Vaikuttavuusliiketoiminnan mallintamisen työpajan materiaalit. Sisältää malleja ja työkaluja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävään liiketoiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen.
- Alustus vaikuttavuuteen - YK:n kestävän kehityksen tavoitteet & Muutoksen tarina
- Miten hyvin tunnette ongelman, jota olette ratkaisemassa? - Vaikuttavuuskuilu
- Vaikuttavuuden arvoketjujen mallintaminen - Vaikuttavuusmalli
- Liiketoiminnan mallinnus vaikuttavuuden viitekehyksessä - Vaikuttavuusliiketoimintamalli
Impact Meetup: Modelling your impact was held at Helsinki Think Company 6.4.2016. How to model impact for the purposes of building a learning organization and improving impact, not just proving it as an external reporting requirement. Using the Theory of Change model.
Miten kiertotalouden kehitystä mitataan?
Esiselvitys kiertotalouden kansallisen barometrin kehittämisestä
Gaia Consulting Oy 4.9.2015
Päivi Luoma, Lauri Larvus, Mari Hjelt, Minna Päällysaho ja Maija Aho
Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeen lyhyiden kokeilujen pohjalta jatkoon on valittu kolme pilottihanketta: joukkoliikenteen käytön lisäämiseen tähtäävä Bussiloikka, ekotehokkaaseen asumiseen liittyvä Resurssiviisas asuminen ja maa-aineksen käytön järkeistämiseen tähtäävä Massainfo.
Vaikuttavuusliiketoiminnan mallintamisen työpajan materiaalit. Sisältää malleja ja työkaluja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen tähtäävään liiketoiminnan mallintamiseen ja kehittämiseen.
- Alustus vaikuttavuuteen - YK:n kestävän kehityksen tavoitteet & Muutoksen tarina
- Miten hyvin tunnette ongelman, jota olette ratkaisemassa? - Vaikuttavuuskuilu
- Vaikuttavuuden arvoketjujen mallintaminen - Vaikuttavuusmalli
- Liiketoiminnan mallinnus vaikuttavuuden viitekehyksessä - Vaikuttavuusliiketoimintamalli
Impact Meetup: Modelling your impact was held at Helsinki Think Company 6.4.2016. How to model impact for the purposes of building a learning organization and improving impact, not just proving it as an external reporting requirement. Using the Theory of Change model.
Miten kiertotalouden kehitystä mitataan?
Esiselvitys kiertotalouden kansallisen barometrin kehittämisestä
Gaia Consulting Oy 4.9.2015
Päivi Luoma, Lauri Larvus, Mari Hjelt, Minna Päällysaho ja Maija Aho
Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta -hankkeen lyhyiden kokeilujen pohjalta jatkoon on valittu kolme pilottihanketta: joukkoliikenteen käytön lisäämiseen tähtäävä Bussiloikka, ekotehokkaaseen asumiseen liittyvä Resurssiviisas asuminen ja maa-aineksen käytön järkeistämiseen tähtäävä Massainfo.
Sitran johtavan asiantuntijan Lari Rajantien esitys Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Sitran Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Biotalousmarkkinoiden tutkimus Luonnonvarakeskuksessa – ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen, Luke
Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
A presentation on climate solutions and the results from Sitra's Green to Scale projects for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Outi Haanperä.
A presentation on the circular economy playbook by Sitra, Technology Industries Finland and Accenture for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Jyri Arponen.
More Related Content
Similar to Resurssiviisauden indikaattorit -työpaja 28.5.2014 - työpajayhteenveto
Sitran johtavan asiantuntijan Lari Rajantien esitys Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Sitran Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö: tutkimustuloksia 2014Jari Lyytimäki
Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö on yksi Suomen ympäristökeskuksen viidestä teema-alueesta. Tässä esityksessä esitellään teeman tutkimushankkeiden tuloksia vuodelta 2014 sekä luodaan tiivis katsaus tietojärjestelmien kehitystyöhön.
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Biotalousmarkkinoiden tutkimus Luonnonvarakeskuksessa – ohjelmapäällikkö Pasi Rikkonen, Luke
Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekarttaCircwaste
Circwate-hankkeessa on laadittu alueelliset kiertotalouden tiekartat neljälle alueelle Suomessa: Lounais-Suomeen, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan. Työprosessiin osallistuivat alueen tärkeät sidosryhmät ja aluekoordinaattorit.
Alueiden kiertotalouden tiekartta on ohjelma, jossa määritellään alueiden kiertotalouden tavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Alueellisessa tiekarttatyössä oleellisena lähtökohtana on huomioida alueelliset vahvuudet ja erityispiirteet. Tiekartalla edistetään valtakunnallisen jätesuunnitelman toimeenpanoa alueella. Alueiden tiekarttoja päivitetään hankkeen aikana uusilla painopisteillä sekä konkreettisilla toimenpiteillä.
A presentation on climate solutions and the results from Sitra's Green to Scale projects for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Outi Haanperä.
A presentation on the circular economy playbook by Sitra, Technology Industries Finland and Accenture for international journalists visiting Finland on 31 October 2018. Presented by Leading specialist Jyri Arponen.
The circular economy aims to decouple economic activity from the consumption of finite resources by designing waste out of systems and keeping products and materials in use. Globally, demand for raw materials is increasing substantially while much of what is produced is wasted. Many countries and regions are now pioneering circular economy approaches and business models that focus on renewable energy, recycling, product life extension, and product-as-a-service models. Finland has developed a unique roadmap to become a global leader in the circular economy with the potential to create over 75,000 new jobs and reduce greenhouse gas emissions by 13-66% across sectors.
The document discusses the need for new metrics to measure companies' net impacts and value creation. It argues that current measures are outdated and better at measuring performance than impacts. A new quantification model is proposed to assess both the positive and negative economic, social and environmental impacts of companies. This would provide a more holistic view of companies' overall footprint and shape. It would focus only on the most significant impacts and those downstream from products and services. The goal is to incentivize businesses to build their models around solutions that deliver net positive impacts.
Reima is a leading brand in performance kidswear that sells approximately 7 million products annually. In 2017, Reima had net sales of 112 million euros, with over 80% coming from international markets. Reima designs all products to be functional for active kids' needs while also being non-toxic and safe. The company focuses on quality, comfort, and small practical details in its design. Reima also emphasizes sustainability and corporate responsibility in its business practices and aims to support an active lifestyle for kids through various sponsorships and initiatives.
Winning Climate Strategies: Solutions for asset owners from beginner to best practise
Catherine Howarth's presentation in the Finnish Climate Summit, June 2018. Catherine Howarth is the Chief Executive of ShareAction, that coordinates civil society activism to promote responsible investment across Europe.
The document discusses the need for producers and suppliers to shift towards more sustainable products and services when sustainable consumption alone is not enough. It suggests producers develop new sustainable products and services and gradually shift away from unsustainable options. It also notes consumers may go beyond sustainable consumption through downshifting, sharing resources, anti-consumption, and buycotting certain materials. The document calls for collaboration across all levels to enable this shift towards sustainability.
The document outlines the SHIFT framework for changing sustainable consumer behaviors. It discusses how social influence, habits, feelings, and tangibility can impact behaviors. For social influence, it explains how social norms, social desirability, and social groups shape actions. It also discusses breaking bad habits and forming new ones. For individual factors, it addresses self-values, self-interest, self-efficacy, self-concept, and consistency. The document provides examples of grasscycling in Calgary to demonstrate combining appeals to social influence and individual factors.
Thomas Kolster, Mr. Goodvertising, esitys Sitran Aamuharppaus-tilaisuudessa 27.3.2018 / Thomas Kolster's presentation at Sitra's event on March 27th, 2018.
This document discusses a company called Original Repack and its reusable packaging solutions. It offers a Custom Repack program for furniture items like sofas and beds that reduces packaging time and costs while improving sustainability. Original Repack sees increased customer loyalty and order values from offering rewards to customers who use its RePack service, showing the business benefits of investing in reusable packaging.
This document provides guidance for effective communication strategies, recommending speaking to audience values through personal, timely stories rather than abstract ideas or environmentalist language. It suggests knowing the audience, crafting a relevant and empowering message told through stories and metaphors, choosing the right messenger to deliver the message through the proper medium supported by impactful images, and calling audiences to specific action.
Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018
Matti Kahra, Sitra: "Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi?"
2. 2
• Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tehtävänä
on rakentaa Suomen tulevaisuutta ja hyvinvointia.
• Jyväskylä on Suomen koelaboratorio resurssiviisauden
edistämisessä ja resurssitehokkaiden ratkaisujen ja
elämäntapojen etsimisessä.
• Tavoitteena on säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä,
mutta samalla lisätä hyvinvointia.
• Hankkeen lopputuloksena meidän on saavutettava
Suomen kaupungeille monistettava toimintamalli, jonka
avulla menestyvä hyvinvointiyhteiskunta toimii luonnon
kantokyvyn rajoissa. Osana tätä työtä kehitetään
resurssiviisauden indikaattorit.
Kohti
resurssi-
viisautta
Sitra • Johanna Kirkinen • 17.1.2014 •
3. Resurssiviisauden indikaattorit kaupungeille
”Mitä mitataan, sitä voidaan johtaa ja kehittää”
3
• Resurssiviisauden indikaattorit tulee saada luontaiseksi osaksi
päätöksentekoa, ennakointia ja kansantalouden tilastointia (kuten
BKT, työllisyysaste)
• Tarjoavatko nykyisin käytössä olevat kestävän kehityksen /
ympäristöjohtamisen mittarit riittävästi tietoa kokonaiskuvan
ymmärtämiseksi?
• Yhtenäinen ja vertailukelpoinen indikaattorikokoelma, joka myös
linjassa Euroopan komission resurssitehokkuustiekartan kanssa
Sitra järjesti työpajan 28.5 yhteisymmärryksen löytämiseksi,
siitä millä indikaattoreilla resurssiviisauden kehittymistä
voidaan seurata.
4. 4Syke • Sirkka Koskela ja Maija Mattinen• 28.05.2014 •
Työpajassa ehdotettu resurssiviisauden teema ja indikaattorikokoelma
5. Kuinka hyvin teemat yhdessä kuvaavat resurssiviisautta?
Teemakokoelma todettiin yleisesti ottaen hyväksi. Kokoelma tarpeeksi
kokonaisvaltainen ja ottaa tärkeimmät resurssiviisauden haasteet huomioon.
Erityisesti materiaalien kiertoon ja materiaalien käyttöön liittyvät teemat ja
indikaattorit nähtiin erittäin tervetulleina ilmastonmuutosta kuvaavien
indikaattorien rinnalle. Ehdotettiin, että kriittisten luonnonvarojen teema
sisällytettäisiin materiaalien kierto tai materiaalien käyttö –teemoihin. Ehdotettiin,
että maankäyttö -teema jaettaisiin kahteen teemaan tai sitä mitattaisi kahdella
indikaattorilla.
Kuinka hyvin ehdotetut indikaattorit kuvaavat kutakin teemaa?
Ilmastonmuutos - kasvener
Kunnat seuraavat jo hyvin kasvihuonekaasu päästöjään. Eri kunnissa erilaisia
laskentamalleja käytössä tällä hetkellä ja kasvener yksi niistä. llmastonmuutosta
kuvaavan indikaattorin tulisi ottaa huomioon koko kulutuksen aiheuttamat
kasvihuone vaikutukset, mukaan lukien tuonnin vaikutus khk-päästöihin.
Ehdotettiin, että kuntien saama valtion rahoitus olisi sidoksissa khk-päästö
profiiliin.
5Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 1/4
6. Materiaalien käyttö – RMC/asukas
Tiedon saanti kunta/alue tasolla voi olla vaikeaa. Tämän helpottamiseksi
RMC/asukas voitaisiin rajata vain rakentamisen virtojen seurantaan.
Rakentamisen vaikutukset indikaattoriin on merkittävimmät. Ehdotettiin, että
uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat tulisi erotella laskennassa. Todettiin,
että indikaattorin seurannasta tulisi huolehtia keskitetysti koska kunnille on
haastavaa laskea RMC/asukas. Indikaattori ei vielä ohjaa päätöksen tekoa, mutta
se nähtiin hyvänä.
Materiaalien kierto – materiaali häviöt
Indikaattorin seuranta periaatteessa helppoa, sillä jätetilastointia tehdään
Suomessa laajasti. Tärkeä määritellä selkeästi mitä ovat häviöt ja milloin häviö
tapahtuu. Pohdittiin, että kertooko indikaattori tarpeeksi kierrätyksen laadusta
(uusiokäyttö ja upcycling). Biopohjaiset ja ei-biopohjaiset materiaalit voisi olla
myös hyvä erotella laskennassa. Jäteseuranta vaikuttaa päätöksentekoon jo
monella alueella. Indikaattori helppo ottaa käyttöön.
6Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 2/4
7. Maankäyttö
Indikaattorin kohdalla tulisi harkita sen jakamista kahdeksi erilliseksi, jotka
seuraisivat (1) luonnontilassa olevan maa-alueen kuntoa ja (2) rakennetun
ympäristön vaikutuksia. Indikaattoreiksi ehdotettiin mm. luonnonsuojelualueiden
määrä, rakennetun ympäristön tehokkuus asemakaava-alueella as/ha. Teema
tärkeä päätöksentekijöille, erityisesti alueellisille/kuntapäättäjille.
Kriittiset luonnonvarat – patenttien lukumäärä
Teema tärkeä. Tietoisuus kriittisten luonnonvarojen suhteen heikkoa tällä
hetkellä. Ehdotettu indikaattori koettiin hankalasti hahmotettavaksi. Kuntatasolla
myös vaikea seurata patenttien pienen lukumäärän takia. Vaihtoehtona voisi olla
kriittisiä luonnonvaroja sisältävät julkisten hankintojen euromäärä. Mahdollista
olisi keskittyä yhteen luonnonvaraan fosforiin. Teema ehdotettiin yhdistettäväksi
materiaalien kierto -teemaan tai RMC-analyysiin.
7Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 3/4
8. Muita huomioita indikaattoreista
Yleisesti todettiin, että indikaattori tiedon tulisi olla mahdollisimman ajantasaista
ja seuranta ei saisi laahata perässä. Indikaattorit tarvitsevat vahvaa metadataa
pohjakseen.
Kunnilla omat erityispiirteensä ja indikaattorien vertaaminen kuntien välillä voi
olla ongelmallista. Ensi sijaisesti indikaattoreita tulisi seurata edellisvuoden
kehitykseen, mutta kuntienväliselät vertailua tullaan myös tekemään.
Kuntien erityispiirteiden vuoksi indikaattoreille yhtenäisten tavoitteiden luominen
on haasteellista. Suositeltiinkin, että luodaan kansalliset tavoitteet, joista,
jokainen voi alue voi suorittaa oman siivunsa. Paikallisia tavoitteita laatiessa tulee
ottaa huomioon kuntien erityispiirteet. Tavoitteet voisi olla järkevää myös pilkkoa
toimialakohtaisiksi.
8Sitra • Etunimi Sukunimi • 00.00.2014 •
Työpajan tulokset 4/4