Esitetty Greening events-hankkeen koulutuksessa 24.4.2012

1. 26.04.12
GREENING EVENTS -KOULUTUS
24.4.
1

2. Ohjelma
9.00 – 9.30 Aamukahvi & tee tarjolla
9.30 - 10.15 Greening Events –hanke ja tapahtuman elinkaari &
ympäristönäkohdat
Projektikoordinaattori Salla Koivusalo, Helsingin ympäristökeskus
10.15 – 10.45 Tapahtumien ympäristöviestintä yleisölle
Projektisuunnittelija Elina Levula, Helsingin kaupunki ympäristökeskus
Tauko
11.00 – 11.30 Tapahtuma & melu
Ympäristötarkastaja Tanja Rajamäki, Helsingin kaupunki ympäristökeskus
11.30 – 12.00 Tapahtuma & elintarvikehygienia
Elintarviketarkastaja Elina Pahkala, Helsingin kaupunki ympäristökeskus
Tauko
12.10 -12.40 Ekokompassi Tapahtuma -kevennetty ympäristöjärjestelmä
Ympäristötarkastaja Mira Jarkko, Helsingin kaupunki ympäristökeskus
12.40 – 13.00 Keskustelua

3. GREENING EVENTS -HANKE
Salla Koivusalo
Projektikoordinaattori
Greening Events -hanke
Helsingin ympäristökeskus

4. GREENING EVENTS- HANKE
02/2012 – 06/2014
Yhtenäinen toimintamalli
pääkaupunkiseudun tapahtumien
ympäristöasioiden hallintaan
Helsingin kaupungin tapahtumayksikkö,
Helsingin ympäristökeskus, Helsingin
rakennusvirasto, Helsingin liikunta virasto,
Vantaan ympäristökeskus, Espoon
ympäristökeskus, Espoon matkailu Oy,
Vantaan yrityspalvelut, Ilmastoinfo, SLU
Hanke saa rahoitusta EU:n EAKR-
rahastosta ja Uudenmaan ELY-keskukselta
sekä Helsingin, Espoon ja Vantaan
kaupungilta.

5. MISTÄ IDEA SYNTYI?
- Greening Events – workshop Madridissa
2010 - osallistujia 30 isosta
eurooppalaisesta kaupungista
- Tarve nousi esille kaikissa
pääkaupunkiseudun kaupungeissa
- Ympäristöasioiden hallinnasta on tullut
normi - varsinkin kansainväliset tahot
vaativat näyttöä

6. MIKSI YMPÄRISTÖASIAT OVAT
TÄRKEITÄ?
- Tapahtumilla on merkittäviä
ympäristövaikutuksia
-Tapahtumatuottaja ja yleisö voivat
toiminnallaan ja valinnoillaan vaikuttaa
konkreettisesti tapahtumien
ympäristövaikutuksiin
-Kilpailukykyinen ja positiivinen
ympäristöystävällinen brändi Helsingin
metropolialueelle

7. KESTÄVÄ KEHITYS KAIKESSA
- Haluamme, että pääkaupunkiseudusta tulee paikka
tapahtumille, joiden kestävyyteen voi luottaa myös
kansainvälisesti.
- Tapahtumiin osallistuvat kokevat ympäristöasiat ja
kestävän kehityksen oleelliseksi osaksi onnistunutta
tapahtumaa.
- Ympäristöasioita voidaan johtaa samalla tavalla kuin
muitakin asioita. Johdon sitoutuminen ja viestintä ytimessä.
- Pääkaupunkiseudun tapahtuma-alan kenttä tarvitsee
yhtenäisen kestävän kehityksen mukaisen toimintamallin

8. TYÖKALUJA
TAPAHTUMAJÄRJESTÄJILLE
-Räätälöityä koulutusta ja konsultointia
-Maksuttoman mahdollisuuden rakentaa tapahtumille
räätälöity ympäristöjärjestelmä (Ekokompassi Tapahtuma)
-Pienemmille tapahtumille kehitteillä Green Event - työkalu
-Apua alihankintaan ja yritysyhteistyösopimuksiin
(kriteerilistat, tarjouspohjat)
-Mahdollisuuden vaikuttaa tapahtuma-alan
kestävyyskriteerien muokkaamiseen
-Näkyvyyttä oman brändin kehittämisessä
(viestintäkampanjat)

9. TULE MUKAAN PILOTIKSI!
Nyt ilmoittautuneita ovat:
•Tall Ship Race 2013
•Flow
•Pride
•Lasipalatsin Mediakeskus
•Reaktori
•Olympiastadion

10. MITÄ UUTTA 2014?
 Avaimet käteen –lajitteluneuvonta palvelun
 Käytännönläheistä koulutusta ja konsultointia
 Kestävien hankintojen tietopankin
 Viestintämateriaalia ja alustan
 Karttapohjaisen mallin käytetyimpien tapahtumapaikkojen
jäte, energia, liikkuminen etc. fasiliteeteista
 Menetelmän CO2-päästöjen hallintaan (laskenta,
vähentäminen, kompensointi)
 Kaupungin /kaupunkien yhteiset ympäristökriteerejä
tapahtumajärjestäjille
 Tapahtumaportaalin kautta toimivan ohjeistuksen
ympäristöasioiden huomioimiseksi jo lupahakuvaiheessa

11. TAPAHTUMAN
ELINKAARI JA
YMPÄRISTÖNÄKÖ
KOHDAT
Salla Koivusalo
Projektikoordinaattori
Greening Events -hanke
Helsingin ympäristökeskus

12. MITEN VÄHENTÄÄ VAIKUTUSTA?
TAPAHTUMAN KOKO ELINKAARI
HALTUUN
 Elinkaariajattelu – tapahtuman tie kehdosta hautaan
 Auttaa identifioimaan tapahtuman aktiviteetit ja niiden
ympäristövaikutukset .
 Kestävä ajattelutapa vaikuttaa myös organisaation sisäiseen
toimintaan – organisaation rakenne, johtaminen, tiedotus,
koulutus jne
 Antaa aikaa toimia ja vähentää negatiivisia
ympäristövaikutuksia ja parantaa positiivisia hyvissä ajoin!
 Johtaminen tärkeää ekotehokkuuden saavuttamisessa –
arvojen ja strategioiden identifiointi ja käytännön
toteuttamissuunnitelma.
 Koska tapahtuman aikajänne on lyhyt, tulisi tavoitteet kytkeä
koko alueen/tapahtuman pidempiaikaisiin tavoitteisiin.

13. Teknillinen korkeakoulu
TAPAHTUMAN AIKATAULU

14. TAPAHTUMAN
MERKITTÄVIMMÄT
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
 Jäte - jätevirrat (tapahtumapaikka ja lähialueet)
& yleinen siisteys
 CO2 - liikenne, energia, ruoka & paperi
 Melu - tapahtuman ohjelma, äänentoisto &
osallistujat
 Alue - tapahtumapaikka & luontoarvot

15. Suomessa syntyy jätettä noin 0,3t/a per asukas!
Provinssirock: 190 asukkaan vuotuinen jätemäärä
JÄTE Yleisurheilun MM: 2350 asukkaan vuotuinen jätemäärä
TAPAHTUMAN
MATERIAALIVIRRAT
1. Yhdyskuntajäte
 Provinssirock 2009: 55 t – 85% kaatopaikalle
 Yleisurheilun MM2005: 189t – 52% kaatopaikalle
 Ilosaarirock 2010 – kierrätykseen 17%
2. Rakennusjäte
 Yleisurheilun MM-kisat:
 Väliaikaiseen rakentamiseen kulunut materiaali (mukana
ei ole vuokratut yms.) 452t – vain 10% kaatopaikalle

16. KOKONAISVALTAINEN
JÄTTEENKÄSITTELY
JA JÄTTEEN VÄHENTÄMINEN
On helpompi kierrättää puhdasta ja ehjää
jätettä kun jaloissa murskaantunutta ja
likaista!
 Kokonaisvaltainen jätteenkäsittely:
 jätteen ehkäisy - astiat vs. kertakäyttö, ruokaa tarpeeksi, mutta
ei liikaa
 tehokas lajittelu – mitä jakeita tulee, sitä kerätään.
 Kierrättäminen - pystytäänkö materiaaleja hyödyntämään?
 Tärkeää kaikilla sektoreilla esim. rakentaminen,
ruokahuolto
 Biohajoavat astiat Provinssirockissa 2010 - kerätyn
biojätteen määrä nousi alle 100 kg  2,5 t!
 Sanktio ruuantuottajille väärien ruokailuvälineiden
käytöstä!

17. Provinssirock 2011: Festivaalin aikana syntyi
kaatopaikalle sijoitettavaa jätettä noin 1,1 kg
kävijää kohden.
 mitä vähemmän tavaraa kulutat
 sitä vähemmän tuotat jätettä
 sitä vähemmän sinulle tulee kuluja
Ka. jätettä/kävijä 5-110g
Amount of participants Amount of waste (kg)
100 5 - 11
1 000 50 - 110
10 000 500 - 1 100
50 000 2 500 - 5 500
10 0000 5 000 - 11 000
Source: Helsinki 2006
53 % biojäte - ruuantähteet, servietit,
36 % energia/sekajäte - muovia, tupakantumppeja
11 % pahvia - mukeja, pakkausjätettä, lautasia.

18. NORMAALIT JÄTETYYPIT

19. “Kädestä pitäen” kierrätysneuvonta lisää
kierrätystä – rohkaisee katsojia
osallistumaan ja jättää muistikuvan kävijöille!
LAJITTELUNEUVONNAN
MM2005 jäteneuvojat, Provinssirock Green
Team!
VAIKUTUS

20. KIERRÄTYKSELLÄ SÄÄSTÖJÄ

21. RAKENNUSJÄTE –
KOKONAISVALTAINEN
SUUNNITTELU
 Pitkäaikaisen tarpeen analysointi:
 pysyvä vai väliaikainen rakentaminen?
 purettava vai osittain purettava rakenne ?
 Rakentamisen jätevirrat huomattavia ja usein
kierrätettäviä (potentiaali mietittävä etukäteen).
 Purettavat osat on mahdollista kierrättää, vuokrata
tai myydä eteenpäin.
 Kierrätys ja uudelleen käyttö vähentää kustannuksia

22. VÄLIAIKAINEN
RAKENTAMINEN
 Väliaikaisen rakentamisen merkittävimmät jätteet ovat
teräs, puu ja muovi.
 Materiaalien identifiointi auttaa identifioimaan kierrätystavat
ja uudelleenkäyttömahdollisuudet.
 Muista myös rakenteiden vuokraus!
 Näyttelymatto on yleensä kertakäyttöistä. MM2005 matto oli
uudelleen käytettävää (10 -30 kertaa) ja tapahtuman jälkeen
se joko uudelleen käytettiin tai kierrätettiin!
 Puujätelavan lisääminen purkuun Provinssirockiin 2010
vähensi rakennusjätettä 5 tonnista  1 tonniin, puuta
kerättiin 2 tonnia.

23. CO2
Hiilidioksipäästöt

24. TAPAHTUMAN MERKITTÄVIMMÄT
CO2- PÄÄSTÖLÄHTEET
 Liikenne
 Sähkönkulutus
 Paperi/Materiaalit
 Ruoka

25. LIIKENNEPÄÄSTÖT
 Tapahtuman aiheuttamaan liikenteeseen kuuluu:
 yleisön liikkuminen: julkinen ja yksityinen liikenne
 logistiikan aiheuttama liikenne: rakentaminen, ruoka- ja
jätehuolto, muut hankinnat
• Kaikki liikenne, paitsi jalankulku ja pyöräily,
aiheuttavat kasvihuonepäästöjä
 CO2 on kasvihuonepäästöjen merkittävin osa
 Myös muita ympäristöhaittoja: melu,
pienhiukkaset ja raskasmetallit

26. ERI LIIKENNEMUOTOJEN CO2 -
PÄÄSTÖJÄ
 Juna 24 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri
 Linja-auto 50 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri
 Henkilöauto 92 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri
 Lentokone 163 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri
 Laiva 318 kgCO2 / 1,000-henkilökilometri

27. JULKINEN LIIKENNE
 Vähentää päästöjä.
 Vähentää ruuhkia ja tapahtuman toimivuutta.
 Miten saada ihmiset käyttämään?
 Sisällytetään lippu tapahtuman
pääsylippuun!
 Korkea parkkimaksu valvotulle
parkkialueelle!
 ”Car Pooling” eli kimppakyydillä alennusta!
 ”Kohtauspaalu ”kimppakyytien
lisäämiseksi!
 Valvottu pyöräparkki!

28. LOGISTIIKKA
 Ympäristövaikutuksia voi vähentää vähentämällä
kuljettuja matkoja ja kuljetettuja tonneja.
 Mieti koko hankinnan elinkaari !
 ympäristöystävällinen, kierrätettävä, laadukas
hankinta voidaan kuljettaa pidemmältäkin.
 Liikenteen CO2 päästöt otettava huomioon
alihankkijoita valittaessa.
 Uusi kuljetuskalusto säästää polttoainetta, rahaa ja
päästöjä
 Katso, että kilpailutuksessa alihankkijoilla on omat
ympäristöohjelmat (ISO 14001, EMAS) tai energian
säästösuunnitelmat.

29. ENERGIAN KULUTUS
MITÄ VOIDAAN TEHDÄ?
1. Tapahtumapaikan energian
säästöinvestoinnit
2. Uusiutuvan energian käyttö
3. Vähäpäästöisten liikennevälineiden ja
julkisen liikenteen käyttö
4. Päästöjen kompensointi

30. ENERGIAN KULUTUS
 Tapahtumapaikan energiasäästöpotentiaali selviää
energiakatselmuksen kautta.
 Analysoidaan energian ja veden käyttö sekä
lämmityksen, putkiston, ilmastoinnin toiminta ja
säästöpotentiaali.
 Tavoitteena löytää energian säästöjä ja tehdä
tapahtumapaikan energiansäästöstä pysyvä.
 Yleensä osa tapahtumapaikan ympäristöohjelmaa.

31. ENERGIA - VIHREÄT
SERTIFIKAATIT
 Vaikkei pääsyä vihreisiin energialähteisiin ole, on niitä
mahdollisuus ostaa vaihtamatta energian tarjoajaa.
 Sertifikaatteja voidaan ostaa koko tai osaan
energiatarpeeseen - yksi kattaa 1,000 kWh vihreää
energiaa
 Ideana tuottaa vihreää energiaa siellä missä se on
tehokasta kuljetushäviöitä karttaen.
 Pitkällä tähtäimelle sertifikaatit vaikuttavat energian
tuotantorakenteeseen.
 99% Ilosaarirockin kuluttamasta sähköstä on
vihreää sähköä. Paikallisen Pohjois-Karjalan
Sähkö Oy:n tarjoama vihreä sähkö tuotetaan
vesivoimalla, puuenergialla ja tuulivoimalla.

32. PAPERINKULUTUS
 CO2- päästöjä kertyy paperin eri vaiheista: hakkuu, sellun
tuotanto, kuljetus, käyttö ja kierrätys.
 Printtauksesta tulee lisäpäästöjä.
 Ilosaarirockin pääviestintävälineenä toimii Internet
painotuotekasan sijaan. Ylimääräiset esitteet ja muut
maahan päätyvät paperitulosteet on karsittu pois.
 Ilosaari: Painotuotteiden tekemiseen kului alle 4 tonnia
paperia.
 MM2005: Paperia kului 118 tonnia.

33. MUUT MATERIAALIT
 Muista ympäristömerkit, kestävyys ja reilu
kauppa.
 Osta lähellä tuotettua.
 Ilosaarirockin myytävät t-paidat ovat
luomupuuvillasta valmistettuja ja niiden
valmistusprosessissa on käytetty ainoastaan
uusiutuvaa energiaa.

34. RUOKA
Ruuasta, sen tuotosta ja valmistuksesta tulee
noin 25% yksityisen ihmisen C02-kuormasta. Joten
muista:
 Luomu
 Kasvisruoka
 Sesonkiruoka
 (Reilu kauppa)
 Muista myös valmistustapa (energiankulutus) ja
tarjoilu (pakkaus, ruokailuvälineet)!
 Nykyään on in tarjota juomat suoraan Palpan –
pulloista!

35. KUINKA LASKEA
TAPAHTUMAN
CO2 PÄÄSTÖT ?
 Etsi mahdollisimman luotettavaa ja
vertailukelpoista dataa.
 Esitä jokainen tapahtuma yksiköittäin esim. ajetut
kilometrit, kulutettu bensiini litroittain.
 Etsi sopivat päästökertoimet
 Päästökerroin - bensiini esim. 2,350 gCO2/l.
 Laske ja raportoi päästöt metritonneittain kaavalla:
data bensiini litra x päästökerroin = CO2-päästöt.
 Esittele käytetty metodi (referenssit ja
epävarmuudet)
 Ilmoita myös mahdolliset kompensaatiot!

36. CO2 NEUTRAALI TAPAHTUMA?
PÄÄSTÖJEN KOMPENSOINTI
 Kaikkia CO2 päästöjä ei voida välttää – loput voidaan
kompensoida.
 Kompensointi on mahdollista ostamalla CO2
hyväksyttyjä päästövähennyksiä
 Päästövähennykset ovat hyväksyttyjä tekoja, jotka
vähentävät päästöjä (esim. uuden CO2 päästöttömän
teknologian kehittäminen, vihreä energia,
energiatehokkuuden lisääminen, puiden
istuttaminen).

37. Suomen vuosittainen päästötaso on noin 12
tonnia hiilidioksidia vuodessa henkilöä kohti!
CO2 ESIMERKKEJÄ
 Ilosaarirockin kokonaispäästöt vuonna 2010 olivat 624 tonnia
CO2-ekvivalenttia.
 lennot 85 % kokonaismäärästä.
 20 000 lipun ostanutta.
 Yleisurheilun MM2005 kisat 36 000 tonnia.
 97% liikenteestä.
 3 000 urheilijaa 200 maasta, 3 500 median edustajaa, 3 000
vapaaehtoista ja 200 000 katsojaa 9 päivän aikana.

38. TIEDOTUS
 Imagon rakentamisesta on tullut tärkeä osa tapahtuman
johtamista.
 Tiedotuksen punainen lanka on mietittävä etukäteen:
 Internet-sivut, sosiaalinen media, TV, radio, lehdistö
 Myös sisäinen tiedotus tärkeää.
 Hyvä ja ennakoiva tiedotus on medialle tärkeää!
 Tiedostavimmat asiakkaat kyllä vaativat tapahtumalta toimia
ympäristön suojelemiseksi, mutta eivät välttämättä itse toimi
paikalla sen mukaan!
Ilosaarirock:
 Ohjeita vihreämpään festivaalikäyttäytymiseen ennen festivaalia
ennakkotiedotuksessa, verkkosivuilla ja käsiohjelmassa.
 Tapahtuman aikana ympäristöstä muistutetaan esiintymislavojen
screeneillä pyörivissä tietoiskuissa.
 Työntekijät, vastaavat ja hallitus sitoutuvat osallistumaan
ympäristötalkoisiin ja osaltaan toteuttamaan asetettuja
ympäristötavoitteita.

39. Kiitos ja tule mukaan pilotiksi!
Helsingin ympäristökeskus
Salla Koivusalo
Projektikoordinaattori
salla.koivusalo@hel.fi
Puh 310 32089