Pasi Pakarinen, Suomen metsäkeskus, Metsätalouden vesistökuormitus -infotilaisuus, 14.11.2019, Helsinki

1. Pasi Pakarinen
Kuormitus kuriin -hanke
Suomen metsäkeskus
Kokemuksia toteutuneista
vesiensuojeluhankkeista

3. Vesiensuojeluhankkeen
alueellinen suunnittelu

4. • Alueellinen suunnittelu on osa Metsäkeskuksen työtä
› Rahoitetaan valtionavusta (joskus myös erillisrahoitusta esim.
Ely-keskus, Life)
› Maanomistajalle ei aiheudu kustannuksia
› Hankkeessa tehtävistä töistä sovitaan kirjallisesti
maanomistajan kanssa suunnittelun yhteydessä
• Suunnittelua ohjaa maakunnittaisten alueellisten
metsäohjelmien (AMO) yhteydessä laadittu luonnonhoidon
toteutusohjelma ja alueelliset vesienhoitosuunnitelmat ja -
toimenpideohjelmat
• Alueellisten suunnitelmien tarkentavaan suunnitteluun ja
toteutukseen haetaan tekijä hankehaun kautta

5. • Kokonais pinta-ala 48 000 ha
› Metsämaata 41 500 ha
› Josta suota 13 200 ha
• Ojitusta 14 000 ha
• Peltoa 2000 ha
• Turvetuotantoalue 150 ha
Pohjois-Kyyveden yleissuunnitelma

6. • Kokonaispinta-ala 3 300 ha
› Metsämaata 3 000 ha
› Josta turvemaata 25 %
• Ojitusta 1 600 ha
• Peltoa 190 ha
Pukkiselän alueellinen
suunnitelma

7. Uoma-analyysi ja osavaluma-alueet

8. • 5 kpl putkipatoja
• 2 kpl uutta
laskeutusallasta
• 1 pohjapatosarja, jossa 6
kpl pohjapatoja
• 1 kpl pintavalutuskenttä
• 1 kpl tierumpu
• 2 kpl jako-ojaa
Suunnitellut vesiensuojelutoimenpiteet

9. Vesiensuojeluhankkeen hankehaku
• Vesiensuojeluhankkeiden hankehaku järjestetään
Metsäkeskuksen toimesta
• Hankehakumenettelyn tavoitteena on:
› löytää vesiensuojeluhankkeelle osaava toimija, joka ottaa
kokonaisvastuun sekä vesiensuojelutöiden tarkemmasta
toimenpidesuunnittelusta että niiden toteuttamisesta
• Tarkempi toimenpidesuunnittelu ja toteutus rahoitetaan
KEMERA-varoista (tai erillisrahoituksella esim. Life)
› Maanomistajalle ei aiheudu kustannuksia tarkemmasta
suunnittelusta tai toteutuksesta
› Hankehaussa valittu toimija toteuttaa vesiensuojeluhankkeen
maanomistajan kanssa sovitulla tavalla (alueellisen
suunnittelun yhteydessä tehty kirjallinen sopimus)

10. Virtaamansäätörakenteet

13. Pohjapato

15. Putkipato

16. Putkipato

19. Pintavaluntakentät
ja kosteikot

20. • Alue, jolle metsänkäsittelyalueen valumavedet ohjataan esim.
laskeutusaltaan kautta
• Mitoitus perustuu valuma-alueen kokoon ja vesimäärään
• Alueen tehollinen koko 0,5 – 2 % valuma-alueesta
• Virtaamansäätöä käytettäessä pinta-ala voi olla pienempi
• Vesi tasaisesti koko kentän alalle
• Kenttä mieluiten turvetta
• Rakentamisessa huomioitavaa:
› Koneilla liikkumista vältetään kentällä
› Toteuttajalla oltava riittävän tarkat suunnitelmat käytössä ja kulkureitit
tiedossa
Pintavaluntakenttä

22. Kasvatuskelvoton sarka

23. • Kaivamalla tai patoamalla tehty vesiensuojelurakenne, jossa on
avovesipintaisia syvän ja matalan veden alueita
• Kosteikon toiminta:
› Veden virtausnopeus pienenee
› Kiintoainetta ja siihen sitoutuneita ravinteita laskeutuu kosteikon
pohjalle
› Pinta-ala minimissä allasmitoituksen mukainen
• Suotuisissa olosuhteissa kosteikkoon pidättyy myös veteen liuenneita
ravinteita
• Kosteikko tasoittaa valuma-alueen ylivirtaamia
• Kosteikkosuunnittelun yleisiä periaatteita:
› Veden viipymä vähintään 1 vrk.
› Keskisyvyys yli 0,5 m
› Tulopuolella syvän veden alue
Kosteikko

24. • Kosteikkona voi toimia esim.
› vesistön esim. puron osa
› umpeenkasvanut lampi
› rakennettu kosteikko voi olla esim. laskeutusaltaan ja
pintavaluntakentän yhdistelmä
• kosteikkoja ja pintavaluntakenttiä ei perusteta metsälain
10§:n erityisen tärkeille elinympäristöille eikä heikennetä
monimuotoisuudelle tärkeiden kohteiden luontoarvoja.
Kosteikko

25. Purukorvenojan kosteikko

27. Purukorvenojan kosteikko

28. Pieni-Vehkan kosteikko

30. Pieni-Vehkan kosteikko

32. Lautalahden kosteikko

34. Savisuon kosteikko

35. Naaranlahden kosteikko

37. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus
Pasi Pakarinen
Kuormitus kuriin –hanke 2019