Kalvot alustuksesta, jonka pidin Messukeskuksessa 14.4.2015 Tulevaisuuden koulu 2015-seminaarissa

1. Opetuksen uusi arkkitehtuuri
Jorma Enkenberg
professori emeritus
jeeberg@gmail.com
@jormaenkenberg
15.4.2015 Messukeskus 1

2. ”Creativity and imagination are
the key elements of 21st century
learning”. (Thomas&Brown 2011)
”Education is a self-organizing
system where learning is an
emerging phenomena”. (Sugata
Mitra)
”Knowledge is experience that is
acquired through interaction with
the world, people and things”.
(Jean Piaget)
15.4.2015 Messukeskus
I Koulutuksesta ja opetuksesta sanottua
2

3. ”Koulu, joka ei edistä aitoa halua ja
tarvetta oppia, ei pysty tuottamaan
oppimista, jota nykyajan ja
tulevaisuuden yhteiskunnassa
vaaditaan”. (Pasi Sahlberg 2010)
”Yhtenä keskeisenä muutoksen [josta
tullut pysyvä olotila] ajurina on ollut
nopeasti kehittynyt teknologia, joka on
mahdollistanut uudenlaisten yhteisöjen
ja yhteenliittymien syntymisen ja
kehittymisen formaalin koulutuksen
ulkopuolella”. (Thomas&Brown 2011,
Jenkins ja muut 2008)
”Muuttuva maailma edellyttää, että
meidän tulee kyetä jatkuvasti
uudistamaan toimintakulttuuriamme
organisoivia käytänteitä sekä
edistämään lapsissamme taitoja, jotka
tämän mahdollistavat”. (allekirj.)
15.4.2015 Messukeskus 3

4. II Miksi opetuksen arkkitehtuuri
(ja sen myötä näkökulmat, tavoitteet,
toiminnat ja sen tilat mm.)
kaipaa uudistamista?
15.4.2015 Messukeskus 4

5. Oppimiseen sitoutumiseen liittyvät ongelmat
http://thegallupblog.gallup.com/2013/01/the-school-cliff-student-
engagement.html
-Turvallisuuden
kokeminen
-Paras kaveri
koulussa
-Tärkeänä kokeminen
-Sen tekeminen,
missä on hyvä
-Palautteen
saaminen
15.4.2015 Messukeskus 5

6. 15.4.2015 Messukeskus
Vaikka suomalaislasten oppimistulokset ovat
kansainvälisesti vertailtuna huippuluokkaa,
viihtyy yllättävän moni oppilas koulussa
huonosti. Lähes 40 maan vertailussa Suomi jää
heikoimpaan kolmannekseen, kun oppilailta
kysytään, pitävätkö he koulusta. Esimerkiksi
muissa Pohjoismaissa koulusta pidetään
selvästi enemmän kuin meillä.
Maija Luotonen (2013) TESSO (14.3.2013 )
6

7. Osaamisen välittymiseen liittyvät probleemat
John Seely Brown (2013)
15.4.2015 Messukeskus 7

8. Ajan uusia ilmiöitä
-Kosketusteknologia (uusi kehollinen
vuorovaikutus)
-Koodaus (uusi tapa kuvata
todellisuutta?)
-Addiktoivat digitaaliset
peliympäristöt (Minecraft esim.)
-Tekemisen uusi arvostus (DIY ja
maker movement)
-Joukkoistaminen (crowdsourcing ja
crowdfunding)
15.4.2015 Messukeskus 8

9. Muuttuva käsitys ihmisen olemuksesta
• Tietävä ihminen (homo
sapiens)
• Tekevä ihminen (homo faber)
• Leikkivä ihminen (homo
ludens)
John Seely Brown (2013)
15.4.2015 Messukeskus 9

10. 15.4.2015 Messukeskus
III Yleisimpiä oppimisteoreettisia perustoja (vrt. talon
perustukset) opetukselle
Miten opitaan? Mitä on
tuloksena?
Miten oppimista
voidaan edistää?
Mitä ongelmia
näkökulmaan
liittyy?
Behaviorismi
(keho)
Tieto/taito
ositetaan ja
opiskellaan
osiensa kautta
Tiedon/tai
don
lisäänty-
minen
Kaventamalla
tavoitteen ja toiminnan
tuloksena olevan eroa
Ajattelun
taidot?
Kognitivismi
(mieli)
Olemassa oleva
tieto
organisoituu
uudelleen
Käsitteel-
linen
muutos
tietoraken-
teessa
Tukemalla mielessä
tapahtuvaa
informaation käsittelyä
ja ajattelun toimintojen
säätelyä
Opitun
soveltaminen?
Sosiokulttuu
rinen
tulkinta/situ
ationaali-nen
kognitivismi
(sosiaalinen
vuorovaiku-
tus)
Tieto/taito
välittyy
sosiaalisessa
asetelmassa
Muutos
ajattelu ja
toiminta-
mallissa
(asiantun-
tijuus)
Tukemalla tiedon ja
taidon
kommunikointia/niiden
näkyväksi saattamista
sosiaalisessa
asetelmassa
kogntiivisten välineiden
tukemana
Kulttuuristen,
asiantuntijoille
ominaisten
käytänteiden
uudistaminen?
10

11. Meneillään olevasta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta
muutoksesta seuraa
Tarve hyväksyä teknologia yhdeksi
keskeiseksi osaksi kasvatus- ja
opetuskulttuuriamme
Tarve arvioida opetuksen kontekstia
uudelleen (jotta maailmaa voidaan
ymmärtää ja muuttaa)
Tarve kasvattaa kansalaisia, jotka
kykenevät toimimaan yhdessä sekä
paikallisesti että kansainvälisesti (vrt.
talous, suuret yhteiset haasteet mm.)
Opetus monimutkaistuu, vaikeutuu ja
vaatii oppilaitoksilta ja opettajilta
uudenlaista osaamista. Opetukselle
tarvitaan uusi arkkitehtuuri.
15.4.2015 Messukeskus 11

12. 15.4.2015 Messukeskus
Osallistavalla kulttuurille on tunnusominaista
matala kynnys. (Kuka tahansa voi osallistua
taiteelliseen esittämiseen, tieteellisen ongelman
ratkaisuun esimerkiksi kokoamalla
tutkimusaineistoa tai tulla mukaan
kansalaistoimintaan.)
Osallistava kulttuuri houkuttaa, tukee, ohjaa
sekä valmentaa uuden luomiseen ja sen
jakamiseen. (Se mitä kokeneimmat tietävät ja
osaavat siirtyy yhteisöllisen toiminnan välittämänä
aloittelevien ja vasta mukaan tulleiden omaksi.)
Osallistavan kulttuurin edustajat uskovat
siihen, että osallistuminen ja mukanaolo on
merkityksellistä ja että se myös vastaa
ihmisten todellisia tarpeita. (Osallistavan
kulttuurin jäsenet tuntevat yhteenkuuluvuutta sekä
keskinäisriippuvuutta toisistaan.)
Osallistava kulttuuri (participatory culture)
haastaa nykyisen toimintakulttuurimme
12

13. 15.4.2015 Messukeskus
Oppimistoiminnan lähtökohdat: oppilaiden kiinnostus sekä
identiteetti.
Tavoitteena on yhdessä tapahtuvan työskentelyn muodossa
harjoitella uutta luovaa, innovatiivista toimintaa tutkimalla
ilmiöitä, etsimällä ratkaisuja ongelmiin sekä parantamalla
olemassa olevia käytänteitä.
Oppimistoiminnan mahdollistajat: sosiaalinen media,
teknologiset (henkilökohtaiset sekä yhteisölliset) työvälineet
sekä kulttuuriset käytänteet
Oppimisen sijoittuu koulun, kodin ja niiden ulkopuolisen
maailman muodostamaan ekosysteemiin
Korostus tiedolla leikkimisessä ja työskentelyssä sekä
yhteiskehittelyssä.
IV Osallistavasta kulttuurista osallistavaan
oppimiseen (participatory learning)
13

14. 15.4.2015 Messukeskus
Miten opitaan? Mitä on
tuloksena?
Miten oppimista
voidaan edistää?
Mitä ongelmia
näkökulmaan
liittyy?
Osallistava
oppiminen
(mieli, keho
ja
sosiaalinen)
Osallistumalla
kulttuurisiin
käytänteisiin
niitä
uudistamalla
Uudistunut
tapa tehdä
asioita ja
toimia, kuvaus
ja teoreettinen
tulkinta
tutkimuksen
kohteena
olleesta
ilmiöstä
(21. vuosisadan
taitoja)
Leikkimällä,
yhdessä
tekemällä,
tutkimalla
simuloimalla,
harjoittelemalla,
jakamalla,
päättelemällä,
yhdistelemällä,
medioita ja
teknologioita
hyödyntämällä,
verkostoitumalla
sekä korostamalla
merkitys-
neuvotteluja
Oppimisen
osoittaminen?
14

15. 15.4.2015 Messukeskus
Ilmiön/ongelman ontologia
Oppimisaihio
(digitarinana)
IlmiöIlmiötä
edustavat
objektit
Konteksti
15.4.2014 Osaava-Muikku 2014-2015 15
V Design-suuntautunut
pedagogiikka (DOP) – esimerkki
osallistavasta oppimisesta
Kokonaisesta osiin/kontekstista abstrahointiin

16. 15.4.2015 Messukeskus 16
Oppimisteoreettinen viitekehys
(DOP)

17. 15.4.2015 Messukeskus
Oppimisprosessi muotoutuu oppilaiden
mielenkiinnon, ideoiden, ajattelutapojen,
käsitysten, tulkintojen sekä asiantuntijatiedon
pohjalta ja kohdistuu aitoihin, tutkittavissa
oleviin ilmiöihin.
Design-suuntautuneessa pedagogiikassa
oppijat itse aktiivisesti suunnittelevat, miten he
liittyvä t erilaisia ympä ristö jä , ihmisiä ja
informaatioresursseja yhdistä viin verkostoihin
oman mielenkiinnon sekä omien
tutkimuskysymystensä suunnasta. Se korostaa
sen kontekstin suunnittelua, johon oppiminen
sijoittuu. Konteksti muodostaa laajentuvan ja
muuntuvan oppimisen ekosysteemin.
Oppimisprosessi on
itse-organisoituva
Oppiminen on
seurausta
osallistumisesta
17

18. 15.4.2015 Messukeskus
Ilmiötä tarkastellaan
systeemisesti
Oppimisen
eteneminen
perustuu
yhteiskehittelyyn
18

19. 15.4.2015 Messukeskus
Oppimisen ekosysteemi
19

20. Esimerkki-ilmiö: metsä
15.4.2015 Messukeskus 20
Oppimista ohjaavia kysymyksiä (oppilaiden
ehdottamia avoimia oppimistehtäviä; liittyvät erilaisiin
tiedonaluenäkökulmiin):
Miten metsien sertifiointi suojaa metsiä?
Mitä etua/haittaa puusta on rakennusmateriaalina?
Miten metsän terveyttä voidaan edistää?
Onko puu hyvä polttoaine?
Mikä on metsä?
Miten ihmisen tulisi käyttäytyä liikkuessaan metsässä?
Minkälaisia ovat metsän kasvun optimaaliset olosuhteet?
Mitä tuotteita metsästä voidaan valmistaa?
Mitä tuotteita puusta voidaan valmistaa?
Miten saasteet vaikuttavat metsiin?
Miksi puu kasvaa nopeammin etelässä kuin pohjoisessa?
Miltä metsä tuoksuu?
Miten metsä vaikuttaa ihmisiin (esim. terveyteen)?
…

21. 15.4.2015 Messukeskus
Opetusmalli
21

22. 15.4.2015 Messukeskus
Design-suuntautuneen pedagogiikkaan perustuvan opetuksen
suunnittelua ohjaavat periaatteet:
Oppimisprosessi ankkuroidaan oppijoiden ideoihin, ajattelutapoihin,
käsityksiin ja tulkintoihin kysymyksessä olevasta ilmiöstä
(epistemologinen prinsiippi).
Oppimiseen sitouttaminen tapahtuu kokonaisten tehtävien ja ns.
ohjaavien kysymysten (driven questions) avulla (oppimisen
prinsiippi).
Toiminta kohdistuu kysymyksessä olevaa ilmiötä edustaviin
käsitteellisiin objekteihin tai artefakteihin ja toiminnassa
hyödynnetään fysikaalisia ja kognitiivisia työvälineitä (ontologinen
prinsiippi).
Tietämään tulemista ja oppimista edistetään ja tuetaan
yhteisöllisellä työskentelyllä ja suunnittelulla (opetuksellinen
prinsiippi).
Informaation kokoamisessa tutkittavana olevasta ilmiöstä sekä sen
jakamisessa hyödynnetään oppijoiden omia välineitä ja
teknologioita (teknologinen prinsiippi)
Opettajan ja muiden aikuisten/asiantuntijoiden tehtävänä on
tarjota resursseja työskentelyyn sekä ohjata ja tukea sitä
(toimijuuden prinsiippi)
22

23. 15.4.2015 Messukeskus
Mitä DOP opettaa?
Opettaa tekemään kysymyksiä
Mahdollistaa ns. 21. vuosisadan
taitojen harjoittelun.
Saattaa hiljaisen tiedon
läpinäkyväksi ja omaksuttavaksi.
Edistää oppimisen taitojen
oppimista rinnan tiedonaluetaitojen
kanssa (edistäen näin opitun
myöhempää soveltamista).
Opettaa näkemään oppimisen
kehollisena, mielellisenä sekä
sosiaalisena prosessina
Opettaa ylittämään rajoja,
rakentamaan siltoja yli kontekstien
ja luomaan uutta toimintakulttuuria
23

24. 15.4.2015 Messukeskus
Koulu epäonnistuu usein koska se
ei luota lasten mahdollisuuksiin
tai heidän kykyihinsä selviytyä
monimutkaisista tilanteista.
24

25. 15.4.2015 Messukeskus
Taustakirjallisuutta
Mitra, Sugata (2013) SOLE: How to Bring Self-Organized Learning Environments
to Your Community. Saatavilla (online): http://www.ted.com/pages/sole_toolkit
Fullan, M.& Langwothy, M. (2013) Towards a New End: New Pedagogies for Deep
Learning. Saatavilla (online): http://www.newpedagogies.info/
Enkenberg, J. (2012) Design-suuntautunut pedagogiikka. Saatavilla (online):
https://www.dropbox.com/s/6bkehlnprqxkvey/Design-
suuntautunut%20pedagogiikka%206.9.2012S.pdf
Design-suuntautuneen pedagogiikan käsikirja.
http://www.slideshare.net/Henriikka/dop21
Brown John Seely (2013) Learning in and for the 21st Century. Saatavilla (online):
http://www.johnseelybrown.com/CJKoh.pdf
25

26. 15.4.2015 Messukeskus
Liljeström, A., Enkenberg, J. & Pöllänen, S. (2013). Making learning whole: an
instructional approach for mediating the practices of authentic science inquiries
Cultural Studies of Science Education, 8(1), 51-86.
Vartiainen, H., Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2012). Design-Oriented Pedagogy for
Technology-Enhanced Learning to Cross Over the Borders between Formal and
Informal Environments. Journal of Universal Computer Science, 18(15), 2097-2119.
Liljeström, A. & Enkenberg, J. (2013). The case of design-oriented pedagogy: What
students’ digital video stories say about emerging learning ecosystems. Education
and Information Technology.
Vartiainen, H & Enkenberg, J. (2013). Emerging Learning Systems in Design- Oriented
Instruction with Museum Learning Objects. Educational Technology Research &
Development.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2014). Participant-led photography as a mediating
tool in object-oriented learning in museum. Visitor Studies.
Vartiainen, H. & Enkenberg, J. (2013). Reflections of design-oriented pedagogy for
sustainable learning: An international comparison. Journal of Teacher Education for
Sustainability (JTEFS).
Vartiainen, H. (2014) Principles for design-oriented pedagogy for learning from and
with museum objects. Publications of the University of Eastern Finland.
Dissertations in Education, Humanities, and Theology., no 60 ISSN: 1798-5633
ISBN: 978-952-61-1484-2
Julkaisuja
26