Ympäristö ja luonnonvarat -seminaari 3.3.2016, Tilastokeskus

1. Kulutuksen hiilijalanjäljen seurantaa
tarvitaan
Marja Salo ja Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus
Ilmo Mäenpää ja Mari Heikkinen, Oulun yliopisto
Ympäristö ja luonnonvarat –seminaari, 3.3.2016

2. Alue- ja kulutusperusteiset kasvihuonekaasupäästöt (khk)
Suomalaisten kotitalouksien kulutusmenojen khk-päästöt
Aineistot ja menetelmät
Päästöjen kehitys ja jakauma vuosina 2003-2013
Miksi kulutusnäkökulmaa tarvitaan?
Sisällys

3. Alue- vai kulutusperusteiset khk-päästöt?
“If, say, a UK consumer purchases a TV manufactured in China, which
nation should take responsibility for the emissions incurred during its
manufacture?”
Druckman & Jackson 2016

4. Alue- vai kulutusperusteiset khk-päästöt?
Lähde: Carbon footprint of nations (NTNU ja CICERO)

5. Alue- vai kulutusperusteiset khk-päästöt?
Lähde ja kuva: Peters ym. 2012, Nature Climate Change

6. Alue- vai kulutusperusteiset khk-päästöt?
Lähde ja kuva: Tilastokeskus

7. Kuinka tarkastella khk-päästöjä
kotitalouksien kulutuksen näkökulmasta?
Kulutuksen
hiilijalanjälki

8. Keskeiset lähtöaineistot:
Kansantalouden tilinpito, kotitalouksien kulutusmenot
ENVIMAT10, ympäristölaajennettu panos-tuotos –malli
Energiatilasto ja muut täydentävät tilastolähteet
SYKEn sähkönhankintamalli
Työn toteutus vuonna 2015 Kulutuksen hiilijalanjäljen
indikaattori – hankkeessa, jota rahoitti ympäristöministeriö.
Kotitalouksien kulutuksen khk-päästöt

9. Kotitalouksien kulutuksen hiilijalanjälki
Suomalaisen keskimääräinen hiilijalanjälki ja kulutusmenot
Lähde: SYKE / Kulutuksen hiilijalanjäljen indikaattori -hanke

15. Välituote-
käyttö

16. Suomalaista kohden lasketut kulutusmenojen khk-päästöt,
muutos 2003-2013:
Energiankäyttö (kotona)
Henkilöliikenne
Ruoan, tavaroiden ja palveluiden kulutus
ENVIMAT-tarkastelun mukaan, vuonna 2010 55 %
kotitalouksien kulutusmenojen päästöistä syntyi tuotannosta
kotimaassa.
Havaintoja

17. Päästöt jyvitetään loppukäyttäjälle (kuluttajalle), riippumatta
tuotannon maantieteellisestä sijainnista.
Suomen aluepäästöt laskussa. Samalla kasvua
kulutustuoteryhmissä, joissa paljon tuontia ulkomailla.
Suomen aluepäästöt globaalisti pienet,
kulutusperusteiset per capita kuitenkin suuret.
ENVIMAT-mallin ja tilastojen avulla kulutusperusteista
päästöjen seurantaa voitaisiin tehdä säännöllisesti
Miksi kulutusnäkökulmaa tarvitaan?