Pilvi Torsti: Mitä aktiivimallin jälkeen? - Keinoja työllisyyden parantamiseen. Esitys Kelan Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen -seminaarissa 7.11.2019.

1. Mitä aktiivimallin jälkeen?
Keinoja työllisyyden parantamiseen
Valtiosihteeri Pilvi Torsti
7.11.2019

2. VN.FI
Hiilineutraali ja luonnon
monimuotoisuuden turvaava Suomi
Suomi kokoaan suurempi maailmalla
Turvallinen oikeusvaltio Suomi
Elinvoimainen Suomi
Luottamuksen ja tasa-arvoisten
työmarkkinoiden Suomi
Kestävän talouden Suomi
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja
mukaan ottava Suomi
Osaamisen, sivistyksen ja
innovaatioiden Suomi
Pääministeri Rinteen hallitusohjelma
Suomi 2030 on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen yhteiskunta
Eriarvoisuus
vähenee ja tuloerot
pienenevät
Julkinen talous on
tasapainossa
vuonna 2023
Työllisyysaste
nostetaan 75
prosenttiin v. 2023
loppuun mennessä
Suomi kulkee kohti
hiilineutraaliutta
vuoteen 2035
mennessä

3. Mistä 60 000 työllisen tavoite muodostuu?
• Laskettu erotus VM:n ennusteuran ja 75 % työllisyysasteen välillä vuonna 2023
• Väestörakenteen muutos johtaa työvoiman supistumiseen
7.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 3
2019 5, 72.6
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9 1 5 9
2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023
Työllisyysaste, 15-64-v.
Työllisyysasteen (15-64) trendi VM ennuste Tavoite
~ 60 000 hlö

4. VN.FI
Hiilineutraali ja luonnon
monimuotoisuuden turvaava Suomi
Suomi kokoaan suurempi maailmalla
Turvallinen oikeusvaltio Suomi
Elinvoimainen Suomi
Luottamuksen ja tasa-arvoisten
työmarkkinoiden Suomi
Kestävän talouden Suomi
Oikeudenmukainen, yhdenvertainen ja
mukaan ottava Suomi
Osaamisen, sivistyksen ja
innovaatioiden Suomi
Pääministeri Rinteen hallitusohjelma
Suomi 2030 on sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen yhteiskunta
Eriarvoisuus
vähenee ja tuloerot
pienenevät
Julkinen talous on
tasapainossa
vuonna 2023
Työllisyysaste
nostetaan 75
prosenttiin v. 2023
loppuun mennessä
Suomi kulkee kohti
hiilineutraaliutta
vuoteen 2035
mennessä

5. Ajatuksia tutkimustiedon käytöstä työllisyyspolitiikan
valmistelussa / Heikki Räisänen
• Lähtökohtaisesti politiikkavalmistelussa käytetään monipuolisia tutkimuksellisia tietolähteitä.
Politiikkavalmistelijat tuntevat yleensä alansa keskeisimmät tutkimustulokset ainakin
yleispiirteisesti
• Usein itse hankitut tutkimukset vastaavat spesifimpiin kysymyksiin kuin muu tutkimus –
hankinnalle on jokin syy
• Tutkimustieto ei yleensä sellaisenaan suoraan politiikkavalmistelussa hyödynnettävissä.
Edellyttää välittäjiä. Tutkijat tuntevat monesti operatiivisia politiikkavalmistelun yksityiskohtia
heikosti, kuten politiikkavalmistelija tutkimuksellisia yksityiskohtia
• Tutkimustieto vaikuttaa monesti pitemmällä aikavälillä, kun tulokset tulevat tunnetuiksi
asiantuntijoiden ja päätöksentekijöiden parissa. Vain harvoin uusi tutkimustieto vaikuttaa
välittömästi päätöksentekoon. Vaaditaan erityinen momentum
• Referoidun tutkimusjulkaisun merkitys ei ole politiikkavalmistelussa samanlainen kuin
tieteessä. Mikä tahansa hyvin tehty tutkimus voi olla politiikkavalmistelussa relevantti
• Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden hyödyntämistä voi rajoittaa erilainen institutionaalinen
ympäristö. Esimerkiksi Suomen vero-, sosiaaliturva- tai työlainsäädännön kannalta
sovelluskelpoisia tuloksia saa lähinnä suomalaisella aineistolla
• Hallinnolliset vastuut voivat myös vaikuttaa relevantin tutkimuksen seuraamista.
Esimerkiksi ns. laaja työllisyyspolitiikka koostuu monien hallinnonalojen vastuista,
kuten myös selvästi rajatumpi työvoimapolitiikka
7.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 5

6. Missä voitaisiin ainakin parantaa? / Heikki Räisänen
• Politiikkahankkeiden, esim. säädösvalmistelun aikataulu on usein sellainen, ettei niitä
varten ennätetä laatia alusta alkaen uutta tutkimushanketta. Sen sijaan käytetään
meta-analyyseja ja jotain erityistä kysymystä tarkastelevia tutkimuksia. Päätöksentekijä
kyllä ymmärtää, että tutkimustyöhön menee aikaa, mutta haluaa silti tulokset heti.
Monilla päättäjillä tässä parannettavaa
• Tutkija kyllä tietää, ettei tutkimustulos yleensä mene suoraan politiikkavalmisteluun, vaan
se vaatii tiedon sopivaa tarjoilua ja pureskelua. Silti tutkimusten johtopäätökset jäävät usein
niukoiksi ja monet tutkijat eivät ole innokkaita osallistumaan julkiseen keskusteluun.
Monilla tutkijoilla tässä parannettavaa
• TEM:ssä on tehty laajaa valmistelua ja käyty keskustelua työ- ja elinkeinopolitiikan
yhteensovittamisesta, esim. elinkeinopolitiikan työllisyysvaikutuksista tai työvoiman
saatavuuden merkityksestä elinkeinopolitiikalle. Tähän keskusteluun tutkijat ovat
tervetulleita kontribuoimaan
• Hallinnossa olisi budjetoitava aikaa tutkimusten seuraamiseen. Tieteellisten
aikakauskirjojen saatavuutta myös muutoin kuin erikseen artikkeleita tilaamalla olisi
parannettava
• Politiikkavalmistelussa tarvittavan mallityön järjestelyjä on myös kehitettävä.
• Ministeriöiden tutkimusresurssit ovat niukat. VN-TEAS on hyvä instrumentti, mutta sen
7.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 6

7. Kiitos!

8. Keskeiset havainnot työllisyystilanteesta
Tilanne
• Työllisten määrä kasvoi syyskuussa 40 000 hengellä vuodentakaiseen nähden.
Hallituksen työllisyystavoitteesta puuttuu tällä hetkellä 75 300 työllistä
• Työttömien työnhakijoiden määrä laskee nyt enää 6000 hengen vauhtia edellisen
vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Vuoden 2017 joulukuun kaikkien
aikojen ennätyksestä, yli 62 000 hengen laskusta on tultu voimakkaasti alas
• 44 kuukautta peräkkäin laskenut lomautusten määrä pysähtyi 3 kuukauden ajaksi
ja kääntyi elokuussa 500 hengen ja syyskuussa yli 1700 hengen nousuun
1. vuosipuolisko 2019
• Vuoden 2019 1. vuosipuoliskon kehityskuva on edelleen myönteinen, työllisyys
kasvaa ja työttömyys laskee
• Talouskasvun hidastuminen alkaa näkyä työmarkkinoilla
• Työvoiman kysyntä on edelleen voimakasta
7.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi 8