Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
Työmarkkinakatsaus on SAK:n asiantuntijoiden kahdesti vuodessa kokoama talousanalyysi. Katsauksissa seurataan Suomen talouden kehitystä erityisesti työmarkkinoiden näkökulmasta.
Avaamme tilannekuvaa eri mittareiden avulla. Katsaukset seuraavat erityisesti bruttokansantuotteen, inflaation, korkojen, vaihtotaseen, investointien, liikevaihtojen, ansio- ja kustannustason sekä työllisyyden ja työttömyyden kehitystä.
Katsauksen on koonnut SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
The document outlines proposed cuts to working conditions, social welfare, and the right to strike by the Orpo-Purra Government in Finland. Key changes include allowing local agreements that fall below statutory employment standards in workplaces without shop stewards, restricting sympathetic and political strikes, increasing fines for illegal strikes, lengthening requirements to qualify for unemployment benefits, cutting unemployment benefits and social welfare, and abolishing protections for part-time workers and child supplements. The proposals are presented as targeting workers, the unemployed, and vulnerable groups in society in order to increase employer power.
Regeringen Orpo-Purra håller på att göra många och stora ändringar i arbetslagstiftningen, strejkrätten och den sociala tryggheten. Ändringarna i arbetslagstiftningen och strejkrätten gynnar endast arbetsgivarna, inte arbetstagarna. Försämringarna inom den sociala tryggheten drabbar i synnerhet låginkomsttagare, snuttjobbare och deltidsanställda samt arbetslösa.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
The document outlines proposed cuts to working conditions, social welfare, and the right to strike by the Orpo-Purra Government in Finland. Key changes include allowing local agreements that fall below statutory employment standards in workplaces without shop stewards, restricting sympathetic and political strikes, increasing fines for illegal strikes, lengthening requirements to qualify for unemployment benefits, cutting unemployment benefits and social welfare, and abolishing protections for part-time workers and child supplements. The proposals are presented as targeting workers, the unemployed, and vulnerable groups in society in order to increase employer power.
Regeringen Orpo-Purra håller på att göra många och stora ändringar i arbetslagstiftningen, strejkrätten och den sociala tryggheten. Ändringarna i arbetslagstiftningen och strejkrätten gynnar endast arbetsgivarna, inte arbetstagarna. Försämringarna inom den sociala tryggheten drabbar i synnerhet låginkomsttagare, snuttjobbare och deltidsanställda samt arbetslösa.
2. Kattavuus
◊ Raamisopimuksen mukainen työ- tai virkaehtosopimus on solmittu
sopimusaloilla, jotka kattavat 94 prosenttia palkansaajista.
• Yksityisellä sektorilla kattavuus on 91 prosenttia.
• Kunta-alalla sekä valtion ja kirkon sopimusaloilla kattavuus on 100
prosenttia.
◊ Raamisopimuksen mukaista työehtosopimusta eivät ole solmineet
muun muassa seuraavat sopimusalat:
• Rakennusteollisuus
• Viestintäala (eräät sopimukset)
• Henkilöstöpalveluala
◊ Kattavuusarvioinnissa ei ole luettu mukaan niitä sopimusaloja, joiden
voimassaolevat työehtosopimukset päättyvät 31.10.2013 jälkeen.
SAK 2.1.2012
3. Kattavuus SAK:n piirissä
◊ SAK:laisten liittojen piirissä kattavuus on n. 87%:a
◊ Mukana n. 850.000 palkansaajaa
(yhteensä n. 980.000 palkansaajaa)
◊ SAK:laisista liitoista Rakennusliitto ja SLSY eivät
ole solmineet raamisopimuksen mukaisia
sopimuksia
◊ SEL:n sopimukset ovat voimassa 31.3.2014
saakka, joten ne eivät olleet mukana
kattavuusarvioinnissa
SAK 2.1.2012
4. Kattavuus SAK:n piirissä
Raamin mukaista sopimusta eivät ole solmineet:
◊ Sähköistysala ja Talotekniikan sähköasentajat (Sähköliitto)
◊ Kirjatyöntekijät, Sanomalehdenjakajat, Viestintäala (TEAM)
◊ Hiusala, Alko (PAM)
◊ Tanssinopettajat (Teme) ja
Teatteriala; sopimus voimassa 31.12.2013
◊ Joitakin pienempiä sopimusaloja (Muusikkojen Liitto)
SAK 2.1.2012
5. Sopimuskaudet
Useimmilla aloilla sopimuskaudet ajoittuvat syksystä
2011 / keväästä 2012 syksyyn 2013 tai kevääseen 2014.
AKT 1.2.12-31.1.14
IAU 26.10.10-31.10.13
JHL (mm.) • Yksityinen sosiaalipalveluala 1.2.12-28.2.14
• Valtio ja Kirkko, Yliopistot, Yksityinen opetusala,
Ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset 1.3.12-31.3.14
• Kunta ja Yksityinen terveyspalveluala 1.1.12-28.2.14
• PTY 1.2.12-31.3.14
• Energiateollisuuden toimihenkilöt 1.5.10-30.9.14
SAK 2.1.2012
6. Sopimuskaudet
METALLI 24.10.11-31.10.13
PAM (mm.) • Kauppa ja MaRa 1.4.12-30.4.14
• Apteekki, Puhelinpalveluala, Talonmiehet 1.5.12-31.5.14
• Vartiointiala 1.4.12-31.5.14
• Kiinteistöpalveluala 1.11.11-30.11.13
PAPERI 1.4.12-30.4.14
PAU 1.10.11-31.10.13
PUU (mm.) • Mekaaninen metsäteollisuus, Maaseutuelinkeinot 1.3.12-
31.1.14
• Puusepänteollisuus (19.2.10-31.1.13)-> 1.2.13-31.3.15
RAUTATIE 1.4.12-30.4.14
SAK 2.1.2012
11. Sopimukset ovat pääosin kiinni vuoteen 2014 saakka
SAK:laisten alojen työehtosopimusten päättymisajat
350,000
300,000
250,000
Sopimusten piirissä olevat henkilöt
200,000
150,000
100,000
50,000
-
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
2012 2013 2014 2015
Vuosi ja kuukausi
12. Korotukset
◊ Pääsääntöisesti prosenttikorotuksina
◊ Paikallinen erä/järjestelyvaraerä: mm. JHL, Metalli,
Paperi, Puu, Sähkö, TEAM
◊ Sekalinjakorotuksia: AKT, PUU, SMU
◊ Senttikorotukset: Paperiteollisuus, Paperi- ja
puumassateollisuus (Sähköliitto)
SAK 2.1.2012
13. Kertaerä
Pääsääntöisesti 150 euron kertakorvaus kaikille 3kk
työsuhteessa olleille maksuajankohdasta lukien
◊ Osa-aikaisille täyden ja sovitun työajan suhteessa
Poikkeukset:
◊ Kunta, valtio, yksityinen opetusala ja apteekit, joissa
edellytyksenä työnantajan palkanmaksu kertaerän
maksuajankohtana
◊ Veturimiehet: kertakorvaus teksteihin
SAK 2.1.2012
14. Kertaerä
Poikkeukset mm:
◊ Työhön palaaville maksetaan paluuhetkellä
ensimmäisen palkanmaksun yhteydessä (Paperi, Puu,
Team/kumiteollisuus)
◊ Poissaolo vuosiloman johdosta ja palaa työhön v. 12
aikana (Puu)
◊ Jaksottaminen useampaan erään paikallisesti
30.4.12 asti (Tekstiili- ja vaatetusteollisuus)
◊ Työhön palattava viimeistään sopimuskauden
päättyessä kertaerän maksuajankohdasta (mm.
paperiteollisuus, puusepänteollisuus)
SAK 2.1.2012
15. Tekstimuutoksia mm.
◊ Useissa sopimuksissa parannuksia luottamusmies- ja
työsuojeluvaltuutettuja koskeviin määräyksiin
(mm. JHL,PAM,PUU, Metalli, TEAM)
◊ Palkallinen isyysvapaa 6 päivää
• JHL (yksityinen terveyspalveluala, PTY, kirkko)
• Metalli, Teme
• PUU (puusepänteollisuus) 7 päivää
◊ Alihankinnan ja linja-autoliikenteen kilpailutuksen pelisäännöt (AKT)
◊ Lyhimmän työpäivän määrittely (AKT)
◊ Määräaikaisten vuosilomamääräysten parannus (JHL)
◊ II pkl:n poisto (Metalli, PAM)
◊ Alihankinnan ja vuokratyön osalta paremmat kirjaukset (PAU)
SAK 2.1.2012
16. Tekstimuutoksia mm.
◊ Reservin harjoituksista täysi palkka (TEAM)
◊ Palkkausjärjestelmän muutos tai kehittäminen (JHL, Metalli, PAM,
PUU, Muusikot, Sähkö)
◊ Työvuoron jatkumiskorvaus (Rautatie)
SAK 2.1.2012