Analytiikan avulla parempaa oppimista? Oppimisanalytiikka ja oppimisen suunni...Marko Teräs
APOA-hankkeen (“Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa”) symposiumesitys 2019 Pedaforum-päivillä Helsingissä 5.6.2019 otsikolla "Analytiikan avulla parempaa oppimista? Oppimisanalytiikka ja oppimisen suunnittelu". Puhujina Marko Teräs (TAMK) ja Minna Koskinen (JAMK).
Esitys käsittelee oppimisanalytiikan ja oppimisen suunnittelun suhdetta, ja kuinka dataa kertyy tai ei kerry oppimistilanteissa. Lisäksi tarkastellaan esimerkin kautta miten dataa mahdollisesti hyödynnetään tai ei hyödynnetä oppimisen suunnittelussa, ja mitä implikaatioita tällä voi olla. Esitys on osa APOA-hankkeessa fokusryhmähaastatteluin tehtyä tehtyä laajaa oppimisanalytiikan esikartoitusta AMKeissa.
Oppimisanalytiikkaa opiskelijan (ja vähän opettajankin) silmin (ITK 2019)Marko Teräs
Oppimisanalytiikka on nyt "kuuminta hottia" koulutuksen kehittämisen ja tutkimuksen saralla, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että keskeistä oppimisanalytiikan jalkautumisen edistämisessä ja todellisten hyötyjen saavuttamisessa on käyttäjälähtöinen suunnittelu, ja tiedon ymmärrettävä ja tarkoituksenmukainen esittäminen ja visualisointi eri käyttäjäryhmille. Eri käyttäjillä on erilaiset tarpeet, ja heidän on ymmärrettävä data helposti, jotta oppimisanalytiikasta koituu heille aiottua hyötyä. Pelkkä datan olemassaolo ei riitä. Tässä kehittämistutkimuksessa keskitytään siihen, kuinka oppimisanalytiikka voisi vastata tehokkaasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin, heidän arkeensa ja toimintaansa sopivilla tavoilla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää 1) mitkä tekijät heikentävät opiskelijan oppimiskokemusta opintojaksotasolla ja 2) kuinka oppimisanalytiikkaa voisi hyödyntää näiden ongelmien ratkaisemisessa. Tutkimusaineisto kerättiin eri koulutusohjelmien opiskelijoille järjestetyissä työpajoissa, jotka menetelmällisesti koostuivat oppimiskäyrän piirtämisestä, reflektiivisestä fokusryhmähaastattelusta, sekä rapid prototyping -tyylisestä innovointiosuudesta. Menetelmän valinnassa haluttiin huolehtia siitä, ettei etukäteen esitelty tieto oppimisanalytiikasta vaikuttaisi rajoittavasti opiskelijoiden ajatteluun. Tulokset valottavat opintojen kipukohtia, jotka olivat osin ennalta tiedossa mutta osin hyvinkin yllättäviä. Innovointiosuuksien tuotokset tarjoavat näkökulmaa siihen, miten ja missä esitetty oppimisanalytiikkadata olisi opiskelijoiden mielestä käytettävää ja hyödyllistä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oppimisanalytiikkaa hyödyntävien pedagogisten prosessien, sovellusten ja ympäristöjen kehittämisessä.
DigiKilta: Oppimisanalytiikka tutkimuksen valossa - Jarmo Viteli, Tampereen y...Suomen eOppimiskeskus ry
DigiKilta-hanke järjesti digitaalisia oppimisalustoja sekä oppimisanalytiikkaa käsittelevän tapahtuman Tampereella 19.9.2017.
https://digikilta.fi/2017/05/31/digikilta-tapaaminen-19-9-2017-alustat-analytiikka/
LATUA-hankkeen tuottama selvitys pohjautuu yliopistojen henkilökunnan haastatteluihin ja sisältää uraseurannan käyttäjätyypit. LATUA-hanke tulee käyttämään käyttäjätyyppejä uraseurannan sisällön ja raportoinnin kehittämisessä. Lue lisää: uraseurannat.fi
Analytiikan avulla parempaa oppimista? Oppimisanalytiikka ja oppimisen suunni...Marko Teräs
APOA-hankkeen (“Oppimisanalytiikka – avain parempaan oppimiseen AMKeissa”) symposiumesitys 2019 Pedaforum-päivillä Helsingissä 5.6.2019 otsikolla "Analytiikan avulla parempaa oppimista? Oppimisanalytiikka ja oppimisen suunnittelu". Puhujina Marko Teräs (TAMK) ja Minna Koskinen (JAMK).
Esitys käsittelee oppimisanalytiikan ja oppimisen suunnittelun suhdetta, ja kuinka dataa kertyy tai ei kerry oppimistilanteissa. Lisäksi tarkastellaan esimerkin kautta miten dataa mahdollisesti hyödynnetään tai ei hyödynnetä oppimisen suunnittelussa, ja mitä implikaatioita tällä voi olla. Esitys on osa APOA-hankkeessa fokusryhmähaastatteluin tehtyä tehtyä laajaa oppimisanalytiikan esikartoitusta AMKeissa.
Oppimisanalytiikkaa opiskelijan (ja vähän opettajankin) silmin (ITK 2019)Marko Teräs
Oppimisanalytiikka on nyt "kuuminta hottia" koulutuksen kehittämisen ja tutkimuksen saralla, niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Aikaisemmassa tutkimuksessa on todettu, että keskeistä oppimisanalytiikan jalkautumisen edistämisessä ja todellisten hyötyjen saavuttamisessa on käyttäjälähtöinen suunnittelu, ja tiedon ymmärrettävä ja tarkoituksenmukainen esittäminen ja visualisointi eri käyttäjäryhmille. Eri käyttäjillä on erilaiset tarpeet, ja heidän on ymmärrettävä data helposti, jotta oppimisanalytiikasta koituu heille aiottua hyötyä. Pelkkä datan olemassaolo ei riitä. Tässä kehittämistutkimuksessa keskitytään siihen, kuinka oppimisanalytiikka voisi vastata tehokkaasti ammattikorkeakouluopiskelijoiden tarpeisiin, heidän arkeensa ja toimintaansa sopivilla tavoilla. Tutkimuksessa haluttiin selvittää 1) mitkä tekijät heikentävät opiskelijan oppimiskokemusta opintojaksotasolla ja 2) kuinka oppimisanalytiikkaa voisi hyödyntää näiden ongelmien ratkaisemisessa. Tutkimusaineisto kerättiin eri koulutusohjelmien opiskelijoille järjestetyissä työpajoissa, jotka menetelmällisesti koostuivat oppimiskäyrän piirtämisestä, reflektiivisestä fokusryhmähaastattelusta, sekä rapid prototyping -tyylisestä innovointiosuudesta. Menetelmän valinnassa haluttiin huolehtia siitä, ettei etukäteen esitelty tieto oppimisanalytiikasta vaikuttaisi rajoittavasti opiskelijoiden ajatteluun. Tulokset valottavat opintojen kipukohtia, jotka olivat osin ennalta tiedossa mutta osin hyvinkin yllättäviä. Innovointiosuuksien tuotokset tarjoavat näkökulmaa siihen, miten ja missä esitetty oppimisanalytiikkadata olisi opiskelijoiden mielestä käytettävää ja hyödyllistä. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään oppimisanalytiikkaa hyödyntävien pedagogisten prosessien, sovellusten ja ympäristöjen kehittämisessä.
DigiKilta: Oppimisanalytiikka tutkimuksen valossa - Jarmo Viteli, Tampereen y...Suomen eOppimiskeskus ry
DigiKilta-hanke järjesti digitaalisia oppimisalustoja sekä oppimisanalytiikkaa käsittelevän tapahtuman Tampereella 19.9.2017.
https://digikilta.fi/2017/05/31/digikilta-tapaaminen-19-9-2017-alustat-analytiikka/
LATUA-hankkeen tuottama selvitys pohjautuu yliopistojen henkilökunnan haastatteluihin ja sisältää uraseurannan käyttäjätyypit. LATUA-hanke tulee käyttämään käyttäjätyyppejä uraseurannan sisällön ja raportoinnin kehittämisessä. Lue lisää: uraseurannat.fi
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Venla Salmi kertoo, miten ja millaista tutkimustietoa ministeriössä voidaan hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
Webinaari 14.9.2015: Koulutus ja digitalisaatio 2030 – näkymiä Suomesta ja Yh...Suomen eOppimiskeskus ry
Mindtrek Openmind 2015 -konferenssin Digital Competence and Learning -osio käynnistyy maanantaina 14.9. ennakkowebinaarilla, jossa Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli esittelee koulutuksen ja digitalisaation tulevaisuuden näkymiä Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Lisätietoja: http://bit.ly/MTOM2015-webinaari
Diat: Jarmo Viteli
Tämä raportti keskittyy selvittämään, millaista dataa oppilashallintojärjestelmiin kerätään, miten sitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja millaisia suuntaviivoja datalle voidaan tulevaisuudessa asettaa. Selvitystä varten haastateltiin opetusalan ammattilaisia nykytilan ja tulevaisuuden näkymien kartoittamiseksi.
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäPäivi Valtonen
Miksi opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi kannattaa suuressa ryhmässä? Miten opiskelijoiden oppimista voi edistää?
Opiskelijoiden oppimista voi edistää suuressa ryhmässä mm. hyödyntämällä erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä sekä muita ryhmäprosessiin perustuvia työtapoja. Myös ennakkokäsitysten ja –tietojen kartoittamisen työtavat sekä opitun kertaaminen ja reflektointi syventävät oppimista.
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäOpinpaja Oy
Miksi opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi kannattaa suuressa ryhmässä? Miten opiskelijoiden oppimista voi edistää?
Opiskelijoiden oppimista voi edistää suuressa ryhmässä mm. hyödyntämällä erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä sekä muita ryhmäprosessiin perustuvia työtapoja. Myös ennakkokäsitysten ja –tietojen kartoittamisen työtavat sekä opitun kertaaminen ja reflektointi syventävät oppimista.
Toinen tämän TAMKin lukiohenkilöstän koulutuksen toteutuskerta alkoi perehtymisellä verkkopedagogiikkaan. Ks. koonti syksyn 2020 toteutuksesta: https://www.thinglink.com/scene/1362378945231585283
Authentic eLearning: What, Why and How?Hanna Teräs
Authentic e-learning involves realistic tasks that mimic real-world problems to challenge students. It uses case studies, learning by doing, projects, simulations, and inquiry-based learning. Authentic e-learning is used because information is readily available, learning can occur anywhere, and collaboration is important for work. General skills taught through authentic e-learning include information literacy, communication, reflection, problem-solving, creativity, critical thinking, and more. These skills are acquired when the learning environment and methods support their development through authentic contexts, tasks, access to expertise, multiple perspectives, collaborative knowledge construction, reflection, articulation, scaffolding and coaching, and authentic assessment. Potential challenges include dealing with complexity, finding the right structure
Oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Venla Salmi kertoo, miten ja millaista tutkimustietoa ministeriössä voidaan hyödyntää valmistelussa ja päätöksenteossa. Esitys pidettiin Valtioneuvoston kanslian vuorovaikutuskoulutuksessa 20.9.2017.
Webinaari 14.9.2015: Koulutus ja digitalisaatio 2030 – näkymiä Suomesta ja Yh...Suomen eOppimiskeskus ry
Mindtrek Openmind 2015 -konferenssin Digital Competence and Learning -osio käynnistyy maanantaina 14.9. ennakkowebinaarilla, jossa Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Jarmo Viteli esittelee koulutuksen ja digitalisaation tulevaisuuden näkymiä Suomessa ja Yhdysvalloissa.
Lisätietoja: http://bit.ly/MTOM2015-webinaari
Diat: Jarmo Viteli
Tämä raportti keskittyy selvittämään, millaista dataa oppilashallintojärjestelmiin kerätään, miten sitä voidaan hyödyntää opetuksessa ja millaisia suuntaviivoja datalle voidaan tulevaisuudessa asettaa. Selvitystä varten haastateltiin opetusalan ammattilaisia nykytilan ja tulevaisuuden näkymien kartoittamiseksi.
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäPäivi Valtonen
Miksi opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi kannattaa suuressa ryhmässä? Miten opiskelijoiden oppimista voi edistää?
Opiskelijoiden oppimista voi edistää suuressa ryhmässä mm. hyödyntämällä erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä sekä muita ryhmäprosessiin perustuvia työtapoja. Myös ennakkokäsitysten ja –tietojen kartoittamisen työtavat sekä opitun kertaaminen ja reflektointi syventävät oppimista.
Opiskelijoiden aktivointi ja osallistaminen suurryhmässäOpinpaja Oy
Miksi opiskelijoiden osallistaminen ja aktivointi kannattaa suuressa ryhmässä? Miten opiskelijoiden oppimista voi edistää?
Opiskelijoiden oppimista voi edistää suuressa ryhmässä mm. hyödyntämällä erilaisia yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmiä sekä muita ryhmäprosessiin perustuvia työtapoja. Myös ennakkokäsitysten ja –tietojen kartoittamisen työtavat sekä opitun kertaaminen ja reflektointi syventävät oppimista.
Toinen tämän TAMKin lukiohenkilöstän koulutuksen toteutuskerta alkoi perehtymisellä verkkopedagogiikkaan. Ks. koonti syksyn 2020 toteutuksesta: https://www.thinglink.com/scene/1362378945231585283
Authentic eLearning: What, Why and How?Hanna Teräs
Authentic e-learning involves realistic tasks that mimic real-world problems to challenge students. It uses case studies, learning by doing, projects, simulations, and inquiry-based learning. Authentic e-learning is used because information is readily available, learning can occur anywhere, and collaboration is important for work. General skills taught through authentic e-learning include information literacy, communication, reflection, problem-solving, creativity, critical thinking, and more. These skills are acquired when the learning environment and methods support their development through authentic contexts, tasks, access to expertise, multiple perspectives, collaborative knowledge construction, reflection, articulation, scaffolding and coaching, and authentic assessment. Potential challenges include dealing with complexity, finding the right structure
This document discusses fostering innovation in education. It argues that innovation is key to success in the 21st century knowledge economy, just as mass production was important in the 20th century. It also notes that skills like creativity, critical thinking, and problem solving cannot be directly taught, but are instead acquired when the learning environment and methods support their development. The document advocates for environments that promote behaviors, learning outcomes, and skills acquisition over solely focusing on content mastery. It defines innovation as the ability to envision a desired future and take action to make it a reality.
e-Learning, working life and language educationHanna Teräs
This document discusses e-learning, working life, and language education. It begins by asking why we use e-learning and what types of e-learning exist, from learning with technology to learning from technology. It then discusses how social media and Web 2.0 tools can be used for collaboration, communication, sharing reviews and opinions. The document also covers 21st century skills needed for professionals, including core competencies like critical thinking, problem solving, and collaboration. It emphasizes how e-learning should incorporate authentic contexts, tasks, assessments, and collaboration to build knowledge.
The document discusses how to support collaborative knowledge building through authentic assessment in online education. It explores using authentic tasks, contexts, and assessments to encourage collaborative knowledge construction. Two case studies, a virtual benchmarking project and an online teacher education program, showed collaboration was rare when course structures did not support it or assessment was individual. Meaningful collaborative tasks, social technologies, and assessment connected to collaboration are needed to promote authentic learning and assessment.
AACE SITE 2012: Out of the comfort zoneHanna Teräs
The document discusses getting faculty out of their comfort zones and promoting growth and changes needed for 21st century skills. It proposes a progressive inquiry model for faculty development using authentic learning principles, team projects, access to experts, reflection, and assessment. Initial feedback suggests the approach shows potential but facilitating communication and stepping out of comfort zones is important and demanding for the transition to collaborative learning.
This document summarizes interviews with 10 Finnish educators about their use of Second Life for education. Key findings include:
1) Educators were able to create authentic learning contexts and tasks in Second Life that simulated real-world scenarios like international trade fairs and hospitals. This increased student engagement and ownership of learning.
2) Second Life facilitated access to experts, multiple perspectives, and collaboration between organizations, businesses, and the third sector through events and networking.
3) Collaboration was a norm in Second Life and students were more eager to collaborate, sometimes continuing sessions past their scheduled end time.
4) While many aspects of authentic e-learning were achieved in Second Life, assessment was not discussed and needs
This document discusses an approach to teacher education that focuses on developing 21st century skills through social media, authentic learning experiences, and communities of practice. It describes incorporating inquiry-based learning, authentic learning principles, and social media like Second Life into a teacher training program. The goals are to help teachers acquire skills like critical thinking, collaboration, and adaptability, and to foster a professional identity aligned with the demands of a knowledge society. Key aspects of the approach include providing authentic contexts for learning, collaborative knowledge construction through team projects, and ongoing dialogic assessment rather than exams.
The Wolrd Has Changed - What About the Teacher?Hanna Teräs
The document discusses how the world has changed with the rise of social media, lifelong learning, globalization, and distributed expertise. This represents a paradigm shift that requires teachers to fundamentally change their ways of thinking and approach to teaching. Specifically, teaching needs to move beyond traditional content delivery and involve students creating and authorizing content using familiar tools and methods. While some students felt no change was needed, most recognized that technical and social changes are relevant to education and that teaching methods and learning environments must be evaluated and updated to engage today's learners. The study module addressed in the document helped facilitate this discussion and received positive feedback, indicating further discussion is needed on how to better prepare teachers for these changes.
2. Työpajojen tavoitteet
• Selvittää oppimisanalytiikan hyödyntäjien tarpeita ja oppimisanalytiikan
mahdollisuuksia vastata näihin tarpeisiin.
• Luoda tarpeiden pohjalta perusta oppimisanalytiikkaa hyödyntävien oppimis-,
opiskelu- ja opetusprosessien pilotoimiselle ja suositusten laatimiselle.
OPETTAJATYÖPAJA
• Millaista dataa opettaja tarvitsee
ohjaustyön tueksi sekä opiskelu- ja
oppimisprosessin edesauttamiseksi?
• Mitä opettajan pitäisi nähdä
voidakseen paremmin tukea
opiskelijan osaamisen kehittymistä
oikeilla hetkillä?
OPISKELIJATYÖPAJA
• Mitkä tekijät tukevat / vaikeuttavat
oppimista ja opiskelua?
• Millaiset ratkaisut edistäisivät
oppimista entisestään ja poistaisivat
mahdollisia oppimisen esteitä?
• Millaista dataa opiskelijat tarvitsevat ja
ovat valmiita jakamaan itsestään
opiskelun ja oppimisen edistämiseksi?
3. Pajojen sisällöt
Opiskelijapajat
1. Oppimiskäyrän piirtäminen:
milloin oppiminen sujuu ja milloin
tuntuu vaikealta?
2. Reflektiokeskustelu
3. Ratkaisujen hahmottaminen
4. Yksityisyys ja oppiminen
Opettajapajat
1. Opintojakson kuvaus: milloin
opettaja tietää miten opiskelijoilla
sujuu ja milloin näkyvyyttä ei ole?
2. Reflektiokeskustelu
3. Oppimisanalytiikan
”toivomuskaivo”
4. Opiskelijatyöpajojen osallistujat
Opiskelumuoto n
Päiväopiskelu 115
Monimuotototeutus 5
Verkkototeutus 26
MOOC 1
Vuosikurssi n
1. vuoden opiskelija 52
2. vuoden opiskelija 43
3. vuoden opiskelija 18
4. vuoden opiskelija 6
5. vuoden opiskelija 5
YAMK 23
Korkeakoulut n
Centria-ammattikorkeakoulu 28
Tampereen ammattikorkeakoulu 52
Hämeen ammattikorkeakoulu 23
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 18
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 17
Oulun ammattikorkeakoulu 8
Karelia ammattikorkeakoulu 3
Koulutusalat n
Tietojenkäsittely ja tvt 50
Kauppa ja hallinto 17
Tekniikka 16
Sosiaaliala 11
Terveys ja hyvinvointi 11
Taiteet ja kulttuuri 7
Humanistinen ala 6
Maa- ja metsätalous 5
Palvelualat 1
Kasvatusala 23
147
opiskelijaa
7
korkeakoulusta
Eri
koulutusaloilta
7. Oppimista edesauttavat /
vaikeuttavat tekijät
• Tavoitteet (selkeys)
• Tehtävät (tehtävänanto, vaatimustaso, relevanssi, ym.)
• Materiaalit (saatavuus, esillepano)
• Vuorovaikutus (opettajan ja opiskelukavereiden kanssa)
• Palaute (oikea-aikaisuus ja riittävyys)
• Osaamisen kehittymisen arviointi
• Kehittäminen ja vaikutusmahdollisuudet
• Oppimisympäristön ja työkalujen käytettävyys
• Tuen saatavuus
• Ajanhallinta ja opiskelutaidot
8. eAMK laatukriteerit!
• Tavoitteet (selkeys)
• Tehtävät (tehtävänanto, vaatimustaso, relevanssi, ym.)
• Materiaalit (saatavuus, esillepano)
• Vuorovaikutus (opettajan ja opiskelukavereiden kanssa)
• Palaute (oikea-aikaisuus ja riittävyys)
• Osaamisen kehittymisen arviointi
• Kehittäminen ja vaikutusmahdollisuudet
• Oppimisympäristön ja työkalujen käytettävyys
• Tuen saatavuus
• Ajanhallinta ja opiskelutaidot
9. Yksityisyys ja oppiminen
Läpinäkyvyys
• Opiskelijoilla tällä hetkellä vähän tietoa siitä, miten ja minkälaisiin tarkoituksiin dataa
käytetään.
Käyttötarkoitus
• Opiskeluprosessin etenemisen ja oppimisen tukemista varten datan kerääminen
hyväksyttävää.
• Tietojen vuotamiseen 3. osapuolelle liittyy huolia.
Big data
• Erilaisista lähteistä kertyvän datan yhdistäminen arveluttaa (esim. terveystietojen ja/tai
aktiviisuusdatan yhdistäminen oppimisalustojen dataan).
My Data
• Datan omistajuus ja mahdollisuus säädellä datan hyödyntäjiä tärkeää.
• Datasymmetria (”haluan nähdä saman mitä opettaja näkee minusta”) toivottavaa.
12. Oppimisanalytiikan toivomuskaivon
antia
• Selkeät koontinäytöt, joissa haluttu data visualisoitu ”yhdelle sivulle” helposti
saataville.
• Opiskelijan lisääntyvä itseohjautuvuus ja My Data -ajattelu edellyttää
helposti lähestyttäviä avunpyynnön tapoja.
Paniikkinappula, HELP-nappi, Back on Track -ohjeet ym.
13. Yhteenveto
• Opiskelijat useimmiten epätietoisia heistä kerätystä datasta ja sen
käyttötarkoituksista.
• Käytännöt vaihtelevat suuresti.
• Opiskelu on hajautettu useisiin järjestelmiin, osa niistä täysin opiskelijan itse
valitsemia, jolloin LMS:n sisäisen analytiikan hyödyntäminen on rajallista.
• Työkaluja pitäisi kehittää enemmän laadulliseen suuntaan - numeerista tietoa
saadaan kyllä, mutta miten oppimista ja osaamisen kehittymistä voitaisiin
tunnistaa ja seurata oppimisanalytiikan avulla?
• Oppimisanalytiikan tehokas hyödyntäminen osana opetusta, opiskelua ja
oppimista edellyttää laadukasta pedagogista suunnittelua.
Editor's Notes
Asenteet – selvitetään suhtautumista oppimisanalytiikan käyttöön ja hyödyntämiseen
Selvitetään millaisia haasteita opiskeluun/opettamiseen liittyy, ja pohditaan kuinka oppimisanalytiikka voisi auttaa
Selvitetään miten ja missä muodossa dataa tulisi visualisoida jotta se olisi kohderyhmälleen hyödyllistä