Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Sirkka Heinonen 12.2.2016 ”Tulevaisuuden energiaratkaisut”

208 views

Published on

KEV ennakointiluentosarja osa 3

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Sirkka Heinonen 12.2.2016 ”Tulevaisuuden energiaratkaisut”

  1. 1. Tulevaisuuden energiaratkaisut Prof. Sirkka Heinonen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Valtioneuvoston kanslian ennakointiaiheinen verkkoluentosarja 11.2.2016
  2. 2. Kuusi verkkoluentoa tulevaisuudesta • Hybridimenetelmät ennakoinnissa; professori Petri Tapio • Maailma perintönä - kestävä kehitys. Kulttuurinen tulevaisuusnäkökulma; FT Katriina Siivonen • Tulevaisuuden energiaratkaisut; professori Sirkka Heinonen • Maaseudun tulevaisuus Suomessa; projektipäällikkö Riikka Saarimaa • Organisaatioiden resilienssin vahvistaminen; professori Markku Wilenius • Simulaatiot ja pelit tulevaisuuden oppimisessa ja urasuunnittelussa; koulutuspäällikkö Leena Jokinen
  3. 3. Luentosarjan tarkoitus • ”Viimeisiä virtauksia” • Asiantuntijayleisölle välähdyksiä tulevaisuudesta – Tutkimustuloksia – Menetelmäkehitystä • Ei peruskurssi • Ei tenttiä 
  4. 4. Oma taustani Professori, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 2007– FT, Helsingin yliopisto, 1999 Johtava tutkija, VTT, 1979–2007 technology foresight, future of cities, sustainable knowledge society, social media, innovation Tulevaisuuden tutkimuksen seuran pj (FSFS), 2012–2016 Millennium-hankkeen Helsinki-Noodin pj, 2001– Rooman klubin jäsen, 2005– Guest Professor at USTC (University of Science and Technology of China), 2013
  5. 5. Turun yliopiston tuottamaa ja/tai koordinoimaa tulevaisuuskoulutusta kotimaassa
  6. 6. Luennon rakenne 1. Tulevaisuus on muutos 2. Energia, ihmiskunnan haaste nro 1, osana systeemistä tarkastelua 3. Energia-ala murroksessa 4. Neo-Carbon Energy -projekti ja transformatiiviset skenaariot 2050
  7. 7. 1. Tulevaisuus on muutos
  8. 8. TULEVAISUUS = MUUTOS NOPEA MUUTOS KOROSTAA ENNAKOINNIN STRATEGISTA MERKITYSTÄ Muutos on paitsi nopeaa, myös jatkuvaa ja yhä vaikeammin ennakoitavissa kompleksisessa maailmassamme Elämme globalisaation, urbanisaation, digitalisaation, ilmastomuutoksen, kansainvaellusten ja resurssipulan aikaa Nämä muutostekijät vaikuttavat merkittävästi sekä valtioihin että ihmisten elämiin© Sirkka Heinonen
  9. 9. Muutos > murros, siirtymä, transformaatio Muutoksen ennakoiminen > Mahdollista, todennäköistä, toivottavaa
  10. 10. 2. Energia, ihmiskunnan haaste nro 1, osana systeemistä tarkastelua
  11. 11. Eräs ihmiskunnan selviytymisen kannalta kriittisimmistä systeemeistä kytkeytyy luonnonvaroihin ja energiaan. tulevaisuustietoisuus >>>> energiatietoisuus
  12. 12. ENERGIA  SUURI SÄHKÖISTYMINEN • ”Electricity” juontaa kreikan kielen sanasta ελεκτρον, elektron = meripihka (meripihkan hankaamisesta syntyvä sähkö) • Ihmisille energia ja sähkö ovat yhtä itsestään selviä kuin tuli oli aikanaan • Kuinka sähköinen tai energinen tulevaisuutemme on? Tämä liittyy ydinkysymykseen: kuinka ihmiskunta voi tuotannollaan, kulutuksellaan ja elämäntyyleillään olla osa luontoa ilman energian energian ja luonnonresurssien tuhlaamista?
  13. 13. Tulevaisuuden luonnonvarojen ja energian käyttöön vaikuttavat sosiokulttuuriset aspektit, kuten elämäntyylien ja arvojärjestelmien muutokset. Näiden tutkimus on yhtä tärkeää kuin teknologisten, taloudellisten ja geopoliittisten tekijöiden..
  14. 14. MI “The 21st Century will be the century of complexity” Steven Hawking ”Futures Research is business of complexity, unpredict- ability, uncertainty, surprise” MILLENNIUM PROJECT
  15. 15. ROOMAN KLUBI Rooman Klubin Limits to Growth -raportti (1972) viitoitti tietä ihmiskunnan ekosfäärin häirinnän syvemmälle ja systeemiselle ymmärrykselle.
  16. 16. Energia-ala murroksessa • Öljyn hinta ennätysalhaalla: BRENT -raakaöljy alle $28 (19.1.2016) • Ympäristötietoisuus huipussaan: Pariisin COP21 globaali ilmastosopimus • Uusiutuvan energian vallankumous: Kuluttajista ”prosumereita” Antti Arasto/VTT 2016
  17. 17. Energian kysyntä ja energia-avaruus
  18. 18. 3. Energia-ala murroksessa
  19. 19. ENERGIAMURROS • Paineet siirtyä post-carbon maailmaan • Kolmas ja neljäs vallankumous • Uusiutuvat energiamuodot • Hajautuminen • Prosumerismi • Uudet varastointiteknologiat • Geopoliittiset riskit • Enernet
  20. 20. TEOLLINEN VALLANKUMOUS • Vaatii Rifkinin mukaan kaksi samanaikaista lomittuvaa kehitystä: 1) uuden energiatuotannon mallin ja 2) uudenlaisia kommunikaatioteknologioita • Kolmannen teollisen vallankumouksen tietä viitoittavat uusiutuvat energiamuodot sekä internet ja digitaaliset tuotantovälineet kuten 3D-printtaus • Neljäs teollinen vallankumous tarkoittaa fyysisten, digitaalisten ja biologisten maailmojen yhdistymistä Rifkin 2011, Raeste 2016
  21. 21. MURROS ON MAHDOLLISUUS Ilmastonmuutos + uusiutuvan energian maailma = mahdollisuuksia uuteen talouskasvuun ja hyvinvointiin Ilmastonmuutos luo mahdollisuuksia uusiutuvalle energialle ja uudenlaiselle energiatehokkuudelle.
  22. 22. Energiamurros ei ole pelkästään teknistaloudellinen, vaan se kytkeytyy myös esimerkiksi terveyteen
  23. 23. Energia- ajurit • Energiaturvallisuus (tarjonta) • Kansainväliset suhteet • Kaupan tasapaino (Balance of trade) • Paikallistalous • Ympäristönäkökohdat Antti Arasto/VTT 2016
  24. 24. Euroopassa energian loppukäyttöä hallitsee lämpö Antti Arasto/VTT 2016
  25. 25. Energialähteet Suomessa 1) Hiili: sisältää kivihiilen, koksin sekä masuuni- ja koksikaasun. Maakaasun kulutus ei sisällä raaka-ainekäyttöä. 2) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Ydinvoima: 10,91 TJ/GWh (kokonaishyötysuhde 33 %) 3) Sähköntuotannon yhteismitallistaminen polttoaineiden kanssa: Vesi- ja tuulivoima sekä sähkön nettotuonti: 3,6 TJ/GWh (100 %) 4) *ennakollinen
  26. 26. Kuluttaja-tuottaja -kahtiajaon sijaan jatkuvasti muuttuvat roolit Antti Arasto/VTT 2016 VIISAS LOPPUKÄYTTÖ JA AKTIIVINEN PROSUMERISMI
  27. 27. Esimerkki: kestävä asuinalue • Muutos merkitsee systeemitason muutosta ja optimointia • Yhdistelmä olemassa olevia teknologioita, joita voidaan käyttää tietyssä paikallisessa kontekstissa vastaamaan energian kysyntään Antti Arasto/VTT 2016
  28. 28. • Saksan energiewende (käsite vuodelta 1980, politiikka edennyt erityisesti 2011 jälkeen): • Uusiutuvien osuus energiantuotannosta vähintään: – 35 % vuoteen 2025, – 55 % vuoteen 2035, – 80 % 2050 mennessä. Lisää esimerkkejä Kuva: https://1000carrots.files.wordpress.com/2012/01/no_oil.jpeg
  29. 29. Aurinkopaneelien tuotanto maailmassa Source: Earth Policy institute (EPI)
  30. 30. • Energiankulutusta vähennetään 10 % 2020 mennessä ja 25 % 2050 mennessä (verrattuna 2008 tasoon). Tässä yhtenä välineenä Industry 4.0. • Energian “demokratisointi” eli tuotannon hajauttaminen. Lisää esimerkkejä
  31. 31. • Ruotsista hiilineutraali 2050 mennessä (2016) http://www.worldwatch.org/node/6039 • Kööpenhaminasta hiilineutraali 2025 mennessä (2013) http://www.theguardian.com/environment/2013/apr/12/copenhagen-push-carbon-neutral-2025 • Tanskasta hiilineutraali 2050 mennessä (2010) http://blogs.ei.columbia.edu/2010/10/18/denmarks-new-mark-fossil-free-by-2050/ • Norjan öljyrahasto ilmoittanut lopettavansa hiileen sijoittamisen (2015) http://www.hs.fi/talous/a1393559815336 Lisää esimerkkejä Kuva: By Bodoklecksel (own foto) [GFDL (http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html) or CC-BY-SA- 3.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/)], via Wikimedia Commons
  32. 32. • Nordea ei sijoita hiili-intensiivisiin aloihin ja pyrkii hiilineutraaliksi (2015) http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/hs-nordea-ei-ota-asiakkaaksi-yrityst%C3%A4- jonka-liiketoiminta-perustuu-hiileen-1.133080 • Uudessa strategiassaan Fortum panostaa aurinkoon, tuuleen ja digitaalisiin energiapalveluihin, kuten sähköautojen latausverkkoon (2016) http://www.talouselama.fi/sijoittaminen/fortumin-sotakassa-pursuaa-yli-ayraiden-6061512 Lisää esimerkkejä Kuva: By Antalexion (Own work) [CC BY-SA 4.0 (http://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0)], via Wikimedia
  33. 33. The “Enernet”: clean energy for all • Robert Metcalf, former MIT professor and inventor of Ethernet, popularized the idea of an Energy Internet or “Enernet”. • This Enernet or Energy Network will allow us to connect the whole world and to increase, not reduce, our energy consumption. • With the Enernet, energy and power will become abundant and basically free, just like information and bandwidth are today thanks to the Internet. ©Tony Seba 2014
  34. 34. Maailman talousfoorumi Davosissa • WEF:n puheenjohtaja Klaus Schwab nosti pääteemaksi neljännen teollisen vallankumouden, joka vaikuttaa poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin järjestelmiin • Hiipuvaa talouskasvua seuraa tietoverkoittunut, uusia energiamuotoja, robotisaatiota ja nanotekniikkaa hyödyntävä öljyvapaa uusi aika • Singulariteetti: keinoäly kehittyy ihmisälyä paremmaksi ja kiihdyttää teknologisen kehityksen ja sosiaaliset muutokset ennakoimattomiksi Raeste 2016
  35. 35. 4. Neo-Carbon Energy - projekti ja transformatiiviset skenaariot 2050
  36. 36. NEO-CARBON ENERGY Tekes-projekti (2014-2019) VTT LUT FFRC/UTU • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) kehittävät uutta, uudistuviin energiamuotoihin perustuvaa tuotannon ja varastoinnin järjestelmää. • Tulevaisuuden tutkimuskeskus (FFRC) vastaa muuttuvaan maailmaan ja energianäkymiin liittyvien tulevaisuuksien luotaavasta ennakoinnista innovatiivisia ennakoinnin menetelmiä ja prosesseja, kuten tulevaisuusklinikkaa hyödyntäen. • Esimerkkitapauksina tutkimuksessa on Kiina, sekä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maita.
  37. 37.  2050: nollapäästöinen energiasysteemi otettava käyttöön, mikäli globaali lämpötilan nousu rajoitetaan +2°C.  2030: ainoastaan päästövapaita teknologioita voidaan ottaa käyttöön.  2015: auringosta ja tuulesta kustannustehokkaimmat energiamuodot suuressa osassa maailmaa. MIKSI? / A COMPLETELY NEW RENEWABLE ENERGY SYSTEM WHERE ENERGY IS EMISSION-FREE, COST-EFFECTIVE AND INDEPENDENT. Neo-Carbon Energy Project studies a) a 100 % renewable energy system of solar, wind and storage, and b) the social societal implication of the new energy system Christian Breyer
  38. 38. • Neo-Carbon Energy on pääasiallisesti aurinko- ja tuulienergiaan perustuva systeemi. • Uusiutuvaa energiaa varastoidaan synteettiseen maakaasuun ja muihin hiilivetyihin. • Hiilidioksidi otetaan talteen ilmasta/tuotannosta, ja voidaan muuntaa ja varastoida synteettiseen maakaasuun tai minkä tahansa öljyä korvaavan hiilivedyn muotoon (elektrolyysin avulla). POWER to gas, liquids, chemicals.. PtG -> PtX NEO-CARBON ENERGY
  39. 39. Transformatiiviset skenaariot Neo-Carbon Energy -hankkeessa (kaikki skenaariot perustuvat uusiutuviin energiamuotoihin!) Jim Dator: Neljä geneeristä tulevaisuudenkuvaa 1. Continued Growth 2. Collapse 3. Disciplined Society 4. Transformational Society Neo-Growth -> What kind of growth we want? Neo-Carbon -> How carbon emissions can be reducesdand used as a resource? Third Industrial Revolution Prosumerism Peer-to-peer society
  40. 40. • Holistinen, monialainen ja kokonaisyhteiskunnallinen näkökulma energiajärjestelmään. • Fokus energiajärjestelmän vauhdittamissa sosiaalisissa disruptioissa ja transformaatioissa. • Tavoite: kuvata neo-carbon -energiajärjestelmän mahdollisia sosioekonomisia tulevaisuuksia. TRANSFORMATIIVISET SKENAARIOT2050
  41. 41. • Pääajatus: uusiutuva energiajärjestelmä on nykyiseen verrattuna hajautettu ja tukee vertaisyhteiskuntaa (peer-to-peer). • Yksilöt ja yhteisöt voivat tuottaa energiansa itse, mikä antaa niille uutta valtaa. • Mahdollistaa 3. teollisen vallankumouksen, jossa tuotanto siirtyy ruohonjuuritasolle. TRANSFORMATIIVISETSKENAARIOT2050
  42. 42. RADICAL STARTUPS Talous rakentuu “radikaaleista” arvoistaan tunnetuille startup - yrityksille. Yritykset ovat ekologisen elämäntavan edelläkävijöitä. Peer-to-peer –verkostot rakentuvat startupien ympärille. NEW CONSCIOUSNESS Ympäristökatastrofin uhka ja ubiikki informaatio- ja kommunikaatioteknologia ovat johtaneet uuteen tietoisuuteen ja maailmankuvaan. Ihmiset eivät ajattele itseään irrallisina yksilöinä, vaan erottamattomasti kytkeytyneinä toisiin ihmisiin ja luontoon. VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS Techemothit, globaalit teknologiajätit ovat omaksuneet peer-to-peer -toimintamallit organisaatiorakenteekseen. Techemothit tarjoavat ympäristöratkaisuja ja kehittävät cutting edge -energiateknologioita. GREEN DIY ENGINEERS Maapallon ekosysteemit ovat romahtaneet. Insinööriorientoituneet kansalaiset ovat järjestyneet paikallisyhteisöiksi selviytyäkseen. Peer-to-peer Ekologinen tietoisuus Yritysvetoinen (“Keskittynyt” peer-to-peer) Uusyhteisöllinen (Hajautunut peer-to-peer) Syvä- ekologia Pragmaat- tinen ekologia TRANSFORMATIIVISET NEO-CARBON ENERGY -SKENAARIOT 2050
  43. 43. NELJÄSKENAARIOTA+ VAIKUTUKSETENERGIAAN © Sirkka Heinonen RADICAL STARTUPS VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS GREEN DIY ENGINEERS NEW CONSCIOUSNESS
  44. 44. RADICALSTARTUPS
  45. 45. • Talous rakentuu “radikaaleista” arvoistaan tunnetuille startup-yrityksille. • Ympäristöongelmat ratkaistaan markkinavetoisesti. Yritykset ovat ekologisen elämäntavan edelläkävijöitä. • Peer-to-peer –verkostot rakentuvat startupien ympärille. RADICAL STARTUPS Syvä ekologia + Yritysvetoinen peer-to-peer
  46. 46. • Startupit edustavat uutta työkulttuuria, jossa itseilmaisu ja –toteutus tapahtuvat usein työn kautta. • Startupit auttavat eri tavoin tekemään yhteiskunnasta ekologisemman. RADICAL STARTUPS/ TRENDIT
  47. 47. • Useat yritykset korostavat yhteistyötä kilpailun sijaan. Syntyy bisneseko- systeemejä, joissa yritykset vaihtavat avoimesti tietoja keskenään. • Avoin lähdekoodi leviää ohjelmistoalan ulkopuolelle – esim. Tesla avannut sähköautojensa piirustukset. • Yhä useampi työskentelee freelancerina. Tämä voi vahvistua työkulttuuriksi, jossa “omaa” ja työidentiteettiä on usein mahdoton erottaa toisistaan. • Usein startupit korostavat muita kuin taloudellisia arvoja, etiikka tärkeää. RADICAL STARTUPS/ HEIKOT SIGNAALIT
  48. 48. VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS
  49. 49. •Techemothit, globaalit teknologiajätit ovat omaksuneet peer-to-peer - toimintamallit organisaatiorakenteekseen. •Techemothit tarjoavat ympäristöratkaisuja ja kehittävät cutting edge -energiateknologioita. •Ympäristöongelmien ratkaisu on markkinavetoista. VALUE-DRIVENTECHEMOTHS Pragmaattinen ekologia + Yritysvetoinen peer-to-peer
  50. 50. • Monet teknologiajätit kehittävät pääkonttoreistaan kampuksia, jotka tarjoavat peruspalveluita vapaa-ajasta koulutukseen ja terveydenhoitoon. • Teknologiajätit ostavat startupeja, mikä edelleen vahvistaa niiden taloudellista ja yhteiskunnallista valtaa – ja samalla edistää startup-kulttuuria niiden sisällä. • Isojen yritysten hierarkkinen valta vähenee. Esimerkkinä tästä on googlen 20% periaate: työntekijät saavat käyttää viidesosan työajastaan omiin projekteihinsa. VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS/ TRENDIT
  51. 51. • Elon Musk perusti SpaceX-yrityksensä työntekijöiden lapsille oman koulun. • Samsungilla on oma “kaupunki”, SamsungVillage. “Kaupungissa” on oma sairaala, joka tarjoaa palveluita myös työntekijöiden puolisoille. • Googlen uuden, suunnitteilla olevan päämajan tarkoituksena on luoda omavarainen työyhteisö. • Teknologiajätit investoivat kunnianhimoisiin tiedeprojekteihin, kuten uusiutuvaan energiaan ja elinajan pidentämiseen. • Tuloerot kasvavat. Tämä voi olla signaali tulevaisuudesta, jossa isojen yritysten työntekijöillä menee hyvin, muut joutuvat pärjäämään omillaan. • Tällaisessa yhteiskunnassa omaperäisimmät innovaatiot voivat nousta yhteiskunnan reuna-alueilta. VALUE-DRIVEN TECHEMOTHS/ HEIKOT SIGNAALIT
  52. 52. GREEN DIY ENGINEERS
  53. 53. • Maapallon ekosysteemit ovat romahtaneet. • Insinööriorientoituneet kansalaiset ovat järjesty- neet paikallisyhteisöiksi selviytyäkseen. • Ympäristöongelmia ratkotaan paikallisesti ja käytännönläheisesti. GREEN DIY ENGINEERS Pragmaattinen ekologia + Hajautunut peer-to-peer
  54. 54. • Jos nykyinen trendi jatkuu, ilmastonmuutoksen seuraukset dramaattisia. Tämä näkyy jo esim. Kalifornian kuivuusongelmassa, josta New York Times uutisoi “Kalifornian loppuna” (The End of California). • Lajien sukupuutto kiihtyy, mikä voi jatkuessaan johtaa vakaviin ekosysteemien häiriöihin ja jopa romahduksiin. • Ekologisista arvoista on tulossa valtavirtaa, mistä esimerkkinä Paavin puheet ilmastonmuutoksen vakavuudesta. • Yhteisöasuminen voimistuva nuorisotrendi. GREEN DIY ENGINEERS/ TRENDIT
  55. 55. • Jo ilmasto- ja ympäristökatastrofin uhka voi vahvistaa yhteisöjen kaipuuta ja survivalistista ajattelua. • Ilmastonmuutos vaikuttaa jo nyt globaaleihin kriiseihin (Syyrian kuivuus yhtenä sisällissodan taustamuuttujana). Tämä voi johtaa siihen, että valtiot sulkevat rajojaan (Tanskan ja Ruotsin rajatarkastukset). • Paikalliset tee se itse –ratkaisut voivat osoittautua ison mittaluokan kankeita hankkeita tehokkaammiksi, kun ihmiset yrittävät selviytyä ympäristökatastrofien seurauksista. • Osa ihmisistä pyrkii jo nyt tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä. • Jotkin kaupungit pyrkivät jo nyt irtautumaan sähköverkosta ja tuottamaan itse oman energiansa. GREEN DIY ENGINEERS/ HEIKOT SIGNAALIT
  56. 56. NEW CONSCIOUSNESS
  57. 57. • Ympäristökatastrofin uhka ja ubiikki informaatio- ja kommunikaatioteknologia ovat johtaneet kokonaan uuteen tietoisuuteen ja maailmankuvaan. • Ihmiset eivät ajattele itseään irrallisina yksilöinä, vaan erottamattomasti kytkeytyneinä toisiin ihmisiin ja luontoon. • Ympäristöongelmia ei nähdä käytännön ongelmina, vaan ennen kaikkea arvoihin ja luontosuhteeseen liittyvänä kysymyksenä. NEW CONSCIOUSNESS Syväekolgoia + Hajautunut peer-to-peer
  58. 58. • Ihmiset ovat yhä tietoisempia nykyisen kaltaisena jatkuvan ilmastonmuutoksen dramaattisista vaikutuksista. • 24 % teini-ikäisistä yhdysvaltalaisista käyttää sosiaalista mediaa “lähes tauotta”. • Sosiaalisessa mediassa identiteetit rakennetaan “yhteistyössä”. Tämä voi johtaa nykyistä kollektiivisempaan käsitykseen identiteetistä. • Kyberhyökkäykset ovat yhä yleisempiä. Propagandasta ja “todellisuuden muokkauksesta” tulossa uudenlainen sodankäynnin väline (Venäjä ja Kiina). • Sota ei vaadi enää suoraa väkivaltaa, mikä voi tehdä siitä pysyvän olotilan. Sodan- ja rauhantilaa ei voi enää selkeästi erottaa toisistaan. • Kärjistyessään voi johtaa positiivisiin arvojen muutoksiin (so. tässä tapauksessa kollektiiviseen tietoisuuteen), kuten kävi edellisten maailmansotien jälkeen. -> Peter Russel Global Brain NEW CONSCIOUSNESS/ TRENDIT
  59. 59. • Jatkuva ICT-teknologioiden käyttö voi johtaa ihmiskäsitykseen, jossa identiteettiä ei nähdä enää yksilön ominaisuutena, vaan kyberneettisenä ja kollektiivisesti rakennettuna. • Yhdysvalloissa millenniaalien sukupolvi (1980-2000 syntyneet) ovat suvaitsevaisempia, solidaarisempia ja kannattavat vanhempia enemmän yhteistyöhön perustuvaa ulkopolitiikkaa. • Nollaa lähestyvät marginaalikustannukset avaavat tietä jaetuille yhteisresursseille perustuvaan taloudelliseen tuotantoon. • ICT ja erityisesti virtuaalitodellisuusteknologiat voivat tehdä (virtuaalisesta) luonnosta osan jokapäiväistä elämää ja näin kaventaa ihmisen ja luonnon välistä eroa ajattelumalleissa. Tämä voi puolestaan lisätä ympäristötietoisuutta dramaattisesti. • Robotisaatio voi johtaa automatisoituun “luksus-kommunismiin” (“fully automated luxury communism”), jossa yhä harvemman täytyy työskennellä elantonsa eteen. • Systeemiajattelu valtaa alaa perinteiseltä tieteelliseltä paradigmalta – huomio kiinnittyy eri osien ja systeemien välisiin epälineaarisiin vuorovaikutussuhteisiin – ajattelumalli, jossa “kaikki liittyy kaikkeen”. -> ALL IS ONE NEW CONSCIOUSNESS/ HEIKOT SIGNAALIT
  60. 60. MIKÄ ON SEURAAVA YHTEISKUNTAVAIHE? ENERNET  DIGITAALINEN MERKITYSYHTEISKUNTA Tulevaisuuden merkitysyhteiskunnassa yhä useamman yhteiskunnan toiminnon tarkoitus on luoda mielekkäitä kokemuksia kansalaisille, joista tulee aktiivisia oman ympäristönsä suunnittelijoita (kaupunkisuunnittelijoita) sekä aktiivisia energian tuottajia ja kuluttajia (prosumer)!
  61. 61. TULEVAISUUS TEHDÄÄN NYKYHETKEN PÄÄTÖKSILLÄ UE-järjestelmä on mahdollista toteuttaa/kilpailukykyinen Uudet energialähteet tulevat vanhojen tilalle liukuen, eivät hetkessä – mutta eivät ilman visiota = tulevaisuuden tahtotilaa “Paras tapa ennakoida tulevaisuutta on keksiä se!” Alan Kay
  62. 62. ©VirpiVaattovaara Kiitos! sirkka.heinonen (at) utu.fi
  63. 63. KIRJALLISUUTTA Arasto, Antti (2016). Energy future – the role of new technology in energy production and consumption 19.1.2016, Tieteiden talo. Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tutuhesa-tilaisuus. VTT, 15 ppt slides. Breyer, Christian (2016). Future Energy Systems - Technology, Economics, Subsidies. 19.1.2016. Tieteiden talo.Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tutuhesa-tilaisuus. Dator, Jim (2012). Dream Society? Ubiquitous Society? No Society? Summer Seminar by the Finnish Society for Futures Studies. Otava. Heinonen, Sirkka (2014). What is Futures Reseach and Scenario Thinking? Lecture at University of Buenos Aires (UBA), Departamento de Computación 18th November 2014. During the Secondment at FLACSO and CIECTI, Buenos Aires (November 2014). 50 ppt slides. www.youtube.com/watch?v=cY4NGAfdhJU Heinonen, Sirkka, Balcom Raleigh, Nicolas, Karjalainen, Joni, Minkkinen, Matti, Parkkinen, Marjukka & Ruotsalainen, Juho (2015). CLA Game Report : Causal Layered Analysis on Neo-Carbon Energy Scenarios. FFRC eBook 12/2015. Turku: Finland Futures Research Centre.
  64. 64. KIRJALLISUUTTA Heinonen, Sirkka, Karjalainen, Joni and Ruotsalainen, Juho (2015). Towards the Third Industrial Revolution. Neo-Carbon Energy Futures Clinique I. eBook 6/2015. Finland Futures Research Centre, 74 p. http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/julkaisut/e-tutu/Documents/FFRC-eBook-6-2015.pdf Heinonen, Sirkka & Ruotsalainen, Juho (2014). Toward Ubiquitous Learning. www.ael.fi/sites/default/files/files/ael_futuriikki_eng_10-2014_final_net.pdf Kiinteistöposti (2016). Suomi 100-prosenttisesti uusiutuvan energian maaksi? Kiinteistöposti 1/2016. 18–24. Malaska, Pentti (2010). A More Innovative Direction Has Been Ignored. In: Understanding Neogrowth - An Invitation to Sustainable Productivity. TeliaSonera Finland Plc. Helsinki, p. 200- 210.www.sonera.fi/media/13069ab55806de22e8955bc2a3f1afeab17b28bd/Understanding_Neogrowth. pdf Raeste, Juha-Pekka (2016). Davosissa pohditaan uusia kumouksia. Helsingin Sanomat 20.1.2016. A28. Rifkin, Jeremy (2011). Third Industrial Revolution: How Lateral Power Is Transforming Energy, the Economy, and the World. New York: Palgrave MacMillan Reunanen, Liisa (2015). Huomisen energia on puhdasta – ja se on jo täällä. Aurora 3/2015. 10–17.

×