Studia monetaria: Mitä Euroopan pankeille kuuluu?Suomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja ja Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen käsittelee Euroopan pankkisektorin nykytilannetta rahamuseossa 8.11.2016 pidetyssä yleisötilaisuudessa.
Studia monetaria: Mitä Euroopan pankeille kuuluu?Suomen Pankki
Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja ja Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen käsittelee Euroopan pankkisektorin nykytilannetta rahamuseossa 8.11.2016 pidetyssä yleisötilaisuudessa.
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Matkailu- ja ravintola-alan loppuvuoden näkymät myönteisiäwwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kohtalaisena. Koko toimialan myynti kasvoi vajaat kolme prosenttia. Kevään suhdannetiedustelussa alan yritykset kuvaavat suhdannetilanteensa olevan keskimääräisellä tasolla. MaRan suppean tiedustelun mukaan ravintoloiden myynti kasvoi touko-kesäkuussa 5–10 prosenttia.
Ruotsissa ollaan valovuosi edellä verkkokaupan osalta: Systembolagetilla on verkkokauppa ja 500 tilauspistettä. Verkkokaupan kotiinkuljetustakin (!) testataan kokeiluluonteisesti. Suomessa kotiinkuljetusta ei sallita edes ykkösoluelle ruokaostosten yhteydessä.
Italiassa kokonaiskulutus laski 80-luvulla. Muutos oli kulttuurinen eikä sitä aikaansaatu minkään rajoituksen toimesta. Käytännössä se tarkoitti viinin, mutta myös väkevien juomien kulutuksen voimakasta laskua. Oluen kulutus on viime vuosikymmenien aikana ollut hienoisessa kasvussa. Kokonaiskulutuksesta vain 11 % tulee väkevistä juomista. Suomessa väkevien osuus on lähes neljännes kulutuksesta.
Finnish Business Angels Network ry (FiBAN) ja Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (FVCA) ovat keränneet vuoden 2016 tilastoja yksityissijoittajien ja pääomasijoitusyhtiöiden tekemistä sijoituksista startup- ja kasvuyrityksiin Suomessa.
Suomalaisiin aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaissumma kasvoi viime vuonna 42 prosenttia 383 miljoonaan euroon, joista kotimaisia pääomasijoituksia 80 miljoonaa ja bisnesenkeleiden sijoituksia 53 miljoonaa euroa. Lisäksi ulkomaisia suoria sijoituksia tehtiin 216 miljoonaa sekä muita sijoituksia 34 miljoonaa euroa. Yhteensä sijoituksia tehtiin yli 400 kasvuyritykseen vuonna 2016.
Lisätietoja:
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot
www.fiban.org/resources
Johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohja: Suomen talous – Kohti laaja-a...Suomen Pankki
Suomen talous – Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohjan esitys Suomen Tukkukauppiaiden Liiton Suhdanteet 2018 -tilaisuudessa 20.9.2017
Suomalaisten nuorten päihteiden käyttö – ESPAD-tutkimuksen tuloksiaTHL
Suomalaisten nuorten päihteiden käyttö – ESPAD-tutkimuksen tuloksia. Suomi verrattuna muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti: http://www.espad.org/report/home/
Senate Properties is a state-owned company that manages work environments and properties for the Finnish government. It aims to pioneer new ways of working and more efficient use of space. It provides activity-based work environments designed for flexibility that allow various work modes. Services include workspace planning, change management support, and digital tools to support virtual and mobile work. Case studies show these environments improve employee productivity and satisfaction while reducing costs.
More Related Content
Similar to Suhdannenäkymät ja rahoitusmarkkinan liikkeet – uhat ja mahdollisuudet kiinteistösijoittajalle, Lauri Uotila, Danske Bankin neuvonantaja
Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien kulutus on Suomessa EU-maiden matalin.
Oluen jälkeen virvoitusjuomat ovat tärkein tuoteryhmä kotimaiselle panimoteollisuudelle. Vuonna 2016 virvoitusjuomienmyynti väheni 0,6 %. Virvoitusjuomaveroa kannetaan seitsemässä EU-maassa. Suomen verotaso on moninkertainen muihin nähden.
Virvoitusjuomien rajakauppaa ei mitata. Ei edes puhelinhaastattelulla, kuten alkoholijuomia. Alan yleinen käsitys kuitenkin on, että myös virvoitusjuomissa rajakauppa on kasvanut viime vuosina. Tämä käy ilmi myös vuosittaisesta kuluttajatutkimuksesta (Taloustutkimus), jonka mukaan virvoitusjuomia matkustajatuontina tuovien määrä on kasvanut. Tutkimuksen mukaan peräti kolmannes kaikista matkustajista hankkii rajakaupasta virvoitusjuomia.
Kivennäisvesien osalta Suomi on ainoa maa – ilmeisesti koko maailmassa – joka verottaa pullotettua vettä. Virvoitusjuomaveron lisäksi on vielä juomapakkausvero 51 cent/litra. Juomapakkausverosta vapautuu liittymällä palautusjärjestelmään.
Kivennäisvesien verotuotto yhteiskunnalle on noin 11 milj €. Virvoitusjuomat tuovat noin 90 milj € ja loput noin 46 milj € koostuu mehuista, valmiskahveista, smoothieista jne.
Elintarviketeollisuusliitto on arvioinut elinkeinolle valmisteverosta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Arvion mukaan kotimaisen valmistuksen hallinnollinen työmäärä voi olla jopa kymmenkertainen maahantuontiin verrattuna.
Matkailu- ja ravintola-alan loppuvuoden näkymät myönteisiäwwwMaRafi
Matkailu- ja ravintola-alan yritysten myynnin kasvu jatkui kuluvan vuoden tammi-maaliskuussa kohtalaisena. Koko toimialan myynti kasvoi vajaat kolme prosenttia. Kevään suhdannetiedustelussa alan yritykset kuvaavat suhdannetilanteensa olevan keskimääräisellä tasolla. MaRan suppean tiedustelun mukaan ravintoloiden myynti kasvoi touko-kesäkuussa 5–10 prosenttia.
Ruotsissa ollaan valovuosi edellä verkkokaupan osalta: Systembolagetilla on verkkokauppa ja 500 tilauspistettä. Verkkokaupan kotiinkuljetustakin (!) testataan kokeiluluonteisesti. Suomessa kotiinkuljetusta ei sallita edes ykkösoluelle ruokaostosten yhteydessä.
Italiassa kokonaiskulutus laski 80-luvulla. Muutos oli kulttuurinen eikä sitä aikaansaatu minkään rajoituksen toimesta. Käytännössä se tarkoitti viinin, mutta myös väkevien juomien kulutuksen voimakasta laskua. Oluen kulutus on viime vuosikymmenien aikana ollut hienoisessa kasvussa. Kokonaiskulutuksesta vain 11 % tulee väkevistä juomista. Suomessa väkevien osuus on lähes neljännes kulutuksesta.
Finnish Business Angels Network ry (FiBAN) ja Suomen pääomasijoitusyhdistys ry (FVCA) ovat keränneet vuoden 2016 tilastoja yksityissijoittajien ja pääomasijoitusyhtiöiden tekemistä sijoituksista startup- ja kasvuyrityksiin Suomessa.
Suomalaisiin aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin tehtyjen sijoitusten kokonaissumma kasvoi viime vuonna 42 prosenttia 383 miljoonaan euroon, joista kotimaisia pääomasijoituksia 80 miljoonaa ja bisnesenkeleiden sijoituksia 53 miljoonaa euroa. Lisäksi ulkomaisia suoria sijoituksia tehtiin 216 miljoonaa sekä muita sijoituksia 34 miljoonaa euroa. Yhteensä sijoituksia tehtiin yli 400 kasvuyritykseen vuonna 2016.
Lisätietoja:
http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot
www.fiban.org/resources
Johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohja: Suomen talous – Kohti laaja-a...Suomen Pankki
Suomen talous – Kohti laaja-alaisempaa kasvua, vienti kirittää investointeja, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Seppo Honkapohjan esitys Suomen Tukkukauppiaiden Liiton Suhdanteet 2018 -tilaisuudessa 20.9.2017
Suomalaisten nuorten päihteiden käyttö – ESPAD-tutkimuksen tuloksiaTHL
Suomalaisten nuorten päihteiden käyttö – ESPAD-tutkimuksen tuloksia. Suomi verrattuna muuhun Eurooppaan ja Pohjoismaihin. Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti: http://www.espad.org/report/home/
Similar to Suhdannenäkymät ja rahoitusmarkkinan liikkeet – uhat ja mahdollisuudet kiinteistösijoittajalle, Lauri Uotila, Danske Bankin neuvonantaja (20)
Senate Properties is a state-owned company that manages work environments and properties for the Finnish government. It aims to pioneer new ways of working and more efficient use of space. It provides activity-based work environments designed for flexibility that allow various work modes. Services include workspace planning, change management support, and digital tools to support virtual and mobile work. Case studies show these environments improve employee productivity and satisfaction while reducing costs.
Riskienhallinnan lisäksi pitää puhua myös riskiensallinnasta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Mika Susi. Mutta mitä tekemistä banaanilla on toimitilaturvallisuuden kanssa?
Jari Panhelainen: Varautuminen normaaliolojen häiriö- ja poikkeustilanteisiin...Senaatti-kiinteistöt
”Tositilanteessa ohjeet eivät auta, jos takana ei ole yhtään harjoitusta”, Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtaja Jari Panhelainen toteaa Senaatti-areenan ennakkokyselyn tuloksista. Normaaliolojen häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisessa on kehitettävää myös Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan.
Arjo Kaarre: Miten monitila-ajatusta sovelletaan turvallisestiSenaatti-kiinteistöt
Paljon muutakin kuin paljon puhutut varusmiesten uudistetut tuvat. Pääesikunnan logistiikkaosaston toimialapäällikkö, majuri Arjo Kaarre kertoo puolustusvoimien uudesta työ- ja oppimisympäristökonseptista.
Heikki Hovi ja Jari Ylitalo: Varautuminen normaaliolojen häiriötilanteisiinSenaatti-kiinteistöt
Häiriötilanteet ovat nykyään monimuotoisia, eivät vain fyysisiä. Ulkopuolisten uhkien lisäksi liian mukavuudenhaluinen suhtautuminen turvallisuusasioihin on iso riskitekijä. ”70 prosenttia turvallisuudesta lähtee ihmisistä”, valtioneuvoston turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo sanoo yhteispuheenvuorossaan valtioneuvoston kanslian yksikön päällikön Heikki Hovin kanssa.
This document discusses new ways of working and flexible work environments in Finland. It provides examples of the Prime Minister's Office and Sesame co-working space, which were renovated by Senate Properties to support activity-based working. The Prime Minister's Office project in the historic Arppeanum building cost 4.8 million euros and created 150 workstations in 2575 square meters. The Sesame co-working space was established in an existing office building, costing 3.3 million euros to create shared work areas, meeting rooms, and cafes across 2200 square meters. Both projects aimed to introduce new flexible workstyles and optimize space usage.
Heljä Franssila, Pertti Siekkinen - Työympäristömuutos ja tunteet – kokemuks...Senaatti-kiinteistöt
Kahviporukka hajoaa ja introverttia ahdistaa. Työpaikan muutokset tuovat yleensä mukanaan myös negatiivisia tunteita, kuten pelkoa. Senaatin asiantuntijat Heljä Franssila ja Pertti Siekkinen kertovat, kuinka kulkea ratkaisukeskeisesti tunteita päin.
Katri Saarikivi - Empatia, vuorovaikutus ja ihmisekeskeisen työn tulevaisuusSenaatti-kiinteistöt
Vähemmän hierarkiaa ja jäykkiä rakenteita, enemmän responsiivisuutta ja empatiaa. Tomorrow Labsin toimitusjohtaja Sami Honkonen ja Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi keskustelevat, kuinka työ voisi olla inhimillisempää entistä monimutkaisemmassa maailmassa.
Vähemmän hierarkiaa ja jäykkiä rakenteita, enemmän responsiivisuutta ja empatiaa. Tomorrow Labsin toimitusjohtaja Sami Honkonen ja Helsingin yliopiston aivotutkija Katri Saarikivi keskustelevat, kuinka työ voisi olla inhimillisempää entistä monimutkaisemmassa maailmassa.
Pian suomalaiset naisvangit pääsevät maailman parhaaseen vankilaan Hämeenlinnaan. Siellä lähtökohtana on ihmisarvoa kunnioittava vuorovaikutus ja tavoitteena uusintarikollisuuden vähentäminen modernissa oppimisympäristössä. Rikosseuraamuslaitoksen kehitysjohtaja Pauli Nieminen kertoo, miksi uuden naisvankilan kehittämisessä kannatti panostaa vaikuttavuuteen.
Onko vaikuttavuus uusi tuottavuus? Suomalaisessa yhteiskunnassa on totuttu tarkastelemaan onnistumista tuottavuuden kautta. Sen sijaan kannattaisi miettiä vaikuttavuutta – eli mitä hyvää olemme saaneet aikaan. Aalto-yliopiston professori Paul Lillrank kannustaa julkista sektoria vaikuttavuuden mittaamiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusien tilojen suunnittelu oli jo pitkällä, kun työkalupakkiin lisättiin vaikuttavuusanalyysi. Kustannusjahdista siirryttiin toiminnan muuttamiseen ja uudenlaisten yhteistyön tapojen luomiseen.
THL:n palvelujohtaja Mikko Nissinen ja Senaatti-kiinteistöjen strategian, kehittämisen ja tiedonhallinnan johtaja Kaj Hedvall.
Laatua, potilaskokemusta ja kustannustehokkuutta – case Uusi lastensairaalaSenaatti-kiinteistöt
Mistä syntyy maailman paras lastensairaala Helsingin Meilahteen? Huippulaadun, hyvän potilaskokemuksen, yhtenäisen toimintakulttuurin ja kustannustehokkuuden yhdistämisestä, HUS:n linjajohtaja, lastentautien dosentti Pekka Lahdenne kertoo.
40. 40
Kilpailukykyisimmät maat 2016
0
5
10
15
20
25
30
Viro
Saudi Arabia
Kiina
Islanti
Korea
Malesia
Israel
Irlanti
Australia
Ranska
Luxemburg
Itävalta
Qatar
Belgia
Arabiemiraatit
Kanada
Taiwan
Uusi Seelanti
Tanska
Norja
Suomi
Hong Kong
Japani
Britannia
Ruotsi
Saksa
Hollanti
USA
Singapore
Sveitsi
30
29
28
27
26
25
24
23
22
21
20
19
18
17
16
15
14
13
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
Lähde: WEF, syyskuu 2016 (Suomi neljänä edellisenä vuotena: 8., 4., 3., 3.)
41. 41
Talouden valmius käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa
kilpailukykyyn ja hyvinvointiin v. 2016
0
5
10
15
20
25
Irlanti
Ranska
Belgia
Viro
Israel
Itävalta
Taiwan
Australia
Uusi Seelanti
Islanti
Saksa
Kanada
Korea
Hong Kong
Tanska
Japani
Luxemburg
Britannia
Sveitsi
Hollanti
USA
Norja
Ruotsi
Suomi
Singapore
25
24
23
22
21
20
19
18
17
16
15
14
13
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
Lähde: The Networked Readiness Index 2016 / WEF heinäkuu 2016
Suomi kakkonen 2015, ykkönen 2014 ja 2013
42. 42
Yritysympäristö, talous ja kasvu, tiede ja teknologia, työvoiman laatu, rahoitusolosuhteet
Dynaamisimmat taloudet
Lähde: Grant Thornton: Global Dynamism Index 2015, laskelmat EIU
43. 43
Inhimillinen pääoma (Human Capital)
0
5
10
15
20
25
30
Puola
Kasakstan
Venäjä
Latvia
Ukraina
Tsekki
USA
Israel
Luxemburg
Liettua
Islanti
Britannia
Australia
Ranska
Slovenia
Viro
Irlanti
Singapore
Itävalta
Saksa
Belgia
Kanada
Hollanti
Tanska
Uusi Seelanti
Ruotsi
Japani
Sveitsi
Norja
Suomi
30
29
28
27
26
25
24
23
22
21
20
19
18
17
16
15
14
13
12
11
10
9
8
7
6
5
4
3
2
1
Lähde: WEF, kesäkuu 2016 Human Capital Index, Suomi ykkönen myös 2015
Suomen sijoitus ikäluokittain
Alle 15 v 1.
15-24 v 1.
25-54 v 1.
55-64 v 7.
Yli 64 v 9.
44. 44
Yhteiskunnan kehittyneisyys
Social Progress index 2016
Ravinto, terveydenhoito, turvallisuus, perusopetus, informaatio ja kommunikaatio, terveys ja
hyvinvointi, ympäristö, oikeudet, vapaus, suvaitsevaisuus, ylemmät opintomahdollisuudet
45. 45
Vähiten hauraat maat 2016
Lähde: The Fund for Peace: The Fragile State Index 2016, Suomi kuudetta vuotta ykkösenä
Demograafiset paineet, pakolaisongelma, tulonjako, tulotaso, julkinen velka, korruptio, julkiset
palvelut, ihmisoikeudet, turvallisuus, luottoluokitus, työttömyys