SAK:n järjestötutkimus 2005. Tasa-arvoraportti. Jäsentutkimuksen osaraportissa luodaan katsaus SAK:n liittojen nais- ja miesjäsenten työelämään, kokemuksiin ja näkemyksiin. Pirjo Pajunen.

1. SAK:n järjestötutkimus 2005
Tasa-arvoraportti
Pitkää, pätkää, silppua
Pitkää, pätkää, silppua -julkaisu kertoo SAK:laisten naisten ja miesten
arvostuksista ja asemasta työelämässä. Työmarkkinat jakautuvat
Suomessa selkeästi naisten ja miesten töihin, ja tämä jako korostuu
SAK:laisten töissä. Naisten enemmistö työskentelee erilaisissa
palvelutehtävissä, kun taas miesten töitä leimaavat koneet ja tekniikka.
Naisten ja miesten erilainen asema työmarkkinoilla heijastuu työoloihin,
palkkoihin ja vaikutus- ja kehittymismahdollisuuksiin työssä. Myös
naisten suhde ammattiyhdistystoimintaan on erilainen kuin miesten.
SAK:laisten naisten ja miesten asemaa työmarkkinoilla on seurattu
tutkimuksin vuodesta 1984 lähtien. Naisten asema työelämässä
parani vuoteen 1995 asti, mutta on sen jälkeen heikentynyt monilta
osin. Työelämää leimaavat yhä selvemmin työnantajien koventuneet
asenteet, tehokkuuden asettaminen kaiken muun edelle ja työvoiman
jakautuminen ydin- ja marginaalityövoimaan. Kuluneen kymmenen
vuoden aikana pätkätyöt ovat lisääntyneet voimakkaasti ja niistä näyttää
muodostuneen nuorten naisten tyypillisiä työsuhteita.
Suomi on sitoutunut YK:n ja EU:n ohjelmiin, joissa kehotetaan
hallituksia ja työmarkkinajärjestöjä ottamaan sukupuolinäkökulma
huomioon kaikilla aloilla ja arvioimaan päätösten vaikutuksia naisiin
ja miehiin. Tämä raportti tarjoaa taustatietoja sukupuolivaikutusten
arviointiin. Raportti täydentää Murroksesta muutokseen -julkaisua, jossa
kuvataan SAK:laisten elämää kokonaisuutena.
Pirjo Pajunen
Pitkää, pätkää, silppua

2. Graafinen suunnittelu Suunnittelutoimisto Unique Oy
Taitto ja paino Kalevaprint Oy, Oulu 2006
ISBN 951-714-242-0

3. SAK:n järjestötutkimus 2005
Tasa-arvoraportti
Pirjo Pajunen
Pitkää, pätkää, silppua

4. 2 MUUTOS . LIIKE .
JOHDANTO
YHTEENVETO _______________________________________________________ 4
SAK:lainen nainen: hoivaa ja palvelua _______________________________ 5
SAK:lainen mies: teollisuustyötä, kuljetusta ja kunnossapitoa ___________ 7
Naisten ja miesten keskeiset erot ___________________________________ 10
Haasteita ________________________________________________________ 12
SAK:LAISET NAISET JA MIEHET _______________________________________ 14
Naiset ja miehet erilaisissa töissä ___________________________________ 14
Koulutustaso nousee nopeasti ______________________________________ 16
Työttömyys laskenut vain vähän _____________________________________ 17
Puoliso usein SAK:lainen ___________________________________________ 19
Vapaa-ajan merkitys kasvanut ______________________________________ 19
Puoluekantaa vaikea määrittää _____________________________________ 20
Miehet samaistuvat naisia useammin työväenluokkaan ________________ 21
NAISET JA MIEHET TOIMIJOINA TYÖPAIKOILLA ________________________ 23
Naiset miehiä useammin kuukausipalkalla ___________________________ 23
Sukupuolten palkkaero hivenen kasvanut ____________________________ 23
Tulospalkkiot kasvattavat palkkaeroja ________________________________ 26
Epätyypilliset työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille __________________ 27
Työajat monimuotoistuneet ________________________________________ 29
Kunta työllistää naiset, teollisuus miehet _____________________________ 31
Naisten kiinnostus työpaikan asioihin lisääntynyt ______________________ 33
Arviot johdosta yhä kriittisempiä ____________________________________ 34
Miehet aiempaa harvemmin työnantajan lisäkoulutuksessa ____________ 35
Vuorovaikutus työssä lisääntynyt ____________________________________ 36
Yhä useampi tekee toistotyötä ______________________________________ 37
Naiset miehiä kuormitetumpia ______________________________________ 38
Vaikutusmahdollisuudet eivät parantuneet ___________________________ 39
Kokemukset syrjinnästä naisilla miehiä yleisempiä ____________________ 40
Luottamusmies aiempaa useammalla SAK:laisella _____________________ 42
Pysyvä työpaikka edelleen ykkösasia_________________________________ 45
Työttömyys huolestuttaa naisia _____________________________________ 46
Globalisaatio hämmentää __________________________________________ 48

5. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 3
NAISET JA MIEHET AMMATTIYHDISTYKSEN JÄSENINÄ __________________ 49
Työttömyysturva yhä tärkeämpi _____________________________________ 49
Aiempaa harvempi luottamusmies on nainen_________________________ 50
Ay-osallistumisesta haetaan tietoa ja virkistystä _______________________ 51
Ammattiliiton lehti tärkein ay-tiedon lähde ___________________________ 53
Oikeusapu aiempaa tärkeämpi jäsenpalvelu __________________________ 55
Naiset odottavat ay-liikkeeltä palkkaerojen tasoittamista _______________ 57
Lähteet_____________________________________________________________ 59
Liite 1: Kyselytutkimuksen otos ja vastanneiden määrät liitoittain ______ 60
Liite 2: Liitetaulukot _________________________________________________ 61
Liite 3: Kyselylomake ________________________________________________ 73

6. 4 MUUTOS . LIIKE .
JOHDANTO
Tämän raportin tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tammi–maaliskuussa vuonna
2005 postikyselyllä keräämään aineistoon. Kyselyn otos oli 11 487 SAK:n jäsenliit-
tojen jäsenrekistereistä satunnaisesti poimittua henkilöä. Vastauksia saatiin 6 236
kappaletta, jolloin vastausprosentiksi tuli 54,3. Vastaajat muodostavat liittojen
koon mukaan edustavan joukon ja vastaukset kuvaavat siten tilannetta koko
SAK:n jäsenistössä. Vastaajien ikärajana pidettiin 60 vuotta, myös opiskelija-
jäsenet rajattiin tutkimuksen ulkopuolelle. Tarkemmat tiedot tutkimuksen
otoksesta, ja tiedot aineiston keräämisestä sekä tutkimusmenetelmistä löytyvät
aineistosta tehdystä perusraportista (Laukkanen 2006).
Tämän raportin liitteessä 1 on esitetty liittokohtaiset otoskoot ja vastanneiden
määrät. Liitteestä selviää myös liittoryhmittely teollisuuden, yksityisten palvelu-
alojen ja julkisen sektorin liittoihin. Sektorijako ei ole kuitenkaan yksiselitteinen.
Esimerkiksi julkisen sektorin työpaikoista 85 prosenttia vastaa joko kunnan tai
valtion toimeksiannosta julkisten palveluiden ylläpidosta. Loput 15 prosenttia
ovat mm. säätiöiden ja palvelualan yritysten ylläpitämiä työpaikkoja. Saman-
tapaista tulkinnanvaraisuutta on myös yksityisten palvelualojen ja teollisuuden
luvuissa.
Raportoinnissa on pyritty seuraamaan muutosta siltä osin kuin se on ollut
mahdollista aina vuodesta 1984 lähtien. SAK on teettänyt tätä ennen laajat jäsen-
tutkimukset 1984, 1990, 1995 ja 2000. Näistä kaikista aineistoista on tehty erilliset
sukupuolen mukaiset raportit. Jäsentutkimuksen kyselylomaketta on kehitelty
vuosikymmenien aikana siten, että se antaisi SAK:n ja sen liittojen käyttöön
mahdollisimman laaja-alaisen kuvan jäsenistöstä. Kyselylomake löytyy tämän
raportin lopusta liitteestä 3.
Raportissa on käytetty Tilastokeskuksen tuoreimman, vuodelta 2003 olevan
työolotutkimuksen eräitä SAK:laisia koskevia tietoja. SAK:laisista jäsentutkimuk-
sessa saatuja tuloksia on myös joiltakin osin peilattu suhteessa työolotutkimuksen
kaikkia palkansaajia koskeviin tietoihin.
Naisten ja miesten vastaamisvarmuus poikkeaa toisistaan, mikä näkyy tässäkin
tutkimuksessa. Kyselytutkimuksissa on havaittu, että yhteiskunnallisia mielipi-
teitä kysyttäessä naiset vastaavat miehiä useammin ”en osaa sanoa”. Tutkijat ovat
selittäneet asiaa mm. sillä, että miehet ottavat naisia hanakammin asiantuntija-
vastaajan roolin. Miehet puolestaan vastaavat naisia useammin ”en osaa sanoa”
silloin, kun kysytään vastaajan suhteista läheisiin ihmisiin. (Ronkainen 1999).

7. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 5
YHTEENVETO
SAK:lainen nainen: hoivaa ja palvelua
Kolme neljästä SAK:laisesta naisesta työskentelee palvelutehtävissä. Noin puolet
heistä on yksityisen työantajan palveluksessa, toinen puoli työskentelee julkisella
sektorilla. SAK:laisten naisten tyypillisin työllistäjä on kunta. Yksityisiltä palvelu-
aloilta naisia työllistävät eniten liikealan sekä hotelli- ja ravintola-alan työpaikat.
Teollisuuden ammateissa työskentelee noin neljännes SAK:laisista naisista. Suu-
rimpia teollisuuden naisten työllistäjiä ovat metalli- ja elintarviketeollisuus.
SAK:lainen nainen on keskimäärin 45-vuotias. Ammattikoulun on käynyt
43 prosenttia naisista. Alle 35-vuotiaista naisista joka kolmas on suorittanut
ylioppilastutkinnon ja vajaa viidennes vähintään opistotason tutkinnon. Kaksi
kolmesta naisesta on työssä ja 17 prosenttia työttömänä. Yli 54-vuotiaista naisista
joka viides on työtön.
Kotielämä muodostaa naisten keskeisen elämänsisällön: 83 prosenttia pitää
sitä erittäin tärkeänä. Harrastukset ovat erittäin tärkeitä 67 prosentille ja työ 44
prosentille naisista.
Joka toisen naisen puoliso on SAK:lainen, tavallisimmin teollisuustyöntekijä.
Kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia on 41 prosentilla naisista. Alle 18-vuotiai-
den lasten äideistä joka kuudes on yksinhuoltaja.
Poliittisista puolueista SAK:laiset naiset kannattavat yleisimmin SDP:tä, jota
äänestäisi joka neljäs (26,6 %) nainen. Seuraavaksi eniten kannatusta on Suomen
Keskustalla (9,1 %) ja Vasemmistoliitolla (6,6 %). Työväenluokkaan naisista kat-
soo kuuluvansa useampi kuin joka toinen (56 %).
Kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten naisten keskimääräiset bruttoansiot
ovat 1 729 euroa kuukaudessa. Naisten palkat ovat kokopäivätyössä keskimää-
rin 77 prosenttia miesten palkoista. Epätyypillistä työtä tekee lähes kolmannes
(31 %) naisista, osuus on laskenut hieman vuodesta 2000 (35 %). Yleisintä on
määräaikainen työ, jota tekee useampi kuin joka viides nainen. Osa-aikatyötä
tekee 15 prosenttia SAK:laisista naisista. Epätyypillinen työ kasaantuu nuorille
naisille: alle 25-vuotiaiden naisten työsuhteista 65 prosenttia on epätyypillisiä.
Vielä 25–34-vuotiaista naisistakin 40 prosenttia on epätyypillisessä työsuhteessa
Runsas puolet (55 %) SAK:laisista naisista tekee säännöllistä päivätyötä.
Toiseksi yleisin työaikamuoto on 2-vuorotyö, jota tekee joka kuudes nainen.
2-vuorotyö on käytössä yleisimmin yksityisillä palvelualoilla ja teollisuudessa.
Kolmivuorotyö on yleisintä teollisuuden naisilla, jakso- ja periodityö julkisella
sektorilla työskentelevillä.
Naiset työskentelevät pienillä työpaikoilla. Reilu neljännes naisista työsken-
telee työpaikalla, jossa on alle 10 työntekijää ja yhtä moni 10–29 työntekijän
työpaikalla. Yli puolet SAK:laisista naisista on ainakin melko kiinnostuneita
työpaikkansa asioista, kuten esimerkiksi tuottavuudesta ja tulevaisuuden suunni-
telmista. Kiinnostus on lisääntynyt hieman vuodesta 2000. Naisista 27 prosenttia
on päässyt vuoden aikana työnantajan järjestämään lisäkoulutukseen. Melko tai
erittäin paljon omaan työhönsä voi vaikuttaa alle puolet naisista (46 %). Vuoteen

8. 6 MUUTOS . LIIKE .
2000 verrattuna vaikutusmahdollisuudet työhön ovat pysyneet ennallaan, mutta
heikentyneet vuoteen 1995 verrattuna, jolloin 52 prosenttia vastanneista katsoi
voivansa vaikuttaa vähintään melko paljon omaan työhönsä. Naisten työlle on
ominaista runsas vuorovaikutus toisten kanssa. Vastaajista 75 prosenttia on
työssään lähes koko ajan tekemisissä muiden ihmisten kanssa. Toistotyötä tekee
vähintään kolme neljäsosaa työajasta 40 prosenttia naisista, teollisuudessa puo-
let naistyöntekijöistä. Naisista reilu neljännes työskentelee niin suuren paineen
alaisena ettei ehdi puhua tai ajatella mitään muuta kuin työtä.
Ammattiyhdistyksen läsnäolo SAK:laisten naisten työpaikoilla on hieman
parantunut kuluneen viiden vuoden aikana. Naisista 67 prosenttia (62 % v. 2000)
tietää, että työpaikalla on heitä edustava luottamusmies. Heikoin tilanne on
yksityisillä palvelualoilla työskentelevillä ja alle 25-vuotiailla naisilla. Yksityisten
palvelualojen naisista 57 prosentin (48 % v. 2000) työpaikalla on luottamusmies.
Nuorista naisista 45 prosenttia ilmoittaa, että työpaikalla on luottamusmies.
Kolmannes tämän ikäisistä ei tiedä, onko työpaikalla luottamusmies.
Naiset odottavat työltä pysyvyyttä ja varmuutta: 53 prosenttia naisista arvos-
taa tämän tärkeimmäksi tavoitteeksi työssään. Hyvää palkkaa pitää tärkeimpänä
19 prosenttia ja työn mielenkiintoisuutta 16 prosenttia naisista. Vuoteen 2000
verrattuna työpaikan pysyvyyden merkitys on hivenen vähentynyt ja työn mie-
lenkiintoisuuden ja hyvän palkan merkitys kasvanut.
SAK:laisten naisten arviot omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla ovat
osin melko synkkiä. Joka kolmas nainen pelkää jäävänsä työttömäksi ja hieman
useampi pelkää terveyden heikkenemistä niin, ettei enää pärjää nykyisessä työs-
sä. Työttömyyden pelko kalvaa eniten nuoria alle 25-vuotiaita naisia. Heistä 42
prosenttia pelkää jäävänsä tulevaisuudessa työttömäksi. Vastaajista 41 prosenttia
(38 % v. 2000) ilmoittaa ettei ole huolissaan tulevaisuudestaan työmarkkinoilla.
Aiempaa useampi voisi kuitenkin harkita työnteon lopettamista (23 % v. 2005,
16 % v. 2000).
Vakituisessa työsuhteessa olevien SAK:laisten naisten tärkeimmät syyt kuulua
ammattiliittoon ovat ansiosidonnainen työttömyysturva ja työntekijöiden etujen
ajaminen. Määräaikaisessa työsuhteessa olevat painottavat muita enemmän
työttömyysturvaa.
Kolmannes (32 %) ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöistä on naisia.
Vuodesta 2000 naisten osuus luottamusmiehistä on laskenut teollisuudessa ja
julkisella sektorilla, mutta noussut yksityisillä palvelualoilla.
Naisten osallistuminen ammattiyhdistysliikkeen järjestämiin tilaisuuksiin on
yhtä yleistä kuin vuonna 2000. Naiset osallistuvan hivenen aiempaa vähemmän
ay-liikkeen kokouksiin (19 % v. 2000, 18 % v. 2005) mutta vastaavasti hieman
aiempaa aktiivisemmin ay-liikkeen järjestämiin virkistystilaisuuksiin (25 %
v. 2005, 23 % v. 2000).
Naiset arvioivat oman ammattiliittonsa onnistuneen edunvalvonnassa melko
hyvin. Kaksi kolmesta arvioi liiton onnistuneen vähintään melko hyvin työttö-
myyskassapalveluissa, ja yli puolet työsuojelun parantamisessa ja työaikatavoit-
teissa. Joka kolmas arvioi liiton onnistuneen hyvin taistelussa osa- ja määräai-

9. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 7
kaistamista vastaan. SAK:laisen ay-liikkeen tehtävälistalla naisilla kärjessä ovat
työttömyysturvan puolustaminen, taistelu työttömyyttä vastaan ja naisten ja
miesten välisten palkkaerojen tasoittaminen.
SAK:lainen mies: teollisuustyötä, kuljetusta ja kunnossapitoa
Kaksi kolmesta SAK:laisesta miehestä saa toimeentulonsa teollisuuden ja raken-
tamisen ammateista. Määrällisesti suurimmat miesten työllistäjät teollisuudessa
ovat metalli-, rakennus-, puu- ja paperiteollisuus. Joka neljäs mies työskentelee
yksityisten palvelualojen ammateissa. Yleisiä miesten töitä palvelualoilla ovat
erilaiset kuljetus-, myynti- ja varastotyöt. Yksi kymmenestä miehestä työskentelee
julkisen sektorin – pääasiassa kuntien – palveluksessa. Tyypillisiä miesten töitä
julkisella sektorilla ovat kuljetukseen ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät.
SAK:lainen mies on keskimäärin 44-vuotias. Miehistä 55 prosenttia on
käynyt ammattikoulun. Alle 35-vuotiaista miehistä ammatillinen perustutkinto
on kolmella neljästä. Ylioppilaita tämän ikäisistä on 13 prosenttia ja seitsemällä
prosentilla on vähintään opistotason tutkinto. Kolme neljästä miehestä on työssä
ja 13 prosenttia työttömänä.
Harrastukset ja kotielämä ovat miehille yhtä tärkeitä elämänsisällön tuojia.
Työtä erittäin tärkeänä elämänsisältönä pitää 37 prosenttia miehistä. Kolme
neljästä miehestä elää parisuhteessa ja vajaalla puolella myös kumppani on
SAK:lainen. Kotona asuvia lapsia on 38 prosentilla miehistä, ja viisi prosenttia
on yksihuoltajia.
Poliittisista puolueista Sosialidemokraattien kannatus on miesten keskuudessa
suurinta: reilu neljännes (29,2 %) miehistä kannattaa SDP:tä. Vasemmistoliittoa
kannattaa 11 prosenttia ja Suomen Keskustaa 8,5 prosenttia miehistä. Kaksi kol-
mesta miehestä katsoo kuuluvansa työväenluokkaan.
Kokopäivätyötä tekevien SAK:laisten miesten keskimääräiset bruttoansiot ovat
2250 euroa kuukaudessa. Suurimmat ansiot ovat teollisuudessa ja pienimmät
julkisella sektorilla. Epätyypillisten työsuhteiden määrä on miehillä viidessä vuo-
dessa laskenut. Epätyypillistä työtä tekee 14 prosenttia miehistä (19 % v. 2000).
Miehistä 12 prosenttia on määräaikaisessa työsuhteessa ja neljä prosenttia osa-
aikatyössä. Miehillä kuten naisillakin epätyypillinen työ on yleisintä nuorena:
kolmannes alle 25-vuotiaiden miesten työsuhteista on epätyypillisiä.
Yli puolet (59 %) miehistä on säännöllisessä päivätyössä. Miehistä 13 prosent-
tia tekee kaksivuorotyötä ja lähes yhtä moni kolmivuorotyötä. Kolmivuorotyötä
tehdään eniten teollisuudessa. Yksityisten palvelualojen miehistä vain 41 prosent-
tia on säännöllisessä päivätyössä.
Joka neljäs SAK:lainen mies on töissä suurella yli 200 työntekijän työpaikalla.
Toisaalta pienellä alle 10 hengen työpaikalla työskentelee joka viides mies. Miehis-
tä 55 prosenttia on erittäin tai melko kiinnostunut työpaikkansa tuottavuudesta,
suunnitelmista ja muista asioista. Miehistä 29 prosenttia – aiempaa hieman
harvempi (32 % v. 2000) – on päässyt työnantajan järjestämään ammatilliseen
koulutukseen kuluneen vuoden aikana.

10. 8 MUUTOS . LIIKE .
Vaikutusmahdollisuuksiaan omaan työhön pitää hyvänä puolet (51 %) mie-
histä. Toistotyötä, jossa joutuu toistamaan yhtä ja samaa työvaihetta vähintään
kolme neljäsosaa työajasta, tekee joka kolmas mies. Yleisintä toistotyö on nuorilla
alle 35-vuotiailla miehillä. Heistä 41 prosenttia tekee toistotyötä vähintään kolme
neljäsosaa työajasta.
Ammattiyhdistys näkyy paremmin SAK:laisten miesten kuin naisten työ-
paikoilla. Miehistä 74 prosentilla on työpaikalla luottamusmies. Miehistä naisia
suurempi osuus arvioikin ammattiyhdistysliikkeen ja luottamusmiesten näkyvän
ja toimivan työpaikalla paljon.
Miehet odottavat naisten tapaan työltään pysyvyyttä ja varmuutta. Näin
ajattelee lähes joka toinen mies. Niiden miesten osuus, jotka nimeävät hyvän
palkan tärkeimmäksi tavoitteekseen työssä on lisääntynyt vuodesta 2000 viidellä
prosentilla 34 prosenttiin.
Miehet arvioivat tulevaisuuden näkymänsä työelämässä melko valoisiksi.
Reilu puolet (52 %) miehistä ei ole huolissaan tulevaisuudestaan. Työttömyyttä
pelkää neljännes miehistä. Joka viides mies voisi harkita oman yrityksen perus-
tamista, ja 28 prosenttia katsoo, että voisi hyvinkin lopettaa työn teon kokonaan.
Yli 54-vuotiaista miehistä hieman yli puolet voisi harkita työnteon lopettamista
(52 %, v. 2000 60 %).
Miesten tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle on se, että järjestäytymällä
voidaan tehokkaasti puolustaa ja ajaa palkansaajien etuja. Näin ajattelee 43 pro-
senttia miehistä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitää tärkeimpänä syynä
38 prosenttia. Ikä ja siihen liittyvät vaihtelut työmarkkina-asemassa vaikuttavat
jäsenyyden syihin. Alle 35-vuotiaista miehistä puolet pitää työttömyysturvaa
tärkeimpänä syynä liittoon kuulumiselle.
Kaksi kolmesta ammattiyhdistysliikkeen luottamushenkilöstä on miehiä.
Ay-liikkeen järjestämiin kokouksiin ainakin kerran kuluneen vuoden aikana on
osallistunut 25 prosenttia vastanneista miehistä.
Miehet arvioivat oman ammattiliittonsa pärjänneen etujen ajamisessa keski-
määrin melko hyvin. Kaksi kolmesta miesvastaajasta arvioi liiton onnistuneen
vähintään melko hyvin työsuojelun parantamisessa, työttömyyskassapalveluissa
ja työaikatavoitteissa. Palkkaehtojen parantamisessa liiton arvioi onnistuneen
erittäin tai melko hyvin puolet vastaajista. SAK:laisen ay-liikkeen tärkeimpinä
tehtävinä miehet pitävät työttömyysturvan puolustamista, taistelua työttömyyttä
vastaan ja eläke- ja sosiaaliturvan puolustamista.

11. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 9
SAK:laiset naiset ja miehet 2005
NAISET MIEHET
Työnantaja
Kunta tai valtio (ml. liikelaitokset) 40 14
Teollisuus, rakennusalan tai perustuotannon yritys 18 55
Palvelualan yritys 30 20
Muu 12 11
Koulutus
Ylioppilas 18 8
Opisto- tai korkeakoulu 18 8
Ammattikoulu 43 55
Ammattikurssi tai oppisopimus 19 19
Ei ammatillista koulutusta 18 16
Työttömänä, työvoimapoliittisessa
koulutuksessa tai työllistämistuella 17 13
Elämän sisältö (erittäin tärkeää)
Kotielämä 83 65
Vapaa-ajan harrastus 67 65
Työ 44 37
Bruttoansiot kokopäivätyössä (e/kk) 1 729 2 250
Epätyypilliset työsuhteet 31 14
– määräaikaiset 22 12
– osa-aikaiset (ml ne, joilla muu järjestely kuin
kokopäiväinen tai osa-aikainen 15 4
Työaika
Säännöllinen päivätyö 55 59
Säännöllinen ilta-, yö- tai aamutyö 5 5
2-vuorotyö 17 13
3-vuorotyö 8 12
Muu työaika (ml. jakso- ja periodityö) 15 11
Työnantajan koulutuksessa vuoden aikana 27 28
Tärkein tavoite työssä
Työpaikan pysyvyys 53 48
Hyvä palkka 19 34
Työn mielenkiintoisuus 16 9
Tärkein syy ammattiliittoon kuulumiselle
Etujen ajaminen 32 42
Työttömyysturva 45 38
Antaa turvallisuutta elämään 17 10

12. 10 MUUTOS . LIIKE .
Naisten ja miesten keskeiset erot
Segregaatio
Työmarkkinoiden sukupuolen mukainen jako on Tilastokeskuksen työolotutki-
muksen mukaan SAK:laisissa ammateissa jyrkempi kuin muilla palkansaajilla.
SAK:laisista palkansaajista vain 13 prosenttia mutta kaikista palkansaajista
22 prosenttia on tehtävissä, joita tekevät sekä naiset että miehet. Enemmistö
palkansaajista työskentelee edelleen selkeästi naisten tai miesten töissä, vaikka
segregaatio on työolotutkimuksen mukaan hieman purkautunut 2000-luvulla.
Niiden työntekijöiden osuus, jotka työskentelevät tehtävissä, joissa pääosa muis-
takin työntekijöistä on samaa sukupuolta on laskenut vuodesta 1997 vuoteen
2003 kuudella prosentilla. Työmarkkinoiden kahtiajaon seurauksena naisten
ja miesten asema työelämässä ja töiden luonne poikkeaa toisistaan. Segregaatio
heijastuu mm. työolosuhteisiin, palkkoihin, työsuhteisiin ja työaikoihin.
Koulutus
Naisten ja miesten koulutusprofiili poikkeaa toisistaan. Naiset ovat miehiä
useammin ylioppilas- ja opistotason suorittaneita. Miesten koulutus painottuu
ammattikouluun. Ero korostuu nuorissa ikäluokissa. Naiset kokevat miehiä use-
ammin kuuluvansa keskiluokkaan.
Elämänsisältö
Naisille koti ja työ ovat tärkeämpiä kuin miehille. Kuluneen viiden vuoden aikana
myös vapaa-ajan harrastukset ovat tulleet naisille hieman miehiä tärkeämmiksi.
Sukupuolten ero työn tärkeydessä kasvaa iän myötä: naisilla työ on tärkeällä
sijalla elämässä erityisesti 45-vuodesta eteenpäin.
Työsuhteet ja työttömyys
Naisista kolmannes, mutta miehistä vain 14 prosenttia työskentelee muussa kuin
kokoaikaisessa ja vakituisessa työsuhteessa. Niin määrä-aikaiset kuin osa-aikaiset
työsuhteet ovat huomattavasti yleisempiä naisilla. Vuodesta 2000 epätyypillisten
työsuhteiden osuus työsuhteista on laskenut enemmän miehillä kuin naisilla.
Työsuhteiden erilaisuuteen vaikuttaa mm. naisten ja miesten työskentely eri aloil-
la. Osa-aikatyö on yleisintä yksityisillä palvelualoilla ja määräaikaiset työsuhteet
julkisella sektorilla. Naiset ovat miehiä useammin työttömänä kaikissa muissa
ikäluokissa kuin 15–24 -vuotiaina.
Palkat
Naiset ansaitsevat kokopäivätyössä 77 prosenttia miesten ansioista. Keskiverto
nainen ei yllä edes työuran huipulla viisikymppisenä nuorten miesten alkupalk-
kaan. Myöskään opistotason tai sitä korkeampi koulutus ei tuota naisille yhtä
suurta palkkaa kuin vailla ammatillista koulutusta olevilla miehillä on. Suurin
syy tähän on naisten ja miesten työskentely eri aloilla. Koulutetuimmat naiset
työskentelevät julkisella sektorilla, missä palkat ovat muita aloja matalammat.
Miesten enemmistö työskentelee teollisuudessa, missä palkat ovat korkeammat
ja myös erilaiset tulokseen liittyvät palkitsemistavat yleisiä.

13. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 11
Työpaikan koko ja luottamusmiestilanne
Naiset työskentelevät pienemmillä työpaikoilla kuin miehet. Reilu neljännes
naisista ja viidennes miehistä työskentelee alle 10 työntekijän työpaikalla. Yli 199
hengen työpaikalla työskentelee joka neljäs mies mutta vain 16 prosenttia naisista.
Työpaikan koko vaikuttaa ammattiyhdistyksen näkymiseen. Pienillä työpaikoilla
luottamusmiehiä on vähemmän kuin suurilla. Naisista 67 prosenttia ja miehistä
74 prosenttia työskentelee työpaikalla, jossa on luottamusmies. Erityisen suuri
ero on nuorilla. Alle 25-vuotiaista naisista vain 45 prosentilla on varmuudella
työpaikalla luottamusmies. Samanikäisistä miehistä 79 prosenttia ilmoittaa, että
työpaikalla on luottamusmies.
Työn luonne ja vaikutusmahdollisuudet
Naisilla on työssään kaikilla aloilla, myös teollisuudessa, enemmän vuoro-
vaikutusta muiden ihmisten kanssa kuin miehillä. Naisten työhön liittyy yhden
ja saman työvaiheen toistamista yhä uudelleen selvästi enemmän kuin miesten
työhön. Suurimmat erot ovat teollisuustyöntekijöillä, joista 49 prosenttia naisista
ja 30 prosenttia miehistä tekee toistotyötä vähintään kolme neljäsosaa työajasta.
Naiset kokevat työssään myös miehiä enemmän painetta. Naisista 27 prosenttia ja
miehistä 19 prosenttia työskentelee niin suuren paineen alaisena vähintään kolme
neljäsosaa työajasta, ettei ehdi puhua ja ajatella mitään muuta kuin työtä. Miehet
voivat vaikuttaa työhönsä enemmän kuin naiset. Vielä vuonna 1995 naisten ja
miesten vaikutusmahdollisuudet olivat yhtä hyvät.
Työn tavoitteet
Miehet pitävät hyvää palkkaa tärkeämpänä tavoitteena kuin naiset. Miehistä
34 prosenttia ja naisista 19 prosenttia asettaa palkan ykköstavoitteeksi. Naiset
arvostavat hieman miehiä enemmän työpaikan pysyvyyttä ja työn mielenkiin-
toisuutta.
Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla
Miehet suhtautuvat omaan tulevaisuutensa luottavaisemmin kuin naiset. Mie-
histä 52 prosenttia ja naisista 41 prosenttia ei ole huolissaan tulevaisuudestaan.
Naiset pelkäävät työttömyyttä, terveyden heikkenemistä ja omien kykyjen riit-
tämättömyyttä enemmän kuin miehet. Työn lopettamishalukkuus kasvaa iän
myötä, ja on miehillä naisia suurempaa. Yli 54-vuotiaista miehistä 52 prosenttia
ja naisista 44 prosenttia olisi valmis harkitsemaan työteon lopettamista.
Ammattiliiton jäsenyys
Naiset pitävät tärkeimpänä jäsenyyden perusteena työttömyysturvaa (45 %), kun
taas miehet kokevat tärkeimmäksi palkansaajien etujen ajamisen (43 %). Naisille
myös peruste ”antaa turvallisuutta elämään” on miehiä tärkeämpi (naiset: 16 %
tärkein syy, miehet 10 % tärkein syy). Naiset ovat liittyneet miehiä useammin
oma-aloitteisesti liittoon, kun taas miehille myös luottamusmiehen esitys on ollut
merkittävä tekijä liittymisessä.

14. 12 MUUTOS . LIIKE .
Luottamushenkilöt ja osallistuminen ay-toimintaan
Miesten osuus ammattiyhdistysliikkeen luottamustoimien haltijoista on suurem-
pi kuin heidän osuutensa jäsenistä. Naisten osuus luottamustehtäviä hoitavista
on vähentynyt hivenen vuodesta 2000. Luottamushenkilöistä 68 prosenttia on
miehiä. Varsinaisista luottamusmiehistä miehiä on 74 prosenttia, neljä pro-
senttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2000. Naispuolisten luottamusmiesten
osuus on kasvanut yksityisillä palvelualoilla, mutta supistunut muilla aloilla.
Naisten osallistuminen ay-liikkeen tilaisuuksiin on yhtä yleistä kuin vuonna
2000. Naisten osallistuminen ay-liikkeen järjestämiin kokouksiin ja tiedotus- ja
keskustelutilaisuuksiin on kuitenkin vähentynyt vuoteen 1995 verrattuna. Ay-
liikkeen järjestämään kokoukseen on vuoden aikana osallistunut 25 prosenttia
miehistä ja 18 prosenttia naisista. Naiset perustelevat osallistumistaan hieman
miehiä useammin sillä, että tilaisuuksista saa tietoa oikeuksistaan. Myös miehille
tiedonsaanti on tärkein osallistumissyy.
Ammattiliiton onnistuminen ja ay-liikkeen tehtävät
Miehet ovat naisia tyytyväisempiä siihen, miten oma ammattiliitto on onnistunut
etujen ajamisessa. Miehet antavat naisia paremman arvion kaikissa kysytyissä
asioissa. Ay-liikkeeltä naiset odottavat miehiä enemmän toimia pieni- ja suuri-
tuloisten sekä naisten ja miesten välisten palkkaerojen tasoittamiseksi.
Haasteita
Uusia keinoja palkkaerojen tasoittamiseen
Työmarkkinoiden kahtiajako tyypillisiin naisten ja miesten töihin on keskeinen
sukupuolten välisiä palkkaeroja ylläpitävä tekijä. Tulopoliittisissa sopimuksissa
harjoitetun solidaarisen palkkapolitiikan avulla on onnistuttu hillitsemään palk-
kaerojen kasvua, mutta ei kaventamaan niitä.
SAK:laiset naiset pitävät sukupuolten välisten palkkaerojen tasoittamista yh-
tenä ay-liikkeen keskeisistä tehtävistä. Ay-liikkeen uskottavuuden kannalta onkin
tärkeää hakea uusia keinoja, joilla palkkaeroja saataisiin kavennettua. Uusi tasa-
arvolaki, joka edellyttää työpaikkakohtaisia palkkakartoituksia, ja mahdollistaa
töiden vaativuuden arvioinnin myös yli työehtosopimusten, tarjoaa eväitä palk-
kakuilun kaventamiseen. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että yleistyvä
tulokseen perustuva palkitseminen hyödyttää miehiä selvästi naisia enemmän.
Työmarkkinoiden kahtiajaon purkamiseksi on ollut useita projekteja, joihin
myös työmarkkinajärjestöt ovat osallistuneet. Kahtiajako on viime vuosina hie-
man purkautunut, kun osa perinteisistä miesammateista on naisistunut. Naisten
ammatit eivät kuitenkaan edelleenkään houkuttele miehiä. Naisalojen matala-
palkkaisuus on tähän yksi syy.
Pätkätöistä tullut pysyvä osa työelämää
Epätyypillisistä työsuhteista näyttää vahvasti muodostuvan nuorten naisten
tyypillisiä työsuhteita. Joillekin työntekijöille ne sopivat omaan elämäntilantee-
seen, mutta moni tekee niitä vastentahtoisesti. Pätkätyöt heikentävät nuorten
naisten työmarkkina-asemaa ja myös elämänhallintaa monella tavalla. Nuorten
naisten työuran katkonaisuus ja epävarmuus sekä heidän heikko taloudellinen

15. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 13
asemansa heijastuu mm. tulevaisuuden uskoon ja uskallukseen perustaa perhe.
Määräaikaiset työntekijät kokevat vaikutusmahdollisuutensa omaan työhön
keskimääräistä heikommiksi ja syrjäytyvät usein työpaikan henkilöstökoulu-
tuksesta. Epävarma asema työpaikalla etäännyttää myös ammattiyhdistyksestä.
Määräaikaiset työntekijät esimerkiksi osallistuvat vakituisia selvästi harvemmin
ay-liikkeen järjestämiin tilaisuuksiin.
Työelämän laadussa ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksissa parannettavaa
Reilu neljännes SAK:laisista arvioi, että heillä olisi valmiuksia selviytyä nykyistä
vaativammista työtehtävistä nykyisellä koulutuksella ja kokemuksella (Tilasto-
keskus, työolotutkimus 2003). Huolestuttavaa on, että töiden sisältö ei näytä
kehittyvän samaa tahtia palkansaajien koulutustason nousun kanssa. Samalla kun
SAK:laisten palkansaajien koulutustaso on noussut, myös yksitoikkoisen, ositetun
ja kaavamaisen toistotyön määrä on lisääntynyt SAK:laisissa töissä. Rutiininomai-
sia pätkätöitä tekevät erityisesti SAK:laiset nuoret naiset, vaikka heillä on usein
ylioppilastutkinto ja opistotason koulutus.
Työn kuormittavuus ja kiire ovat lisääntyneet ja vaikutusmahdollisuudet
omaan työhön heikentyneet SAK:laisilla palkansaajilla vuodesta 1995. Myös joh-
don saamat arviot suhtautumisessa työntekijöihin ovat huonontuneet, esimer-
kiksi vain reilu neljännes SAK:laisista arvioi, että työpaikan johto arvostaa kou-
lutus- ja henkilöstösuunnittelua. Vastaavasti vaikutusmahdollisuuksiaan omiin
kehittymismahdollisuuksiinsa työssä pitää hyvinä vain joka viides SAK:lainen.
Työelämän kielteinen kehitys saattaakin olla yksi tekijä siinä, että yhä useampi
SAK:lainen olisi valmis harkitsemaan työn teon lopettamista kokonaan.
Työntekijät toivovat, että he voisivat nykyistä enemmän vaikuttaa oman
työnsä sisältöön ja kehittämiseen. Ammattiliitoilta odotetaan myös työpaikka-
tason neuvottelu- ja toimitaoikeuksien parantamista. Työntekijöiden vaikutus- ja
osallistumismahdollisuuksien lisääminen onkin asia, jonka eteen SAK:laisen ay-
liikkeen on ponnisteltava entistä kovemmin.
Naiset mukaan ay-liikkeeseen vaikuttamaan ja päättämään
SAK:laisen ay-liikkeen suuri haaste on huolehtia siitä, että naisten osuus ay-
liikkeen luottamustehtävissä ja päätöksenteossa ei enää laske ja lähtee tulevai-
suudessa nousuun. Käynnissä oleva sukupolvenvaihdos tarjoaa tähän hyvän
tilaisuuden. Myönteinen viesti on se, että yhä useammalla naisella on työpai-
kallaan luottamusmies. Silti naiset ovat miehiä huomattavasti useammin ilman
luottamusmiestä ja tämä ero on erityisen suuri kaikkein nuorimmilla, alle
25-vuotiailla SAK:laisilla.
Vuodesta 2000 naisten osuus luottamusmiehistä on laskenut niin teollisuu-
dessa kuin julkisella sektorilla. Ainakin teollisuudessa tämä näyttäisi olen yhtey-
dessä luottamushenkilöiden sukupolvenvaihdokseen: uusista luottamusmiehistä
aiempaa useampi on mies.
Naisten innostuminen ay-luottamustoimista edellyttää, että he kokevat toi-
minnan mielekkääksi. Onko omalla toiminnalla mahdollista vaikuttaa niihin
asioihin, jotka itse kokee tärkeäksi? On myös hyvä pohtia, onko ay-liikkeen
toimintatavoissa jotain sellaista, joka tekee miehille helpommaksi ryhtyä luot-
tamustehtäviin.

16. 14 MUUTOS . LIIKE .
SAK:LAISET NAISET JA MIEHET
Naiset ja miehet erilaisissa töissä
Suomen kuten muidenkin Pohjoismaiden työmarkkinoille on tyypillistä voi-
makas segregoituminen, mikä tarkoittaa ammattien ja toimialojen jakautumista
selkeästi nais- ja miesvaltaisiin. Yhtenä syynä työmarkkinoiden voimakkaaseen
sukupuolen mukaiseen jakautumiseen on se, että Suomessa kuten muissakin
Pohjoismaissa on laaja julkinen sektori, joka työllistää erityisesti naisia.
Työmarkkinoiden segregoituminen väheni jossain määrin 1970- ja 1980-
luvuilla, kun miesammatit muuttuivat naisvaltaisemmiksi. Naisammattien mie-
histyminen on kuitenkin ollut huomattavasti vähäisempää. Miehet ja naiset
valitsevat edelleen sukupuolelleen tyypillisen koulutuksen ja ammatin.
SAK:laisilla aloilla kahtiajako on suurempaa kuin muilla palkansaajaryhmillä.
Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan SAK:laisista naisista 72 prosenttia
on työtehtävissä, joissa samankaltaisten tehtävien tekijät samalla työpaikalla
ovat kaikki tai ainakin enimmäkseen naisia. Vastaavasti SAK:laisista miehistä
75 prosenttia tekee töitä, joissa on enimmäkseen tai pelkästään miehiä. Muista
kuin SAK:laisista palkansaajista tehtävissä joissa muutkin työntekijät ovat työpai-
kalla enimmäkseen tai pelkästään samaa sukupuolta työskentelee 61 prosenttia
naisista ja 59 prosenttia miehistä. Viime vuosina segregaatio on kuitenkin hieman
purkautunut kaikilla palkansaajilla. Edellisessä työolotutkimuksessa vuodelta
1997 SAK:laisista naisista 77 prosenttia ja miehistä peräti 82 prosenttia työskenteli
tehtävissä, joissa työntekijät olivat pääasiassa samaa sukupuolta.
SAK:n kaksi suurinta jäsenliittoa ovat naisvaltaisia. Julkisen sektorin työnteki-
jöitä edustavan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n jäsenistä 71 prosenttia
on naisia, ja yksityisillä palvelualoilla työskenteleviä edustavan Palvelualojen am-
mattiliiton PAM:n jäsenistä naisia on noin 80 prosenttia. JHL aloitti toimintansa
vuoden 2006 alussa, kun Kunta-alan ammattiliitto KTV ja Valtion ja erityispalve-
lujen ammattiliito VAL sekä Valtion yhteisjärjestö VTY yhdistyivät.
SAK:laisista naisista reilu kolmannes on julkista sektoria edustavan JHL:n
jäseniä. Lähes yhtä moni kuuluu johonkin yksityisten palvelualojen liittoon.
Teollisuuden ammattiliittoihin kuuluu reilu neljännes SAK:laisista naisista.
SAK:laisista miehistä kaksi kolmesta kuuluu teollisuuden liittoihin. Yksityisten
palvelualojen liittoihin on järjestäytynyt joka neljäs mies ja noin joka kymmenes
julkista sektoria edustavaan JHL:ään.
Naisten ja miesten jakautumisessa toimialoille ei ole viidessä vuodessa tapah-
tunut muutoksia. Miestyöntekijöillä on kuitenkin vuodesta 1995 lähtien ollut
siirtymää julkiselta sektorilta yksityisille palvelualoille. Viidessätoista vuodessa
teollisuuden nais- ja miestyöntekijöiden määrä on vähentynyt ja yksityisten pal-
velualojen työntekijöiden määrä lisääntynyt. Miesten määrä julkisella sektorilla
on vähentynyt, naisten määrä on pysynyt ennallaan. Liitteessä raportin lopussa
on esimerkkejä eri liittojen nais- ja miesvaltaisista ammateista. (Liitetaulukko 1)

17. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 15
Naisten ja miesten
Naiset 2005 27 36 37
jakautuminen eri
toimialoille vuosina
Naiset 2000 26 37 37
1990, 1995, 2000 ja 2005, %
Naiset 1995 25 38 37
Teollisuus
Yks. palvelut Naiset 1990 29 33 38
Julkinen
Miehet 2005 64 26 10
Miehet 2000 64 24 12
Miehet 1995 64 22 14
Miehet 1990 67 14 19
0 20 40 60 80 100
SAK:laisista ammattiliitoista tasainen sukupuolijakauma (40–60 %) on Ke-
mianliitossa, Rautatievirkamiesliitossa, Suomen Elintarviketyöläisten Liitossa,
Suomen Merimies-Unionissa sekä Viestintäalan ammattiliitossa. Naisvaltaisia ovat
JHL:n ja PAM:n lisäksi Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU, jonka jäsenistä noin
65 prosenttia on naisia ja Suomen Lentoemäntä ja Stuerttiyhdistys SLSY, jonka
jäsenistä 90 prosenttia on naisia. Miesvaltaisista liitoista suurimmat ovat Metalli-
työväen Liitto, Rakennusliitto, Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto, Paperiliitto
sekä Sähköalojen ammattiliitto.
SAK:laisten naisten keski-ikä on 45 vuotta ja miesten 44 vuotta. Keski-ikä on
noussut kahdella vuodella vuodesta 2000. Yksityisten palvelualojen työntekijät,
sekä naiset että miehet, ovat keskimäärin hiukan nuorempia kuin teollisuuden ja
julkisen sektorin työntekijät. Yksityisten palvelualojen SAK:laiset naistyöntekijät
ovat keksimäärin 42-vuotiaita, miehet 43-vuotiaita. Teollisuudessa naisten keski-
ikä on 45 ja miesten 43 vuotta. Julkisella sektorilla työskentelevien SAK:laisten
keski-ikä on naisilla 47 ja miehillä 46 vuotta. Vastaajien erilainen ikäjakauma eri
aloilla vaikuttaa jonkin verran vastauksiin.
Jäsentutkimuksessa tiedusteltiin nyt ensimmäisen kerran myös onko vastaaja
syntyperäinen Suomen kansalainen, ja mikä on hänen äidinkielensä. Tämän tut-
kimuksen mukaan SAK:laisista naisista ja miehistä molemmista noin prosentti
on syntyperältään muita kuin Suomen kansalaisia, ja heidän äidinkielensä on
muu kuin suomi tai ruotsi. Tulos on vain suuntaa antava, sillä voidaan olettaa,
että huonosti Suomen kieltä taitavien kynnys vasta kyselyyn on keskimääräistä
korkeampi.

18. 16 MUUTOS . LIIKE .
Koulutustaso nousee nopeasti
Suomalaiset palkansaajanaiset ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin
miehet. Tämä pätee myös SAK:laisiin palkansaajiin. SAK:laisissa ammateissa
työskentelevät naiset ovat miehiä yleisemmin suorittaneet ylioppilastutkinnon
ja opistotason tai sitä korkeamman asteen tutkinnon.
Koulutustason nopeaa nousua kuvaa hyvin se, että vuonna 1984 kaikista
SAK:laisista vailla ammatillista koulutusta oli 42 prosenttia, mutta vuonna 2005
enää 17 prosenttia. SAK:laisista naisista ammatillisen perustutkinnon on suorit-
tanut 43 prosenttia, miehistä 55 prosenttia. Naisista opisto- tai sitä korkeamman
asteen koulutus on 18 prosentilla, miehistä kahdeksalla prosentilla. Vuodesta 1984
niiden SAK:laisten naisten osuus, joilla on vähintään opistotason koulutus on
kolminkertaistunut ja miehilläkin osuus on yli kaksinkertaistunut.
Koulutustason nousu näkyy erityisesti nuorten kohdalla. Alle 35-vuotiaista
SAK:laisista naisista kaksi kolmasosaa on suorittanut ylioppilastutkinnon, mie-
histä noin neljäsosa. Ylioppilastutkinnon suorittaneita on eniten yksityisillä
palvelualoilla. Paras ammatillisen koulutuksen taso on 25–34-vuotiailla naisilla
ja miehillä. Heistä 86 prosentilla on ammattikoulu- tai sitä korkeampi tutkinto.
(Liitetaulukot 2–5)
SAK:laisten peruskoulutus
Naiset 2005 38 43 18
sukupuolen mukaan
vuosina 1984, 1995, 2000
Naiset 2000 46 38 16
ja 2005, %
Naiset 1995 54 33 13
Kansakoulu tai vähemmän
Keski- tai peruskoulu Naiset 1984 77 18 5
Ylioppilas
Miehet 2005 39 52 8
Miehet 2000 48 45 7
Miehet 1995 59 36 5
Miehet 1984 81 16 3
0 20 40 60 80 100

19. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 17
SAK:laisten ammatillinen
Naiset 2005 17 19 43 19 2
koulutus sukupuolen
mukaan vuosina
Naiset 2000 23 22 37 16 2
1984, 1995, 2000 ja 2005, %
Naiset 1995 26 25 29 14 6
Ei amm.koulutusta
Amm.kurssi tai oppisop. Naiset 1984 46 24 22 5 3
Ammattikoulu
Opisto tai korkeakoulu Miehet 2005 16 18 55 8
Muu koulutus
Miehet 2000 20 22 49 7 2
Miehet 1995 21 25 45 6 3
Miehet 1984 40 22 33 32
0 20 40 60 80 100
Työttömyys laskenut vain vähän
Jäsentutkimukseen vastanneista 15 prosenttia, naisista 17 ja miehistä 13 prosent-
tia, oli työttömänä, työssä työllistämistuella tai työvoimapoliittisessa koulutuk-
sessa kyselyajankohtana. SAK:laisten naisten ja miesten työttömyys on vähentynyt
vain prosentilla viidessä vuodessa, ja se on maan keskiarvoa korkeammalla tasolla.
Työttömyysaste (ml. työllistämistuella ja työvoimapoliittisessa koulutuksessa
olevat) oli Suomessa kyselyajankohtana noin 12 prosenttia.
SAK:laisten naisten työttömyys on korkeinta teollisuudessa. Miehiä työttö-
myys vaivaa eniten teollisuuden ohella julkisella sektorilla. Viiden vuoden takai-
seen verrattuna teollisuuden naisten työttömyys on lisääntynyt, muiden SAK:
laisten palkansaajien hieman vähentynyt.
Pahin työttömyystilanne on teollisuudessa työskentelevien naisten lisäksi yli
54-vuotiailla naisilla, joista 22 prosenttia on työttömänä. Myös miesten työttö-
myys on yleisintä ikääntyneillä. Yli 54-vuotiaiden työllisyystilanne on kuitenkin
viidessä vuodessa kohentunut nuorempia enemmän.
SAK:laisten työttömyys on pitkäkestoista, se kestää keskimäärin 12 kuukautta.
Pisimpään työttömänä ollaan yksityisillä palvelualoilla, naiset keskimäärin 13 ja
miehet 14 kuukautta. Lyhintä työttömyyden kesto on julkisella sektorilla, naisilla
keskimäärin 11 ja miehillä 10 kuukautta. Iän myötä työttömyyden kesto pitenee,
vaikka yli 54-vuotiaiden työttömyyden kesto on lähes puolittunut vuodesta
2000. Pisimpään työttömänä ovat edelleen 55-60-vuotiaat naiset ja miehet, heillä
työttömyys kestää keskimäärin 16 kuukautta. Lyhytkestoisinta työttömyys on
alle 25-vuotiailla, joilla keskimääräinen työttömyyden kesto on neljä kuukautta
(Laukkanen 2006).
Työttömät naiset ovat valikoituneet miehiä useammin työllistämistöihin
ja työvoimapoliittiseen koulutukseen. Naisista 49 ja miehistä 29 prosenttia on

20. 18 MUUTOS . LIIKE .
ollut työllistettynä työllistämistuella kuluneen viiden vuoden aikana. Työvoima-
poliittisessa koulutuksessa naisista on ollut 44 prosenttia ja miehistä 36 prosent-
tia. Myös viisi vuotta sitten naiset olivat miehiä useammin työllistämistöissä ja
työvoimapoliittisessa koulutuksessa.
SAK:laisten asema sukupuolen mukaan vuosina 2000 ja 2005
(alle 61-vuotiaat ,%)
Naiset Miehet
2000 2005 2000 2005
Työssä 67 67 75 76
Äitiys-, hoito- yms. vapaalla 8 9 2 2
Lomautettuna osa- tai määräaikaisesti 1 1 1 1
Lomautettuna toistaiseksi 0 1 2 2
Työttömänä, työssä työllistämistuella
tai työvoimapoliittisessa koulutuksessa 18 17 14 13
Opiskelemassa 4 2 2 2
Eläkkeellä 2 3 4 4
Yhteensä 100 100 100 100
SAK:laisten työttömien 25
22
määrä sukupuolen
ja alan mukaan tammi- 20
17
maaliskuussa 2005, % 15 15
(mukana myös työvoima- 15 13 13 13
poliittisessa koulutuksessa ja 11
työllistämistuella työssä olevat)
10
Naiset
5
Miehet
0
Teollisuus Yks. palvelut Julkinen sektori Kaikki
SAK:laisten työttömien 25
22
määrä sukupuolen
ja iän mukaan tammi- 20
17 17
maaliskuussa 2005, % 16 16
15 14
13 13
12
Naiset 11 11 11
Miehet 10
5
0
15–24 v. 25–34 v. 35–44 v. 45–54 v. 55–60 v. Kaikki

21. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 19
Puoliso usein SAK:lainen
SAK:laisista naisista ja miehistä kolme neljästä on naimisissa tai avoliitossa (74 %).
Osuus on sama kuin viisi vuotta sitten. Tyypillistä on, että molemmat puolisot
työskentelevät SAK:laisissa ammateissa. Naisista 52 prosentilla ja miehistä 47
prosentilla on SAK:lainen puoliso. Vuoteen 2000 verrattuna hieman useamman
SAK:laisen puoliso on kuitenkin nyt joku muu kuin SAK:laiseen ammattiliit-
toon järjestäytynyt henkilö. Miehistä joka viidennen puoliso on järjestäytynyt
STTK:laiseen tai akavalaiseen liittoon. Naisten puolisoista toimihenkilöliittoihin
on järjestäytynyt joka kymmenes. Niiden osuus, joiden puoliso on järjestäytynyt,
mutta vastaaja ei tiedä mihin, on lisääntynyt kymmenen vuoden ajan. Nyt epätie-
toisia on naisista seitsemän prosenttia ja miehistä kuusi prosenttia.
SAK:laisten naisten puolisot työskentelevät tyypillisesti teollisuudessa, miesten
vaimot usein kunnan palveluksessa. Naisilla 11 prosentilla puoliso on yrittäjä,
miesten puolisoista neljä prosenttia toimii yrittäjinä.
Kotona asuvia alle 18-vuotiaita lapsia on 41 prosentilla naisista ja 38 prosen-
tilla miehistä. Määrä on laskenut hieman viiden vuoden takaisesta. SAK:laisista
joka kymmenes on yksinhuoltaja: naisista 17 prosenttia ei ole avio- tai avoliitossa
mutta kotona asuu alle 18-vuotiaita lapsia. Miehistä tällainen perhetilanne on
viidellä prosentilla. Alaikäisiä lapsia yksin huoltavien osuus on viidessä vuodessa
noussut kahdella prosentilla.
Vapaa-ajan merkitys kasvanut
SAK:laisille naisille kotielämä muodostaa keskeisimmän elämänsisällön. Miehillä
vapaa-ajan harrastukset ovat yhtä tärkeitä kuin kotielämä. Naisille harrastukset
ovat toiseksi tärkein elämän sisällön tuoja. Viiden vuoden takaiseen verrattuna
kotielämän ja harrastusten merkitys on noussut jonkin verran naisten elämässä.
Kodin ulkopuolisen vapaa-ajan merkitys on lisääntynyt molemmilla sukupuo-
lilla. Tilastokeskuksen vuoden 2003 työolotutkimuksen mukaan naiset tekevät
edelleen valtaosan perheiden päivittäisistä kotitöistä, mikä vie aikaa harrastuksil-
ta. Kodin korjaustöiden lisäksi miehet osallistuvat eniten lasten kanssa olemiseen
ja heidän kuljetuksiinsa hoitoon ja kotiin.
SAK:laisten keskeinen 100
elämänsisältö sukupuolen 80
83
mukaan vuosina 2000 ja 80
65 67 65
2005 (pitää erittäin 63 61 63
60 53
tärkeänä), %
43 45
38
Naiset 40
27 25 29 28
Miehet
20
0
2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005
Kotielämä Jokin vapaa- Työ Vapaa-aika kodin
ajan harrastus ulkopuolella

22. 20 MUUTOS . LIIKE .
Työn merkitys keskeisenä elämänsisältönä on viidessä vuodessa vähentynyt
niin SAK:laisilla naisilla kuin miehillä. Enää alle puolet naisista ja reilu kolmannes
miehistä pitää työtä erittäin tärkeänä elämässään. Kymmenen vuotta sitten yli
puolet SAK:laisista piti työtä erittäin tärkeänä. Nyt näin ajattelee 40 prosenttia
vastanneista. Vuodesta 2000 työtä erittäin tärkeänä pitävien naisten osuus on
laskenut miehiä enemmän, silti naiset pitävät työtä edelleen miehiä tärkeäm-
pänä elämänsisältönä. Kaikkiaan SAK:laiset arvostavat työtä edelleen paljon:
86 prosenttia pitää työtä vähintään melko tärkeänä elämässään. Tärkeintä työ on
45–54-vuotiaille. Naisten ja miesten ero työn arvostuksessa kasvaa iän myötä.
Puolelle yli 54-vuotiaista naisista työ on erittäin tärkeää elämässä. Saman ikäisistä
miehistä työtä pitää erittäin tärkeänä vain 38 prosenttia.
Työn merkitys SAK:laisten 60
53
elämässä sukupuolen 49
50
ja iän mukaan 44
41
(pitää erittäin tärkeänä), % 40 38 38 38 37
34 34 35
Naiset 30 27
Miehet
20
10
0
15–24 v. 25–34 v. 35–44 v. 45–54 v. 55–60 v. Kaikki
Puoluekantaa vaikea määrittää
Poliittisista puolueista Suomen Sosialidemokraattinen puolue saa eniten
SAK:laisten kannatusta. Seuraavaksi suosituimpia ovat Vasemmistoliitto ja Suo-
men Keskusta.
Niiden SAK:laisten osuus, jotka eivät osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät,
jos eduskuntavaalit pidettäisiin kyselyajankohtana, on kasvanut viiden vuoden
takaisesta. Naisista neljännes ei osaa sanoa, mitä puoluetta äänestäisi. Miehistä
epätietoisia on reilu viidennes. Epätietoisten osuus on nyt samaa tasoa kuin
kymmenen vuotta sitten.
Naiset ovat yleensä miehiin verrattuna haluttomampia ilmoittamaan poliit-
tista kantaansa. Tässä kyselyssä naisista viidennes, miehistä hieman harvempi ei
halunnut ilmoittaa poliittista kantaansa. Vuonna 2000 naisista vielä suurempi
osa, 23 prosenttia, ei halunnut vastata kysymykseen poliittisesta kannasta. Myös
miehistä oli viisi vuotta sitten hieman useampi kuin nyt haluton vastaamaan
kysymykseen.
Sosialidemokraatit saavat suurimman kannatuksen SAK:laisilta kaikissa
muissa ikäryhmissä paitsi 15–24-vuotiailta nuorilta miehiltä, joilla SDP:tä suo-
situmpia puolueita ovat Keskusta ja Perussuomalaiset. Vasemmistopuoluei-
den kannatus lisääntyy iän myötä. Nuoret alle 35-vuotiaat naiset kannattavat
SDP:n jälkeen seuraavaksi eniten Vihreitä ja Keskustaa, nuoret miehet taas

23. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 21
Keskustaa ja Vasemmistoliittoa. Alle 25-vuotiaista hieman yli puolet ei osaa sanoa
tai halua ilmoittaa, mitä puoluetta äänestäisi eduskuntavaaleissa. Useampi kuin
joka neljäs alle 35-vuotiaista kannattaa muita kuin vasemmistopuolueita.
Julkisella sektorilla työskentelevät ilmoittavat nyt kuten viisi vuotta sitten
muita vastaajia useammin poliittisen kantansa. Vasemmistopuolueiden kanna-
tus on suurinta teollisuudessa ja julkisella sektorilla työskentelevien SAK:laisten
keskuudessa. (Liitetaulukot 6–7)
Viiden vuoden takaiseen verrattuna Sosialidemokraattien kannatus on laske-
nut molemmilla sukupuolilla, Keskustan kannatus on noussut naisilla ja Vasem-
mistoliiton sekä Perussuomalaisten miehillä.
Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, mitä puoluetta äänestäisit? (%)
Naiset Miehet Kaikki
2000 2005 2000 2005 2000 2005
Vasemmistoliitto 6,5 6,6 9,9 11,5 8,4 9,3
Suomen Sosiali-
demokraattinen Puolue 32,6 26,6 33,5 29,2 33,1 28,0
Vihreä Liitto 5,4 5,8 2,6 2,7 3,9 4,1
Suomen Keskusta 7,1 9,1 8,3 8,5 7,8 8,8
Ruotsalainen Kansanpuolue 1,4 2,7 1,5 1,9 1,4 2,1
Perussuomalaiset 0,3 0,84 0,5 2,4 0,8 1,7
Kristillisdemokraatit 1,5 1,4 1,0 0,9 1,3 1,2
Kansallinen Kokoomus 3,6 3,5 3,0 2,4 3,3 2,9
Muu puolue- tai ryhmä 0,2 0,7 1,3 1,1 0,8 0,9
Ei osaa sanoa 18,8 23,6 20,5 21,1 21,5 22,2
Ei halua vastata 22,6 19,7 20,5 18,2 21,5 18,9
YHTEENSÄ 100 100 100 100 100 100
Miehet samaistuvat naisia useammin työväenluokkaan
Kuusi kymmenestä SAK:laisesta katsoo kuuluvansa työväenluokkaan. Naiset
samaistuvat miehiä useammin keskiluokkaan. SAK:laisista naisista 56 prosenttia
samaistuu työväenluokkaan, ja 19 prosenttia keskiluokkaan. Miehistä työväen-
luokkaan samaistuu 66 prosenttia, ja keskiluokkaan 14 prosenttia. Vuoteen 2000
verrattuna miesten samaistuminen työväenluokkaan on vahvistunut. Niiden
osuus, jotka katsovat, etteivät kuulu mihinkään luokkaan on viidessä vuodessa
puolestaan vähentynyt. Näin on käynyt erityisesti miehillä. Muutos keskiluokkai-
seen suuntaan oli suurempaa vuodesta 1984 vuoteen 1990 kuin tämän jälkeen.
SAK:laisista entistä useampi osaa nyt myös sijoittaa itsensä johonkin luokkaan.
Tulos ei tuekaan oletusta luokkarajojen hämärtymisestä.
Eniten työväenluokkaan samaistuvia on teollisuudessa, vähiten yksityisillä
palvelualoilla. Teollisuudessa työväenluokkaan samaistuu kaksi kolmasosaa nai-
sista ja miehistä. Palvelualoilla työskentelevistä naisista noin puolet ja miehistä
hieman useampi samaistuu työväenluokkaan

24. 22 MUUTOS . LIIKE .
Ikä vaikuttaa siihen, mihin yhteiskuntaluokkaan henkilö itsensä sijoittaa. Mitä
nuorempi henkilö, sitä useammin hän ei osaa määrittää omaa yhteiskuntaluok-
kaansa. SAK:laisista 35–44-vuotiaat mieltävät muita useammin kuuluvansa kes-
kiluokkaan. Tämän ikäisissä naisissa on myös eniten niitä, jotka katsovat etteivät
kuulu mihinkään luokkaan. Nuoret alle 35-vuotiaat miehet mieltävät kuuluvansa
keskiluokkaan hieman useammin kuin tätä vanhemmat miehet. Nuoret naiset
sen sijaan samaistuvat keskiluokkaan harvemmin kuin yli 34-vuotiaat naiset.
(Liitetaulukot 8–9).
SAK:laisten
Naiset 2005 56 19 14 11
luokkasamaistuminen
sukupuolen mukaan vuosina
Naiset 2000 57 18 15 10
1984, 1990, 2000 ja 2005, %
Naiset 1990 54 15 21 10
Työväenluokka
Keskiluokka Naiset 1984 63 10 16 11
Ei mikään
EOS Miehet 2005 66 14 12 7
Miehet 2000 64 14 16 6
Miehet 1990 65 11 18 6
Miehet 1984 73 8 13 6
0 20 40 60 80 100

25. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 23
NAISET JA MIEHET TOIMIJOINA TYÖPAIKOILLA
Naiset miehiä useammin kuukausipalkalla
SAK:laiset naiset ja miehet ovat erilaisista töistä johtuen erilaisissa palkkausmuo-
doissa. Tilastokeskuksen työolotutkimuksen mukaan 44 prosenttia SAK:laisista
naisista ja 33 prosenttia miehistä sai vuonna 2003 kiinteää kuukausipalkkaa.
Vuoteen 1997 verrattuna naisista hieman harvemman ja miehistä hieman use-
amman palkkausmuoto oli kiinteä kuukausipalkka. Kiinteä kuukausipalkka on
yleinen palkkausmuoto naisvaltaisilla julkisten ja yksityisten palvelujen aloilla.
Sen sijaan teollisuudessa työskentelevistä miehistä ja naisista yli 80 prosenttia on
muunlaisessa palkkausmuodossa joko tuntipalkalla tai peruspalkan ja erilaisten
lisien järjestelmässä. Kiinteää kuukausipalkkaa saavien osuus teollisuudessa on
kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Vuonna 1997 90 prosentille teollisuudessa
työskentelevistä SAK:laisista maksettiin muuta kuin kiinteää kuukausipalkkaa.
Sukupuolten palkkaero hivenen kasvanut
SAK:laisten naisten palkat ovat jäsentutkimuksen mukaan kokopäivätyössä keski-
määrin 77 prosenttia miesten palkoista. Palkkaero on kymmenessä vuodessa hi-
venen kasvanut, sillä vuonna 2000 SAK:laisten naisten palkat olivat 78 prosenttia
ja vuonna 1995 79 prosenttia miesten palkoista.
Tilastokeskuksen tulonjakotilaston mukaan suomalaisten naisten ja miesten
palkkaerot kapenivat hieman 1990-luvun alkuvuosina, mutta lähtivät uudestaan
kasvuun talouskasvun kiihtyessä vuosikymmenen puolivälissä. Vuodesta 2000
lähtien naisten palkat ovat olleet vuosittain noin 80 prosenttia miesten palkoista
(mediaanipalkka säännöllisen työajan ansioista, Tilastokeskuksen tulonjakoti-
lasto).
Jäsentutkimukseen talvella 2005 vastanneiden SAK:laisten naisten keskimää-
räiset bruttoansiot vakituisessa kokopäivätyössä olivat oman ilmoituksen mukaan
1 729 euroa ja miesten 2 250 euroa kuukaudessa. Jäsentutkimuksen antamat palk-
katiedot eivät ole yhtä täsmällisiä kuin viralliset palkkatilastojen antamat tiedot.
Eri alojen palkkatilastoista on vaikea koota tietoja SAK:laisten keskimääräisistä
ansioista, koska laskentaperusteet ovat eri aloilla ja tilastoissa erilaiset.
Vakituista kokopäivätyötä tekevien bruttoansiot (e/kk) sukupuolen mukaan
talvella 2005 ja naisten ja miesten palkkaerot (%)
Naiset % miesten palkoista Miehet
Teollisuus 1 817 79 2 313
Yksit. palvelut 1 717 81 2 130
Julkinen sektori 1 603 80 2 096
Kaikki 1 729 77 2 250
Naisten ja miesten palkkaerot kasvavat tulojen kasvaessa. Naiset ansaitsevat
kuitenkin kaikilla tulotasoilla keskimäärin miehiä vähemmän. Pienipalkkaisin
viidennes SAK:laisista kokopäivätyötä tekevistä naisista ansaitsee keskimäärin

26. 24 MUUTOS . LIIKE .
1 340 euroa kuukaudessa, pienipalkkaisin viidennes miehistä keskimäärin 1 700
euroa kuukaudessa.
Miesten ja naisten palkkojen välinen ero on tässä ryhmässä 79 prosenttia.
Suurituloisin viidennes SAK:laisia naisia ansaitsee keskimäärin 2 000 euroa kuu-
kaudessa, miehet 2 600 euroa. Palkkaero tällä suurituloisimmalla viidenneksellä
on 77 prosenttia.
Vakituista kokopäivätyötä 3000
2600
tekevien kuukausiansiot
2500
sukupuolen mukaan 2200
2000 2000
(20 = pienituloisimman 2000
viidenneksen yläraja, 1700 1700
80 = suurituloisimman 1500
1500 1340
viidenneksen alaraja, e/kk)
1000
Naiset
Miehet 500
0
20 40 60 80
Tulonjakotilaston mukaan SAK:laisten naisten ja miesten palkkaerot ovat
edelleen muita henkilöstöryhmiä pienemmät (laskettuna veronalaisista ansiois-
ta). SAK:laisilla ja STTK:laisilla palkansaajilla sukupuolten välinen palkkaero on
tulonjakotilaston mukaan pysynyt vuodesta 1998 lähes ennallaan, mutta akava-
laisilla palkansaajilla se on hivenen kaventunut. Suurin sukupuolten välinen palk-
kaero on edelleen akavalaisilla työntekijöillä. Tätä selittää se, että akateemisesti
koulutettujen naisten enemmistö työskentelee julkisella sektorilla, mutta miehistä
valtaosa paremmin palkatulla yksityisellä sektorilla. Lisäksi miehet ovat naisia
useammin johtotehtävissä.
Kokopäivätoimisten palkansaajien bruttovuosiansiot keskusjärjestöittäin
sukupuolen mukaan vuonna 2003 (e/vuosi veronalainen ansio poistettuna
työsuhdeoptiot).
Naiset % miesten Miehet Kaikki
palkoista
SAK 22 698 77,3 29 356 26 548
STTK 26 146 73,1 35 756 29 750
Akava 35 775 72,1 49 641 42 555
Kaikki 27 109 77 35 200 31 381
Lähde: Tilastokeskus, tulonjakotilasto 2003
SAK:laisilla naisilla ja miehillä on korkeimmat ansiot ja myös suurin keski-
näinen palkkaero toimialoista teollisuudessa. Alojen sisällä naisten ja miesten
palkkaero on pienempi kuin kaikkien SAK:laisten naisten ja miesten keskimäärin.
Tämä johtuu siitä, että enemmistö miehistä työskentelee teollisuuden hyväpalk-

27. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 25
kaisissa ammateissa, naisten enemmistö puolestaan julkisilla ja yksityisillä palve-
lualoilla, joissa ansiot ovat pienempiä kuin teollisuuden naisilla.
Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten naisten ja miesten palkka-
ero toimialoittain vuosina 2000 ja 2005 (% bruttoansiot vuodessa).
Naisten palkat % miesten palkoista
2000 2005
Teollisuus 78 79
Yksityiset palvelut 80 81
Julkinen sektori 81 80
Kaikki 78 77
SAK:laisten ansiot ovat suurimmillaan 45–54-vuotiaana. Tässä ikäryhmässä
naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat myös suurimmat. Kun tarkastellaan
keskimääräisiä ansioita, keski-ikäisten naisten ”huippupalkatkin” ovat pienempiä
kuin nuorten miesten lähtöpalkat. Näin tarkasteltuna ero miesten hyväksi on
bruttopalkassa kuukaudessa keskimäärin 313 euroa. Naisten palkkahaitari eri
ikäryhmissä on myös miehiä kapeampi, pienimmän ja suurimman keskipalkan
ero on naisilla noin 140 euroa. Miesten palkkahaitari on noin 250 euroa.
Naiset eivät saavuta miesten palkkatasoa edes korkeammalla koulutuksella.
Ilman ammatillista koulutusta oleva mies ansaitsee keskimäärin 150 euroa
enemmän kuin opisto- tai korkeakoulututkinnon suorittanut nainen. Palkkaero
on näin tarkasteltuna kuitenkin kaventunut vuoteen 2000 verrattuna, jolloin ero
oli noin 266 euroa (1 600 mk).
Suurin syy koulutettujen naisten vähemmän koulutettuja miehiä pienempiin
palkkoihin on naisten ja miesten työskentely eri toimialoilla. Koulutetuimmat
SAK:laiset naiset työskentelevät julkisella sektorilla, missä palkat ovat muita aloja
matalammat. SAK:laisissa ammateissa koulutason nousu ei useinkaan merkitse
suuria palkankorotuksia. Ammatillisen koulutuksen tuoma palkkaero on suu-
rimmillaan noin 220 euroa. Ero on kuitenkin kasvanut viiden vuoden takaisesta,
jolloin se oli noin 117 euroa (700 mk).
Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot
e/kk sukupuolen ja iän mukaan
Ikä Naiset % miesten palkoista Miehet
15–24 1 340 64* 2 094
25–34 1 638 79 2 073
35–44 1 768 77 2 308
45–54 1 781 76 2 351
55–60 1 719 77 2 241
Kaikki 1 729 77 2 250
*Vakituista kokopäivätyötä tekevien 15–24-vuotiaiden naisten määrä on otok-
sessa niin pieni, että tulosta ei voi pitää tilastollisesti luotettavana.

28. 26 MUUTOS . LIIKE .
Vakinaisessa kokopäivätyössä olevien SAK:laisten keskimääräiset bruttoansiot
e/kk sukupuolen ja ammatillisen koulutuksen mukaan
Koulutus Naiset % miesten palkoista Miehet
Ei ammatillista koulutusta 1 766 83 2 122
Ammattikurssi tai oppisopimus 1 646 77 2 139
Ammatillinen koulutus 1 693 73 2 325
Opisto, ammattikorkea tai korkeakoulu 1 971 84 2 356
Muu 1 716 78 2 201
Kaikki 1 727 77 2 251
Naiset ovat miehiä tyytymättömämpiä palkkaansa. Tilastokeskuksen työolo-
tutkimuksen mukaan liian matalana palkkansa pitää 61 prosenttia SAK:laisista
naisista ja 54 prosenttia miehistä. Vuoteen 1997 verrattuna tyytymättömyys
palkkaan on lisääntynyt molemmilla sukupuolilla.
Tulospalkkiot kasvattavat palkkaeroja
Tulospalkkiot kasvattavat naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Tulospalkkiot
ovat yleistyneet etenkin miesvaltaisessa teollisuudessa. Naisille tyypillisissä yk-
sityisen ja julkisen sektorin palvelutöissä tulokseen sidottu palkitseminen on
harvinaisempaa. SAK:n vuoden 2004 luottamusmieskyselyn mukaan 34 pro-
sentilla SAK:laisista työpaikoista oli käytössä tulospalkkiojärjestelmä. Tulos on
samansuuntainen Tilastokeskuksen työolotutkimuksen kanssa. Sen mukaan
vuonna 2003 tulospalkkiojärjestelmä oli käytössä 28 prosentilla SAK:laisten
naisten työpaikoista ja 34 prosentilla miesten työpaikoista. Eniten tulospalkkio-
järjestelmiä oli teollisuudessa, jossa noin puolella SAK:laisista oli työpaikalla
tällainen järjestelmä. Palvelualoilla osuus oli 28 prosenttia ja julkisella sektorilla
10 prosenttia. Työolotutkimuksen mukaan tulospalkkiojärjestelmät ovat selvästi
useammin käytössä miesten (42 %) kuin naisten (23 %) työpaikoilla.
Miehille maksettavat tulospalkkiot ovat huomattavasti suurempia kuin nai-
sille maksettavat. Tämä pätee niin SAK:laisiin kuin muihin palkansaajiin. Kaikista
palkansaajista SAK:laisten naisten saamat palkkiot ovat pienimpiä. SAK:laisista
tulospalkkiojärjestelmien piirissä olevista naisista kaksi kolmasosaa sai vuon-
na 2002 alle 500 euroa vuodessa, SAK:laisista miehistä alle 500 euroa sai reilu
kolmannes. Yli tuhat euroa vuodessa tulospalkkioita sai SAK:laisista naisista 17
prosenttia, miehistä 26 prosenttia. SAK:laisten saamat tulospalkkiot ovat kaikilla
toimialoilla keskimäärin pienempiä kuin kaikkien alan palkansaajien (Tilastokes-
kus, työolotutkimus 2003).
Paljonko saanut
Naiset 64 18 18
tulospalkkioita
vuonna 2002, % Miehet 39 35 26
(sak:laiset palkansaajat)
Kaikki 52 26 22
alle 500 euroa
0 20 40 60 80 100
500–1 000 euroa
yli 1 000 euroa

29. P I T K Ä Ä , PÄT K Ä Ä , S I L P P UA 2 0 0 5 27
Epätyypillisten työsuhteet kasaantuvat nuorille naisille
Epätyypillisten työsuhteiden määrä ei ole SAK:laisten ammattiliittojen jäsenten
keskuudessa enää 2000-luvulla lisääntynyt. SAK:laisista noin neljännes työsken-
telee osa-aikaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa tai erikseen työhön kutsut-
tavana. Naisille näistä ns. epätyypillistä työsuhteista on tullut jo varsin tyypillisiä.
Naisista 31 prosenttia ja miehistä 14 prosenttia työskentelee tällaisissa töissä.
Vuoteen 2000 verrattuna epätyypilliset työsuhteet ovat vähentyneet molemmilla
sukupuolilla, miehillä hieman naisia enemmän.
Epätyypilliset työsuhteet yleistyivät erittäin nopeasti 1990-luvun loppupuolel-
la. Vuonna 1995 naisista vain joka viides ja miehistä joka kymmenes työskenteli
muissa kuin kokopäiväisissä vakinaisissa työsuhteissa. Yleisimpiä epätyypilliset
työsuhteet ovat yksityisillä palvelualoilla ja julkisella sektorilla työskentelevillä
naisilla sekä nuorilla, alle 25-vuotiailla työntekijöillä. Vielä 25–34-vuotiaiden
naistenkin työsuhteista 40 prosenttia on epätyypillisiä. Tämän ikäisillä miehillä
epätyypillisyys on huomattavasti harvinaisempaa.
Epätyypillisissä työsuhteissa 40
35 34
työskentelevät SAK:laiset
31 30
(osa-aikaiset ja määräaikai- 30 27 26
set, %) sukupuolen ja alan
22 23
mukaan vuosina 1995, 2000 21
19 19 19 18
20
ja 2005
14 13 14
1995 10 10
10
2000
2005
0
Miehet Naiset Julkinen Yksit. Teollisuus Kaikki
palvelut
Epätyypillisissä työsuhteissa 70 65
työskentelevät SAK:laiset 60
sukupuolen ja iän mukaan
50
(osa-aikaiset, määrä-
40
aikaiset), % 40 35
32 31
30 25
Naiset 23
Miehet 20 17
13 12 14
12
10
0
15–24 v. 25–34 v. 35–44 v. 45–54 v. 55–60 v. Kaikki

30. 28 MUUTOS . LIIKE .
Epätyypillisten työsuhteiden taustalla on työnantajien vaatima työvoiman
joustavuus. Määräaikaisista ja osa-aikaisista työntekijöistä sekä vuokratyönte-
kijöistä ja erikseen töihin kutsuttavista on tullut ns. marginaalityövoimaa, jota
käytetään mm. tasaaman kysynnän vaihteluja. Erityisesti SAK:laiset naiset ovat
usein työnantajien tarpeiden mukaan joustavaa marginaalityövoimaa.
Useimmat työntekijät tekevät epätyypillistä työtä vastoin tahtoaan, vaikka
ne joissakin tilanteissa lisäävätkin työntekijöiden vaihtoehtoja työmarkkinoilla
ja sopivat joihinkin elämäntilanteisiin (Tilastokeskus, työolotutkimus 2003).
Työolotutkimuksen mukaan neljä viidestä määräaikaisesta palkansaajasta kertoo
työskentelevänsä määräaikaisessa työsuhteessa koska ei ole löytänyt vakinaista
työtä. Omasta halustaan määräaikaisena työskenteleviä on muita enemmän
nuorimpien määräaikaisten joukossa. Osa-aikatyötä tekevistä nuoret ilmoittavat
pääasialliseksi syyksi opiskelun, vanhemmilla ikäryhmillä syynä on osa-aikaeläke.
Keskimmäiset ikäryhmät sen sijaan tekevät osa-aikayötä lähinnä siksi, että eivät
ole löytäneet kokoaikatyötä.
Epätyypillisistä työsuhteista eniten ovat lisääntyneet määräaikaiset työsuhteet.
Määräaikaisessa työsuhteessa työskentelevien osuus on kuitenkin pudonnut
viidessä vuodessa. SAK:laisista naisista 22 prosenttia ja miehistä 12 prosenttia on
määräaikaisia. Vuonna 2000 SAK:laisista naisista määräaikaisia oli 25 prosenttia
ja miehistä 17 prosenttia. Tilastokeskuksen mukaan kaikista palkansaajista oli
vuonna 2003 määräaikaisessa työsuhteessa naisista 17 prosenttia ja miehistä 11
prosenttia. Määräaikaisuus on siis yleisempää SAK:laisilla kuin muilla palkan-
saajilla. Naiset ovat edelleen kaikilla SAK:laisilla aloilla miehiä selvästi useammin
määräaikaisia. Määräaikaiset työsuhteet ovat miehillä myös vähentyneet naisia
enemmän viidessä vuodessa. Eniten määräaikaisia, sekä miehiä että naisia, on
julkisella sektorilla, vaikka etenkin julkisella sektorilla työskentelevien miesten
työsuhteista harvempi kuin vuonna 2000 on nyt määräaikainen. Nuorista alle
25-vuotiaista SAK:laisista naisista lähes puolet on määräaikaisessa työsuhteessa.
Samanikäisistä miehistä määräaikaisena työskentelee vajaa kolmannes.
30 29
Määräaikaiset työsuhteet
sukupuolen ja alan mukaan 24 24 25
25 23
vuosina 2000 ja 2005, % 22 22
20 20
20
17
Naiset 16
14 15
15
Miehet 12 12
11
10
5
0
2000 2005 2000 2005 2000 2005 2000 2005
Teollisuus Yks.palvelut Julkinen sektori Kaikki