Download to read offline
Uploaded byMari Simola
Laita se käytäntöön! Kriittinen yhteiskuntateoreettinen viitekehys koulutuksen kehittämisen työkaluna
Luentoni Koulutussosiologian ja -politiikan (www.helsinki.fi/ksp) maisteriohjelman 1. seminaarissa 28.11.2014. Luento käsittelee sosiologisen viitekehyksen ja tutkimusmenetelmien hyödyntämistä konkreettisessa koulujen ja koulutuksen kehittämistyössä. Tekijänoikeudet ovat minun.
More Related Content
Laita se käytäntöön! Kriittinen yhteiskuntateoreettinen viitekehys koulutuksen kehittämisen työkaluna
- 1. + Kriittinen yhteiskuntateoreettinenviitekehys koulutuksen kehittämisen työkaluna Mari Simola Tutkija, Helsingin yliopisto, Koulutuksen uuden politiikan, hallinnan ja vuorovaikutuksen tutkimusryhmä KUPOLI Konsultti, Bramia Education Oy 28.11.2014
- 2. Agenda n Miksikehittävää koulutustutkimusta ja tutkimusperustaista kehittämistä tarvitaan? n Teoria ja tutkimusmenetelmät työvälineinä n Hankkeen toteuttaminen ja suunnittelu n Tutkijakehittäjäksi?
- 3. Miksi tutkimusta, jollaon selkeä kehittämistavoite? n Omat kiinnostukset ja realiteetit n Käytännöllisen relevanssin ja akateemisesti korkean laadun yhdistäminen n Analyyttinen ja intuitiivinen kehittäjäluonne, tarve parantaa asioita n Akateemisen maailman rytmi ja taloudelliset realiteetit epämukavia n Yhteiskunnallinen tarve n Yhteiskunnallisesti painottunut koulutustutkimus tarjoaa vastauksia nykykoulun ja koulutuksen ongelmiin n Evidence-based policy making n Tietoa on, sovelluksia ei, tai kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa tai ongelmat käsitteellistetään ”kummallisesti”
- 4. Tulevaisuuden koulutus Konkreettisiakysymyksiä n Miten luoda koulutusjärjestelmä, jonka perustana ei ole putki, jonka läpi ihminen etenee, tasoittain, ikävuosina 6-20/25, vaan systeemi, joka huomioi erilaiset valinnat, työssäkäynnin, perheytymisen, huomioi sen, että siihen tullaan sisään eri vaiheissa (maahanmuutto) erilaisin taustoin? Kuinka tämä järjestelmä paloineen jäsentyy, organisoituu ja rahoitetaan? (Koulutusjärjestelmä) n Millainen on taloudellisesti resursseja järkevästi käyttävän, ajantasaista ja relevanttia osaamista tuottavan ja koko yhteisön hyvinvointia ylläpitävän oppilaitoksen organisoinnin muoto? (Resursointi ja organisoinnin muodot) n Jos yhteiskunnan muutosvauhti on yhtä nopea kuin nyt, konkreettisten ammattien ja tietovaatimusten ennakoinnista tulee mahdotonta. Millaista osaamista, taitoja ja tietoja koulutuksen tulisi tuottaa, jotta järjestelmässä luovinen ja uuden luominen olisi yksilölle mahdollista? Nyt? 20 vuoden kuluttua? 40 vuoden kuluttua? (Osaaminen) 4 Bramia Education Oy (c) 15.8.2014
- 5. Tulevaisuuden koulutus Konkreettisiakysymyksiä n Jos koulu on yhteiskunnan kuva, ja yhteisöt ovat samalla sekä vahvasti moninaistuvia (monikulttuurisuus jne.) ja valintojen mukaan eriytyviä (esim. kouluvalinnat, sosioekonomisen taustan vaikutus koulu- ja asuinpaikan valintaan), kuinka luoda oppilaitos ja koulutus, jossa monenlaista erilaisuutta suvaitaan ja monikulttuurisuuden tuomiin haasteisiin osataan tarttua rakentavalla tavalla? (Eriytyvyys ja moniarvoisuus) n Millaista opettajuutta tulevaisuuden koulussa tarvitaan? Mitä opettajankoulutuksessa tulisi huomioida, mitä muuttaa/säilyttää? Millaisia muutospaineita opettajan työhön koulussa kohdistuu, miten nämä paineet muuttavat opettajan työtä? Millaista tukea (materiaalista ja henkistä) opettajat kaipaavat? (Opettajuus) n Miten oppimisympäristöt muuttuvat, jos ne ymmärretään luokkahuonetta laajemmin? Miten digitalisoituminen on vaikuttanut luokkahuonearkeen? Pitäisikö kirjat korvata tableteilla? Millaisia kohtaamisen tiloja oppilaitoksen arkeen tarvitaan? Miten tilojen tulisi muuntautua tarpeen mukaan? Mitä homekouluille voidaan tehdä? (Oppimisympäristö ja tilat) 5 Bramia Education Oy 8.8.2014
- 6. Tulevaisuuden koulutus Konkreettisiakysymyksiä n Millainen olisi oppilaitos, joka olisi osa paikallista yhteisöä ja aidosti avoin, yhteiskunnassa elävä toimija? Kuinka lisätä yhteistyötä vanhempien ja koulun sekä koulun ja muiden toimijoiden (esim. yritykset, kolmas sektori jne.) välillä? (Koulu paikallisyhteisönä) n Sosiaalinen media ja sen käyttö /siinä eläminen, on hyvä esimerkki siitä, kuinka eri ikäisten ihmisten elämismaailma on perusteeltaan hyvin erilainen. Kuinka hallinnossa ja suunnittelussa voitaisiin tuoda nykyistä paremmin eri-ikäisten ja eri taustasta tulevien – koulutuksen kohdalla erityisesti nuorten ikäluokkien – ääni esille? (Moniääninen päätöksenteko) n Kuinka päätöksenteosta ja hallinnosta tehdään ilmiö- ja tarvelähtöisempää? Miten suomalaista hallintokulttuuria voisi muuttaa siten, että raja-aitoja virastojen ja ministeriöiden välillä voisi purkaa? Entä kuinka eri alojen ammattilaisten yhteistyötä voisi tukea oppilaitoksen arjessa? Miten moniammatillisuus vaikuttaa ammatilliseen koulutukseen koulutusjärjestelmän eri tasoilla? (Monialaisuus ja hallinto) 6 Bramia Education Oy 8.8.2014
- 7. Teoria ja tutkimusmenetelmät työkaluna
- 8. Tutkimuksen tekemisen jakriittisen ajattelun sitominen (kaupalliseen) kehittämistoimintaan n Ennakkoluuloja ja oletuksia n Kaupallisuus tarkoittaa datan vääristelyä n Tilaustutkimus tarkoittaa tutkimuksen tuottamista tulokset jo selvillä n Rahan ansaitseminen on likaista, väärin n Kriittinen ajattelu ja tutkimuksen tuottavuus ovat ristiriitaisia tavoitteita
- 9. Kehittämisen keinoja ja toimintamalleja n Hyvinvoiva koulu, parantava pedagogiikka n Koulujen tilasuunnittelu n Organisaatioanalyysit n Opettajien täydennyskoulutuksen suunnittelu koulun omista tarpeista käsin ja räätälöiden n Pedagoginen koulutus n Kehollisten menetelmien hyödyntäminen n Kuunteleva kehittäminen n Koulu organisaation kehittämisen kohteena, koulutuspoliittinen päätöksenteko n Think tankit, keskusteluareenat n Kehittävät tutkimushankkeet ja toimintaympäristön analyysit
- 10. Kuvailevan ja kehittävänorientaation eroja ja yhtäläisyyksiä n Tavoite n Tuotos n Kohdeyleisö n Tarve n Aikajänne n Teorian käyttö n Menetelmien käyttö n Lähdeviitteet ja muu kirjallisuus n Käytetty kieli
- 11. Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksen hyödyntäminen n Teorian rooli tutkimustyön tekemisen näkökulmasta n Näkökulma sisäistyy (asiantuntijan hiljainen tieto) n Toimintaympäristön kartoitus nopeasti n Ratkaistavan ongelman näkökulmasta n Teoreettinen näkökulma (esim. hallinnan teoria) avaa ilmiötä uudella tavalla n Osoittaa ”toisin tekemisen” /kehittämisen paikkoja ja mahdollisuuksia
- 12. SOSIOLOGINEN VIITEKEHYS OPPIMISTEOREETTINENVIITEKEHYS Konstruktivistinen oppimisnäkemys Systeemiteoreettinen kehittäminen Tutkiva oppiminen Feministinen pedagogiikka Sosiaalinen konstruktionismi Hallinnan analytiikka Feministinen teoretisointi tiedosta ja tietämisestä Dekonstruktiivinen luenta Emootiot ja affektit sosiaalisena ja materiaalisena
- 13. SOSIOLOGINEN VIITEKEHYS Käsityksetja käytännöt ajassa ja paikassa rakentavina ja rakentuvina OPPIMISTEOREETTINEN VIITEKEHYS Rakentava ja kriittinen ote Osallistumisen kautta ymmärrys erilaisuudesta
- 14. Teoreettisen viitekehyksen ja tutkimuksen hyödyntäminen n Ihmisten sosiaalinen käyttäytyminen n Käsitykset, uskomukset, arvostukset ovat sosiaalisesti tuotettuina ja sidoksia aikaansa ja paikkaansa n Emootiot: n Emootiot ovat fyysisiä ja sosiaalisia voimia, jotka jäsentävät ihmisten välisiä suhteita n Emootioiden tulkintakehys on sosiaalisesti rakentunut n Affektiivinen omaksuminen selittää sosialisaation ”näkymätöntä” n Emotionaalinen, affektiivinen (symboleihin ja vuorovaikutussuhteisiin kohdistuva) työ n Verkostomainen, systeeminen ote n Jännitteet, ristiriidat ja konfliktit ovat tulosta historiallisesti rakentuneista tavoista toimia, uskomuksista ja ajattelutavoista, jotka ovat ihmisillä erilaisia n Koulutus ja kasvatus ilmiönä n Koulutus, kasvatus, opetus, oppiminen ja poliittinen päätöksenteko osana yhteiskunnallista todellisuutta n Koulu organisaationa n Pedagoginen vuorovaikutus ja sen käytännöt
- 15. Recommendations for Higher education development (Irritable emotions, Simola 2012) There are no easy or universal answers n Universities, faculties, departments, even research groups, differ from each other, and the logic and organization of the academic work needs to be taken into account if the long-lasting and embedded changes are to be reached. One way for ensuring this is to engage academics, also by using financial bonuses, in leading and planning targets and means for the projects. We need projects which are able to engage and give voice to people who are actually responsible for making change happen – teachers, researchers, students, administrators. Organizing forums for discussion, sharing and collaborative innovating. n There is a serious need for listening and finding a collaborative way of implementing the reforms locally. This is especially the case with the relevance of higher education – on employability of the graduates. To facilitate the discussion between different stakeholders and to be able to understand different perspectives better, think tanks and living labs can be used. Development projects need to combine the strategic and operative orientations and to be based on real needs and realism. n Projects need to be relevant for both the organization and the different people involved in them. We need approaches which are able to handle and analyze constructively, but critically ones which do so within the boundaries of the current situation, practices and conflicts. Institutional level development which is based on the real needs and realistic analysis of the current situation is a necessity.
- 16. Tutkimuksen tekemisen taidot n Tiedon kerääminen n Tiedon jäsentäminen n Tiedon kriittinen arviointi ja lähdekritiikki n Tiedon tuottamisen erilaiset muodot (akateeminen, tiedekirjallisuus, media, jne.) n Tiedon soveltaminen n ASIANTUNTIJATYÖN PERUSPALIKOITA
- 17. Tutkimukseen perustuvan kehittämishankkeen suunnittelu ja toteuttaminen
- 18. Tutkimukseen perustuvan kehittämishankkeensuunnittelu ja toteuttaminen n Artikuloi ongelma ja työtä raamittavat tekijät n Mihin yhteiskunnalliseen, organisatoriseen ja yksilökohtaiseen ongelmaan tutkimuksesi/työsi vastaa n Millaiseen tarkoitukseen tietoa pyritään käyttämään, miksi n Kuinka paljon aikaa ja muita resursseja on käytettävissä n Mitkä ovat tilaajan toiveet työlle, millainen organisaatio on kyseessä n Mitä osaat itse tehdä, mihin tarvitset apua muilta
- 19. Tutkimukseen perustuvan kehittämishankkeensuunnittelu ja toteuttaminen n Tiedon keruu ja analysointi n Sido tutkimusmenetelmät käytännön kehittämisen etenemiseen ja nosta ne tarpeesta n Tee kotiläksyt kunnolla – esim. tutkimusvaiheita voi hyppiä yli kunhan osaa perusteet kunnolla ja tietää mitä tekee n Mieti millaisessa muodossa tieto on helpoimmin omaksuttavissa lukijalle
- 20. Tutkimukseen perustuvan kehittämishankkeensuunnittelu ja toteuttaminen n Soveltaminen ja kehittäminen n Osoita analyysin perusteella olennaiset toiminnan kohdat (esim. missä on jännitteitä, mihin vaikuttamalla voidaan edistää muutosta) n Ehdota toimintamalleja ja käytäntöjä Konsultoi toteuttamisessa n Jatkotutkimus, esim. toimintatutkimus n Kouluttaminen n Organisaation kehittäminen
- 21. Tutkimukseen perustuvan kehittämishankkeensuunnittelu ja toteuttaminen n Akateemisen tutkimuksen rooli n Teoria on resurssi ja väline, ei itsetarkoitus n Muu tutkimus aiheesta on resurssi n Strateginen väline päätöksenteon tukena n Muistettavaa n Tutkijakoulutuksen saanut henkilö antaa haastateltavilleen lähdesuojan n Aikatauluta ja pysy aikataulussa n Määritä työllesi kunnollinen korvaus
- 22. + Kuinka tätäpääsisi tekemään?
- 23. Tutkimusta ja kehittämistäyhdistäväksi koulutusalan asiantuntijaksi? n Koulutuskentän tuntemus n Tutkimustaidot n Teoreettiset silmälasit ja niiden vaihtaminen tarpeen mukaan n Tutkimuksen tekemisen taidot n Kehittämistaidot n Menetelmien hallinta, kyky soveltaa teoriaa käytäntöön ja luoda uusia toimintamalleja n Opettajuus n Kouluttajana toiminen n Kurssien ja tapahtumien suunnittelu n Yrittäjyys ja kaupallinen toiminta n Hinnoittelu, markkinointi, myynti n Kirjanpito, lakiasiat n Ymmärrys rahasta, sen kuluttamisesta, ansaitsemisesta, käyttämisestä tuotannontekijänä ja resurssien & tulosten arvottajana