, että mitään muutosta ei
ole tapahtunut. Nuorten keskuudessa on keskimääräistä enemmän (36 %) sellaisia,
joiden mukaan ay-liikkeen otteet ovat koventuneet muutaman viimeksi kuluneen vuo-
den aikana.
Noin puolet vastaajista on sitä mieltä, että osapuolten asenteet ja toisilleen asettamat
vaatimukset ovat lähinnä sopivia. Kuitenkin kaksi viidestä (39 %) arvioi työnantajajär-
jestöjen reaktiot ja toimet liian tiukoiksi. Vain 15 prosenttia kansasta syyttää ammatti-
yhdistysliikettä otteiden ylimitoituksesta. Eläkeikää lähestyvät kansalaiset ja SAK:n
jäsenet kokevat muita useammin työnantajajärjestöjen otteet ay-liikettä kohtaan liian
koviksi. Niitä, jotka näkevät, että työnantajajärjestöt olisivat liian helläkätisiä ja sovitte-
levia ei juuri löydy, ei edes yrittäjien keskuudesta.
SAK – TUTKIMUSTIETO 1/2005 5
8. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio y9-1. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN MUUTTUMI-
SESTA: TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJEN VAATIMUKSET
JA ASENTEET AMMATTIYHDISTYSLIIKETTÄ KOH-
TAAN (%).
MUUTTU- EI MITÄÄN EI MUUTTU-
NEET TIU- MUU- OSAA NEET SOVIT-
KEMMIKSI TOSTA SANOA TELEVIMMIKSI
Kaikki 49 32 8 11
Naiset 44 34 10 12
Miehet 53 30 7 10
15-24 vuotta 39 32 16 13
25-34 vuotta 44 34 8 15
35-49 vuotta 50 33 7 10
50-64 vuotta 62 28 3 6
Yli 64 vuotta 43 33 11 13
Perusasteen koul. 48 30 13 10
Keskiasteen 49 35 7 10
Ylempi keskiaste 49 32 6 13
Korkea-aste 48 29 8 15
Yrittäjä 44 34 3 19
Johtava/ylempi toimih. 49 38 3 10
Alempi toimihenkilö 49 32 8 11
Työntekijä 50 36 6 8
Eläkeläinen 48 27 10 14
Opiskelija 45 31 14 9
Työssä 48 37 6 9
Työtön/lomautettu 54 27 8 12
Työelämän ulkopuolella 48 28 11 13
Uusimaa 49 29 9 14
Etelä-Suomi 46 39 7 8
Itä-Suomi 43 25 14 18
Väli-Suomi 46 35 8 10
Pohjois-Suomi 68 26 2 4
Pääkaupunkiseutu 46 31 9 14
Muu kaupunki 49 33 8 10
Maaseutu 50 31 9 10
KESK 38 37 8 16
SDP 50 35 8 7
KOK 38 42 5 15
VAS 75 11 3 11
VIHR 53 29 10 7
SAK 57 27 4 11
STTK 43 40 9 9
AKAVA 49 33 5 13
SY 41 37 7 14
Ei nyt, aiemmin kyllä 48 31 11 10
Ei nyt, myöhemm. kyllä 53 27 12 8
Ei nyt eikä tulevais. 46 35 9 10
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
6 SAK – TUTKIMUSTIETO 1/2005
9. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio y9-2. ARVIOT TYÖMARKKINOIDEN ILMAPIIRIN MUUTTUMI-
SESTA: AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN VAATIMUKSET
JA ASENTEET TYÖNANTAJAJÄRJESTÖJÄ KOH-
TAAN (%).
MUUTTU- EI MITÄÄN EI MUUTTU-
NEET TIU- MUU- OSAA NEET SOVIT-
KEMMIKSI TOSTA SANOA TELEVIMMIKSI
Kaikki 28 43 9 21
Naiset 28 42 11 19
Miehet 27 44 7 23
15-24 vuotta 36 32 16 16
25-34 vuotta 30 42 13 15
35-49 vuotta 26 48 5 20
50-64 vuotta 21 47 3 29
Yli 64 vuotta 28 39 11 22
Perusasteen koul. 28 37 13 22
Keskiasteen 24 49 6 20
Ylempi keskiaste 32 40 8 21
Korkea-aste 31 42 5 21
Yrittäjä 32 46 1 20
Johtava/ylempi toimih. 33 43 3 21
Alempi toimihenkilö 31 43 8 17
Työntekijä 20 54 6 20
Eläkeläinen 28 37 10 26
Opiskelija 35 28 19 18
Työssä 26 52 5 17
Työtön/lomautettu 24 32 12 33
Työelämän ulkopuolella 30 36 12 22
Uusimaa 27 44 9 20
Etelä-Suomi 28 46 6 19
Itä-Suomi 32 29 15 24
Väli-Suomi 24 44 9 23
Pohjois-Suomi 32 48 2 18
Pääkaupunkiseutu 24 45 8 22
Muu kaupunki 27 42 8 23
Maaseutu 32 42 10 16
KESK 25 51 6 18
SDP 30 40 7 23
KOK 30 42 4 23
VAS 41 42 2 14
VIHR 33 45 9 12
SAK 27 51 4 18
STTK 26 44 7 23
AKAVA 30 49 3 19
SY 41 33 6 20
Ei nyt, aiemmin kyllä 29 35 11 24
Ei nyt, myöhemm. kyllä 36 34 13 17
Ei nyt eikä tulevais. 25 41 13 21
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
SAK – TUTKIMUSTIETO 1/2005 7
10. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio y10-1. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUK-
SISTA TÄLLÄ HETKELLÄ: TYÖNANTAJAJÄRJESTÖ-
JEN VAATIMUKSET JA ASENTEET AMMATTIYHDIS-
TYSLIIKETTÄ KOHTAAN (%).
LIIAN SOPI- EI OSAA LIIAN SO-
TIUKKOJA VIA SANOA VITTELEVIA
Kaikki 39 50 7 3
Naiset 35 53 8 3
Miehet 43 47 6 3
15-24 vuotta 20 65 11 4
25-34 vuotta 36 52 9 3
35-49 vuotta 42 50 6 3
50-64 vuotta 56 38 3 3
Yli 64 vuotta 34 51 10 4
Perusasteen koul. 32 52 12 4
Keskiasteen 44 47 6 3
Ylempi keskiaste 40 52 6 3
Korkea-aste 39 56 3 2
Yrittäjä 30 57 2 10
Johtava/ylempi toimih. 30 65 4 1
Alempi toimihenkilö 44 48 6 3
Työntekijä 48 44 5 3
Eläkeläinen 38 48 11 3
Opiskelija 26 58 13 3
Työssä 43 49 5 3
Työtön/lomautettu 44 46 7 3
Työelämän ulkopuolella 34 53 10 3
Uusimaa 40 46 10 4
Etelä-Suomi 40 53 5 2
Itä-Suomi 35 46 15 4
Väli-Suomi 39 51 6 4
Pohjois-Suomi 41 58 0 1
Pääkaupunkiseutu 40 45 9 5
Muu kaupunki 39 52 6 3
Maaseutu 36 51 9 3
KESK 23 70 4 2
SDP 41 48 7 4
KOK 29 62 2 6
VAS 57 37 3 3
VIHR 42 46 9 3
SAK 53 41 4 2
STTK 38 49 8 5
AKAVA 32 61 1 5
SY 18 64 6 12
Ei nyt, aiemmin kyllä 43 44 11 2
Ei nyt, myöhemm. kyllä 36 53 9 2
Ei nyt eikä tulevais. 30 59 8 2
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
8 SAK – TUTKIMUSTIETO 1/2005
11. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio y10-2. ARVIOT TYÖMARKKINAOSAPUOLTEN VAATIMUK-
SISTA TÄLLÄ HETKELLÄ: AMMATTIYHDISTYSLIIK-
KEEN VAATIMUKSET JA ASENTEET TYÖNANTAJA-
JÄRJESTÖJÄ KOHTAAN (%).
LIIAN SOPI- EI OSAA LIIAN SO-
TIUKKOJA VIA SANOA VITTELEVIA
Kaikki 15 55 8 22
Naiset 13 57 9 21
Miehet 18 53 7 22
15-24 vuotta 14 53 11 23
25-34 vuotta 17 57 12 14
35-49 vuotta 14 54 6 26
50-64 vuotta 13 58 3 25
Yli 64 vuotta 20 53 10 16
Perusasteen koul. 12 53 12 23
Keskiasteen 14 54 7 24
Ylempi keskiaste 20 58 6 16
Korkea-aste 18 59 4 19
Yrittäjä 25 57 2 16
Johtava/ylempi toimih. 15 60 4 22
Alempi toimihenkilö 20 54 7 20
Työntekijä 10 58 6 26
Eläkeläinen 19 56 10 16
Opiskelija 11 50 12 27
Työssä 14 56 5 24
Työtön/lomautettu 17 57 10 16
Työelämän ulkopuolella 15 54 11 20
Uusimaa 15 57 10 19
Etelä-Suomi 16 57 5 21
Itä-Suomi 16 54 15 14
Väli-Suomi 18 60 8 15
Pohjois-Suomi 8 36 0 56
Pääkaupunkiseutu 13 57 9 20
Muu kaupunki 14 54 7 25
Maaseutu 20 58 9 12
KESK 20 62 5 13
SDP 8 67 6 19
KOK 28 56 3 14
VAS 11 29 3 58
VIHR 19 58 6 17
SAK 9 56 4 30
STTK 12 60 8 20
AKAVA 12 62 1 25
SY 26 54 6 15
Ei nyt, aiemmin kyllä 18 55 10 17
Ei nyt, myöhemm. kyllä 20 38 12 30
Ei nyt eikä tulevais. 21 61 8 9
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
SAK – TUTKIMUSTIETO 1/2005 9
12. Ay-liikkeen tulisi tiivistää rivejään
SAK tarkasteli omassa tutkimuksessaan lähemmin kansalaisten käsityksiä työmark-
kinoiden ilmapiiristä. Vastaajien tuli ottaa kantaa siihen, mitä elinkeinoelämän rivien
tiivistäminen ja työnantajien keskusjärjestöjen yhdistäminen merkitsee palkansaajien
ja ay-liikkeen kannalta.
Suomalaiset ovat huolestuneita elinkeinoelämän vaikutusvallan kasvusta Suomessa.
Useampi kuin neljä viidestä suomalaisesta (83 %) arvioi, että ammattiyhdistysliikkeen
tulisi koota rivinsä turvatakseen palkansaajien aseman markkinavoimien puristukses-
sa. Yhdeksän kymmenestä (91 %) suomalaisesta uskoo, että elinkeinoelämän paino-
arvo yhteiskunnassa tulee edelleen kasvamaan. Vain harvempi kuin joka kolmas (30
%) arvioi, ettei elinkeinoelämän rivien tiivistymisellä ja työnantajien keskusjärjestöjen
yhdistymisellä ole merkitystä palkansaajien aseman kannalta.
Selvä enemmistö eli noin kolme neljästä (72 %) suomalaisesta uskoo, että ammatti-
yhdistysliikkeen tulisi elinkeinoelämän vahvistuneen edunvalvonnan vuoksi terävöit-
tää ja koventaa omia otteitaan.
Mielipiteet jakautuvat enemmän kysyttäessä, edellyttääkö elinkeinoelämän rivien tii-
vistyminen myös palkansaajaliikkeeltä rakenteellisia muutoksia. Puolet (50 %) uskoo,
että myös ammattiyhdistysliikkeen järjestörakenteet on pantava remonttiin. Hiukan
harvempi (42 %) arvioi, ettei rakenteellisia uudistuksia välttämättä tarvita. Selkeimmin
ay-liikkeen rakenteellisia uudistuksia vastaan ovat yrittäjät, joista 56 prosenttia uskoo,
että ay-liike pärjää hyvin nykyiselläkin järjestörakenteella ilman muutoksia. Tutkimuk-
sessa ei tämän kysymyksen yhteydessä yksilöity, minkälaisia nämä uudistukset voi-
sivat olla, eli puhutaanko esimerkiksi liittofuusioista vai keskusjärjestötason uudel-
leenorganisoitumisesta.
Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio s16. MITÄ ELINKEINOELÄMÄN RIVIEN TIIVISTÄMINEN JA TYÖNANTAJIEN KESKUSJÄRJESTÖ-
JEN YHDISTÄMINEN MERKITSEE: SUHTAUTUMINEN VÄITTÄMIIN (tekstejä lyhennetty, %).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Elinkeinoelämän painoarvo yhteiskunnassa tulee kasvamaan 24 67 4 5 0
Ay-liikkeen tulisi koota omat rivinsä pärjätäkseen markkinav. purist. 34 49 5 11 1
Palkansaajien asema heikkenee ellei myös ay-liike tiivistä rivejään 29 50 5 14 2
(...) takia ay-liikkeen pitäisi terävöittää ja koventaa otteitaan nykyis. 18 54 7 17 3
Helpottaa ay-liikkeen toim. kun vastassa on vain yksi neuvotteluosap. 14 58 6 18 3
(...) on myös suomalaisten palkansaajien etu k-v markkinoilla 14 59 8 17 3
SAKn ja STTKn tulisi yhdistyä voidaks. toimia vastap. yhdistyn. EKlle 15 41 12 24 8
Ay-liike pärjää hyvin nykyisellä järjestörakenteella ilman muutoksia 8 36 6 43 7
(...) tehostumisella ei ole merkitystä palkansaajien aseman kannalta 4 26 8 50 13
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
10 S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5
13. Suomalaiset yhdistäisivät SAK:n ja STTK:n
Enemmistö suomalaisista (56 %) lähtee siitä, että noin miljoonaa palkansaajaa edus-
tavan SAK:n ja 600 000 palkansaajan STTK:n tulisi yhdistyä voidakseen toimia vas-
tapainona yhdistyneelle EK:lle. Vain kolmannes (32 %) ei pidä keskusjärjestöjen yh-
distymistä oikeana ratkaisuna. Erityisen mielenkiintoista on, että SAK:laiset ja
STTK:laiset ovat keskusjärjestöjensä yhdistymisestä täsmälleen yhtä mieltä: kaksi
kolmesta (68 %) niin SAK:laisten kuin STTK:laistenkin liittojen jäsenistä yhdistäisi
keskusjärjestöt, kun taas vain joka neljäs (25 %) jäsen haluaa pitää nämä kaksi kes-
kusjärjestöä edelleen erillisinä. Akavalaiset sen sijaan ovat eri linjoilla: vain reilu kol-
mannes (39 %) yhdistäisi SAK:n ja STTK:n, kun taas niukka enemmistö (51 %) torjuu
ajatuksen.
Puoluekannan mukaan etenkin SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajat pitävät kahden
keskusjärjestön yhdentymisehdotuksesta. Myös Keskustan kannattajien enemmistä
suhtautuu myönteisesti. Vihreiden kannattajille ehdotus tuntuu vieraalta. Myös ko-
koomuslaisten keskuudessa on keskimäärää enemmän varauksellisuutta.
Elinkeinoelämän uudelleenorganisoitumisella nähdään olevan myös myönteisiä vai-
kutuksia. Kolme neljästä (72 %) arvioi, että ay-liikkeen toimintaa helpottaa se, että
vastassa on vain yksi työnantajakeskusjärjestö. Suunnilleen yhtä moni (73 %) myös
arvelee, että kansainvälisillä markkinoilla elinkeinoelämän rivien tiivistyminen voi olla
myös suomalaisen palkansaajan etu.
Taulukko 1. Keskusjärjestöjen jäsenten suhtautuminen väittämään ”SAKn ja
STTKn tulisi yhdistyä voidakseen toimia vastapainona yhdistyneelle Elinkei-
noelämän keskusliitolle – Eklle” (%).
Samaa mieltä Eri mieltä
% %
• Kaikki .........................................56 32
• SAK............................................68 25
• STTK..........................................68 25
• AKAVA .......................................39 51
Taulukko 2. Keskusjärjestöjen jäsenten suhtautuminen väittämään ”Ammatti-
yhdistysliike pärjää hyvin nykyisellä järjestörakenteella ilman muutoksia” (%).
Samaa mieltä Eri mieltä
% %
• Kaikki .........................................44 50
• SAK............................................38 60
• STTK..........................................42 54
• AKAVA .......................................43 52
S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5 11
14. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio s16-7. "SAKn ja STTKn tulisi yhdistyä voidakseen toimia
vastapainona yhdistyneelle Elinkeinoelämän kes-
kusliitolle - EKlle" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 15 41 12 24 8
Naiset 16 37 14 25 9
Miehet 15 45 10 23 7
15-24 vuotta 5 35 23 23 14
25-34 vuotta 8 41 12 34 5
35-49 vuotta 17 44 10 24 6
50-64 vuotta 23 39 9 19 10
Yli 64 vuotta 20 42 9 21 8
Perusasteen koul. 18 37 12 21 13
Keskiasteen 14 45 14 23 5
Ylempi keskiaste 17 42 9 27 4
Korkea-aste 11 35 10 31 13
Yrittäjä 11 43 12 22 11
Johtava/ylempi toimih. 14 32 11 35 7
Alempi toimihenkilö 17 47 8 23 5
Työntekijä 17 46 11 22 5
Eläkeläinen 22 41 8 20 10
Opiskelija 4 28 21 31 17
Työssä 16 44 8 28 5
Työtön/lomautettu 13 45 18 16 8
Työelämän ulkopuolella 16 36 15 21 12
Uusimaa 21 38 9 27 4
Etelä-Suomi 15 44 8 21 13
Itä-Suomi 19 43 16 17 5
Väli-Suomi 12 37 16 29 6
Pohjois-Suomi 8 46 8 21 17
Pääkaupunkiseutu 20 43 8 25 4
Muu kaupunki 12 40 14 24 9
Maaseutu 22 40 8 22 7
KESK 21 37 10 26 7
SDP 20 47 9 19 5
KOK 13 38 7 38 4
VAS 6 61 1 13 20
VIHR 6 33 12 39 11
SAK 22 46 7 20 5
STTK 22 46 7 20 5
AKAVA 5 34 9 37 14
SY 23 45 7 22 4
Ei nyt, aiemmin kyllä 16 42 10 21 12
Ei nyt, myöhemm. kyllä 4 38 23 20 16
Ei nyt eikä tulevais. 11 32 16 33 7
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
12 S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5
15. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio s16-8. "Ammattiyhdistysliike pärjää hyvin nykyisellä järjes-
törakenteella ilman muutoksia" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 8 36 6 43 7
Naiset 6 35 9 42 8
Miehet 9 37 4 44 7
15-24 vuotta 4 39 9 46 3
25-34 vuotta 7 39 10 39 5
35-49 vuotta 6 34 4 46 10
50-64 vuotta 10 33 4 41 12
Yli 64 vuotta 10 38 7 42 4
Perusasteen koul. 8 35 8 41 9
Keskiasteen 5 38 7 43 6
Ylempi keskiaste 11 35 1 45 7
Korkea-aste 8 33 8 44 7
Yrittäjä 21 36 4 36 3
Johtava/ylempi toimih. 6 33 7 51 4
Alempi toimihenkilö 5 35 6 41 13
Työntekijä 6 35 5 45 9
Eläkeläinen 10 36 5 41 7
Opiskelija 8 33 10 45 4
Työssä 6 34 5 46 9
Työtön/lomautettu 6 48 6 31 8
Työelämän ulkopuolella 10 35 8 42 5
Uusimaa 4 33 6 46 11
Etelä-Suomi 12 35 3 39 11
Itä-Suomi 5 32 12 47 4
Väli-Suomi 10 44 9 31 6
Pohjois-Suomi 3 29 0 68 0
Pääkaupunkiseutu 4 33 5 46 12
Muu kaupunki 8 38 7 42 4
Maaseutu 8 32 5 43 13
KESK 8 37 4 47 4
SDP 7 32 3 47 11
KOK 10 36 3 45 6
VAS 10 20 1 67 3
VIHR 3 45 8 38 7
SAK 6 32 3 51 9
STTK 5 37 4 46 8
AKAVA 6 37 5 46 6
SY 5 47 2 35 10
Ei nyt, aiemmin kyllä 14 27 8 44 6
Ei nyt, myöhemm. kyllä 3 44 12 40 2
Ei nyt eikä tulevais. 13 38 8 36 5
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5 13
16. Käsitykset eri tahojen työllisyystoimista
Ay-liike vakavimmin työttömyyttä vastaan
Suomalaisten mielestä ammattiyhdistysliike on vakavimmin ponnistellut työttömyyttä
vastaan. Kaksi kolmesta (62 %) arvioi ay-liikkeen tekevän vakavaa työtä työttömyy-
den voittamiseksi. Hallituksen työllisyydenhoitoon luottaa 41 prosenttia suomalaisista,
oppositioon reilu kolmannes (36 %). Myöskään usko suomalaisiin työnantajiin ei ole
kovin vahva (34 %).
Ohi hallituksen, opposition ja työnantajien ihmisten mielissä nousee presidentti Tarja
Halonen, jonka puolet (49 %) arvioi kantaneen vakavaa huolta työttömyydestä. Vähi-
ten luotetaan Suomen Pankkiin, jolla vain harvan (22 %) mielestä on ollut mielenkiin-
toa työllisyyskysymyksiin.
Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio s17. MITEN ERI TAHOT OVAT TOIMINEET TYÖTTÖMYYDEN
VÄHENTÄMISEKSI (%).
TODELLA JOKSEEN- EI EI KOVIN- EI LAIN-
VAKAVIS- KIN VAKA- OSAA KAAN KAAN VAKA-
SAAN VISSAAN SANOA VAKAVISS. VISSAAN
Ammattiyhdistysliike 15 47 1 28 8
Presidentti Tarja Halonen 13 36 3 33 15
Maan nykyinen hallitus 5 36 1 44 14
Nykyiset oppositiopuolueet 3 33 4 44 16
Työnantajat 2 32 0 48 17
Suomen pankki 2 20 14 39 25
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
Erityisen vahvasti ay-liikkeen työllisyydenhoitoon uskovat nuoret (81 %) sekä ammat-
tiliittojen jäsenet, erityisesti SAK:laiset (73 %). Luottamus ay-liikkeen ponnistuksiin
työllisyyden hyväksi on edelleen vahvistunut syksystä 2003, jolloin ay-liikkeen työlli-
syystoimiin uskoi 58 prosenttia suomalaisista.
Kaikkien kolmen palkansaajakeskusjärjestöjen jäsenten enemmistöt antavat tunnus-
tusta ay-liikkeelle. SAK:n jäsenten käsitykset ovat kuitenkin ay-liikkeen kannalta vielä
myönteisemmät kuin STTK:laisten liittojen jäsenten ja akavalaisten.
Kriittisempiä näkemyksiä ay-liikettä kohtaan esiintyy niissä joukoissa, joiden koostu-
mus on keskimääräistä iäkkäämpää tai missä on tavanomaista enemmän eläkeläisiä,
yrittäjiä, MTK:n tai SY:n jäseniä.
Presidentti Tarja Halosen huoli työllisyydestä on tavoittanut erityisesti nuoret alle 35-
vuotiaat naiset (67 %), opiskelijat (61 %) ja vihreiden kannattajat (61 %). Myös Uudel-
lamaalla ja siellä erityisesti pääkaupunkiseudulla asuvien joukossa on useita Halosen
toiminnasta pitäviä. Eri ammattiryhmistä oikeastaan vain yrittäjät epäilevät Halosen
vakavaa halua toimia työllisyyden parantamiseksi.
14 S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5
17. Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio s17-2. TOIMINTA TYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI: AM-
MATTIYHDISTYSLIIKE (%).
TODELLA JOKSEEN- EI EI KOVIN- EI LAIN-
VAKAVIS- KIN VAKA- OSAA KAAN KAAN VAKA-
SAAN VISSAAN SANOA VAKAVISS. VISSAAN
Kaikki 15 47 1 28 8
Naiset 16 47 2 27 8
Miehet 14 48 1 29 9
15-24 vuotta 34 47 2 14 3
25-34 vuotta 10 50 2 31 6
35-49 vuotta 13 52 1 26 7
50-64 vuotta 10 45 1 33 12
Yli 64 vuotta 11 42 1 35 12
Perusasteen koul. 20 41 2 27 10
Keskiasteen 12 53 1 26 8
Ylempi keskiaste 12 49 1 33 6
Korkea-aste 17 44 0 30 9
Yrittäjä 12 36 1 37 14
Johtava/ylempi toimih. 22 44 0 29 5
Alempi toimihenkilö 9 48 2 34 7
Työntekijä 12 55 1 24 8
Eläkeläinen 12 43 1 34 10
Opiskelija 30 43 2 21 3
Työssä 14 53 1 26 6
Työtön/lomautettu 4 43 2 34 17
Työelämän ulkopuolella 18 43 1 29 9
Uusimaa 14 53 1 26 5
Etelä-Suomi 14 39 0 33 14
Itä-Suomi 12 50 3 24 9
Väli-Suomi 15 47 2 26 9
Pohjois-Suomi 21 46 0 32 1
Pääkaupunkiseutu 14 53 0 27 6
Muu kaupunki 16 46 2 28 9
Maaseutu 13 48 1 30 8
KESK 14 49 1 33 3
SDP 12 53 1 28 5
KOK 23 43 1 28 5
VAS 27 43 0 27 2
VIHR 10 54 1 32 3
SAK 15 58 0 21 7
STTK 15 48 2 29 7
AKAVA 15 46 0 34 5
SY 23 32 0 35 10
Ei nyt, aiemmin kyllä 11 45 2 28 14
Ei nyt, myöhemm. kyllä 26 39 3 25 7
Ei nyt eikä tulevais. 12 42 1 36 9
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5 15
19. Työttömien näkemykset ovat muuttuneet aikaisempaa synkemmiksi ja heidän uskon-
sa kaikkien yhteiskunnan toimijoiden ponnistuksiin työttömyyden nujertamiseksi on
heikentynyt. Myös työttömät panevat toivonsa ensisijaisesti ay-liikkeeseen, vaikkakin
arviot ay-liikkeen työllisyystoimista jakautuvat – noin puolet kiittää, puolet kritisoi. Eri-
tyisesti on kuitenkin romahtanut työttömien usko työnantajiin. Enää viidennes työttö-
mistä uskoo työnantajien vakavissaan pyrkivän vähentämään työttömyyttä. Puolitois-
ta vuotta sitten, syksyllä 2003, työnantajiin luotti vielä kaksi viidestä työttömästä.
Taulukko 3. Käsitykset eri tahojen toiminnasta työttömyyden vähentämiseksi
(vakavasti miinus ei vakavasti -osuudet) (%).
k/01 s/01 k/02 s/02 k/03 s/03 k/05
Ay-liike................................... +29 +33 +28 +16 +16 +22 +26
Tasavallan presidentti ........... +11 +14 +23 +5 +8 +16 +1
Hallitus....................................-33 -8 -5 -25 -18 -9 -17
Oppositio ................................-44 -16 -18 -29 -24 -24 -24
Työnantajat ...........................-25 -9 -24 -26 -30 -24 -31
Suomen Pankki ......................-55 -43 -50 -50 -54 -46 -42
s=syystutkimus ; k=kevättutkimus
Taulukko 4. Työttömien käsitykset eri tahojen toiminnasta työttömyyden vähen-
tämiseksi (vakavasti miinus ei vakavasti -osuudet) (%).
k/01 s/01 k/02 s/02 k/03 s/03 k/05
Ay-liike................................... +15 +24 +24 +22 +4 +13 -4
Tasavallan presidentti........... +3 -5 +9 -11 +4 +7 -18
Työnantajat.............................-39 -26 -33 -39 -40 -16 -59
Hallitus....................................-65 -36 -23 -43 -34 -32 -37
Oppositio ................................-42 -27 -19 -30 -44 -42 -51
Suomen Pankki ......................-71 -53 -68 -54 -59 -65 -62
s=syystutkimus ; k=kevättutkimus
Kun myönteisistä ajatuksista vähennetään kielteiset, niin tällä haavaa ’plussan puolel-
le’ työttömien keskuudessa ei selviä yksikään arvioitava taho.
S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5 17
20. Suhtautuminen ulkomaalaisiin ja maahanmuuttajiin
Enemmistö rajoittaisi maahanmuuttajien määrää
EU:n laajentumisen entisiin Itä-Euroopan maihin on arveltu synnyttävän työvoiman
muuttoa nykyisiin EU:n jäsenmaihin. Toisaalta suurten ikäluokkien eläkkeelle siirty-
minen alkaa Suomessa olla lähellä. Julkisuudessa on esitetty puheenvuoroja, joissa
on varoitettu maatamme uhkaavasta työvoimapulasta ja ulkomaisten työntekijöiden
maahanmuuton välttämättömyydestä.
Valtaosa (74 %) suomalaisista on kuitenkin edelleen sitä mieltä, että ’Suomen tulisi
olla varovainen ja asettaa selviä rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maa-
hamme muuttaa’. Rajoitusten hyväksyntä on samaa tasoa kuin viime vuoden syys-
kuussa.
Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio v01. "Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä
rajoituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maa-
hamme muuttaa" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
03/2005 41 33 0 18 8
02/2004 34 41 1 19 5
09/2003 27 43 1 23 5
02/2003 41 37 1 16 4
02/2002 34 41 1 18 5
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
Enemmistö (62 %) torjuu ajatuksen, että "kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka halua-
vat tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saatava tulla tänne". Vajaa kaksi
viidesosaa (38 %) kansalaisista avaisi rajat ulkomaalaisille työntekijöille. Vapaan liik-
kuvuuden vastustus on jonkin verran vahvistunut edellisvuodesta.
Suomalaiset eivät usko, että lähivuosina maatamme uhkaisi työvoimapula eikä maa-
hanmuuttoa pidetä hyvänä lääkkeenä ongelmalle. Enemmistö (60 %) torjuu sen, että
’työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee 10-15 vuoden sisällä tuntuvasti ulko-
maista työvoimaa’. Niiden osuus, jotka uskovat Suomen tarvitsevan lisää ulkomaa-
laista työvoimaa on lisääntynyt viime vuodesta neljällä prosenttiyksiköllä mutta on
edelleen alempi kuin syksyllä 2003.
18 S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5
21. Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio v02. "Kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat
tulla Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on
saatava tulla tänne" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
03/2005 8 30 1 38 24
02/2004 15 28 1 34 22
09/2003 11 29 1 39 20
02/2003 11 28 2 34 26
02/2002 13 27 2 39 20
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio v03. "Työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee
10-15 vuoden sisällä tuntuvasti lisää ulkomaista
työvoimaa" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
03/2005 8 30 2 33 27
02/2004 8 26 3 36 26
09/2003 9 35 3 35 17
02/2003 7 31 4 35 23
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
Varsinkin työntekijät, työttömät, maaseudulla asuvat ja SAK:n jäsenet tuntuvat olevan
vakuuttuneita ulkomaisen työvoiman tarpeettomuudesta. Toki näihinkin väestöryhmiin
kuuluvista suhteellisen moni ajattelee toisin, mutta kokonaisuudessaan näiden ryhmi-
en mielipide eroaa selvästi koko väestön keskimäärästä.
Mitä kaupunkimaisemmassa ympäristössä asutaan, sitä todennäköisemmin usko-
taan, että ulkomaisen työvoiman rekrytointi tulee ajan myötä välttämättömäksi.
Enemmistö korkeasti koulutetuista, ylemmistä toimihenkilöistä, akavalaisista ja Ko-
koomuksen kannattajista on vakuuttunut ulkomaisen työvoiman tarpeellisuudesta.
Monen ulkomaalaisten maahantuloa vastustavan motiivina lienee suomalaisten työt-
tömien aseman turvaaminen. Kansalaiset haluavat antaa omille työttömille etuoikeu-
den, kun vapautuvia työpaikkoja aletaan täyttää. Enemmistö (63 %) toteaa, että ’ul-
S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5 19
22. komaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on turha puhua, kun työpaikat eivät
seuraavan 10-15 vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille itselleen’. Tämä
mielipide on ollut jokseenkin muuttumaton viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana.
Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio v04. "Ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä
on turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan
10-15 vuoden sisällä tule riittämään edes suo-
malaisille itselleen" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
03/2005 35 28 2 26 9
02/2004 34 33 2 24 7
09/2003 25 36 2 28 8
02/2003 32 33 4 24 7
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
20 S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5
23. Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio v01. "Suomen tulisi olla varovainen ja asettaa selviä ra-
joituksia sille, kuinka paljon ulkomaalaisia maaham-
me muuttaa" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 41 33 0 18 8
Naiset 35 35 0 18 11
Miehet 46 30 0 18 5
15-24 vuotta 31 36 0 13 20
25-34 vuotta 40 31 0 24 6
35-49 vuotta 42 32 0 20 6
50-64 vuotta 44 33 0 19 5
Yli 64 vuotta 45 33 1 15 6
Perusasteen koul. 44 29 0 15 12
Keskiasteen 44 34 0 17 5
Ylempi keskiaste 40 35 0 19 6
Korkea-aste 20 37 0 29 14
Yrittäjä 36 41 0 19 4
Johtava/ylempi toimih. 23 40 0 30 7
Alempi toimihenkilö 39 30 1 19 11
Työntekijä 45 33 0 18 4
Eläkeläinen 45 33 0 16 5
Opiskelija 34 28 0 15 24
Työssä 39 34 0 19 8
Työtön/lomautettu 39 45 0 15 2
Työelämän ulkopuolella 43 29 0 18 10
Uusimaa 36 33 0 25 6
Etelä-Suomi 44 34 0 16 6
Itä-Suomi 40 40 0 16 4
Väli-Suomi 38 32 0 20 10
Pohjois-Suomi 52 26 0 7 16
Pääkaupunkiseutu 33 32 1 28 7
Muu kaupunki 42 32 0 17 8
Maaseutu 42 35 0 14 9
KESK 43 35 1 18 4
SDP 37 36 0 20 8
KOK 30 46 0 16 8
VAS 50 11 0 13 25
VIHR 19 37 0 33 11
SAK 49 28 0 20 3
STTK 28 48 1 14 10
AKAVA 16 41 0 30 12
SY 44 38 0 15 3
Ei nyt, aiemmin kyllä 43 31 0 19 6
Ei nyt, myöhemm. kyllä 33 30 0 14 23
Ei nyt eikä tulevais. 43 33 0 17 7
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5 21
24. Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio v02. "Kaikkien niiden ulkomaalaisten, jotka haluavat tul-
la Suomeen asumaan ja työtä tekemään, on saa-
tava tulla tänne" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 8 30 1 38 24
Naiset 7 32 1 39 21
Miehet 8 28 1 37 27
15-24 vuotta 6 46 0 31 18
25-34 vuotta 7 27 42 24
35-49 vuotta 6 24 1 47 22
50-64 vuotta 10 24 1 39 26
Yli 64 vuotta 10 35 2 25 28
Perusasteen koul. 8 32 2 33 24
Keskiasteen 7 29 1 41 23
Ylempi keskiaste 6 26 37 30
Korkea-aste 13 34 0 40 14
Yrittäjä 8 23 0 38 31
Johtava/ylempi toimih. 10 26 0 48 16
Alempi toimihenkilö 9 25 0 40 25
Työntekijä 5 27 2 45 21
Eläkeläinen 9 32 3 28 27
Opiskelija 10 40 0 24 26
Työssä 7 27 1 45 20
Työtön/lomautettu 6 26 0 35 32
Työelämän ulkopuolella 9 33 1 31 26
Uusimaa 10 30 1 37 22
Etelä-Suomi 8 29 3 29 30
Itä-Suomi 4 30 1 43 22
Väli-Suomi 8 28 41 22
Pohjois-Suomi 3 32 0 44 20
Pääkaupunkiseutu 12 28 1 33 26
Muu kaupunki 8 31 38 23
Maaseutu 4 27 4 42 24
KESK 8 29 1 41 22
SDP 8 29 2 38 23
KOK 8 29 0 40 22
VAS 10 35 0 36 19
VIHR 9 36 0 40 15
SAK 5 29 1 39 25
STTK 11 28 1 44 15
AKAVA 8 29 0 47 16
SY 8 14 0 46 32
Ei nyt, aiemmin kyllä 10 36 2 27 25
Ei nyt, myöhemm. kyllä 5 42 0 32 21
Ei nyt eikä tulevais. 11 21 1 38 29
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
22 S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5
25. Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio v03. "Työvoimapulan ehkäisemiseksi Suomi tarvitsee
10-15 vuoden sisällä tuntuvasti lisää ulkomaista
työvoimaa" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 8 30 2 33 27
Naiset 8 33 1 36 21
Miehet 9 27 3 29 33
15-24 vuotta 6 33 2 33 26
25-34 vuotta 7 29 1 39 25
35-49 vuotta 7 30 2 30 30
50-64 vuotta 12 33 2 29 23
Yli 64 vuotta 10 26 2 35 27
Perusasteen koul. 6 34 3 29 28
Keskiasteen 7 26 3 33 32
Ylempi keskiaste 6 29 0 41 25
Korkea-aste 23 39 2 27 9
Yrittäjä 9 38 0 27 25
Johtava/ylempi toimih. 9 42 1 37 11
Alempi toimihenkilö 13 29 2 30 26
Työntekijä 6 29 2 31 33
Eläkeläinen 10 26 3 35 25
Opiskelija 8 37 2 28 26
Työssä 9 30 2 34 24
Työtön/lomautettu 5 29 2 25 39
Työelämän ulkopuolella 9 30 2 33 26
Uusimaa 12 38 2 29 20
Etelä-Suomi 5 26 4 31 34
Itä-Suomi 9 24 2 37 29
Väli-Suomi 11 30 2 34 23
Pohjois-Suomi 0 30 0 36 34
Pääkaupunkiseutu 10 39 2 30 18
Muu kaupunki 8 30 1 35 26
Maaseutu 8 23 4 29 36
KESK 9 29 0 49 13
SDP 9 29 2 32 29
KOK 10 43 1 30 17
VAS 5 33 1 14 46
VIHR 17 44 3 24 12
SAK 6 26 2 33 33
STTK 6 41 1 32 19
AKAVA 23 35 0 29 13
SY 13 46 0 25 15
Ei nyt, aiemmin kyllä 10 26 4 32 28
Ei nyt, myöhemm. kyllä 5 30 1 39 24
Ei nyt eikä tulevais. 9 26 2 33 31
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5 23
26. Työmarkkinailmasto 3/2005
Kuvio v04. "Ulkomaalaisen työvoiman määrän lisäämisestä on
turha puhua, kun työpaikat eivät seuraavan 10-15
vuoden sisällä tule riittämään edes suomalaisille it-
selleen" (%).
TÄYSIN JOKSEEN- EI JOKSEEN- TÄYSIN
SAMAA KIN SAMAA OSAA KIN ERI ERI
MIELTÄ MIELTÄ SANOA MIELTÄ MIELTÄ
Kaikki 35 28 2 26 9
Naiset 33 32 1 26 9
Miehet 38 25 2 26 9
15-24 vuotta 30 39 1 22 9
25-34 vuotta 26 32 1 31 11
35-49 vuotta 40 23 2 27 7
50-64 vuotta 34 28 1 26 10
Yli 64 vuotta 43 25 3 22 7
Perusasteen koul. 42 29 2 22 4
Keskiasteen 36 28 3 24 9
Ylempi keskiaste 37 28 0 26 9
Korkea-aste 13 27 0 41 19
Yrittäjä 30 34 0 23 13
Johtava/ylempi toimih. 18 24 0 47 11
Alempi toimihenkilö 33 27 0 23 16
Työntekijä 40 24 3 29 5
Eläkeläinen 44 24 2 23 7
Opiskelija 25 43 1 22 9
Työssä 30 28 2 29 10
Työtön/lomautettu 49 23 1 23 4
Työelämän ulkopuolella 38 30 1 23 8
Uusimaa 28 23 1 36 12
Etelä-Suomi 43 27 2 19 9
Itä-Suomi 44 28 3 20 5
Väli-Suomi 29 32 1 27 11
Pohjois-Suomi 43 35 0 22 0
Pääkaupunkiseutu 27 22 1 38 12
Muu kaupunki 35 32 1 24 8
Maaseutu 45 22 3 21 9
KESK 34 29 1 27 9
SDP 42 22 2 27 7
KOK 21 25 0 40 14
VAS 50 27 1 15 7
VIHR 18 24 0 40 17
SAK 45 22 3 25 5
STTK 30 26 1 38 6
AKAVA 19 22 0 39 19
SY 30 25 0 38 7
Ei nyt, aiemmin kyllä 33 30 2 23 11
Ei nyt, myöhemm. kyllä 30 47 1 16 6
Ei nyt eikä tulevais. 37 28 0 22 13
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 / PGraphics
24 S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5
27. Suhtautuminen etujärjestöihin
SAK:ta arvostetaan eniten
Palkansaajakeskusjärjestöjen yhteisessä tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten suh-
tautumista etujärjestöihin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat työmarkkina-
keskusjärjestöistä edelleen eniten SAK:ta.
Lähes kolme neljästä (71 %) suomalaista sanoo arvostavansa SAK:n työtä vähin-
täänkin melko paljon. SAK:n arvostus on pysynyt vakaana koko tutkimusajan eli vuo-
desta 1995 lähtien. SAK:n arvostus miltei ennätyslukemissa: vain kerran kymmenen
vuoden aikana, keväällä 2002, ovat suomalaiset arvioineet SAK:n vieläkin korkeam-
malle. Keväällä 2001 kannatus oli samoissa lukemissa kuin nyt.
SAK:n tutkimuksessa saama arvostus nousee jälleen selvästi muiden ohi. Muut jär-
jestöt saavat tutkimuksessa arvostusta noin joka toiselta suomalaiselta. Enemmistön
arvostuksen saavat Suomen Yrittäjät (58 %), STTK (56 %) ja Akava (53 %). MTK:ta
arvostaa 50 prosenttia, EK:ta 49 prosenttia ja Kunnallista työmarkkinalaitosta 48 pro-
senttia kansalaisista.
Työmarkkinapoliittinen mielipideilmasto 3/2005
Kuvio y1. MISSÄ MÄÄRIN ARVOSTAA ERI ETUJÄRJESTÖJEN TYÖTÄ (%).
PAL- MELKO EI OSAA MELKO EI LAIN-
JON PALJON SANOA VÄHÄN KAAN
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö - SAK 17 54 3 25 2
Suomen Yrittäjät ry. 13 45 5 32 5
Toimihenkilökeskusjärjestö - STTK 10 46 6 33 6
AKAVA 12 41 6 34 6
Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto - MTK 10 40 7 36 7
Elinkeinoelämän keskusliitto - EK 7 42 8 36 7
Kunnallinen työmarkkinalaitos - KT 8 40 8 38 5
0 25 50 75 100
TNS Gallup Oy 2005 PGraphics
Edellisiin vuosiin verrattuna on etujärjestöjen työn arvostus lisääntynyt. Arvioille on
ollut ominaista tietynlainen sahausliike ja arvostuksen heilahtelut ovat tutkimusjakson
aikana yleensä koskeneet samanaikaisesti kaikkia järjestöjä. Nyt niiden osuus, jotka
arvostavat paljon tai melko paljon, on lisääntynyt viime syksystä ja vuoden takaisesta.
Arvostuksessa on lähestytty kevään 2002 huippuarvioita. Kansalaisten on myös tänä
keväänä ollut aiempaa helpompi ottaa kantaa, sillä epätietoisten osuus on vähenty-
nyt.
S A K – T U T K I M U S T I E T O 1 / 2 0 0 5 25