Haluatko oppia tekemään case- eli tapaustutkimusta? Opetatko tutkimuksen tekemistä?
Opas tapaustutkimuksen tekemiseen, toinen painos 2014. Sopii opinnäytetöiden tekijöille ja heitä ohjaaville opettajille.
Vapaasti ladattavissa myös Heldasta.
Haluatko oppia tekemään case- eli tapaustutkimusta? Opetatko tutkimuksen tekemistä?
Opas tapaustutkimuksen tekemiseen, toinen painos 2014. Sopii opinnäytetöiden tekijöille ja heitä ohjaaville opettajille.
Vapaasti ladattavissa myös Heldasta.
Haluatko tietää, osaako organisaatiosi hyötyntää intuitiota? Mitä hyötyä intuition käytöstä on? Miten intuitio, luovuus ja läpimurrot liittyvät toisiinsa? Mikä on intuition ja rationaalisen järkeilyn suhde?
Intuition hyödyt ja paljon muuta selviävät tästä lyhyestä esityksestä.
Tiedonhankinta- ja osallistumisnäkökulman sijaan ”tiedonluomisnäkökulma”
oppimiseen. Vuorovaikutus työstettävien kohteiden ja tuotosten kehittämisen kautta, ei vain ihmisten välinen vuorovaikutus (“dialogisuus”) tai ihmisen mielen
prosessit (“monologisuus”)
Triadinen rakenne: kehitettävä kohde välittää yksilöiden (1.)
vuorovaikutusta toisten kehittäjien kanssa (2.) siten että kohde tarkoitettu
ja muokattu jatkokäyttöön ja –käyttäjille (3.)
Presented in VESO (teachers' in-service education) day at Savonlinna university campus.
The presentation aims to highlight the significance of generalism - instead of special expertises - as a topical general goal of education and vital perspective on developing work in constantly changing world.
Haluatko tietää, osaako organisaatiosi hyötyntää intuitiota? Mitä hyötyä intuition käytöstä on? Miten intuitio, luovuus ja läpimurrot liittyvät toisiinsa? Mikä on intuition ja rationaalisen järkeilyn suhde?
Intuition hyödyt ja paljon muuta selviävät tästä lyhyestä esityksestä.
Tiedonhankinta- ja osallistumisnäkökulman sijaan ”tiedonluomisnäkökulma”
oppimiseen. Vuorovaikutus työstettävien kohteiden ja tuotosten kehittämisen kautta, ei vain ihmisten välinen vuorovaikutus (“dialogisuus”) tai ihmisen mielen
prosessit (“monologisuus”)
Triadinen rakenne: kehitettävä kohde välittää yksilöiden (1.)
vuorovaikutusta toisten kehittäjien kanssa (2.) siten että kohde tarkoitettu
ja muokattu jatkokäyttöön ja –käyttäjille (3.)
Similar to Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön tutkiminen (20)
Presented in VESO (teachers' in-service education) day at Savonlinna university campus.
The presentation aims to highlight the significance of generalism - instead of special expertises - as a topical general goal of education and vital perspective on developing work in constantly changing world.
Tekstissä on hahmoteltu joukkoistamista hyödyntävää toimintamallia ajankohtaisten ongelmien ratkaisussa. Toimintamalli on sovellettavissa myös kasvatuksessa ja opetuksessa maailmassa, joka muuttuu jatkuvasti.
Tulevaisuuden oppimisymparistö opiskelijoiden tulkitsemanaJorma Enkenberg
Tulevaisuuden oppimisympäristö opiskelijoiden tulkitsemana. Liittyy kurssin Opetuksen ja oppimisympäristöjen suunnittelu ja arviointi suorittamiseen. ks. myös
http://ek.multiedition.fi/oivallus/fi/liitetiedostot/Oivallus_loppuraportti_web.pdf s. 33
Esityksessä tarkastellaan oppimisen tulevaisuutta oppimistutkimuksen näkökulmasta. Siinä hahmotellaan myös pedagogisia malleja, joiden soveltaminen edistää oppilaisssa 21. vuosisadan taitojen oppimista. Esitys pidetty Kuopiossa 29.1.2014
2. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
2
“Paradigms are basic belief systems;
they cannot be proven or disproven,
but they represent the most fundamental
positions we are willing to take.
If we could cite reasons why some
particular paradigm should be
preferred, then those reasons would
form an even more basic set of beliefs.
At some level we must stop giving reasons
and simply accept whereever we
are as our basic belief set - our paradigm.”
(Guba&Lincoln (1989) Fourth generation evaluation.
Newbury Park: Sage)
3. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
3
Paradigma voidaan ajatella
eräänlaiseksi maailmankuvaksi, joka
vaikuttaa tutkimuksen mielenkiinnon
kohteen valinnassa, merkityksen
annossa asioille sekä tulkintojen
tekemisessä.
Paradigma muodostuu arvoista ja
filosofisista perusoletuksista jotka
tutkijayhteisö jakaa ja jotka ohjaavat
tutkimuksen tekoa.
6. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
6
Metodologia
(esim. Kaplan 1973)
...aim of methodology is to describe and
analyse methods, throwing lights on their
limitations and resources, clarifying their
presuppostions and consequences,
relating their potentialities to the
twilight zone at the fronties of knowledge ...
...is to help us to understand, in the
broadest possible terms, not the products of
science but the process itself ...
7. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
7
Metodi
... by methods we mean that range of
approaches used in educational research to
gather data which are to be used as a basis for
inference and interpretation, for explanation
and prediction ...
(Cohen et al 2000)
10. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
10
Normatiivinen paradigma
(positivistinen paradigma)
• Yhteiskunta ja sosiaalinen systeemi
• Persoonattomat, anonyymit voimat
säätelevät käyttäytymistä
• Malli: luonnontieteet
• Objektivisuus
• Outsider-rooli tutkijalla (etic)
• Spesifin yleistys tavoitteena
• Selittäminen ja syy-seuraus
• Makrokäsitteet (yhteiskunta, instituutiot,
normit jne)
• Strukturalismi
• Tekninen intressi
11. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
11
Tulkinnallinen paradigma
• Yksilö
• Ihmisten toiminnat luovat sosiaalista elämää
• Ei-tilastollinen
• Subjektiivisuus
• Insider-rooli tutkijalla (emic)
• Spesifin tulkinta tavoitteena
• Toiminnan/merkitysten ymmärtäminen
• Mikrokäsitteet (yksilö, perspektiivi,
merkitysneuvottelut jne)
• Fenomenologistit, symboliset interaktionistit
jne
• Praktinen intressi
12. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
12
Kriittinen paradigma
• Yhteisöt, ryhmät ja yksilöt
• Poliittiset, idelogiset ja valtaintressit muokkavat
käyttäytymistä
• Idelogian kritiikki ja toimintatutkimus
• Kollektiivisuus
• Osallistuva tutkija
• Spesifin kritiikki ja muutos tavoitteena
• Ymmärtäminen, kritikointi, toiminnan ja intressien
muokkaaminen
• Makro- ja mikrokäsitteet: polittinen intressi,
vallan ilmeneminen jne
• Kriittiset teoreetikot, toimintatutkijat, ”tutkivat
opettajat”
• Emansipatorinen intressi
15. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
15
Kvalitatiivinen tutkimus
•Kehitetty yhteiskuntatieteiden tarpeisiin
sosiaalisten ja kulttuurin ilmiöiden
tutkimista varten
•Esimerkkejä sen soveltamista metodeista:
toimintatutkimus, tapaustutkimus,
osallistuva havainnointi, haastattelu,
dokumenttianalyysi jne.
Huom! kvalitatiivinen tutkimus voi olla
positivistiseen, tulkinnalliseen tai
kriittiseen paradigmaan pohjautuva
17. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
17
Design-tutkimus
(Brown 1992; Collins 1999)
(design experiments)
•Kohdistuu monimutkaisten ongelmien
tutkimiseen niiden todellisissa yhteyksissä
yhteistyössä alan ammattilaisten kanssa
•Integroi tunnetut ja hypoteettiset design-
periaatteet teknologian tarjoamien
mahdollisuuksien kanssa ja näin auttaa
tuottamaan uskottavia ratkaisuja ongelmiin
•Johtaa tarkkaan ja reflektiiviseen tutkimukseen
innovatiivisten oppimisympäristöjen testaamiseksi
ja parantamiseksi tuottaen samalla uusia
design-periaatteita
18. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
18
Perinteinen tutkimus:
design ja tutkimus erillään
Design ensin ja sen jälkeen evaluaatiotutkimus
Design-tutkimus:
design vaikuttaa teorioiden muotoutumiseen,
design-tutkijat aloittavat hypoteesien ja
periaatteiden muodostamisella, jotka
sitten ohjaavat design-prosessia (Edelson 2002)
19. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
19
Design-tutkimus etenee syklisenä designin ja
sen implementoinnin prosessina.
Kukin implementointi tarjoaa tilaisuuden koota
tietoa designin onnistuneisuudesta.
Design-tutkijoiden toiminta on jatkuvaa
elaborointia perustuen hypoteeseihin ja
periaatteisiin, tarkentaen niitä, lisäten niihin,
hyläten niitä asteittain koherentin teorian
kiinnittämiseksi ja design-kokemuksen
ymmärtämiseksi (Edelson 2002)
20. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
20
Design is that area of human experience,
skill and knowledge which is concerned
with man’s ability to mould his environment
to suit his material and spiritual needs
(Acher 1973)
21. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
21
Design research (Development research)
(Reeves 2000)
Ongelman
analyysi
Ratkaisun
rakenta-
minen
Ratkaisujen
arviointi ja
testaaminen
Dokumentointi
ja reflektointi
Tutkijat ja
ammatilaiset
Teoreettisesa
viitekehyksessä
Design-
periaatteet
Ongelmien, ratkaisujen ja menetelmien tarkentaminen
22. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
22
Kirjallisuutta/design-tutkimus:
Brown, A. (1992) Design experiments: theoretical and
methodolocical challenges in creating complex
interventions in classroom settings. The journal of
learning sciences,
2, 141-178
Edelson, D. (2002) Design Research:
What we learn when we engage in design.
The journal of learning sciences, 11(1), 105-121
Reeves, T. (2000) Enhancing the worth of
instructional technology research through “design
experiments” and other development research strategies.
Paper presented at April 27, 2000 at Session
“International Perspectives in Instructional t
Technology Research for the 21 century. Annual meeting
of AERA.New Orleans.
24. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
2
Paradigman muutoksesta seuraa
tutkijayhteisön jakautuminen tavalla,
joka vaikeuttaa keskustelua, tuottaa
perustavaa laatua olevia eroja
termistössä, eroja käsitteellisissä
viitekehyksissä sekä uudenlaisia
kysymyksenasetteluja tutkimuksessa.
(Kuhn (1972) The Structure of Scientific Revolutions.
Chicago: University of Chicago Press)
27. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
5
Teoria (Theory)
Hypoteesien koherentti joukko, joka
palvelee empiiristen yleistysten ja
tosiasioiden selittämistä
Lähestymistapa (Approach)
Muodostuu kokoealmasta kokeellisia
menetelmiä ja selitystapoja.
(Thagard (1992) Conceptual revolutions. Princeteon:
Princeton University Press)
28. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
6
Siitä huolimatta, että
tieto- ja vietsintätekniikan opetuskäytön
taustalla olevat oppimis- ja opetusteoriat
eivät välttämättä täytä Thagardin teorian
määrittelyn ehtoja voidaan kuitenkin
puhua paradigman muutoksen kaltaisista
ilmiöistä, kun tarkastellaan erilaisia
painotuksia, joita historiallisesti
tiedonalueella on esiintynyt.
31. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
9
Älykkäät opetusohjelmat (ITS)
Oppiminen on prosessi, missä ongelman ratkaisija
hankkii oikean representaaion ongelma-avaruudesta
Opetuksen tehtävänä on auttaa ao. representaation
hankkimista
Oppimiseen liittyvä ilmiö (ongelma),
tietokoneohjelman rakentaminen, joka simuloi
tehtävän suoritusta, ohjelman ajaminen ja tuloksen
analysointi
Käyttätyykö ohjelma samalla tavalla kuin taitava
opettaja (tutor); teorian testaaminen
33. eMA/jorma
enkenberg/28.11.2003
11
Paradigma tässä ajassa (CSCL)
Psykologisen tieteenalan lähestymistapa vaihtunut
antropologien, sosiologien, kielitieteilijoiden jne
lähestymistapaan
Sosiaalisesti suuntautuneet konstruktivistiset tulkinnat
oppimisesta; sosiokulttuurin tulkinta oppimiseen
edistämisesta ja situationaalinen kognitio
Kollaboratiivinen oppiminen (osallistuva prosessi, joka
auttaa opiskelijoista tulemaan yhteisön jäseniä jonka
ominaisuudet poikkeavat aikaisemman yhteisön
ominaisuuksista, jonka jäsen ao. opiskelija oli ennen
Intra-inter and extra classroom asetelmat; etnografia,
kvalitatiiviset mentelmät; kuvailemaan pyrkiminen
Miten oppiminen näkyy opiskelijoiden kielessä? Miten
sosiaaliset tekijät ilmenevät oppimisprosessissa? Miten
teknologiaa käytetään kollaboratiivisessa asetelmassa?
35. Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Joitakin käsitteitä
Jorma Enkenberg
7.2.2004
TVT:n opetuskäytön
tutkimusmenetelmät
36. Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Ontologiset valinnat
Yhteiskunta on olemassa
a) Objektiivisena meistä riippumatta
b) Subjektiivisena meidän tulkitsemana
37. Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Epistemologiset valinnat
Tiedän ilmiön olevan olemassa, koska
a) Ihmisten käyttäytyminen on
suhteellisen vakaata ja
mallinettavissa
b) Ihmiset käyttäytyvät tilanteiden
edellyttämällä tavalla (ikäänkuin ilmiö
olisi olemassa)
38. Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Metodologiset valinnat
Voin osoittaa sen mitä tiedän oikeaksi
a) Kokoamalla tietoa ihmisten
käyttäytymisestä objektiivisin
menetelmin
b) Tulkitsemalla ihmisten
käyttäytymiseen liittyviä merkityksiä
ja heidän tulkintojaan niistä
39. Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Tutkimusmenetelmälliset valinnat
Vastausten saamiseksi
a) Kokoan kvantitatiivista aineistoa ja
analysoin sen
b) Kokoan kvalitatiivista aineistoa ja
analysoin sen
40. Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Tutkimuksen arvioinnin perustaa
Reliabiliteetti
Replikointi
Validiteetti
41. Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Reliabiliteetti
Liittyy kysymykseen missä määrin
tutkimuksen tulokset on toistettavissa
42. Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Validiteetti
Mittausvaliditeetti (measurement validity)
Sisäinen validiteetti (internal validity)
Ulkoinen validiteetti (external validity)
Ekologinen validiteetti (ecological validity)
43. Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Kvalitatiivisen tutkimuksen arvioinnissa
sovellettavat käsitteet
Uskottavuus (credibility; internal validity)
Siirrettävyys (transferability; external
validity)
Riippuvuus (dependability; reliability)
Varmennettavuus (confirmability;
objectivity)
44. 1
Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Kohti tutkimussuunnitelmaa
Jorma Enkenberg
7.2.2004
TVT:n opetuskäytön
tutkimusmenetelmät
45. 2
Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Tutkimusasetelma (research design)
-viitekehys aineiston koontia ja analysointia
varten
-siitä voidaan päätellä
muuttujat ja niiden väliset suhteet
yleistäminen
käyttäytymisen ymmärtämisen ja
sosiaalisen kontekstin suhde
aikanäkökulma
46. 3
Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Kvantitatiiviset tutkimusstrategiat
-paino teorian testaamisessa
-perusta luonnontieteiden
soveltamassa mallissa(positivismi
erityisesti)
-tutkimuksen kohteena oleva
sosiaalienn todellisuus on ihmisten
ulkopuolella, objektiivisena
47. 4
Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Kvalitatiiviset tutkimusstrategiat
-korostus teorian muodostamisessa
-paino ihmisten tulkinnoissa
sosiaalisesta todellisuudesta
-sosiaalinen todellisuus seurausta
tilanteeseen liittyvästä luovasta
toiminnasta (emerge)
48. 5
Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Kasvatustieteellisen tutkimuksen
prosessi
1) Tutkimusalueen valinta
2) Tutkimustehtävän muotoilu
3) Tutkimusmenetelemän valinta
4) Aineiston koonti
5) Aineiston analysointi
6) Aineiston tulkinta
7) Johtopäätösten muotoilu
49. 6
Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Keskeiset tutkimusasetelmat
1) Kokeellinen asetelma(sen eri versiot)
2) Poikittaistutkimus
3) Pitkittäistutkimus
4) Tapaustutkimus
5) Vertaileva tutkimus
6) Design-tutkimus
50. 7
Joensuun yliopisto | Savonlinnan opettajankoulutuslaitos
Kuninkaankartanonkatu 5, 57100 Savonlinna
http://eoppimaisteri.joensuu.fi
Tutkimusmenetelmiä (metodeja)
1) Kysely
2) Avoin, puoliavoin ja suljettu
haastattelu
3) Teemahaastattelu
4) Kohderyhmähaastattelu
5) Sisällön analyysi
6) Etnografia
7) Muut menetelmät (lokiaineisto, STR
mm.)
61. 9.1.2004 TVT:n opetuskäytön
tutkimusmenetelmät
4
Empiirinen
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää oppimiseen,
opetukseen ja koulutukseen liittyviä kysymyksiä (esim.
sitä miten verko-opetus koetaan ao. sitä hyödyntävässä
oppilaitoksessa)
Tutkimus tukeutuu opetusta, koulutusta, oppimista,
oppimisen arviointia, sosiaalista vuorovaikutusta jne.
käsitteleviin teorioihin.
63. 9.1.2004 TVT:n opetuskäytön
tutkimusmenetelmät
6
Postmoderni
Tutkimus keskittyy selvittämään ajankohtaisiin
koulutusohjelmiin tai sovellettuihin käytänteisiin
liittyviä, niiden taustalla olevia olettamuksia.
Tavoitteena on paljastaa kätkössä olevia
toimintaohjelmia ja valtauttaa esim.
ala-kulttuureja tai valtakulttuurista syrjäytyneitä
64. 9.1.2004 TVT:n opetuskäytön
tutkimusmenetelmät
7
Kehittäminen
Tavoitteena on kehittää luovia ja innovatiivisia
lähestymistapoja opettamiseen, oppimiseen, tehtävistä
suoritumiseen, arviointiin ja sosiaaliseen
vuorovaikutukseen systemaattisen ja pitkäkestoisen
suunnittelun ja sen tulosten testaamiseen perustuvan
toiminnan avulla