Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Metsien käyttö vaikuttaa suoraan ilmastonmuutosta hillitsevien hiilinielujen suuruuteen. EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteet maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseksi. Millaiset ovat puunkäytön kokonaisvaikutukset hiilitaseisiin? Kasvaako vai väheneekö metsään varastoituneen hiilen määrä? Kuinka kestävää on hakkuutähteiden poltto suhteessa fossiilisten polttoaineiden käyttöön?
Luonnonvarakeskuksen (Luke) 7.3. järjestämässä tilaisuudessa saat kuulla uusia näkökulmia ja tutkimustuloksia sekä osallistua keskusteluun ajankohtaisesta aiheesta.
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Puutuotteet toimivat hiilivarastona ja tässä varastossa tapahtuu muutoksia, kasvihuonekaasuinventaario (KHK) tuottaa tietoa näistä muutoksista , tietoja raportoidaan: YK:n ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan alla, myös EU:lle, EU:n LULUCF-tilinpidossa
Metsien käyttö vaikuttaa suoraan ilmastonmuutosta hillitsevien hiilinielujen suuruuteen. EU on asettanut jäsenmailleen tavoitteet maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseksi. Millaiset ovat puunkäytön kokonaisvaikutukset hiilitaseisiin? Kasvaako vai väheneekö metsään varastoituneen hiilen määrä? Kuinka kestävää on hakkuutähteiden poltto suhteessa fossiilisten polttoaineiden käyttöön?
Luonnonvarakeskuksen (Luke) 7.3. järjestämässä tilaisuudessa saat kuulla uusia näkökulmia ja tutkimustuloksia sekä osallistua keskusteluun ajankohtaisesta aiheesta.
Metsänkäsittelyn mahdollisuudet vaikuttaa puuston määrään (hiilivarasto) ja kasvuun (hiilinielu) Suomessa, Vaikutustarkastelu kohdistuu puustoon, tarkasteluun ei sisälly käsittelyvaikutuksia metsämaan ja muun kasvillisuuden hiilivarastoihin ja niiden muutoksiin.
Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hankkeen järjestämän Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivän materiaalia. Kehittämispäivä järjestettiin 22.11.2018 Seinäjoella.
Suometsien sadonkorjuu -hanke - Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskus
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Suomen metsäkeskuksen Suometsien sadonkorjuu -hankkeen järjestämän Pehmeiden maiden puunkorjuun kehittämispäivän materiaalia. Kehittämispäivä järjestettiin 22.11.2018 Seinäjoella.
Suometsien sadonkorjuu -hanke - Tatu Viitasaari Suomen metsäkeskus
Taakanjakosektori: tavoitepolku ja lisätoimet, ilmastopolitiikan ala: päästöt ja nielut, kokonaispäästöjen tavoiteura, päästöjen rajoittaminen, päästöjen poissulkemisen haasteita, menestyvä ja ”nettonegatiivinen” Suomi
Metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen välitulosseminaari Helsingissä 22.1.2018. Lisätietoa hallituksen kärkihankkeesta maa- ja metsätalousministeriön verkkosivuilla: http://mmm.fi/metsatieto-ja-sahkoiset-palvelut
Hieskoivun biomassakasvatuksen kannattavuus. Paula Jylhä, Anssi Ahtikoski, Jyrki Hytönen ja Lasse Aro.
Fenix - suonpohjille uusi elämä -hankkeessa tuotettua materiaalia. Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Luke
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Elintarvike- ja metsäsektorien arvoketjujen vertailu Suomessa – tutkimustarpeiden tunnistaminen – Metsäalan ketju, erikoistutkija Riitta Hänninen, Luke
Helsingin seudun ympäristöpalveluiden kehittämisinsinööri Kimmo Koivusen esitys Ämmässuon Ekoteollisuuspuistokonseptista innovatiivista ja resurssitehokasta yritystoimintaa Sitran Alueelliset resurssivirrat -tapahtumassa 10.12.2014.
Puutuoteala uudistuu – biotalousavauksia tutkimuksesta elinkeinoelämän ja yhteiskunnan hyödyksi -seminaari 13.10.2016. Seminaarin abstraktit yhdessä esityksessä.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Similar to Juha niskanen-bioterminaalit-tyopaja (18)
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoillaSuomen metsäkeskus
Potentiaalisten metsityskohteiden kartoitus suonpohjilla ja peltoheitoilla
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeen materiaalia
2. Toimijat koolle (vrt. puutavarakuljetusten yhteistyöryhmä)
Yhteinen tilannekuva
-potentiaalit (hakkuusäästöt Uudellamaalla n. 1,0 milj. m3/v)
-metsäbiomassojen käyttö (metsähake- ja polttopuukertymä,
käyttö nyt n. 650 000m3/v, suurin kestävä n.900 000 m3/v), HELEN,
Vantaan Energia !
-kuljetusverkoston tila (korjausvelkaa kaiken asteisilla teillä)
-toimintamallit (synergiaetuja löydettävissä)
Maankäytön ja liikennelogistiikan suunnittelu
Kuljetusväylien kunnossapito ja rakentaminen
Käyttöpaikkojen tarpeet
Metsäbioenergian hankinnan ja jalostamisen toimintaympäristö
Päivän tavoite
4. Väitöstilaisuus
Kari Väätäisen väitöskirja ”Developing forest chips supply
chains by redesigning supply operations and logistics”
tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja
metsätieteiden tiedekunnassa.( Metsähakkeen
toimitusketjujen kehittäminen uudistamalla tarjontaa,
toimintaa ja logistiikkaa )
Vastaväittäjänä on professori Rolf Björheden Skogforsk,
Ruotsi ja kustoksena dosentti Jukka Malinen Itä-Suomen
yliopisto.
Aika: 23.2.2018 klo 12
Paikka: Käpy-sali, Metla-talo (Yliopistokatu 6, Joensuu)
Ajankohtaista : LUKEN tiedote
viime perjantailta
5. • Metsähake on ollut Suomessa 2000-luvulla merkittävä polttoaine lämpöä ja energiaa tuottavissa
laitoksissa. Metsähakkeen käytön notkahtaminen johtuu lähinnä hankinnan kustannuksista ja
hinnasta kilpaileviin polttoaineisiin nähden, ei niinkään raaka-ainepulasta. Hakkeen kulutuksen
voimakas kausivaihtelu vaikeuttaa toimitusresurssien tehokasta käyttöä. Luonnonvarakeskuksen
(Luke) tutkijan, MMM Kari Väätäisen väitöstutkimuksen mukaan metsähakkeen toimitusketjujen
uudelleenjärjestelyt voisivat parantaa merkittävästi tuottavuutta ja vähentää toiminnan
kausittaisuutta.
• Jonotusajat lyhenivät, kaluston käyttöaste parani, työtä tarjolle tasaisemmin
• Tutkimuksessa metsähakkeen toimituslogistiikkaa tarkasteltiin eri näkökulmista. Voimalaitoksen
polttoaineen vastaanottojärjestelmän uudelleenjärjestelyillä voitiin vähentää metsähake- ja
turverekkojen jonotusaikoja 20 minuutista kuuteen minuuttiin. Lisäksi saapumisaikaikkunaan
perustuva aikataulutus oli järkevää polttoaineen kovimpien kulutushuippujen aikana. Polttoaineen
vastaanottojärjestelyt ja ajoneuvojen läpimenoajat voimalaitoksella vaikuttavat merkittävästi
metsähakkeen toimitusketjun tuottavuuteen.
• Raaka-aineen tienvarsivarastojen ohjaukseen kehitettiin uusi valintamenetelmä, jossa hyödynnettiin
tietoa kuljetusmatkoista, bioenergian kuivumismalleista ja varastojen tilavuudesta.
• Informaatiolähtöinen raaka-aineen kohdentaminen lisäsi metsähakkeen toimitusketjun tuottamaa
energiamäärää enimmillään kahdeksan prosenttia ja vähensi toimituskustannuksia vastaavasti
seitsemän prosenttia vuoden aikana, Väätäinen kertoo.
• Terminaalivarastoinnin käyttö osana metsähakkeen toimituksia käyttöpaikalle mahdollisti
tasaisemman haketus- ja kuljetustoiminnan vuoden ympäri lisäten kaluston käyttöastetta ja
parantaen toimitusvarmuutta. Toimituskaluston vuosisuoritteen kasvun tuomalla
kustannussäästöllä voitiin kompensoida terminaalin käytöstä aiheutuneita lisäkustannuksia.
6. Hankkeen toteutusaika 14.09.2017 – 31.12.2018
Projektipäällikkö Juha Niskanen
Uudenmaan maakunta
BIOTERMINAALIT - RATKAISU
METSÄBIOTALOUDEN LOGISTIIKKAHAASTEISIIN
UUDELLAMAALLA
hanke-esittely
7. I
Selvitetään Uudellamaalla käytettävissä oleva metsäenergiapotentiaali ja
korjuutekninen saatavuus kuntatasoisena metsävara- ja
paikkatietotarkasteluna
Selvitetään nykyiset ja tulevat logistiset ainespuun ja metsäenergia- ja
sivutuotevirrat
Tehdään kokonaistarkastelu terminaalivarastoinnin tulevista
tarpeista Uudellamaalla
Käyttöpaikat ja terminaalit kartalle
Selvitetään käytössä olevan tie- ja rautatieverkoston toiminnallisuus ja
mahdolliset kehittämistarpeet biomassakuljetusten näkökulmasta
Hankkeen tavoitteet
8. II
Hanke tuottaa kustannustehokkaita toimintatapamalleja energiapuun
kuljetus- ja jalostuskäsittelyn kehittämiseksi Uudellamaalla
Hanke tuottaa aines- ja energiapuuvirtojen terminaali- ja
käyttöpaikkakohtaisia tarveanalyyseja
Hanke tuottaa kehittämisehdotuksia raidekuljetusten hyödyntämisestä
pitemmillä kuljetusetäisyyksillä
9. III
Hanke kartoittaa Uudellamaalla käytöstä poistuvat maa-ainesten
ottoalueet ja tekee näille alueille jatkokäyttömahdollisuusarviot
Hanke kartoittaa muussa liikenne- ja logistiikkakäytössä olevat alueet,
joissa kehittämispotentiaalia
10. IV
Hanke edistää toimijoiden verkostoitumista
Hanke edistää kotimaisen ainespuun lisäkäyttöä ja jalostamista
Hanke edistää puuperäisten polttoaineiden voimalaitoskäytön lisäämistä
Kestävän käytön periaatteiden mukaisesti osana hiilineutraalia
Uuttamaata !
13. Hankkeen vastuullinen toteuttaja Suomen metsäkeskus
Yhteistyökumppaneina ja asiantuntijoina mukana toimialan merkittävät
toimijat
Uudenmaan ELY-keskus
Uudenmaan liitto
Metsäteollisuus- ja sahayrityksiä
Lämmön ja sähkön tuottajia
Metsänhoitoyhdistykset
Haketus- ja terminaaliyrityksiä
Hankkeen toteutuksessa mukana