Third Source presentation Employment Week, Brussels, 2010
Nelli Koivisto: Kolmas sektori ja kulttuuripalvelut 15.9.2011
1. Kolmas sektori ja
kulttuuripalvelut
Kokemuksia ESR-kehittämisohjelmasta
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisoalojen kolmas sektori
hyvinvointipalvelujen tarjoajana 2007 - 2013
2. Esityksen rakenne
• Kolmas sektori: Mistä on kysymys?
• Kolmannen sektorin kulttuuripalvelut: Kuka? Mitä? Miten? Missä? Kenelle?
• Taidelähtöisen toiminnan ulottuvuuksia
• Kolmas sektori ja kunta: Yhteistyön rakennuspalikoita
4. Yhdistystoiminnan kerrostumia
Osuuskunta
Osakeyhtiö
ALV:illinen Yhteiskunnallinen
toiminta yritys
Palkattu henkilöstö
Ammattimaistuminen
Rationalisoituminen
Osto- Palvelu-
KANSALAIS- Kumppa- palve-
Yhteis- sopimukset
TOIMINTA työ nuudet lut
Vapaaehtoiset
Juha Heikkala 2009
Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry
5. KOLMAS SEKTORI
Osakeyhtiö
Osuuskunta Yhteiskunnallinen
yritys
ALV:illinen
toiminta
Palkattu henkilöstö
Ammattimaistuminen
Rationalisoituminen
Palvelu-
KANSALAIS- Kumppa- Osto- sopi-
TOIMINTA Yhteis- nuudet palve- mukset
työ lut
Vapaaehtoiset
JULKINEN SEKTORI
Kunnat
Ministeriöt
Heikkala 2009
6. KOLMAS SEKTORI
YRITYKSET
Osakeyhtiö
Osuuskunta Yhteiskunnallinen
yritys
ALV:illinen
toiminta
Palkattu henkilöstö,
päätoimiset
Ammattimaistuminen
Rationalisoituminen
Palvelu-
KANSALAIS- Kumppa- Osto- sopi-
TOIMINTA Yhteis- nuudet palve- mukset
Vapaaehtoiset työ lut
JULKINEN SEKTORI
Kunnat
(Ministeriöt)
Heikkala 2009
7. Kulttuurin kolmas sektori
kunnassa
YHDISTYKSET
vapaaehtoistoiminnan
ja yhteisöllisyyden
YHDISTYKSET
areenana palvelujen
tuottajina
OMAEHTOISTA TAITEEN VASTIKKEELLISIA PALVELUJA
HARJOITTAMISTA JA YKSILÖIDYILLE
HARRASTAMISTA SEKÄ KOHDERYHMILLE
KOTISEUTUTYÖTÄ
9. Kulttuurisisältöisiä pilottihankkeita
HYMYKUOPAT 2009 – 2012 Salon kaupungin kulttuuritoimi
www.salo.fi/hymykuopat
SOSIAALINEN SIRKUS 2009 – 2011 Tampereen yliopiston Tutkivan
VAIKUTTAVA SIRKUS 2011 – 2013 teatterityön keskus
www.sosiaalinensirkus.fi
MUSIIKKI ELÄMÄÄN 2011 – 2013 Metropolia ammattikorkeakoulu
www.musiikkielamaan.fi
KOLMIO 2012 – 2013 Satakunnan ammattikorkeakoulu
HYVÄN ELÄMÄN PALVELUITA 2008 - 2010 Lapin Nuorison Liitto
KOLMANNELTA SEKTORILTA www.lnl.fi
10. Toimijoina
• Elokuvan ja tanssin aluekeskuksia
• Kulttuuriyhdistykset • Kansanmusiikkiyhdistys
• Kotiseutu- ja kyläyhdistykset • Konserttikeskus
• Musiikkiopisto
• Nuorisoseurat
• Näyttämö- ja esitystaiteen yhdistyksiä
• Vanhempainyhdistykset
• Sanataideyhdistyksiä
• Ammattikorkeakoulut • Sirkuskouluja ja –keskuksia
• Taiteilijaseuroja
• Tuliteatteri
• Kuvataiteilijoita
• VAPAAEHTOISPOHJALTA TOIMIVAT • Mediataiteilijoita
YHDISTYKSET • Muusikoita ja musiikkipedagogeja
• AMMATTITAITEILIJOIDEN • Nukketeatterin ammattilaisia
YHDISTYKSET • Sanataiteilijoita
• Sirkusohjaajia
• Tanssijoita ja koreografeja
• Teatterin ammattilaisia
11. Yhteistyötä kunnan palvelurakenteissa
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI • Päiväkoti
• Terveyskeskus / sairaala
• Palvelutalo / vanhainkoti
• Etsivä perhetyö
• Perhekuntoutuskeskus
• Sijaishuolto
SIVISTYSTOIMI • Perus- ja erityisopetus
• Taiteen perusopetus
• Kansanopisto
KULTTUURITOIMI • Lastenkulttuuriverkosto
• Kulttuurikeskus
• Taidekasvatushankkeet
• Museo, orkesteri
NUORISOTOIMI • Nuorisotalo
• Etsivä nuorisotyö
12. Mitä?
KULTTUURILÄHTÖISIÄ HYVINVOINTIPALVELUJA
• Musiikkia
• Tanssia
• Ilmaisua ja teatteria
• Sirkusta
• Kuvataidetta
• Tarinoita ja runoja
• Kuunnelmia, lyhytelokuvia ja AV-taltiointeja
• Muistelua
• Askartelua ja kädentaitoja
• Kokkausta
• Leikkejä ja pelejä
13. Mitä? Miten ?
KULTTUURILÄHTÖISIÄ TOIMINTAMUOTOJA
HYVINVOINTIPALVELUJA
• Avoin toiminta
• Musiikkia • Ryhmä- ja kerhotoiminta
• Tanssia • Kurssit
• Ilmaisua ja teatteria • Toimintatuokiot
• Sirkusta • Työpajat
• Kuvataidetta • Tapahtumat
• Tarinoita ja runoja • Keskustelutilaisuudet
• Kuunnelmia, lyhytelokuvia ja AV- • Retket
taltiointeja • Leirit
• Muistelua • Esitykset
• Askartelua ja kädentaitoja • Yhteisölliset / soveltavat produktiot
• Kokkausta • Esittelyt / vierailut
• Leikkejä ja pelejä • Kummitaiteilijat
14. Mitä? Miten ? Missä?
KULTTUURIN TOIMINTAMUOTOJA ERILAISISSA KONTEKSTEISSA
MUOTOJA
• Musiikkia • Avoin toiminta • Päivähoidossa, perus- ja
• Tanssia • Ryhmä- ja kerhotoiminta erityisopetuksessa
• Ilmaisua ja • Kurssit • Taiteen perusopetuksessa
teatteria • Toimintatuokiot • Hoitohenkilöstön
• Sirkusta • Työpajat työhyvinvoinnin
• Kuvataidetta kehittämisessä
• Tapahtumat
• Tarinoita ja • Opettajien VESO-
• Keskustelutilaisuudet koulutuksessa
runoja
• Retket • Perhekahvilassa
• Kuunnelmia,
lyhytelokuvia ja • Leirit • Toimintaterapeutin ja
AV-taltiointeja • Esitykset taiteilijan työpari-
• Muistelua • Yhteisölliset / toiminnassa
• Askartelua ja soveltavat produktiot • Perhekuntoutuskeskuksessa
kädentaitoja • Esittelyt / vierailut • Palvelu- ja vanhainkodissa
• Kokkausta • Kummitaiteilijat • Orkesterin
• Leikkejä ja pelejä yleisöyhteistyössä
15. Esimerkkejä kohderyhmistä
Kehitysvammaiset
Maahanmuuttajataustaiset
lapset
lapset ja nuoret
Sosiaalihuollon piirissä
olevat perheet
Muistihäiriöiset
Sairaalapotilaat
Päihdekuntoutujat
Lasten ja ikääntyneiden Vanhuspalvelujen
yhteistoiminta asiakkaat
17. Taiteilijan rooli ja osaaminen
• Hyvinvointityössä taiteilija on puitteiden rakentaja, joka
ammattitaidollaan voi tukea kohderyhmän omaa luovuutta ja voimavaroja
• Ammattitaidossa korostuvat kuuntelu, reagointikyky, huomioiminen,
vastavuoroisuus
• Taiteilijoilla on erilaisia menetelmiä kohtaamiseen, vuorovaikutuksen
lisäämiseen, osallistamiseen tai merkittävyyden tunteiden tukemiseen ja
vanhuksen oikeuteen eheytyä
• Keskipisteeseen ihmisen kokonaisvaltaisuus, ei niinkään tietyn taiteenlajin
tarjoama viihtyisyys tai virkistys
18. ”Osallistavassa konserttitoiminnassa ja
yleisöyhteistyössä tarvitaan taitoa rakentaa
kokonaisuus sekä kohdata ja osallistaa.
Työsarkaa löytyy muusikon rooliajattelun
muuttamisessa solistista yleisön kohtaajaksi.”
Musiikki elämään –hanke
Esiselvitysraportti, Metropolia ammattikorkeakoulu 2010
19. Taidelähtöisen toiminnan ulottuvuuksia
VAIKUTUKSIA
KOKEMUKSIA
Itsetuntoon
TOIMINTA Osallisuus Itsetuntemukseen
Oivaltaminen Kehonhallintaan
Kokeilu Onnistuminen Elämänhallintaan
TAIDELÄHTÖISET Tekeminen Arjen toimintakykyyn
MENETELMÄT Omien rajojen rikkominen
Uuden luominen Positiivis. huomion saaminen Omakohtaisen hyvinvointiin
Esiintyminen Uudet näkökulmat itseen, Keskinäiseen luottamukseen
Kokeminen muihin ja omaan työhön Yhdenvertaisuuden ilmapiiriin
Keskustelu Omasta roolista Sosiaalisiin taitoihin
Havainnointi irrottautuminen Kykyyn oppia uutta
Tulkinta Motivoituminen Roolien uudelleen
Tasavertaisuus jäsentymiseen
Iloitseminen
20. ”Kun laitoksessa asuva Pekka ei ole hymyillyt
kahteen vuoteen, ja osallistuessaan
sirkusryhmän toimintaan Pekka hymyilee
tuon tuosta, on helppo uskoa, että toiminta
vaikuttaa.
Tai jos huostaan otettujen lasten riitaisa, levoton
ja aggressiivisesti käyttäytyvä ryhmä saa
elokuvaprojektissa aikaan yhteisen
animaatioelokuvan ja iloitsevat ensi-illassa
perheidensä kanssa, on uskottava, että toiminta
vaikuttaa osallistujiin.”
Lasten ja nuorten kulttuurikeskuksen vetäjä
22. Yhteistyön rakennuspalikoita
PALVELUNTARJOAJA KUNTAHANKKIJA
• Hankkijan menettelytapojen ja • Hyvä tiedonvälitys tulevaisuuden
odotusten tuntemus suunnitelmista
• Aktiivinen kontakti hankkijaan • Vuoropuhelun kehittäminen
• Hankintalain tuntemus palveluntarjoajien suuntaan ennen
• Kunnan hankintaohjeiden tuntemus hankintaprosesseja
kansalliset kynnysarvot alittavissa • Palveluntarjoajien tuntemus
hankinnoissa • Pitkäjänteisiä hankintapäätöksiä
• Hankintakriteerien tuntemus
• Hyvin tuotteistetut palvelut
• Tarjoukset vahvalla pohjalla
• Toiminnan varmuus ja jatkuvuus Lähde:
Opas kuntapalveluja tuottavalle
yrittäjälle, Kuntaliitto 2010
23. Kokemuksia
• Yhdistyksiltä vaaditaan rohkeutta ja proaktiivisuutta tarjota osaamistaan
kunnan suuntaan
• Yhdistyksen palvelutoiminnassa olennaista on valmius vastata
palvelutarpeisiin, toistettavuus sekä jatkuvuus
• Jatkuvuus on myös kiinni tasaveroisesta kumppanuudesta hoitotyön kanssa
• Yhdistyksillä on tarve ymmärtää, mikä on taidetyön tarve ja paikka
• Laitosympäristöjen arkeen tutustuminen ja molemminpuolisen
luottamuksen syntyminen vie aikaa
• Taide ja kulttuuri toimivat paitsi asiakkaiden palvelemisena myös
hoitohenkilökunnan oman työn tukijana
24. Pilottihankkeen sanoin
”Taiteilijat tarvitsevat enemmän ymmärrystä
hoitotyön ympäristöistä, tavoitteista ja sisällöistä.
Lisäksi hoitohenkilöstön kanssa on luotava yhteiset
pelisäännöt siitä, miten soveltavaa taidetyötä laitoksissa
kannattaa toteuttaa pitkäjänteisesti, jotta se olisi
ihmisyyttä tukevaa enemmän kuin hetkellistä viihtyvyyttä
lisäävää.”
25. Haasteita
• Sosiaalipalvelujen henkilöstö ja kulttuuriammattilaiset eivät puhu aina
samaa kieltä
• Miten saada hoitohenkilöstö mukaan kulttuuritoimintaan ja vähentää
taidetyön ulkopuolisuutta laitosten arjessa?
• Eri ammattikunnissa on epätietoisuutta toisen alan ammattilaisen työn
merkityksestä ja laadusta
• Työ vaatii laajempaa asenne- ja toimintakulttuurien muutosta, jossa
käsitellään laitosasukkaiden hyvän elämän mittaristoa
26. Hyvä käytäntö
”Sirkus on järjestänyt hoitohenkilökunnalle
tutustuttamistyöpajoja ennen varsinaisen
toiminnan alkamista.
Kasvotusten tapahtuvilla alkutapaamisilla
vähennetään päällimmäisiä ennakkoluuloja,
jotka liittyvät toisen työhön.
Kun hoitohenkilökunta otetaan mukaan toimintaan
ja heille annetaan välineitä jatkaa toimintaa
omillaan, on heidän helpompi hakeutua myös
myöhemmin hakemaan lisää tietoa sirkukselta.”
27. Kolmannen sektorin vahvuuksia
Toiminnan koetaan kaikkine vahvuuksineen ja
heikkouksineen perustuvan aidosti paikallisten
ihmisten omaan toimintaan ja sen koetaan
vastaavan joustavasti ihmisten todellisiin
tarpeisiin.
Ritva Pihlaja 2010
Kolmas sektori maaseutukunnissa
28. KIITOS
Nelli Koivisto
Kolmas lähde -ESR-koordinaatiohanke
nelli.koivisto@aalto.fi
050 315 2163
www.kolmaslahde.fi