vastuunkantaja_opas_responseprojekti.pdf1197959925

/
Opassosiaaliseentilinpitoonsosiaalisestityöllistävilleorganisaatioille
VASTUUNKANTAJA

/ Vastuunkantaja –
Yhteiskuntavastuun osoittaminen
Vastuunkantaja on sovellus sosiaalisesta
tilinpidosta erityisesti sosiaalisesti
työllistäville organisaatioille.
Se sopii muillekin, jotka haluavat osoittaa
luotettavasti sosiaaliset ja yhteiskunnalliset
tuloksensa tärkeimmille sidosryhmilleen.
62618_Vastuunkant_KANNET 262618_Vastuunkant_KANNET 2 13.8.2007 15:00:5813.8.2007 15:00:58

/ 3
62618_Vastuunkantaja_sisus 362618_Vastuunkantaja_sisus 3 14.8.2007 12:20:4314.8.2007 12:20:43

4 /
Kirjoittajat:
Jaana Merenmies ja Pia Sevón
Toimittaja:
Sirpa Marttila
Asiantuntijat:
Håkan Björk, Tytti Siltanen ja Eliisa Troberg
Muut Response-projektin kokemukset:
Ulla Rantanen, Pekka Saukkola ja Kirsi Timonen
Julkaisija:
Suomen Punainen Risti, Response-projekti
Painopaikka:
Lönnberg Print
Taitto:
Adsek
ISBN
978-951-658-147-1
Response-projektin työvälinepankki ja oppaat:
www.redcross.ﬁ/response
www.syfo.ﬁ

/ 5
VASTUUNKANTAJA
Opas sosiaaliseen tilinpitoon
sosiaalisesti työllistäville
organisaatioille
TAUSTA 6
ESIPUHE 10
VASTUUNKANTAJA-MALLI 13
Sosiaalisen tilinpidon hyödyt 13
Vastuunkantaja-mallin käsitteet 14
Sosiaalisen tilinpidon tunnusmerkit 17
Sosiaalisen tilinpidon vaiheet 19
Sosiaalisen tilinpidon vaiheiden
aikataulutus 21
Roolit ja tehtävät sosiaalisessa
tilinpidossa 21
Työpohjat 21
1 SOSIAALISEN TILINPIDON
SUUNNITTELU 23
2 BUDJETOINTI 27
3 KIRJANPITO 35
4 TILINPÄÄTÖS 39
5 TILINTARKASTUS 41
6 TULOSTEN VIESTINTÄ 43
7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN
TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ 47

6 /
TAUSTA
Response on ollut Equal-kehittämiskump-
panuus, joka hyviä käytäntöjä mallintamalla
auttoi sosiaalisia yrityksiä ja niiden tapaan
toimivia organisaatioita saavuttamaan pa-
remmin sekä liiketoiminnalliset että yhteis-
kunnalliset tavoitteensa. Projektin tavoit-
teena oli edistää vaikeasti työmarkkinoille
pääsevien työllistymistä ja mahdollistaa
toiminnan vaikuttavuuden arviointia.
Responsen teemat ja tuotteet
Kehittäjä – Yritystoiminnan parantaminen
Kehittäjä on erityisesti sosiaalisesti työllistäville organisaa-
tioille tarkoitettu suorituskyvyn parantamisen työkalu. Sen
viitekehyksenä on EFQM-malli, jonka ansiosta organisaation
itsearvioinnissa saavutetaan erinomainen kattavuus.
Response-kumppanit tekevät toimintansa ja tulostensa
itsearvioinnin kolmasti projektin aikana ja tavoitteena on,
että itsearviointi ja siihen perustuva jatkuva parantaminen
jää niillä pysyvään käyttöön.
Vastuunkantaja – Yhteiskuntavastuun osoittaminen
Vastuunkantaja on sovellus sosiaalisesta tilinpidosta eri-
tyisesti sosiaalisesti työllistäville organisaatioille. Se sopii
muillekin, jotka haluavat osoittaa luotettavasti sosiaaliset ja
yhteiskunnalliset tuloksensa tärkeimmille sidosryhmilleen.
Kuusi Response-kumppania kokeili sosiaalista tilinpitoa
vuonna 2006 ja neljä kumppania valmistelee sosiaalista
tilinpäätöstään vuoden 2007 tuloksista.
Mahdollistaja – Työyhteisön kehittäminen
Mahdollistaja on työllistymistä edistävän ohjauksen malli,
jonka tavoitteena on kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun
työllistämisen prosessien parantaminen. Se pyrkii vahvis-
tamaan ohjaustyötä tekevien työntekijöiden ohjaamisval-
miuksia erityisesti voimaantumisen tukemisen ja jatkopol-
kujen rakentamisen näkökulmasta.

/ 7
Kuusi Response-kumppania on ollut mukana vertaiskehit-
tämistyöryhmässä (2006–2007), jossa ne ovat käynnistä-
neet työllistämisen jatkopolkujen ja työhönkuntouttamis-
prosessien parantamisen omissa organisaatioissaan.
Kierrättäjä – Kierrätystoiminnan kehittäminen
Kierrättäjässä on kehitetty erityisesti tekstiilinkierrätystä
projektiin osallistuvissa Suomen Punaisen Ristin Kontti-
kierrätystavarataloissa ja logistiikka- ja lajittelukeskuk-
sessa. Tavoitteena on ollut tavaravirran hallinnan tehos-
taminen, jätteen määrän vähentäminen ja uusiokäytön
kehittäminen. Projektin päätösvaiheessa etsitään keinoja
edistää ajatusten ja ideoiden vaihtoa tekstiiliraaka-aineen
tarjoajien ja hyödyntäjien kesken.
Kehittämiskumppanuus
Response-projektissa on ollut mukana sekä toimintaansa
kehittäviä sosiaalisesti työllistäviä organisaatioita että
valtakunnallisia kumppaneita.
Toimintaansa kehittävät kumppanit
Järvenpään Omaoksa osuuskunnalla on kaksi pesulaa,
joissa pestään pääosin erilaisten laitosten vesipestävää
pyykkiä noin 90 000 kg vuodessa. Tärkein asiakas on
Järvenpään kaupunki. Henkilöstöstä 70 % on vajaakun-
toisia. Työntekijöiden elämänhallinnan tukeminen on osa
osuuskunnan perustehtävää.
Merikosken ammatillisen koulutuskeskuksen Meriko-pro-
jekti Oulussa tarjosi mahdollisuuksia työelämävalmennuk-
seen, työharjoitteluun, työkokeiluun ja palkkatuettuun
työllistämiseen keskimäärin 25 henkilölle kerrallaan.
Meriko-tehtaassa tehtiin muun muassa puu- ja metallialan
tuotteita ja tekstiili- ja verhoilutöitä. Tärkeä osa projektia
olivat psykologin ja sijoittumisenohjaajan ura- ja jatkosi-
joittumispalvelut.
Suomen Punaisen Ristin Kontti-kierrätystavara-
talot myyvät lahjoituksina saamiaan tavaroita ja vaatteita.
Tuotosta 50 % käytetään Punaisen Ristin paikallisen piirin
toimintaan, 25 % katastroﬁrahastoon ja 25 % Kontti-
ketjun kehittämiseen. Kontti on mahdollisuuksien työpaik-
ka, joka auttaa työllistettyjä eteenpäin työllistymisen ja
kouluttautumisen polulla. Vuonna 2006 Kontit työllistivät
tuetusti yli 700 henkeä. Responsessa ovat olleet mukana
Joensuun, Kuopion, Lahden, Oulun, Porin ja Rovaniemen
Kontit ja ketjutoimisto Jyväskylästä.
Logistiikkakeskus Tampereen Kalkussa ja sen sivutoimi-
piste, Joensuun lajittelukeskus, lajittelevat ja toimittavat
eteenpäin kaiken Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen
avustustoiminnan tavara-avun. Työntekijöistä suurin osa
on pitkäaikaistyöttömiä.
Punaisen Ristin Savo-Karjalan piirin Sosiaalitalkkari-
projekti on työllistävä hanke, joka täydentää Joensuussa
ja Liperissä kunnallista kotihoitoa. Sosiaalitalkkarit autta-
vat kotona asuvia vanhuksia ja vammaisia arjen askareissa
ja projekti tukee talkkareiden omien työllistymisvalmiuksi-
en kehittymistä.

8 /
Punaisen Ristin Kymin osaston Taitojen Talo Kotkassa
on vapaaehtoistoiminnan keskus, joka järjestää monipuo-
lista toimintaa Karhuvuoren kaupunginosan asukkaille.
Aktiivisilla vapaaehtoistyöntekijöillä on keskeinen rooli
toiminnassa, mutta Taitojen Talo tarjoaa myös tukityö- ja
työharjoittelumahdollisuuksia.
Uusix-verstaat on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston
työhönkuntoutusyksikkö, joka antaa vuosittain sadoille
helsinkiläisille työttömille mahdollisuuksia päivittää ammat-
titaitoaan ja kuntoutua työhön. Toiminta-ajatuksena on pis-
tää uusiksi niin osaamista kuin tavaroita. Verstailla tehdään
laadukkaita ja persoonallisia pientuotteita käsityönä.
Valtakunnalliset kumppanit
Suomen Punaisen Ristin keskustoimisto on hallinnoinut
ja koordinoinut Response-projektia. Punainen Risti on
johtava humanitaarinen vapaaehtoisjärjestö, joka työsken-
telee parantaakseen apua tarvitsevien ihmisten elämää
inhimillisellä tuella.
Laatukeskus tukee suomalaisten organisaatioiden
omaehtoista toiminnan ja kestävän kilpailukyvyn kehittä-
mistyötä. Laatukeskus on tuonut Responseen asiantunte-
musta organisaation itsearvioinnista, prosessien paranta-
misesta ja strategiajohtamisen perusteista.
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti on maaseudun
tutkimuksen, kehittämisen, opetuksen ja koulutuksen
asiantuntija, joka vastaa Responsessa sosiaalisen tilinpi-
don asiantuntemuksesta yhteistyössä Develooppi Oy:n
kanssa.
S-ryhmä pyrkii tarjoamaan työmahdollisuuksia pitkään
työttömänä olleille. S-ryhmään kuuluva Hämeenmaan
alueosuuskauppa testasi Vastuunkantaja-mallia kertoes-
saan omasta toiminnastaan.

/ 9
Kansainvälinen yhteistyö
Response on osallistunut kansainväliseen Equal-yhteistyöhön
DESE- ja XoP-kumppaneiden kanssa. Yhteinen sivusto
Developing Excellent Social Enterprises on käytössä
20.9.2007 alkaen osoitteessa www.Exchange2Improve.eu.
Se esittelee sosiaalisen työllistämisen ja yhteisötalouden
hyviä käytäntöjä ja kehittämistyökaluja Suomesta, Isosta-
Britanniasta, Italiasta, Itävallasta ja Saksasta. Suomalaiset
esimerkit ovat Response-kumppaneilta. Kansainvälinen
yhteistyö on tuottanut uusia ideoita Responsen itsearvi-
ointimalliin. Opintomatkoista on saatu hyödyllistä oppia
myös sosiaalisen tilinpidon malliin erityisesti sosiaalisen
tilintarkastuksen osalta ja käytännön esimerkkejä ohjauk-
sen Mahdollistaja-lukukirjaan.
Equal
Euroopan sosiaalirahaston Equal-yhteisöaloitteen avulla
Euroopan unioni on pyrkinyt luomaan enemmän ja parem-
pia työpaikkoja puuttumalla syrjintään ja eriarvoisuuteen
työmarkkinoilla. Equalin toisella ohjelmakaudella tehtävä-
nä oli löytää uusia ratkaisuja kansalliseen työvoima-, kou-
lutus- ja elinkeinopolitiikkaan ja levittää hyviä käytäntöjä.
Response-projekti (1.11.2004–31.12.2007) kuului kokonai-
suuteen, jonka hankkeissa kehitettiin kolmannen sektorin
yrittäjyyttä ja yrityksiä ja parannettiin yksilöiden elämän-
hallintaa, osallisuutta ja työllisyyttä. Projekti sai rahoitus-
ta Euroopan sosiaalirahastosta, sosiaali- ja terveysminis-
teriöstä ja Helsingin kaupungilta luontoisavustuksena.

10 /
Sosiaalista tilinpitoa tarvitaan nyt
Suomessa on runsaasti erilaisia organisaatioita, joiden
toiminta tuottaa yhteisöllistä hyvää. Tämä hyvä syntyy
esimerkiksi tuottamalla sosiaalisia palveluita, työllistämäl-
lä henkilöitä, joiden on ollut vaikea päästä työmarkkinoille
tai organisoimalla vapaaehtoistoimintaa. Raporteissa ja
toimintakertomuksissa ei aina saada tätä yhteiskunnalle
tuotettua lisäarvoa riittävän hyvin esiin. Niissä useimmiten
kerrotaan, kuinka paljon erilaisia toimintoja on järjestetty,
mutta huomattavasti vähemmän kuvataan näillä toimin-
noilla saavutettuja tuloksia tai vaikutuksia. Muuttuvassa
yhteiskunnassamme tämä ei kuitenkaan enää riitä.
Vuonna 2004 tuli voimaan laki sosiaalisista yrityksistä,
vuonna 2007 uudistui hankintalaki ja Raha-automaattiyh-
distys teki merkittäviä linjauksia rahoitusperiaatteisiinsa.
Kaikki nämä muutokset ovat tuoneet haasteita organi-
saatioille, joille sosiaaliset tavoitteet ovat toiminnassa
keskeisiä. Muutokset antavat kuitenkin myös mahdolli-
suuksia niille organisaatioille, jotka kykenevät osoitta-
maan sosiaaliset tuloksensa luotettavasti ja uskottavasti
ja käyttämään niitä sisäisen toimintansa ja ulkoisten
suhteidensa kehittämisessä.
Sosiaalinen tilinpito on yhteisövaikutusten raportoinnin
menetelmä, jolla organisaatio osoittaa ulkoisille sidos-
ryhmilleen toimintansa tulokset ja lisäarvon tuoton yhteis-
kunnalle. Sitä voidaan hyödyntää myös esimerkiksi
niissä julkisissa tarjouskilpailuissa, joissa sosiaaliset
vaikutukset tai tulokset ovat yhtenä valintakriteerinä.
Monet kunnat Suomessa ovat kiinnostuneita mahdolli-
suudesta monipuolistaa valintakriteereitä useiden muiden
Euroopan maiden tapaan. Erilaisten projektien rahoittajilla
on lisääntyvässä määrin tarvetta arvioida rahoitetun toi-
minnan todellisia tuloksia ja vaikutuksia. Halutaan tietää,
mitä toimintaan sijoitetulla rahalla saadaan aikaan.
On syntynyt selvä tarve löytää yhtenäinen työkalu
sosiaalisten, yhteisöllisten tai yhteiskunnallisten
tulosten ja vaikutusten osoittamiseen. Luotettavat
mittausmenetelmät lisäävät näiden tulosten painoarvoa
ja merkitystä.
Sosiaalisen tilinpidon matka
Skotlannista Suomeen
Sosiaalisen tilinpidon juuret ovat Isossa-Britanniassa.
Yksi menetelmän kehittäjiä on John Pearce, joka on
kuvannut sen kirjassaan ”Social Auditing for Small
Organisations, A workbook for trainers and practitioners”1
.
Sosiaalinen tilinpito levisi 90-luvun lopulla Skotlannista
Ruotsiin, jossa sitä on kehittänyt ja käyttänyt CB Support
Nordic AB. Merkittävä henkilö tässä työssä on ollut Håkan
Björk. Suomessa sosiaalisen tilinpidon ensimmäisiä to-
teuttajia olivat Suomen Kylätoiminta (SYTY) ry ja Svenska
Studiecentralen (SCC) vuosina 2004–2005. Vuonna 2005
Kylätalous-EQUAL-projekti julkaisi Håkan Björkin ja Tytti
Siltasen kirjoittaman “SoT-käsikirjan”2
. Develooppi Oy on
edelleen levittänyt SoT-menetelmää Suomessa.
SoT-menetelmästä
Vastuunkantaja-malliin
Response-projektissa Helsingin yliopiston Ruralia-instituut-
ti on vastannut Vastuunkantaja-tavoitealueen sisältö-
asiantuntemuksesta. Vuonna 2006 se valitsi projektiin
ESIPUHE
1
Social Auditing for Small Organisations, A workbook for trainers and practitioners.
Pearce, J., Raynard, P., Zadek, S., 1996, The New Economics Foundation
2
SoT-käsikirja. Sosiaalinen tilinpito. Menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten
tulosten mittaamiseksi ja esittämiseksi. Björk, H. ja Siltanen, T., 2005,
Suomen Kylätoiminta ry, Kylätalous-EQUAL-projekti

/ 11
yhteisövaikutusanalyysimenetelmäksi sosiaalisen tilinpi-
don ja asiantuntijaksi Develooppi Oy:n, joka on jatkanut
yhteistyötä CB Support Nordicin kanssa. Tässä oppaassa
esitetyn Vastuunkantaja-mallin lähtökohtana on SoT-
käsikirjassa kuvattu sosiaalisen tilinpidon menetelmä,
SoT-menetelmä. Sosiaalista tilinpitoa toteutettiin kuudessa
Responsen kumppaniorganisaatiossa vuosina 2006–2007.
Tästä karttui runsaasti kokemusperäistä tietoa siitä, miten
kannattaa ja miten ei kannata toimia. Näitä kokemuksia
on käytetty, kun projekti on rakentanut sosiaalisen tilinpi-
don mallia erityisesti sosiaalisesti työllistäville organisaati-
olle soveltuvaksi Vastuunkantaja-malliksi.
Vastuunkantaja-mallissa on hyödynnetty myös Response-
kumppanien ja projektitiimin tammikuussa 2007 tekemän
Skotlannin-matkan antia. Opintomatkalla tutustuttiin
muun muassa Social Audit Networkin (SAN-verkosto)
toimintatapoihin ja erityisesti tilintarkastustoiminnan
organisointiin. SAN-verkoston toiminnasta kertoi Alan Kay,
joka on John Pearcen kollega ja toiminut sosiaalisen
tilinpidon saralla jo useita vuosia.
Response-projekti aloitti vuonna 2007 sosiaalisten kirjan-
pitäjien ja sosiaalisten tilintarkastajien koulutukset. Tätä
työtä jatketaan myös projektin päättymisen jälkeen, jotta
Suomeen saadaan osaavat sosiaaliset kirjanpitäjät
ja tillintarkastajat.
Kiitokset
Vastuunkantajan oivallukset ja linjaukset perustuvat koke-
muksiin, joita on saatu yhteistyöstä Response-projektissa
mukana olleiden omaa toimintaansa kehittävien organi-
saatioiden kanssa. Ilman tätä työtä Vastuunkantaja-mallia
ei olisi olemassa. Helsingin kaupungin Uusix-verstaat,
Järvenpään Omaoksa osuuskunta, Merikosken ammatilli-
sen koulutuskeskuksen Meriko-projekti sekä Punaisesta
Rististä Kontti-kierrätystavarataloketju, Sosiaalitalkkari-
projekti ja Taitojen Talo ovat tehneet perusteellista työtä
oppiakseen sosiaalista tilinpitoa ja samalla auttaneet
Vastuunkantaja-mallin kehittämisessä. Jokainen, joka
näissä organisaatioissa on osallistunut sosiaalisen tilinpi-
don prosessiin, ansaitsee suuret kiitokset, ei vain Respon-
se-tiimiltä, vaan myös tämän oppaan tulevilta käyttäjiltä.
Sosiaalinen tilinpito on tämän oppaan myötä helpompaa
kaikille!
Haluan myös kiittää Ruralia-instituutin Eliisa Trobergiä
hyvästä yhteistyöstä ja asioihin paneutumisesta vastuulli-
sesti ja vakavuudella. Keskustelut ja pohdinnat Tytti Silta-
sen ja Håkan Björkin kanssa ovat olleet antoisia ja heidän
asiantuntemustaan olemme saaneet upeasti hyödyntää.
Yhteistyö jatkuu varmasti projektin jälkeenkin. Response-
tiimin aluekoordinaattorit, Pia Sevón, Ulla Rantanen, Kirsi
Timonen ja Pekka Saukkola ovat tehneet uraauurtavaa
yhteistyötä sosiaalista tilinpitoa toteuttaneiden organi-
saatioiden kanssa. He ovat jaksaneet ohjata ja kannustaa
kumppaneita erinomaisiin suorituksiin. Pia Sevón on myös
koonnut Response-projektin kokemukset sosiaalisesta
tilinpidosta tähän oppaaseen. Response-tiimin tiedottaja
Sirpa Marttila on vastannut oppaan tuotantoprosessista
kädessäsi olevaksi kirjaksi. Kiitos kaikille asianosaisille!
Syyskuussa 2007
Jaana Merenmies
projektipäällikkö
Suomen Punainen Risti, Response-projekti

12 /
Monille organisaatioille sosiaaliset
tavoitteet ovat toiminnassa keskeisiä,
mutta niiden tuloksia ei saada näkyviin
taloudellisen tilinpidon kautta. Sosiaalisen
tilinpidon avulla organisaatio voi osoittaa
saavuttamansa sosiaaliset tulokset
luotettavasti ja uskottavasti.

/ 13
VASTUUNKANTAJA-MALLI
Vastuunkantaja-malli on sosiaalisen
tilinpidon sovellus erityisesti sosiaalisesti
työllistävien organisaatioiden tarpeisiin.
Vastuunkantaja-malli on sovellus sosiaalisen tilinpidon
SoT-menetelmästä, joka on kuvattu SoT-käsikirjassa
(Björk Siltanen, 2005). Malli on kehitetty Response-
projektissa erityisesti sosiaalisesti työllistävien organisaa-
tioiden tarpeisiin. Sosiaalisesti työllistävillä organisaatioilla
tarkoitetaan tässä yhteisöjä, joiden työntekijöistä merkit-
tävä osa on ollut pitkään työttömänä tai muusta syystä
työelämän ulkopuolella. Opas sopii sosiaalisen tilinpidon
yleisoppaaksi muillekin organisaatioille, joilla on tarve
osoittaa sosiaaliset tuloksensa sidosryhmilleen.
Vastuunkantaja-opas antaa perustietoa sosiaalisen
tilinpidon menetelmästä. Se tarjoaa konkreettisia ja
yksityiskohtaisia ohjeita sosiaalisen tilinpidon toteut-
tamiseen. Oppaassa on myös esimerkkejä siitä, miten
Response-projektissa on toimittu ja millaisia kokemuksia
projektikumppaneilla on menetelmästä. Näihin kokemuksiin
perustuen kirja antaa vinkkejä siitä, miten kannattaa
toimia.
Sosiaalisen tilinpidon hyödyt
Monille organisaatioille sosiaaliset tavoitteet ovat toimin-
nassa keskeisiä, mutta niiden tuloksia ei saada näkyviin
taloudellisen tilinpidon kautta. Sosiaalisen tilinpidon
avulla organisaatio voi osoittaa saavuttamansa sosiaaliset
tulokset luotettavasti ja uskottavasti. Sosiaalinen tilinpito
on hyödyllistä sekä organisaation ulkoisten suhteiden että
sen sisäisen toiminnan kehittämisen kannalta.
Sosiaalinen tilinpito parantaa organisaation toiminnan
läpinäkyvyyttä. Sen avulla organisaatio osoittaa rahoit-
tajilleen ja muille ulkoisille sidosryhmilleen toimintansa
tulokset ja lisäarvon tuoton yhteiskunnalle. Kun keskeiset
sidosryhmät otetaan mukaan sosiaalisen tilinpidon eri
vaiheisiin, niiden sitoutuneisuus vahvistuu ja kiinnostus
organisaation toimintaa kohtaan lisääntyy. Sosiaalista
tilinpitoa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi niissä julki-
sissa tarjouskilpailuissa, joissa sosiaaliset vaikutukset tai
tulokset ovat yhtenä valintakriteerinä.
Sosiaalinen tilinpito auttaa myös toiminnan kehit-
tämisessä. Organisaatio joutuu täsmentämään sosiaali-
set tavoitteensa tilinpitoprosessin alkuvaiheessa, mikä
selkiyttää toimintaa ja ohjaa sitä tavoitteiden suuntaan.
Tilinpäätös osoittaa, onko nämä tavoitteet saavutettu.
Sosiaalinen tilinpito on johtamisen apuväline, joka tuottaa
organisaatiolle tietoa päätöksenteon pohjaksi. Kun hen-
kilöstö otetaan mukaan sosiaalisen tilinpidon eri vaiheisiin,
sen sitoutuminen organisaation toimintaan ja sosiaalisiin
tavoitteisiin paranee.

14 /
Vastuunkantaja-mallin käsitteet
Sosiaalisessa tilinpidossa käytetään
pitkälti laskentatoimen käsitteitä.
Niiden ansiosta sosiaalinen tilinpito on
helpompi nähdä taloudelliseen tilinpitoon
verrattavana tuloksia todentavana
prosessina. Vastuunkantaja-mallissa
käytetään seuraavia käsitteitä:
Budjetti Sosiaalinen budjetti; organisaation
etukäteen määrittelemät tililuokat,
tavoitteet ja niiden indikaattorit
Indikaattori Sosiaalisen tavoitteen saavuttamisen
todentamiseksi seurattu asia ja sille
määritelty taso. Indikaattoreita
tarvitaan yleensä useita yhden
tavoitteen saavuttamisen
osoittamiseen.
Kirjanpidon Budjetin yhteyteen liitettävä suunnitel-
suunnitelma ma, jossa määritellään indikaattorille
mittausväline, mittauksen aikataulu ja
vastuuhenkilö
Kirjanpito Työvaihe, jossa kerätään tietoa,
tehdään mittauksia ja kootaan
talteen tositteet, joilla todistetaan
organisaation sosiaaliset tulokset
Kirjanpito- Kirjanpidon aikana kerättävä
aineisto materiaali, esimerkiksi kyselyjen
vastaukset ja tilastotiedot
Kirjanpitäjä Sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjä;
henkilö, joka huolehtii sosiaaliseen
tilinpitoon liittyvästä kirjanpidosta ja
kokoaa sosiaalisen tilinpäätöksen
Koordinaattori Sosiaalisen tilinpidon koordinaattori;
henkilö, joka vastaa sosiaalisen
tilinpidon toteutuksesta organisaatiossa
Kotikäynti Ulkopuolisen asiantuntijan organisaa-
tioon tekemä konsultaatiokäynti
Mittaaminen Kirjanpitosuunnitelman mukainen
tiedon hankinta
Mittausväline Kysely, haastattelu, tilastotieto,
tapauskuvaus tai muu organisaation
kirjanpitosuunnitelmassaan määrit-
telemä tiedon hankinnan menetelmä
Sidosryhmä Taho, jolle organisaation toiminnan
tuloksilla on merkitystä
Sosiaalinen Tietyn ajanjakson etukäteen
tilinpito määriteltyjen tavoitteiden toteutumisen
järjestelmällinen seuranta ja raportointi,
jolle tehdään tilintarkastus

/ 15
SoT-menetelmä Sosiaalisen tilinpidon menetelmä,
joka on kuvattu SoT-käsikirjassa
(Björk Siltanen, 2005)
Tavoite Sosiaalinen tavoite; tila, johon
toiminnalla pyritään
Tilikartta Kokoelma tililuokkia, tavoitteita ja
indikaattoreita, josta organisaatio voi
valita sisältöä omaan sosiaaliseen
budjettiinsa
Tilikausi Sosiaalisen tilinpidon ajanjakso,
yleensä kalenterivuosi, jonka aikaisesta
kirjanpidosta tehdään sosiaalinen
tilinpäätös
Tililuokka Toisiinsa liittyvien sosiaalisten
tavoitteiden kokonaisuus sosiaalisessa
tilinpidossa
Tilinpäätös Sosiaalinen tilinpäätös; luotettava
budjetin mukainen raportti tilikauden
sosiaalisista tuloksista
Tilinpäätös- Sosiaalinen tilinpäätöskertomus;
kertomus sosiaalinen tilinpäätös, sitä täydentä-
vät tiedot ja tilintarkastuslausunto
Tilintarkastaja Organisaation ulkopuolinen henkilö,
joka tarkastaa sosiaalisen tilinpäätök-
sen ja laatii siitä tilintarkastuslausunnon
Tilintarkastus Ulkopuolinen sosiaalisen tilinpidon
tarkastus, jossa todennetaan, että
tilinpäätöksessä esitetyille tuloksille
on tositteet ja että kirjanpito on tehty
sosiaalisen tilinpidon periaatteiden
mukaisesti
Tilintarkastus- Tilintarkastajan kirjallinen selvitys
lausunto tekemästään tilintarkastuksesta
Tosite Kirjanpitoaineistoon perustuva
dokumentti, joka osoittaa indikaat-
torin määrittelemän tavoitetason
saavuttamista
Tulos Sosiaalinen tulos; organisaation oman
tavoitteellisen toiminnan tuloksena
saavutettu tila. Sosiaalinen, yhteisöl-
linen tai yhteiskunnallinen tulos,
joka osoittaa organisaation toiminnan
vastuullisuutta. Sosiaalisessa tilinpi-
dossa ei yleensä seurata organisaation
ympäristövastuuseen liittyviä tuloksia.
Vastuunkantaja- Tässä oppaassa esitetty SoT-
malli menetelmän sovellus, jonka käsit-
teistöä ja toteutusta on kehitetty
erityisesti sosiaalisesti työllistäviä
organisaatioita varten Response-
projektissa vuosina 2006–2007
Vastuunkantaja- Organisaation nimeämät sosiaalisen
tiimi tilinpidon vastuuhenkilöt, joita ovat
ainakin sosiaalisen tilinpidon
koordinaattori, kirjanpitäjä ja
tiedonhankinnasta vastaavat
henkilöt

16 /
Budjetti ja kirjanpidon suunnitelma samassa taulukossa
Budjetti
Tavoite 1 Indikaattori 1
Indikaattori 2
Indikaattori 3
Tililuokka 2
Indikaattori 2
Indikaattori 3
Indikaattori 2
Kirjanpidon suunnitelma
Vastuuhenkilö
Vastuuhenkilö
Vastuuhenkilö
Ajankohta
Ajankohta
Ajankohta
Mittausväline
Mittausväline
Mittausväline
Vastuuhenkilö
Vastuuhenkilö
Vastuuhenkilö
Ajankohta
Ajankohta
Ajankohta
Mittausväline
Mittausväline
Vastuuhenkilö
Vastuuhenkilö
Ajankohta
Ajankohta
Mittausväline
Mittausväline
Mittausväline
Tililuokka 1

/ 17
Sosiaalisen tilinpidon tunnusmerkit
Sosiaalisten tulosten näkyväksi tekemistä
voidaan kutsua sosiaaliseksi tilinpidoksi,
kun se täyttää nämä tunnusmerkit:
Järjestelmällisyys Budjetti päätetään etukäteen, sitä
seuraavat kirjanpito, tilinpäätös ja
tilintarkastus.
Säännöllisyys Tilinpito on jatkuvaa ja säännöllisesti
toistuvaa, se tehdään esimerkiksi
vuosittain tai joka toinen vuosi.
Tasapaino Tilinpäätöksessä on tasapaino laadul-
listen ja määrällisten sisältöjen välillä.
Läpinäkyvyys Osoitetaan, miten tiedot on
hankittu ja ilmoitetaan tulokset
totuudenmukaisesti.
Uskottavuus Seuratuista asioista on tosite ja
tilinpito tarkastetaan ulkopuolisessa
tilintarkastuksessa.
Vertailtavuus Verrataan tuloksia edellisiin tilikausiin,
organisaation eri toimintojen välillä
ja mahdollisesti myös muihin samalla
toimialalla toimiviin organisaatioihin.
Saatavuus Tilinpäätös saatetaan sidosryhmien ja
muiden kiinnostuneiden saataville.
Oppiminen Tuloksia hyödynnetään toiminnan
tietoon pohjautuvassa kehittämisessä.

18 /
Sosiaalisen tilinpidon vaiheet
Vastuunkantaja-mallissa sosiaalisessa
tilinpidossa on seitsemän vaihetta:
1 SOSIAALISEN TILINPIDON SUUNNITTELU
Suunnitteluvaiheessa täsmennetään, mitkä ovat
organisaation tarpeet ja edellytykset tehdä sosiaalista
tilinpitoa ja mitkä ovat sillä tavoiteltavat hyödyt. Sosiaa-
lisen tilinpidon aloittamisesta tehdään virallinen päätös.
Suunnitteluvaiheessa määritellään tarvittavat resurssit
ja osaaminen sekä nimetään sosiaaliseen tilinpitoon
osallistuvat vastuuhenkilöt. Lisäksi hankitaan tarvittavaa
ulkoista asiantuntijatukea ja koulutusta. Suunnitteluvaihe
on tärkeä menetelmää ensi kertaa käyttöön otettaessa ja
ennen kutakin alkavaa tilinpitokautta.
2 BUDJETOINTI
Budjetointi on sosiaalisen tilinpidon prosessin yksi tärkeim-
mistä vaiheista, johon kannattaa käyttää riittävästi
resursseja. Budjetointivaiheessa määritellään tulevan
tilikauden sosiaaliset tavoitteet ja niiden indikaattorit.
Tavoitteet kootaan tililuokiksi. Näistä koostuu sosiaalinen
budjetti. Budjetointivaiheessa määritellään myös indikaat-
torien mittausvälineet, mittaamisen aikataulut ja vastuut.
Nämä muodostavat kirjanpidon suunnitelman.
3 KIRJANPITO
Kirjanpitovaiheessa kerätään järjestelmällisesti tietoa
indikaattorien toteutumisesta budjetoinnin yhteydessä
tehdyn kirjanpitosuunnitelman mukaisesti. Kyselyjen
vastaukset, tilastotiedot ja muu kerätty materiaali
muodostavat kirjanpitoaineiston. Kirjanpitoaineistosta
kootaan tositteet tilintarkastusta varten.
4 TILINPÄÄTÖS
Sosiaalinen tilinpäätös on luotettava budjetin mukainen
raportti kaikista tilikauden sosiaalisista tuloksista. Tilin-
päätös osoittaa ja todistaa organisaation sosiaaliset
saavutukset kyseiseltä tilikaudelta. Johdon hyväksymä
tilinpäätös viedään tilintarkastukseen, jonka jälkeen
se hyväksytään organisaation päättävässä elimessä.
18 /

/ 19
5 TILINTARKASTUS
Tilintarkastus tuo sosiaaliselle tilinpäätökselle uskottavuuden.
Ulkopuolisessa tilintarkastuksessa tarkastetaan tilinpää-
töksessä esitettyjen sosiaalisten tulosten oikeellisuus ja
tilinpidon järjestelmällisyys, tasapaino ja läpinäkyvyys.
Tilintarkastaja tutkii kirjanpidon tositteet pistokokein
ja tarkastaa, että tulokset on esitetty tilinpäätöksessä
luotettavasti. Tilintarkastaja laatii tilintarkastuslausunnon,
joka liitetään tilinpäätökseen.
6 TULOSTEN VIESTINTÄ
Sosiaalinen tilinpäätös esittää sosiaaliset tulokset
sellaisenaan budjetin mukaisesti. Viestintää varten siitä
tehdään tilinpäätöskertomus. Haluttaessa sosiaalinen
tilinpäätös voidaan liittää organisaation muiden tulosten
raportointiin, esimerkiksi vuosikertomukseen. Sosiaalisen
tilinpäätöksen viestintä suunnitellaan ajoissa sen mukaan,
miten organisaatio haluaa hyödyntää sosiaalisen tilinpidon
tuloksia toimintansa kehittämisessä ja sidosryhmäsuhteiden
edistämisessä. Viestinnässä käytetään organisaatiolle ja
eri kohderyhmille soveltuvia keinoja ja kanavia.
7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMINNAN
KEHITTÄMISESSÄ
Sosiaalinen tilinpito on osa organisaation toimintaa. Se on
johtamisen väline, jonka avulla voidaan tarkastella omalla
toiminnalla saavutettuja tuloksia ja viestiä niistä sidosryh-
mille. Sosiaalista tilinpitoa hyödynnetään systemaattisesti
sosiaalisesti vastuullisen toiminnan tietoon pohjautuvassa
kehittämisessä. Sosiaalisen tilinpidon prosessiin tehdään
parannuksia koko tilikauden ajan ja saatujen kokemusten
perusteella ennen seuraavaa tilikautta.

20 /
Tammi
Helm
i
Maalis
Huhti
Touko
Kesä
Elo
Syys
Loka
M
arras
JouluHeinä
3. VUOSI
Suunnittelu
Budjetointi
Kirjanpito
Toiminnan
kehittäminen
Tilinpäätös
Tilintarkastus,
kun tilinpäätös
on valmis
Tulosten viestintä,
kun tilintarkastus
on valmis
2
. VUOSI
1.VUOSI

/ 21
Sosiaalisen tilinpidon vaiheiden
aikataulutus
Sosiaalinen tilinpito sovitetaan organisaatiossa toiminnan
vuosisuunnitteluun ja taloudelliseen tilinpitoon.
Vastuunkantaja-mallissa tilikausi on kalenterivuosi
tammikuusta joulukuuhun, 12 kuukautta. Kukin
organisaatio voi kuitenkin suunnitella tilikauden omiin
tarpeisiinsa sopivaksi.
Vastuunkantaja-mallissa sosiaalisen tilinpidon yksi täysi
kierros jakautuu kolmelle vuodelle (ks. kuva). Ensimmäisen
vuoden loppupuolella aloitetaan sosiaalisen tilinpidon
suunnittelu (vaihe 1). Suunnittelun jälkeen aloitetaan
budjetointi (vaihe 2), jonka pitäisi olla valmis ennen uutta
tilikautta. Ensimmäistä tai toista tilinpitoaan tekevissä
organisaatioissa budjetointi siirtyy yleensä seuraavalle
vuodelle, jotta edellisen vuoden tilintarkastetusta tilin-
päätöksestä voidaan saada oppia sosiaalisten tavoitteiden
määrittämiseen.
Kirjanpito (vaihe 3) aloitetaan toisen vuoden alusta ja
sitä jatketaan koko tilikausi. Joskus kirjanpito joudutaan
aloittamaan jo ennen kuin uusi budjetti on viimeistelty,
jos edellisen vuoden budjettiin on tarvetta tehdä
perusteellisempia muutoksia.
Tilikauden loppuessa aletaan valmistautua tilinpäätöksen
laatimiseen (vaihe 4). Tilinpäätös työstetään valmiiksi
kolmannen vuoden alkukuukausina. Sen valmistuttua
pidetään tilintarkastus (vaihe 5). Tilintarkastuksen jälkeen
tilinpidon tulokset viestitään (vaihe 6) sidosryhmille.
Kirjanpitovaiheen aikana saatuja mittaustuloksia hyödyn-
netään organisaation toiminnan kehittämisessä (vaihe 7)
koko tilikauden ajan. Tilinpidon tulokset ja kokemukset
sen toteuttamisesta hyödynnetään organisaation sosiaa-
lisesti vastuullisen toiminnan kehittämiseksi ja tilinpidon
prosessin parantamiseksi.
Roolit ja tehtävät sosiaalisessa
tilinpidossa
Sosiaalisessa tilinpidossa on useita eri tehtäviä ja rooleja.
Sama henkilö voi toimia monessa roolissa ja hoitaa useaa
tehtävää. Vastuunkantaja-mallissa keskeisimmät tehtävät
ja roolit ovat:
•• Organisaation päätöksentekijät,
joita ovat johtaja, johto, hallitus, johtokunta,
ohjausryhmä, johtoryhmä
•• Sosiaalisen tilinpidon koordinaattori,
joka vastaa tilinpidon toteutuksesta organisaatiossa
•• Sosiaalisen tilinpidon kirjanpitäjä,
joka huolehtii kirjanpidosta ja kokoaa tilinpäätöksen
•• Tiedonkerääjä,
joka hankkii tietoa sosiaalista tilinpitoa
varten kirjanpitosuunnitelman mukaisesti
Työpohjat
Tähän oppaaseen liittyvät työpohjat ovat
saatavana projektin työvälinepankista
(www.redcross.ﬁ/response/tyovalinepankki ja www.syfo.ﬁ).
Työpohjat kannattaa muokata oman organisaation
tarpeisiin sopiviksi.

22 /
1. vuosi
Response-kumppaneilla oli
seuraavia tarpeita sosiaalisen
tilinpidon tekemiseen:
• toiminnan tulosten
osoittaminen ulkopuoliselle
rahoittajalle jatkorahoituksen
varmistamiseksi
• toiminnan tulosten
osoittaminen työvoima-
toimistolle tai työvoiman
palvelukeskukselle työvoi-
man saannin turvaamiseksi
• työllistettyjen tai työhön-
kuntoutujien hyväksi
tehdyn työn näkyväksi
tekeminen
• saavutettujen tulosten
tarkastelu toiminnan
kehittämisen pohjaksi.
Sosiaalista tilinpitoa voi käyttää
välineenä projektin
• suunnitteluun
• rahoituksen hakemiseen
• tulosten raportointiin
• sisäiseen ja ulkoiseen
arviointiin.
Ensimmäisellä sosiaalisen
tilinpidon kierroksella organi-
saatio kokeilee menetelmää ja
luo omaa toimintatapaansa.
Seuraavat kierrokset sujuvat
helpommin ja nopeammin.
Tilinpidon laajuus voi vaihdella
organisaatioittain huomat-
tavasti. Jos organisaation
täytyy määritellä tai päivittää
arvonsa, missionsa, visionsa ja
strategiansa, sosiaalisen tilin-
pidon käyttöönottoon menee
enemmän aikaa. Myös uusien
mittausvälineiden kehittäminen
ja käyttöönotto vaativat oman
aikansa. Jos tiedonhankinta poh-
jautuu jo kerättävään tietoon,
työmäärä on pienempi.

/ 23
1 SOSIAALISEN TILINPIDON SUUNNITTELU
Suunnitteluvaiheessa täsmennetään,
mitkä ovat organisaation tarpeet ja edelly-
tykset tehdä sosiaalista tilinpitoa ja mitkä
ovat sillä tavoiteltavat hyödyt. Sosiaalisen
tilinpidon aloittamisesta tehdään virallinen
päätös. Suunnitteluvaiheessa määritellään
tarvittavat resurssit ja osaaminen sekä
nimetään sosiaaliseen tilinpitoon osallistuvat
vastuuhenkilöt. Lisäksi hankitaan tarvittavaa
ulkoista asiantuntijatukea ja koulutusta.
Suunnitteluvaihe on tärkeä menetelmää
ensi kertaa käyttöön otettaessa ja ennen
kutakin alkavaa tilinpitokautta.
Ohjeita päätöksentekijöille
1. Ennen sosiaalisen tilinpidon aloittamista
Selvitä ennen sosiaalisen tilinpidon aloittamista, onko
organisaatio kuvannut arvonsa, missionsa, visionsa
ja strategiansa, joita tarvitaan sosiaalisten tavoitteiden
määrittelemiseksi. Jos kuvauksia ei ole tai ne eivät ole
ajan tasalla, kannattaa tämä työ tehdä ennen sosiaaliseen
tilinpitoon ryhtymistä. Hanki tarvittaessa ulkopuolista
asiantuntija-apua strategiaprosessin tueksi.
Käynnistä organisaatiossa keskustelu sosiaalisen tilinpi-
don menetelmästä, sen tarpeellisuudesta, hyödyistä ja
toteutuksesta. Jos organisaatiossa on kiinnostusta ottaa
menetelmä käyttöön, vie asia johdon käsittelyyn ja huo-
lehdi, että sosiaalisen tilinpidon aloittamisesta tehdään
virallinen päätös, josta tiedotetaan henkilöstölle.
Kun päätös sosiaalisen tilinpidon käynnistämisestä on
tehty, nimeä sosiaalisen tilinpidon koordinaattori, joka
vastaa tilinpidon toteuttamisesta organisaatiossa.

24 /
Lisätietoa sosiaalisen tilinpidon
menetelmästä saa esimerkiksi
seuraavista lähteistä:
• Håkan Björk Tytti Siltanen:
SoT-käsikirja. Sosiaalinen
tilinpito. Menetelmä sosiaalisten
ja yhteiskunnallisten tulosten
mittaamiseksi ja esittämiseksi.
Suomen Kylätoiminta ry, 2005
www.develooppi.fi/sot/SoT-kasikirja.pdf
• Social Audit Network (SAN)
verkoston internet-sivut
www.socialauditnetwork.org.uk/
• Proving and improving: a
quality and impact toolkit for
social enterprise (The New
Economics Foundation, NEF)
www.proveandimprove.org/new/
tools/socialaccounting.php
Asiantuntijatukea ja tietoa
muista alan toimijoista voit
tiedustella
• tämän kirjan tekijöiltä
• SYFO Oy:stä
www.syfo.fi
• Develooppi Oy:stä
www.develooppi.fi
• Sosiaalisen vastuun ja tilinpidon
kehittäjät -yhdistyksestä
www.develooppi.fi/sot/
“Uuden asian
sisäistäminen ja
sopivien tililuokkien,
indikaattoreiden ja
mittausvälineiden
miettiminen vie aikaa.”
Sosiaalitalkkari-projekti

/ 25
ja koordinaattorille
2. Ennen alkavaa tilinpitokautta
Budjetoi työaikaa tilinpidon tekemiseen. Selvitä, onko
organisaatiossa riittävästi osaamista tilinpidon tekemis-
een. Määritä, mitä koulutusta tarvitaan osaamisen vahvis-
tamiseksi.
Määritä ulkopuolisen sosiaalisen tilinpidon asiantuntija-
tuen tarve. Ensimmäistä kertaa tilinpitoa tehtäessä ulko-
puolinen asiantuntijuus on tärkeää erityisesti budjetointi-
vaiheessa, sillä budjetilla on ratkaiseva merkitys tilinpidon
lopputulokseen. Myös yhteistyö ulkopuolisen tilintarkasta-
jan kanssa kannattaa käynnistää niin, että hänen asian-
tuntemustaan voidaan hyödyntää koko tilinpidon ajan.
Kokoa koordinaattorin tueksi Vastuunkantaja-tiimi,
johon nimetään prosessin kannalta keskeiset henkilöt.
Tiimi on erityisen tärkeä isoissa organisaatioissa, jossa
tilinpitoon liittyvät työt voidaan jakaa usealle henkilölle.
Pienemmissä organisaatioissa tehtävät yleensä keskitty-
vät yhdelle tai kahdelle henkilölle. Tilinpidon prosessiin
on kuitenkin hyvä saada mukaan useampia henkilöitä
monipuolisten näkemysten ja keskinäisen tuen varmista-
miseksi.
Vastuunkantaja-tiimin kuuluvat ainakin sosiaalisen tilin-
pidon koordinaattori, kirjanpitäjä ja tiedonhankinnasta
vastaavat henkilöt. Myös johtaja ja tulosten viestinnästä
vastaava henkilö voivat olla mukana tiimissä.
Hanki sosiaalisen kirjanpitäjän koulutus tilinpidon
toteuttamisesta vastaaville henkilöille. Muulle Vastuun-
kantaja-tiimille sosiaalisen tilinpidon yleinen koulutus on
tarpeellinen. Verkostoidu toisten sosiaalista tilinpitoa
tekevien organisaatioiden kanssa tiedon ja kokemusten
vaihtamiseksi.
Suunnittele sosiaalisen tilinpidon sisäinen ja ulkoinen
viestintä ja liitä se osaksi tiedottamisen vuosisuunnitelmaa.

26 /
Budjetointia helpottaa
merkittävästi, kun
organisaatiossa
tiedetään sen toiminta-
ajatus, tavoitteet,
visio ja strategia.
1. vuosi
“Totesimme, ettei
tavoitteeksi voi asettaa
asioita, jotka eivät kuulu
keskeisesti omaan perus-
tehtävään. Esimerkiksi
työllistymisen laskemi-
nen on hankalaa, koska
siihen vaikuttaa niin
moni talon ulkopuolinen
tekijä. Tarkoitushan
ei ole laskea toisten
organisaatioiden tai
toimijoiden työtä
omiin saavutuksiin.”
Uusix-verstaat
“Alkuun ei kannata tehdä liian laajaa
budjettia. Sitä on helppo tarvittaessa
laajentaa seuraavina tilikausina.”
Response-kumppaniorganisaa-
tiot määrittivät sosiaaliseen
budjettiinsa muun muassa
seuraavia tililuokkia
(tavoitekokonaisuuksia):
• Yksilön voimaantumisen ja
työllistymisen tukija
• Lisäarvon tuottaja
yhteiskunnalle
• Hyvä ja luotettava
sidosryhmäyhteistyö
• Hyvä työpaikka ja työyhteisö
Tililuokkia muodostui 4–7.

/ 27
2 BUDJETOINTI
Budjetointi on sosiaalisen tilinpidon
prosessin yksi tärkeimmistä vaiheista,
johon kannattaa käyttää riittävästi
resursseja. Budjetointivaiheessa
määritellään tulevan tilikauden sosiaa-
liset tavoitteet ja niiden indikaattorit.
Tavoitteet kootaan tililuokiksi.
Näistä koostuu sosiaalinen budjetti.
Budjetointivaiheessa määritellään
myös indikaattorien mittausvälineet,
mittaamisen aikataulut ja vastuut.
Nämä muodostavat kirjanpidon
suunnitelman.
Ohjeita päätöksentekijöille,
koordinaattorille ja kirjanpitäjälle
1. Budjetoinnin perusta
Budjetin suunnittelun lähtökohtia ovat organisaation
keskeiset dokumentit, joissa on kuvattu sen arvot,
missio, visio ja strategia. Sosiaalisen budjetin tavoittei-
den tulee olla yhteneväisiä organisaation muiden tavoittei-
den kanssa. Organisaatio päättää aina itse, mitä tuloksia
se tulevalla tilikaudella tavoittelee, seuraa ja todentaa.
Tavoitteiden pitää olla kiinnostavia myös tärkeimpien
sidosryhmien kannalta.
Kertaa organisaatiosi tulevan vuoden toimintasuunnitelma
ja sen sisältämät keskeisimmät tavoitteet.
Määritä organisaatiosi keskeiset sidosryhmät, joille
organisaation toiminnan tuloksilla on merkitystä ja joille
sosiaaliset tulokset halutaan osoittaa.
2. Budjetin määrittely
Määritä ja valitse tulevan tilikauden tärkeimmät sosiaaliset
tavoitteet organisaation perustehtävään ja toiminta-
suunnitelmaan peilaten. Muotoile tavoitteet kuvaamaan
toivottua tilaa tai vaikutusta, johon toiminnalla pyritään.
Sosiaaliset tavoitteet kuvaavat organisaation tavoittele-
mia sosiaalisia, yhteisöllisiä tai yhteiskunnallisia tuloksia.

28 /
Useimmissa Response-
kumppaniorganisaatioissa
tärkeimmiksi sidosryhmiksi
määriteltiin työvoimatoimisto,
työvoiman palvelukeskus,
TE-keskus ja kaupunki.
“Sidosryhmien
määrittelyä tarken-
namme vielä tulevissa
budjeteissa. Esimerkiksi
kaupunginvaltuutet-
tujen näkemykset ovat
jääneet huomiotta,
mikä pitää muistaa
jatkossa.”
Järvenpään Omaoksa osuuskunta
Sidosryhmähaastattelu on
hyvä keino saada arvokasta
tietoa organisaation
kehittämiseksi.
Sen raportointi voidaan
toteuttaa sosiaalisessa
tilinpidossa esimerkiksi
tapauskuvauksena.

/ 29
Ulkopuolisen asiantuntijan kotikäynti organisaatioon
helpottaa sosiaalisen budjetin määrittelemistä.
Asiantuntijan ensimmäisen kotikäynnin jälkeen
Vastuunkantaja-tiimi jatkaa budjetointia. Toisella
kotikäynnillä budjettia täsmennetään ja sen jälkeen
Vastuunkantaja-tiimi viimeistelee budjetin.
Apuna tavoitteiden määrittelyssä voi käyttää muiden
organisaatioiden tilinpäätöksiä ja mahdollista ulkopuolisen
asiantuntijan esimerkkitilikarttaa. Hyödynnä edellisen
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa saatu palaute. Ota
ulkopuolinen tilintarkastaja mukaan tilinpidon prosessiin
jo tässä vaiheessa hänen asiantuntemuksensa hyödyn-
tämiseksi. Ota tavoitteita määriteltäessä huomioon niiden
vertailtavuus aiempiin tilikausiin ja mahdollisesti myös
muihin samalla toimialalla toimiviin organisaatioihin.
Ryhmittele samaan aihealueeseen liittyvät sosiaaliset
tavoitteet tililuokkiin. Anna tililuokille asiakokonaisuutta
kuvaavat nimet ja varmista, että ne ovat linjassa
organisaation strategian kanssa.
Edellä kuvattu toimintajärjestys toimii yleensä parhaiten.
On myös mahdollista määritellä ensin tililuokat ja sitten
purkaa ne tavoitteiksi.
Määritä tavoitteen saavuttamisen indikaattorit. Ilmaise
seurattava asia yksiselitteisesti ja mitattavassa muodossa.
Aseta indikaattorille tavoitetaso. Indikaattoreita tarvitaan
yleensä useita yhden tavoitteen saavuttamisen osoit-
tamiseen. Aseta sekä määrällisiä että laadullisia indikaat-
toreita mahdollisuuksien mukaan.
3. Budjetin hyväksyntä
Pyydä 1–3 tärkeimmältä sidosryhmältäsi palautetta
budjettiluonnokseen varmistaaksesi, että se tuo heidän
mielestään olennaiset sosiaaliset tulokset esille. Paranna
budjetin sisältöä sidosryhmäpalautteen perusteella.
Vie budjettiluonnos organisaatiosi johdon käsittelyyn.
Korjaa budjettia tarvittaessa ja hyväksytä se organisaa-
tiosi päättävässä elimessä.
4. Kirjanpidon suunnittelu
Kirjanpidon suunnitelma sisältää kunkin indikaattorin
mittausvälineen, mittausten aikataulut ja vastuuhenkilöt.
Valitse kullekin indikaattorille tarkoituksenmukainen
mittausväline tai tietolähde, esimerkiksi kysely, haastat-
telu, tilastotieto tai tapauskuvaus. Selvitä, miten organi-
saatiossa jo kerättävää tietoa voidaan hyödyntää. Selvitä
mahdollisuudet käyttää yleisesti tunnustettuja, testattuja
menetelmiä tai muiden organisaatioiden käyttämiä mit-
tausvälineitä. Responsen työvälinepankissa on projektin
aikana työstettyjä mittausvälineitä (henkilöstökysely,
sidosryhmäkysely, työntekijän itsearviointilomake).
Muokkaa niitä oman organisaatiosi tarpeisiin tai
käynnistä työ omien mittausvälineiden kehittämiseksi.
Määritä mittaamisen aikataulut ja vastuuhenkilöt.
Ota aikataulutuksessa huomioon organisaatiossa
muutenkin kerättävän tiedon hankinnan aikataulu. Sijoita
uudet mittaukset toiminnan kehittämisen ja sosiaalisen
tilinpidon kannalta sopiviin ajankohtiin tilikaudelle.
Lisää kirjanpidon suunnitelma budjettitaulukkoon.

30 /
“Sosiaalitalkkari-projektin sosiaalisen tilinpidon tavoitteiden asettamisen
ja tyytyväisyyskyselyn lähtökohtana olivat toiminnalle määritellyt sosiaali-
set ulottuvuudet, arvot ja laadulliset tavoitteet. Esimerkiksi tililuokka
”Vanhusten arjessa selviämisen tukija” laadittiin projektin yleisestä
tavoitteesta auttaa kotona yksin asuvia vanhuksia ja vammaisia sekä
lievittää heidän yksinäisyyden tunnettaan psykososiaalisen tuen avulla.
Tässä tililuokassa olevat tavoitteet tulevat suoraan projektin laatukri-
teereistä, kuten:
• talkkareiden työhön ollaan tyytyväisiä
• vanhusten yksinäisyyttä on lievitetty
• vanhuksille on annettu aikaa
• on toimittu vanhusten ehdoilla
• vanhukset ovat kokeneet luotettavuutta ja inhimillisyyttä
• sosiaalitalkkaripalvelun sosiaaliset tavoitteet ovat
tärkeitä vanhuksille.

/ 31
“Sosiaalitalkkareille laadittu
henkilöstötyytyväisyyskysely
jaettiin kahdeksalle työsuh-
teessa olevalle talkkarille
täytettäväksi itsenäisesti ja ne
palautettiin nimettöminä. Kaikki
palautuivat. Koska otoksemme
olisi jäänyt hyvin pieneksi, lähe-
timme kyselyt myös jo projektin
päättäneille 11 henkilölle. Niitä
palautui 7 kpl. Havaitsimme,
että kyselyn ajankohdan
suunnittelu on tärkeää. Suun-
nitelmamme oli tehdä henki-
löstötyytyväisyyskysely kaikille
syksyllä 2006. Parempi vaihto-
ehto olisi ollut tehdä kyselyitä
pitkin vuotta työsuhteiden päät-
tyessä ja analysoida vastaukset
tilikauden loppupuolella.”
Response-projektissa päädyttiin
itse kehittämään mittausvä-
lineitä, koska huomattiin, että
olemassaolevat kyselyt eivät
kaikilta osin vastanneet sosiaali-
sesti työllistävien organisaatioi-
den tarpeita. Projektikumppanit
kehittivät lomakkeitaan yhtei-
sissä työryhmissä ulkopuolisen
asiantuntijan tuella.
Luotettavan mittausvälineen
kehittämisen lisäksi oli tärkeää
myös luoda jatkuva prosessi,
jossa mittaustuloksia hyödynne-
tään toiminnan kehittämisessä.
Laajemmin käytössä olevia
mittausvälineitä ovat esimer-
kiksi työkykyindeksi, 360 asteen
arviointi, Rand36, sosiaalisen
yhteisön toiminnan analyysimalli
(SYTA), Social Return on Invest-
ment (SROI, sijoitetun pääoman
sosiaalinen tuotto), valmennuksen
arvioinnin tukijärjestelmä (VAT)
ja paikalliskerroin (LM3, Local
multiplier).
Sosiaalisten vaikutusten mit-
taamisen lähestymistapoja ja
menetelmiä on arvioitu Equal-
ohjelman sosiaalisen yrittäjyyden
teematyön julkaisussa “Sosiaa-
listen vaikutusten mittaaminen
ja hyödyntäminen” (2007).

32 /
Omaoksa tarjoaa työntekijöille tukea
henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen101 00
Vajaakuntoisten työllistäjä
202 00
Omaoksa on osaava
yhteistyökumppani301 00
Työntekijöiden (ei sisällä johtoa) oman
elämän hallinta on parantunut102 00
Tililuokka
100 00
Tilinro
Tililuokka
200 00
Tililuokka
300 00
Tililuokat ja tavoitteet
Yksilön voimaantumisen ja työllistymisen tukija
(esimerkkejä tililuokan sisällöstä)
Lisäarvon tuottaja yhteiskunnalle
Osaava ja luotettava yhteistyökumppani
Budjetti laaditaan taulukoksi,
jonka sisältönä on tililuokat,
tavoitteet ja indikaattorit sekä
kirjanpitosuunnitelmaan liittyvät
tiedot mittausvälineestä,
mittauksen ajankohdasta ja
vastuuhenkilöstä. Tämä esimerkki
on ote Järvenpään Omaoksa
osuuskunnan budjetista 2006,
josta on poistettu sarakkeet
mittausten ajankohdasta ja
vastuuhenkilöstä.

/ 33
Indikaattorit Mittausväline
Työntekijät arvioivat, että he saavat Omaoksassa apua
henkilökohtaisten asioiden hoitamisessa. Keskiarvo on 3 ja
korkeintaan yksi työntekijä on antanut arvosanan 2 tai alle.
Henkilöstötyytyväisyyskysely: kysymys “Onko Omaoksassa
saatavissa apua henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen?”
(Asteikko 1–5)
101 01
Omaoksa työllistää vajaakuntoisia työntekijöitä vakituisiin
työsuhteisiin: 3 henkilöä, joiden työllistyminen muuten olisi
ollut epävarmaa, on työllistynyt vakituisesti.
Kolme työsopimusta sekä esimerkkikuvaukset siitä, mikä tilanne
olisi ollut ilman Omaoksaa. Aikaisemmat dokumentit, kuten
toimintakeskusaika ennen työllistymistä.
202 01
Omaoksa järjestää kuntouttavaa työtoimintaa: Vuoden
aikana 3 henkilöä on ollut kuntouttavassa työtoiminnassa.
Kolme sopimusta on tehty.
Kopiot sopimuksista
202 02
Asiakkaiden arvion mukaan Omaoksan toiminta on
ammattitaitoista ja laadukasta. Neljän kysymyksen keskiarvo
kaikkien vastaajien keskiarvoista laskettuna on 3.
Asiakastyytyväisyyskysely (kaupunki):
Asiakkaat arvioivat asteikolla 1–5 väitteet 1–4.
1. Pyykki on puhdasta ja viimeisteltyä.
2. Työasujen hankinta ja huolto on sujuvaa.
3. Toimitusaika ja –tapa vastaavat tarpeitamme.
4. Asiakaspalvelu on ystävällistä ja asiantuntevaa.
301 01
Työntekijät arvioivat itsetuntonsa parantuneen. Keskiarvo
on 3 ja korkeintaan yksi työntekijä on antanut arvosanan
2 tai alle.
Henkilöstötyytyväisyyskysely: kysymys “Onko itsetuntosi
parantunut Omaoksassa olon aikana?” (Asteikko 1–5)102 01
Työntekijät arvioivat tulevaisuudensuunnitelmiensa
selkiytyneen. Keskiarvo on 3 ja korkeintaan yksi työntekijä
on antanut arvosanan 2 tai alle.
Henkilöstötyytyväisyyskysely: kysymys “Ovatko tulevaisuuden-
suunnitelmasi selkiytyneet Omaoksassa olon aikana?”
(Asteikko 1–5)
102 03
Työntekijät arvioivat elämänlaatunsa parantuneen.
Keskiarvo on 3 ja korkeintaan yksi työntekijä on antanut
arvosanan 2 tai alle.
Henkilöstötyytyväisyyskysely: kysymys “Onko elämänlaatusi
parantunut Omaoksassa olon aikana?” (Asteikko 1–5)102 02

34 /
2. vuosi
“Kirjanpito ja tilin-
päätös ovat käytännön
työtä ja onnistuvat, jos
budjetti on kunnossa.”
Uusix-verstaat
Tiedonhankinnassa
kannattaa tehdä yhteistyötä
oppilaitosten kanssa.
Esimerkiksi ammattikorkea-
koulut kaipaavat jatkuvasti
käytännönläheisiä aiheita
opinnäytetöihin.

/ 35
3 KIRJANPITO
Kirjanpitovaiheessa kerätään järjestelmälli-
sesti tietoa indikaattorien toteutumisesta
budjetoinnin yhteydessä tehdyn kirjan-
pitosuunnitelman mukaisesti. Kyselyjen
vastaukset, tilastotiedot ja muu kerätty
materiaali muodostavat kirjanpitoaineiston.
Kirjanpitoaineistosta kootaan tositteet
tilintarkastusta varten.
Kirjanpitovaiheen arvioitu ajankäyttö
2. vuosi, tammi–joulukuu (tilikausi).
• Tarvittava työaika riippuu budjetin laajuudesta ja
suunniteltujen mittausvälineiden vaativuudesta.
Ohjeita koordinaattorille, kirjanpitäjälle
ja tiedonkerääjille
Toteuta budjetointivaiheessa laadittu kirjanpitosuun-
nitelma, jossa on määritelty mittausväline, aikataulut ja
vastuuhenkilöt. Varmista, että tiedonhankinnasta vastaa-
vat henkilöt ja sosiaalinen kirjanpitäjä ovat sisällyttäneet
kirjanpitosuunnitelman mukaiset tehtävät omiin työsuun-
nitelmiinsa.
Varmista, että mittauksissa noudatetaan kunkin tiedon-
hankintamenetelmän periaatteita tietojen luotetta-
vuuden takaamiseksi, esimerkiksi kyselyiden otokset ovat
kattavia, vastausprosentti riittävä, tulokset on analysoitu
huolellisesti ja laaditut tapauskuvaukset antavat indikaat-
torin mukaiset tiedot. Tarvittaessa hanki lisää osaamista
esimerkiksi kirjallisuudesta tai ulkopuoliselta asiantuntijalta.
Arkistoi kirjanpitoaineisto hyvään järjestykseen. Kerää
kirjanpitoaineistosta tositteet tilintarkastusta varten.
Kokoa niistä tositemappi, jossa on tililuokkien numero-
järjestyksessä ainakin yksi todiste kutakin indikaattoria
kohti. Tositteet osoittavat todeksi tilinpäätökseen kirjatut
tulokset. Tilintarkastuksessa tarkastetaan, ettei kirjanpito
sisällä olennaisia virheitä ja että tilinpito noudattaa
Vastuunkantaja-mallin periaatteita.
Seuraa kirjanpitovaiheen aikana, että kirjanpito
etenee suunnitellusti.

36 /
Tyytyväisyyskyselyiden toteutus haastatteluina
“Sosiaalitalkkari-projektin ”Vanhusten arjessa selviämisen tukija” -tililuokan
tulokset perustuvat 44 asiakkaan tyytyväisyyskyselyyn. Kyselylomake laadittiin
Response-projektin ohjauksessa. Vastausten saatavuus varmistettiin toteutta-
malla kysely haastatteluna asiakkaiden kotona, tutussa ja turvallisessa ym-
päristössä. Haastattelut teki ammattikorkeakouluopiskelija loka-joulukuussa
2006. Ulkopuolisen haastattelijan käyttö ja mahdollisuus tarkentaa kysymyksiä
ja vastauksia haastattelun aikana lisäsivät kyselyn luotettavuutta. Tililuokan
tulokset osoittivat selvästi toiminnan tarpeellisuuden ja tärkeyden vanhusten
arjessa selviämisen tukijana.” Sosiaalitalkkari-projekti
“Tiedonhankintaa pohdittaessa todettiin, että Omaoksa on pieni yksikkö,
joten nimettömänä annetut kyselyvastaukset olisivat helposti tunnistettavissa.
Työntekijöiden käsialat ovat tuttuja ja asiayhteyksistä olisi helppo päätellä,
kuka minkäkin vastauksen on antanut. Tämän takia henkilöstötyytyväisyys-
kysely päätettiin yhdistää kehityskeskusteluun. Jokainen työntekijä täytti
lomakkeen ensin itsenäisesti ja sen jälkeen se käytiin läpi ryhmävastaavan
kanssa. Menettely antoi työntekijöille mahdollisuuden varmistaa, että he olivat
ymmärtäneet kysymykset oikein. Toisaalta myös haastattelija pystyi tekemään
tarkentavia kysymyksiä ja pyytämään parannusehdotuksia asioihin, joiden
työntekijät kokivat olevan huonosti. Henkilökunta piti haastattelua kannusta-
vana ja koki sen hyväksi tavaksi antaa ja saada palautetta.” Järvenpään Omaoksa osuuskunta

/ 37
Tapauskuvauksen tulee
täsmällisesti kuvata sitä
tavoitetta ja indikaattoria,
johon se on tarkoitettu.
Siitä tulee ilmetä jokin tulos,
aikaansaannos tai edistyminen.
Tapauskuvausta kirjoitettaessa
pyritään tiiviiseen ilmaisuun
ja tuodaan esille tosiasiat.
Tekstin pituus voi vaihdella
muutamasta kappaleesta
puoleen sivuun. Kuvauksen
voi kirjoittaa joko omasta
kokemuksesta tai sen voi
kirjoittaa toinen henkilö.
Vakuuttavuutta lisää, jos
kirjoittaja laatii tekstin minä-
muodossa. Tapauskuvauksesta
käy tositteeksi kuvausteksti,
jonka alla on kirjoittajan
nimi, jotta tarvittaessa
voidaan tarkastaa esimerkin
oikeellisuus jälkikäteen.
Kirjoittaja vastaa, että
tarina on tosi.
Esimerkkejä mittausvälineistä ja tositteista
Mittausväline Tosite
Kysely Kyselytulosten yhteenveto ja tarvittaessa laskelma
tai selvitys siitä, miten indikaattori on toteutunut
Tapauskuvaus Teksti, jossa on kirjoittajan nimi, jotta kuvatun
asian todenperäisyys voidaan tarvittaessa varmistaa
Tilastotieto Tuloste, joka osoittaa tuloksen
Työsopimus Kopio työsopimuksista

38 /
“Tilinpäätöksen teke-
minen ei ole niin suuri
juttu, kun tiedot on
koottu ajallaan ja ne
ovat oikein.” Taitojen Talo
Kaikkien tulosten
esittäminen tilinpäätök-
sessä on sen luotetta-
vuuden edellytys.
3. vuosi
Jos kirjanpitovaiheessa
kuvataan tiedonhankin-
nan menettelyt budjet-
titaulukkoon, kuvaukset
on helppo poimia sieltä
tilinpäätöstä varten.

/ 39
4 TILINPÄÄTÖS
Sosiaalinen tilinpäätös on luotettava bud-
jetin mukainen raportti kaikista tilikauden
sosiaalisista tuloksista. Tilinpäätös osoit-
taa ja todistaa organisaation sosiaaliset
saavutukset kyseiseltä tilikaudelta. Johdon
hyväksymä tilinpäätös viedään tilintar-
kastukseen, jonka jälkeen se hyväksytään
organisaation päättävässä elimessä.
Tilinpäätösvaiheen arvioitu ajankäyttö
3. vuosi, tammi-maaliskuu
• Kirjanpitovaiheen toteutus vaikuttaa merkittävästi
tilinpäätösvaiheen ajankäyttöön
Ohjeita koordinaattorille
Esitä tilinpäätöksessä sosiaaliset tulokset kaikista indi-
kaattoreista tililuokittain ja tavoitteittain budjetin raken-
teen mukaisesti. Esitä tulokset sellaisinaan, ilman johto-
päätöksiä tai kommentteja.
Kuvaa tilinpäätöksessä, miten tiedot on kerätty, esi-
merkiksi miten kyselyt ja haastattelut on tehty. Sijoita tie-
donhankinnan kuvaukset tilinpäätökseen ennen kyseisellä
menettelyllä kerättyjen tulosten esittämistä. Kyselytulos-
ten osalta tuo esille kunkin indikaattorin kohdalla vastaa-
jien määrä, kyselyn piirissä olleiden henkilöiden määrä ja
vastausprosentti.
Tee tilinpäätökseen sisällysluettelo, jossa on luetteloitu
tililuokat ja tavoitteet. Laita tilikauden budjetti ja kirjan-
pidon suunnitelma liitteeksi tilinpäätökseen.
Vie tilinpäätösluonnos johdon käsittelyyn ja tee siihen
sen jälkeen tarvittavat korjaukset.
Järjestä tilintarkastus ja liitä tilintarkastuslausunto
tilinpäätökseen.
Hyväksytä tilinpäätös organisaatiosi päättävässä elimessä.

40 /
Ulkopuolisia tilintarkastajia
voit tiedustella
• SYFO Oy:stä
www.syfo.fi
• Develooppi Oy:stä
www.develooppi.fi
• Sosiaalisen vastuun ja tilinpidon
kehittäjät -yhdistyksestä
www.develooppi.fi/sot/
3. vuosi
Sidosryhmien edustajien osallistuminen
tilintarkastustilaisuuteen parantaa
heidän sitoutumistaan ja kouluttaa heitä
sosiaalisen tilinpäätöksen lukijoiksi.
Tilintarkastusmenettely Response-projektissa
Tilintarkastuksen suoritti kolmihenkinen tilintarkastus-
ryhmä. Aluksi tilinpäätöksen tekijät esittelivät lyhyesti
organisaationsa tavoitteita ja sosiaalisia tuloksiaan.
Tilinpäätöksen tarkastus toteutettiin kahtena kommen-
tointikierroksena. Ensimmäisellä kierroksella tarkastettiin
tosiasiat. Tilintarkastajat esittivät havaintojaan tietojen
luotettavuudesta ja esitystavasta. Yksi tilintarkastajista
tarkasti pistokokein joidenkin indikaattorien tositteet.
Toisella kierroksella tilintarkastajat esittivät mielipiteitään
tilinpäätöksestä, muun muassa sen kattavuudesta ja kiin-
nostavuudesta. Tilintarkastuksen kohteena olevan orga-
nisaation edustajat vastasivat tilintarkastajien kysymyk-
siin. Lopuksi yleisöllä oli mahdollisuus esittää kysymyksiä
ja näkemyksiään.

/ 41
5 TILINTARKASTUS
Tilintarkastus tuo sosiaaliselle tilinpää-
tökselle uskottavuuden. Ulkopuolisessa
tilintarkastuksessa tarkastetaan tilinpää-
töksessä esitettyjen sosiaalisten tulosten
oikeellisuus ja tilinpidon järjestelmällisyys,
tasapaino ja läpinäkyvyys. Tilintarkastaja
tutkii kirjanpidon tositteet pistokokein ja
tarkastaa, että tulokset on esitetty tilin-
päätöksessä luotettavasti. Tilintarkastaja
laatii tilintarkastuslausunnon, joka liitetään
tilinpäätökseen.
Tilintarkastusvaiheen arvioitu ajankäyttö
ja kustannuksia
3. vuosi, helmi–huhtikuu, kun tilinpäätös on valmis
• Aikaa yhteistyöhön tilintarkastajan kanssa ja
tilintarkastustilaisuuden organisointiin
• Korvaukset tilintarkastajille (palkkiot, matkakulut,
päivärahat) ja tilintarkastustilaisuuden kustannukset
(tila, tarjoilut, materiaalikustannukset)
Neuvottele ulkopuolisen tilintarkastajan kanssa
tilintarkastuksen toteutustavasta.
Päätä, tekeekö tilintarkastuksen yksittäinen tilintarkastaja
vai tilintarkastusryhmä. Kokoa tilintarkastusryhmä
yhdessä tilintarkastajan kanssa.
Tilintarkastus voidaan tehdä ilman yleisöä tai tilintarkas-
tustilaisuudessa, johon kutsutaan keskeisten sidos-
ryhmien edustajia. Tilintarkastustilaisuudessa sidosryh-
mien edustajat saavat tietoa organisaation sosiaalisista
tuloksista, tutustuvat tilinpidon menetelmään ja antavat
palautetta.
Huolehdi, että tilintarkastajalla tai tilintarkastusryhmän
jäsenillä on riittävät perustiedot organisaatiostasi.
Valmistaudu perustelemaan tilinpäätöksessä esitettyjen
tulosten oikeellisuus tositeaineiston pohjalta.
Varmista, että tositteet ja kirjanpitoaineisto ovat tilintar-
kastajan käytettävissä.
Liitä sosiaaliseen tilinpäätökseen tilintarkastajan
kirjoittama tilintarkastuslausunto. Älä tee muutoksia
tilinpäätökseen sen tarkastuksen jälkeen.

42 /
Laadi itse tai teetä asiantunti-
jalla organisaatiosi visuaalisen
ilmeen mukainen tilinpäätös-
kertomusrunko.
Tekstien toimitustyöhön, ku-
vien valintaan ja niiden käsit-
telyyn sekä tilinpäätöskerto-
muksen taittoon kannattaa
panostaa. Nämä työvaiheet tu-
lee ottaa myös suunnittelussa
huomioon ja niille pitää varata
aikaa ja osaavia resursseja.
Osuvat valokuvat elävöit-
tävät tilinpäätöskertomusta.
Ota valokuvia tilinpäätös-
kertomusta varten koko
tili kauden ajan. Varmista
kuvatuilta henkilöiltä, että
valokuvaa saa käyttää tilin-
päätösjulkaisuun. Jos kuvat
esittävät tunnistettavia
tapahtumia, niiden pitää
olla kyseiseltä tilikaudelta.
Voit osoittaa hymiöllä sellaiset
tavoitteet, jotka on saavutettu
erittäin hyvin. Älä käytä hymiöitä
jokaisen indikaattorin kohdalla,
muuten niiden teho heikkenee.
3. vuosi
“Tilinpäätöskertomuksessa voit käyttää
luovuuttasi, kunhan pidät huolen, että
tilinpäätöstiedot säilyvät sellaisenaan.”
Mieti
“Miten sosiaalista
tilinpitoa käytetään
sisäisessä viestinnässä,
ulkoisessa viestinnässä
ja markkinoinnissa?
Miten sitä käytetään
sidosryhmäsuhteiden
kehittämisen
työkaluna?”

/ 43
6 TULOSTEN VIESTINTÄ
Sosiaalinen tilinpäätös esittää sosiaaliset
tulokset sellaisenaan budjetin mukaisesti.
Viestintää varten siitä tehdään tilinpäätös-
kertomus. Haluttaessa sosiaalinen tilinpäätös
voidaan liittää organisaation muiden tulosten
raportointiin, esimerkiksi vuosikertomuk-
seen. Sosiaalisen tilinpäätöksen viestintä
suunnitellaan ajoissa sen mukaan, miten
organisaatio haluaa hyödyntää sosiaalisen
tilinpidon tuloksia toimintansa kehittämises-
sä ja sidosryhmäsuhteiden edistämisessä.
Viestinnässä käytetään organisaatiolle ja eri
kohderyhmille soveltuvia keinoja ja kanavia.
Tulosten viestintävaiheen arvioitu ajankäyttö
ja kustannukset
3. vuosi, huhti-toukokuusta eteenpäin, kun
tilintarkastus on valmis
• Ajankäyttö riippuu siitä, tehdäänkö tilinpäätöskertomus
ja järjestetäänkö tiedotustilaisuuksia tai sidosryhmä-
tapaamisia
• Painatus-, tulostus- ja postituskulut, tilaisuuksien
kustannukset, muut viestintäkustannukset
• Muut viestintäkustannukset (tiedotustilaisuuden
järjestelyt, tilinpäätösten postituskustannukset)
1. Tilinpäätöskertomus
Sosiaalisen tilinpäätöskertomuksen tärkein osa on
sosiaalinen tilinpäätös. Sen täydennykseksi tilinpäätös-
kertomuksessa esitetään lisätietoja, jotka tekevät sosiaali-
sen tilinpäätöksen lukijalle helpommin lähestyttäväksi.
Liitä tilinpäätöskertomukseen esipuhe, jossa organisaa-
tion vetäjä esittelee organisaation sosiaalisia tavoitteita ja
arvioi niiden saavuttamista kuluneella tilikaudella. Puheen-
vuorossa on mahdollisuus myös esimerkiksi perustella
sosiaalisen tilinpidon merkitystä organisaatiolle ja esittää
tulevia haasteita ja linjauksia.
Esittele sosiaalisten tulosten taustaksi olennaisia
perustietoja organisaatiosta, esimerkiksi perustehtävä,
tavoitteet, visio, toiminta-ajatus, asiakkaat, sidosryhmät,
toimintamuodot, rahoitus, liikevaihto, henkilökunta ja
henkilökunnan monimuotoisuus. Voit myös esitellä, mitä
sosiaalinen tilinpito on ja miten sitä on toteutettu
organisaatiossa.
Liitä tilinpäätöskertomukseen halutessasi myös
johtopäätöksiä tuloksista tilinpäätöksen jälkeen tai
esipuheeseen. Älä laita kommentteja tilinpäätöstietojen
yhteyteen.

44 /
“Tilinpäätöksen
julkistamistilaisuudessa
annamme uuden
budjettimme sidos-
ryhmien nähtäväksi
ja pyydämme heiltä
kommentteja siihen.”
Järvenpään Omaoksa osuuskunta
Esimerkkejä Response-
kumppanien käyttämistä
viestintävälineistä ja -kanavista
• Tiedotustilaisuus ja avointen
ovien päivä sidosryhmille
• Tilinpäätös esillä sidosryhmä-
tapaamisessa
• Tilinpäätös osana projektin
loppuraporttia, juttu
verkkosivuilla, kalvoesitys

/ 45
2. Viestinnän kohdentaminen, välineet ja kanavat
Suunnittele sosiaalisen tilinpäätöksen viestintä jo tilikau-
den aikana. Liitä se osaksi tiedottamisen vuosisuunnitelmaa.
Koordinoi tulosten viestintä organisaation taloudellisen
viestinnän ja muiden viestintätapahtumien kanssa. Liitä
haluttaessa sosiaalinen tilinpäätös tai sen tiivistelmä
osaksi muiden tulosten raportointia, esimerkiksi vuosiker-
tomukseen.
Päätä, kenelle sosiaalisesta tilinpäätöksestä viestitään.
Kohderyhmiä ovat esimerkiksi tärkeimmiksi määritellyt
ulkoiset sidosryhmät, oma henkilöstö, organisaation
johtoelimet, mahdollinen taustaorganisaatio ja suuri yleisö.
Päätä, miten tuloksista viestitään. Määritä keskeiset
viestinnän keinot ja kanavat, joita halutaan käyttää.
• Järjestä tärkeimpien yhteistyötahojen kanssa erillisiä
sidosryhmätapaamisia, joissa tilinpäätöksestä voidaan
tiedottaa ja joiden aikana on mahdollista käydä
yhteistyötä edistäviä keskusteluja. Vaihtoehtoisesti
tiedota tilinpäätöksestä sidosryhmille jonkin normaaliin
yhteistyöhön liittyvän tapaamisen tai verkostotapahtuman
yhteydessä.
• Halutessasi järjestä tiedotustilaisuus tilinpäätöksen
julkistamista varten. Kutsu tiedotustilaisuuteen tiedo-
tusvälineiden ja tärkeimpien sidosryhmien edustajia.
Jos järjestät avointen ovien päivän, osanottajajoukko
voi olla laajempikin.
• Julkaise tilinpäätös organisaatiosi verkkosivustolla.
• Laadi halutessasi tiivistelmä, lehdistötiedote
tai artikkeleita tilinpäätöksestä ja sen tuloksista
tiedottamiseksi. Julkaise lehdistötiedote esimerkiksi
tiedotustilaisuuden yhteydessä tai suunnittele sen
julkaisu muuten otolliseen hetkeen.
• Ole tiedotusvälineiden edustajiin yhteydessä henkilökoh-
taisesti ja tarjoudu vaikka haastatteluun.
• Jos organisaatiollasi on vahva taustaorganisaatio
tai –verkosto, hyödynnä sitä ja sen viestintäosaamista
ja -välineitä tulosten viestinnässä.
• Hyödynnä sosiaalista tilinpäätöstä osana rahoittajalle
toimitettavaa raporttia tai hakemusta.

46 /
2. vuosi
Responsessa budjettia paran-
nettiin ensimmäisen tilinpito-
kierroksen ja tilintarkastuksen
jälkeen. Useimpien kumppanien
budjetin sisältöä hiottiin pa-
remmin vastaamaan organi-
saation todellisia tavoitteita ja
niiden keskinäistä painoarvoa.
Ensimmäinen budjetti on aina
jossakin määrin kokeiluluontoi-
nen. On hyväksyttävää ajatella,
että “aloitetaan jostakin ja
parannetaan seuraavalla kier-
roksella”.
Pitkin matkaa kannattaa kirjata
ylös esimerkiksi budjettiin,
kysely- ja haastattelulomakkei-
siin ja muihin mittausvälineisiin
sekä tilinpidon toteutukseen
liittyviä parantamis- ja kehittä-
misideoita.
Sosiaalisella tilinpidolla voi olla
merkittävä rooli organisaation
sisäisen me-hengen vahvista-
jana, jos henkilöstöä sitoute-
taan laajasti mukaan prosessiin
ja sen kehittämiseen alusta
pitäen.

/ 47
7 TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN TOIMINNAN
KEHITTÄMISESSÄ
Sosiaalinen tilinpito on osa organisaation
toimintaa. Se on johtamisen väline, jonka
avulla voidaan tarkastella omalla toimin-
nalla saavutettuja tuloksia ja viestiä niistä
sidosryhmille. Sosiaalista tilinpitoa hyö-
dynnetään systemaattisesti sosiaalisesti
vastuullisen toiminnan tietoon pohjautu-
vassa kehittämisessä. Sosiaalisen tilinpi-
don prosessiin tehdään parannuksia koko
tilikauden ajan ja saatujen kokemusten
perusteella ennen seuraavaa tilikautta.
Ohjeita päätöksentekijöille, koordinaat-
torille ja kirjanpitäjille
1. Toiminnan kehittäminen
Sosiaalinen tilinpito on osa organisaation toimintaa. Se
on väline, jonka avulla voidaan tarkastella omaa toimintaa
ja sillä saavutettuja tuloksia. Yksi sosiaalisen tilinpidon
periaatteista on oppiminen eli tulosten hyödyntäminen
toiminnan tietoon pohjautuvassa kehittämisessä ja
toiminnan tekemisessä läpinäkyvämmäksi.
Arvioi sosiaalisen tilinpidon budjettia laadittaessa, onko
organisaatiosi arvot, missio, visio ja strategia selkeästi
määritelty. Tarvittaessa käynnistä toimenpiteet niiden
selkiyttämiseksi.
Tee saatujen tulosten perusteella jo kirjanpitovaiheessa
välittömiä korjauksia. Näin sosiaalisesta tilinpidosta tulee
elävä jokapäiväisen johtamisen väline. Kerran vuodessa
tilinpäätösvaiheessa voit pysähtyä tarkastelemaan
kokonaistulosta ja katsoa, mihin suuntaan toimintaa
pitää kehittää:
• arvioi, millaisella toiminnalla sait parhaita tuloksia ja
jatka tällaista toimintaa
• arvioi, millaisella toiminnalla tulokset jäivät tavoitteista
ja paranna tällaista toimintaa
• arvioi, miten pärjäsit suhteessa muihin
• kehitä toimintaa paremmin sidosryhmien tarpeita
vastaavaksi
• käytä saatu tieto päätöksenteon pohjana
• käytä tuloksia sidosryhmäyhteistyön välineenä.

48 /
Arvio sosiaalisen tilinpidon hyödyistä
“Sosiaalisen tilinpidon laatiminen on ollut erittäin haasteellista ja mielen-
kiintoista. Olemme työstäneet kyselylomakkeita ja mittausmenetelmiä ja
laatineet oman sosiaalisen tilinpidon myötä toimivan pohjan mahdolliselle
projektin toiminnan jatkajalle. Olemme erittäin tyytyväisiä ensimmäiseen
sosiaaliseen tilinpitoomme. Olemme oppineet paljon mittausmenetelmistä.
Paljon on vielä opittavaa sosiaalisesta tilinpidosta. Tulokset kertovat toimin-
nastamme ja onnistumisestamme paljon. Niiden mukaan erityisesti vanhus-
asiakkaat ovat olleet toimintaamme erittäin tyytyväisiä.”
“Sosiaalista tilinpäätöstä voi erinomaisesti käyttää toiminnan kehittämiseen
tulosten pohjalta. Sosiaalisen tilinpidon myötä olemme oppineet paremmin
hahmottamaan toimintamme kokonaisuutta. Tilinpäätös esittää tulokset mo-
nipuolisesti. Onnistumiset ja kehittämiskohteet nousevat faktatietoina esille
ja niiden mukaan on hyvä lähteä toimintaa rakentamaan. Se on myös selkeä
näyttö yhteistyötahoille ja sidosryhmille.” Sosiaalitalkkari-projekti

/ 49
2. Sosiaalisen tilinpidon prosessin kehittäminen
Tee parannuksia prosessiin koko sosiaalisen
tilinpidon ajan.
Sovi seuraavan suunnitteluvaiheen alkuun Vastuunkan-
taja-tiimin kanssa palaveri, jossa arvioidaan
• saavutettiinko ne hyödyt, jotka sosiaaliselle tilinpidolle
asetettiin sitä suunniteltaessa
• miten hyvin sosiaalisen tilinpidon suunnittelu onnistui ja
mitä asioita pitää tehdä toisin seuraavalla tilikaudella
• olivatko tavoitteet riittävän kattavia, kuvasivatko indi-
kaattorit tavoitteiden toteutumista ja seurattiinko
asioita, joihin organisaatio voi vaikuttaa omalla
toiminnallaan
• antoivatko käytössä olevat mittausvälineet
luotettavaa tietoa
• miten hyvin kirjanpito onnistui
• mitä parannusehdotuksia tilintarkastuslausunnossa
saatiin
• miten tulosten viestintä onnistui ja mitä tuloksia
sidosryhmät arvostavat.
Tee tarvittavat kehittämistoimet.

50 /

62618_Vastuunkant_KANNET 362618_Vastuunkant_KANNET 3 13.8.2007 15:00:5913.8.2007 15:00:59

52 /
Opassosiaaliseentilinpitoonsosiaalisestityöllistävilleorganisaatioille
VASTUUNKANTAJA

vastuunkantaja_opas_responseprojekti.pdf1197959925

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to vastuunkantaja_opas_responseprojekti.pdf1197959925

Similar to vastuunkantaja_opas_responseprojekti.pdf1197959925 (20)

vastuunkantaja_opas_responseprojekti.pdf1197959925