kehidupan masyarakat multikultur

1. KKEEHHIIDDUUPPAANN
MMAASSYYAARRAAKKAATT
MMUULLTTIIKKUULLTTUURR
BBuuddiiaammaann

2. HHAAKKIIKKAATT
MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALLIISSMMEE
MMuullttiikkuullttuurraalliissmmee sseeccaarraa ssoossiiaall
bbuuddaayyaa bbeerraarrttii mmeenneemmppaattkkaann sseemmuuaa
ppeemmbbiiccaarraaaann tteennttaanngg ssuukkuu bbaannggssaa
ppaaddaa ssuuaattuu ttiinnggkkaattaann yyaanngg sseeddeerraajjaatt
((AAbbdduull RRaacchhmmaann PPaattjjii))

3. IInntteerraakkssii ssoossiiaall ddaann ppoolliittiikk
aannttaarraa oorraanngg--oorraanngg yyaanngg
bbeerrbbeeddaa ccaarraa hhiidduupp ddaann
bbeerrffiikkiirrnnyyaa ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt
yyaanngg ssaammaa
((HHaavviillllaanndd))

4. MMAAKKNNAA
MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALLIISSMMEE
 MMuullttiikkuullttuurraalliissmmee sseebbaaggaaii kkoonnddiissii
kkeemmaajjeemmuukkaann kkeebbuuddaayyaaaann aattaauu pplluurraalliissmmee
bbuuddaayyaa ddaarrii ssuuaattuu mmaassyyaarraakkaatt
 MMuullttiikkuullttuurraalliissmmee mmeerruuppaakkaann sseeppeerraannggkkaatt
kkeebbiijjaakkaann ppeemmeerriinnttaahh ppuussaatt yyaanngg ddiirraannccaanngg
sseeddeemmiikkiiaann rruuppaa aaggaarr sseelluurruuhh mmaassyyaarraakkaatt
ddaappaatt mmeemmbbeerriikkaann ppeerrhhaattiiaann kkeeppaaddaa
kkeebbuuddaayyaaaann ddaarrii sseemmuuaa kkeelloommppookk eettnniikk
aattaauu ssuukkuu bbaannggssaa

5. MMAAKKNNAA
MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALLIISSMMEE
 DDiikkaaiittkkaann ddeennggaann ppeennddiiddiikkaann,, mmeerruuppaakkaann
ssttrraatteeggii ppeennddiiddiikkaann yyaanngg mmeemmaannffaaaattkkaann
kkeerraaggaammaann llaattaarr bbeellaakkaanngg kkeebbuuddaayyaaaann
ppeesseerrttaa ddiiddiikk sseebbaaggaaii ssaallaahh ssaattuu kkeekkuuaattaann
mmeemmbbeennttuukk ssiikkaapp mmuullttiikkuullttuurraall
 MMuullttiikkuullttuurraalliissmmee sseebbaaggaaii iiddeeoollooggii
mmeerruuppaakkaann ggaaggaassaann uunnttuukk bbeerrttuukkaarr
ppeennggeettaahhuuaann kkeebbuuddaayyaaaann aattaauu ppeerriillaakkuu
bbuuddaayyaa

6. CCIIRRII MMAASSYYAARRAAKKAATT MMUULLTTIIKKUULLTTUURR
 AAddaannyyaa vvaarriiaassii ddaarrii ppeerrbbeeddaaaann bbuuddaayyaa
 KKeebbeebbaassaann ddaallaamm mmeennjjaallaannkkaann ppeerrbbeeddaaaann
bbeerraaggaammaa
 BBaahhaassaa ddaann aaddaatt ssoossiiaall yyaanngg bbeerrbbeeddaa
 AAddaannyyaa kkeeppeedduulliiaann ddaallaamm bbeerrbbaaggaaii nniillaaii
 SSeemmuuaa kkeelloommppookk eettnniikk mmeenneekkaannkkaann
ttoolleerraannssii bbuuddaayyaa,, bbaahhaassaa,, ddaann aaggaammaa
mmeesskkiippuunn bbeerrbbeeddaa aannttaarraa ssaattuu ddeennggaann
yyaanngg llaaiinnnnyyaa aaggaarr mmeerreekkaa ttiiddaakk
kkeehhiillaannggaann iiddeennttiittaass

7. MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALLIIMMEE
DDII IINNDDOONNEESSIIAA
BBaabbaakkaann mmuullttiikkuullttuurraalliissmmee
tteerrddiirrii aattaass mmuullttiikkuullttuurraalliissmmee
ppaaddaa mmaassaa aawwaall,, ttrraannssiissii,, ddaann
mmaassaa ddeeppaann

8. MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALLIISSMMEE
AAWWAALL
 KKeeppuullaauuaann nnuussaannttaarraa ddaallaamm lliinnttaass
bbuuddaayyaa AAssiiaa,, AArraabb,, ddaann EErrooppaa
 PPeerrllaawwaannaann tteerrhhaaddaapp kkoolloonniiaalliissmmee
 KKeebbaannggkkiittaann nnaassiioonnaall 11990088
 PPrrookkllaammaassii kkeemmeerrddeekkaaaann 11994455

9. MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALLIISSMMEE
MMAASSAA TTRRAANNSSIISSII
MMuullttiikkuullttuurraalliissmmee ppaaddaa mmaassaa
ttrraannssiissii sseeccaarraa nnyyaattaa mmeennddaappaatt
ppeennggaarruuhh ddaarrii gglloobbaalliissaassii,,
ddeemmookkrraattiissaassii,, hhaakk aazzaassii mmaannuussiiaa,,
ddaann tteekknnoollooggii iinnffoorrmmaassii

10. MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALLIISSMMEE
MMAASSAA DDEEPPAANN
MMuullttiikkuullttuurraalliissmmee sseebbaaggaaii
ddaassaarr tteerrwwuujjuuddnnyyaa vviissii
IInnddoonneessiiaa mmaassaa ddeeppaann

11. PRINSIP PPEENNDDIIDDIIKKAANN
MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALL
PPeennddiiddiikkaann yyaanngg bbeerruussaahhaa
mmeennaannaammkkaann
ppeenngghhaarrggaaaann tteerrhhaaddaapp
aaddaannyyaa ppeerrbbeeddaaaann

12. KURIKULUM PPEENNDDIIDDIIKKAANN
MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALL
 SSiikkaapp ttoolleerraann ddaarrii wwaarrggaa mmaassyyaarraakkaatt
aaggaarr mmeennggaakkuuii aaddaannyyaa pplluurraalliissmmee
ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt
 MMeenncciippttaakkaann ddiiaalloogg sseebbaaggaaii aannttiissiippaassii
uunnttuukk mmeenngguurraannggii kkeetteeggaannggaann aakkiibbaatt
ppeerrbbeeddaaaann nniillaaii ddaallaamm mmaassyyaarraakkaatt

13. MMOODDEELL SSTTRRAATTEEGGII
PPEENNDDIIDDIIKKAANN
MMUULLTTIIKKUULLTTUURRAALL
 TTrraannssffoorrmmaassii ddiirrii sseeccaarraa iinnddiivviidduu
 TTrraannssffoorrmmaassii sseekkoollaahh sseebbaaggaaii
lleemmbbaaggaa ppeennddiiddiikkaann
 TTrraannssffoorrmmaassii ddiirrii ddaallaamm lliinnggkkuunnggaann
mmaassyyaarraakkaatt

14. ERA GLOBAL
Tantangan Bangsa Indonesia
MASA DEPAN
MEWUJUDKAN
VISI INDONESIA MASA DEPAN
MASYARAKAT DEMOKRATIS & BERSATU
POTENSI & KENDALA
LETAK GEOGRAFIS KEPPULAUAN YANG LUAS
 600 SUKU BANGSA YANG MULTIKULTURAL
NASIONALISME
INDONESIA BARU
MANUSIA INDONESIA “ CERDAS”
Hasil
PENDIDIKAN MULTIKULTURAL

15. TTEERRIIMMAA KKAASSIIHH