Jenis Jenis Belajar

1. JJEENNIISS--JJEENNIISS BBEELLAAJJAARR
-DDeellaappaann ttiippee bbeellaajjaarr GGaaggnnee
-LLiimmaa ttiippee bbeellaajjaarr GGaaggnnee
-TTaakkssoonnoommii BBlloooomm

2. DDEELLAAPPAANN TTIIPPEE BBEELLAAJJAARR GGAAGGNNEE
11..BBeellaajjaarr iissyyaarraatt ((ssiiggnnaall lleeaarrnniinngg)):: BBeebbeerraappaa rreeaakkssii
ssppoonnttaann ddaappaatt ddiikkaaiittkkaann ddeennggaann ssttiimmuulluuss22 yyaanngg
sseebbeennaarrnnyyaa ttiiddaakk mmeenniimmbbuullkkaann rreessppoonn iittuu..
22..BBeellaajjaarr ssttiimmuulluuss rreessppoonn:: BBeellaajjaarr mmeemmbbeerriikkaann rreessppoonn
yyaanngg tteeppaatt tteerrhhaaddaapp ssttiimmuulluuss yyaanngg ddiibbeerriikkaann.. RReeaakkssii
yyaanngg tteeppaatt ddiibbeerriikkaann ppeenngguuaattaann ((rreeiinnffoorrcceemmeenntt)),,
sseehhiinnggggaa tteerrbbeennttuukk ppeerriillaakkuu tteerrtteennttuu ((sshhaappppiinngg))
33..BBeellaajjaarr mmeerraannttaaiikkaann ((cchhaaiinniinngg)):: BBeellaajjaarr mmeemmbbuuaatt
ggeerraakkaann22 mmoottoorriikk sseehhiinnggggaa aakkhhiirrnnyyaa mmeemmbbeennttuukk
rraannggkkaaiiaann ggeerraakk ddaallaamm uurruuttaann tteerrtteennttuu..
44..BBeellaajjaarr aassoossiiaassii vveerrbbaall ((vveerrbbaall aassssoocciiaattiioonn)):: BBeellaajjaarr
mmeenngghhuubbuunnggkkaann ssuuaattuu kkaattaa ddeennggaann ssuuaattuu oobbjjeekk yyaanngg
bbeerruuppaa bbeennddaa,, oorraanngg aattaauu kkeejjaaddiiaann & mmeerraannggkkaaiikkaann
sseejjuummllaahh kkaattaa ddaallaamm uurruuttaann yyaanngg tteeppaatt..

3. DDEELLAAPPAANN TTIIPPEE BBEELLAAJJAARR GGAAGGNNEE
55..BBeellaajjaarr mmeemmbbeeddaakkaann ((ddiissccrriimmiinnaattiioonn)):: BBeellaajjaarr
mmeemmbbeerriikkaann rreeaakkssii yyaanngg bbeerrbbeeddaa--bbeeddaa ppaaddaa ssttiimmuulluuss22
yyaanngg mmeemmppuunnyyaaii kkeessaammaaaann//kkeemmiirriippaann..
BBeellaajjaarr kkoonnsseepp((ccoonncceepptt lleeaarrnniinngg)):: BBeellaajjaarr
mmeennggkkllaassiiffiikkaassiikkaann ssttiimmuulluuss aattaauu mmeenneemmppaattkkaann oobbjjeekk22
ddaallaamm kkeelloommppookk tteerrtteennttuu yyaanngg mmeemmbbeennttuukk ssuuaattuu kkoonnsseepp
BBeellaajjaarr ddaalliill ((rruullee lleeaarrnniinngg)):: BBeellaajjaarr mmeegghhaassiillkkaann
kkaaiiddaahh//aattuurraann yyaanngg tteerrddiirrii ddaarrii ppeennggggaabbuunnggaann bbeebbeerraappaa
kkoonnsseepp
BBeellaajjaarr mmeemmeeccaahhkkaann mmaassaallaahh ((pprroobblleemm ssoollvviinngg))::
BBeellaajjaarr mmeennggggaabbuunnggkkaann bbeebbeerraappaa kkaaiiddaahh uunnttuukk
mmeemmeeccaahhkkaann mmaassaallaahh,, sseehhiinnggggaa tteerrbbeennttuukk kkaaiiddaahh yyaanngg
lleebbiihh ttiinnggggii..

4. SSiisstteemmaattiikkaa 55 jjeenniiss bbeellaajjaarr GGaaggnnee
KKeettrraammppiillaann iinntteekklleettuuaall ((iinntteelllleeccttuuaall sskkiillll)):: kkeemmaammppuuaann uunnttuukk
bbeerriinntteerraakkssii ddeennggaann lliinnggkkuunnggaannnnyyaa mmeenngggguunnaakkaann ssiimmbbooll ((hhuurruuff,,
aannggkkaa,, kkaattaa,, ggaammbbaarr))
IInnffoorrmmaassii vveerrbbaall:: KKeemmaammppuuaann mmeennyyaattaakkaann aattaauu mmeenncceerriittaakkaann
ssuuaattuu ffaakkttaa aattaauu ssuuaattuu ppeerriissttiiwwaa sseeccaarraa lliissaann aattaauu tteerrttuulliiss,, bbaahhkkaann
ddeennggaann mmeennggggaammbbaarr..
SSttrraatteeggii kkooggnniittiiff:: KKeemmaammppuuaann sseesseeoorraanngg uunnttuukk mmeennggaattuurr
bbeellaajjaarrnnyyaa sseennddiirrii,, mmeennggiinnggaatt & bbeerrppiikkiirr
KKeettrraammppiillaann mmoottoorriikk:: KKeemmaammppuuaann mmeellaakkuukkaann ggeerraakkaann sseeccaarraa
tteerraattuurr ddaallaamm uurruuttaann tteerrtteennttuu ((oorrggaanniizzeedd mmoottoorr aacctt)).. CCiirrii kkhhaassnnyyaa
aaddaallaahh oottoommaattiissmmee,, ggeerraakkaann bbeerrllaannggssuunngg sseeccaarraa tteerraattuurr & bbeerrjjaallaann
ddeennggaann llaannccaarr & lluuwweess
SSiikkaapp:: KKeemmaammppuuaann sseesseeoorraanngg mmeellaakkuukkaann ppiilliihhaann22 ddaallaamm bbeerrttiinnddaakk
yyaanngg ddiippeennggaarruuhhii oolleehh kkeeaaddaaaann mmeennttaallnnyyaa..

5. TTAAKKSSOONNOOMMII BBEELLAAJJAARR BBLLOOOOMM
KKaawwaassaann kkooggnniittiiff:: PPeerriillaakkuu yyaanngg mmeerruuppaakkaann
pprroosseess bbeerrppiikkiirr aattaauu ppeerriillaakkuu hhaassiill kkeerrjjaa oottaakk
KKaawwaassaann aaffeekkttiiff:: PPeerriillaakkuu yyaanngg ddiimmuunnccuullkkaann
sseesseeoorraanngg sseebbaaggaaii ppeerrttaannddaa kkeecceennddeerruunnggaannnnyyaa
uunnttuukk mmeemmbbuuaatt ppiilliihhaann aattaauu kkeeppuuttuussaann uunnttuukk
bbeerrttiinnddaakk ddaallaamm lliinnggkkuunnggaann tteerrtteennttuu
KKaawwaassaann ppssiikkoommoottoorr:: ppeerriillaakkuu yyaanngg
ddiimmuunnccuullkkaann oolleehh hhaassiill kkeerrjjaa ffuunnggssii ttuubbuuhh
mmaannuussiiaa..

6. JJEENNIISS BBEELLAAJJAARR RRAANNAAHH KKOOGGNNIITTIIFF
((AAnnddeerrssoonn && KKrraatthhwwoohhll,, 22000011))
PPrroosseess kkooggnniittiiff ddiissuussuunn sseeccaarraa
bbeerrjjeennjjaanngg mmeelliippuuttii:: mmeennggiinnggaatt
((rreemmeemmbbeerr)),, mmeennggeerrttii ((uunnddeerrssttaanndd)),,
mmeemmaakkaaii ((uussee)),, mmeennggaannaalliissiiss ((aannaallyyssiiss)),,
mmeenniillaaii ((eevvaalluuaattee)),, mmeenncciippttaa ((ccrreeaattee))
DDiimmeennssii ppeennggeettaahhuuaann ddiibbeeddaakkaann
mmeennjjaaddii eemmppaatt:: ppeennggeettaahhuuaann ffaakkttuuaall,,
ppeennggeettaahhuuaann kkoonnsseeppttuuaall,, ppeennggeettaahhuuaann
pprroosseedduurr,, ppeennggeettaahhuuaann mmeettaakkooggnniittiiff..

7. Dimensi
Pengeta huan
Dimensi Proses Kognitif
Mengingat Memaham
i
Menerapk
an
Menganali
sa
Menilai Menciptakan
Pengetahuan
Faktual
Pengetahuan
Konseptual
Pengetahuan
Prosedural
Pengetahuan
Metakognitif

8. RANAH KKOOGGNNIITTIIFF:: PPrroosseess KKooggnniittiiff
MMeennggiinnggaatt:: MMeenniinnggkkaattkkaann iinnggaattaann aattaass mmaatteerrii yyaanngg ddiissaajjiikkaann ddaallaamm
bbeennttuukk yyaanngg ssaammaa sseeppeerrttii yyaanngg ddiiaajjaarrkkaann
MMeennggeerrttii:: mmaammppuu mmeemmbbaanngguunn aarrttii ddaarrii ppeessaann ppeemmbbeellaajjaarraann,,
tteerrmmaassuukk kkoommuunniikkaassii lliissaann,, ttuullssaann mmaauuppuunn ggrraaffiiss..
MMeemmaakkaaii:: mmeenngggguunnaakkaann pprroosseedduurr uunnttuukk mmeennggeerrjjaakkaann llaattiihhaann
mmaauuppuunn mmeemmeeccaahhkkaann mmaassaallaahh..
MMeennggaannaalliissiiss:: mmeemmeeccaahh bbaahhaann22 kkeeddaallaamm uunnssuurr22 ppookkookknnyyaa &&
mmeenneennttuukkaann bbaaggaaiimmaannaa bbaaggiiaann22 ssaalliinngg bbeerrhhuubbuunnggaann ssaattuu ssaammaa
llaaiinn && kkeeppaaddaa kkeesseelluurruuhhaann ssttrruukkttuurr..
MMeenniillaaii:: mmeemmbbuuaatt ppeerrttiimmbbaannggaann bbeerrddaassaarrkkaann kkrriitteerriiaa ddaann ssttaannddaarr
tteerrtteennttuu..
MMeenncciippttaa:: mmeemmbbuuaatt ssuuaattuu pprroodduukk yyaanngg bbaarruu ddeennggaann mmeennggaattuurr
kkeemmbbaallii uunnssuurr22 aattaauu bbaaggiiaann22 kkee ddaallaamm ssuuaattuu ppoollaa aattaauu ssttrruukkttuurr
yyaanngg bbeelluumm ppeerrnnaahh aaddaa sseebbeelluummnnyyaa

9. D RANAH KOGNITIF: Diimmeennssii PPeennggeettaahhuuaann
FFaakkttaa ((ffaaccttuuaall kknnoowwlleeddggee)):: bbeerriissii uunnssuurr22 ddaassaarr yyaanngg
hhaarruuss ddiikkeetthhuuii ssiisswwaa jjiikkaa mmeerreekkaa aakkaann ddiippeerrkkeennaallkkaann
ddeennggaann ssaattuu mmaattaa ppeellaajjaarraann tteerrtteennttuu aattaauu uunnttuukk
mmeemmeeccaahhkkaann ssuuaattuu mmaassaallaahh tteerrtteennttuu ((llooww lleevveell
aabbssttrraaccttiioonn))
KKoonnsseepp ((ccoonncceeppttuuaall kknnoowwlleeddggee)):: mmeelliippuuttii sskkeemmaa,, mmooddeell
mmeennttaall aattaauu tteeoorrii ddaallaamm bbeerrbbaaggaaii mmooddeell ppssiikkoollooggii
kkooggnniittiiff..
PPrroosseedduurr ((pprroocceedduurraall kknnoowwlleeddggee)):: ppeennggeettaahhuuaann tteennttaanngg
bbaaggaaiimmaannaa mmeellaakkuukkaann sseessuuaattuu,, bbiiaassaannyyaa bbeerruuppaa
sseeppeerraannggkkaatt uurruuttaann aattaauu llaannggkkaahh22 yyaanngg hhaarruuss ddiiiikkuuttii..
MMeettaakkooggnniittiiff ((mmeettaaccooggnniittiivvee kknnoowwlleeddggee)):: PPeennggeettaahhuuaann
tteennttaanngg ppeemmaahhaammaann uummuumm,, sseeppeerrttii kkeessaaddaarraann tteennttaanngg
sseessuuaattuu && ppeennggeettaahhuuaann tteennttaanngg ppeemmaahhaammaann pprriibbaaddii
sseesseeoorraanngg..

10. CCoonnttoohh--ccoonnttoohh TTuujjuuaann//
HHaassiill bbeellaajjaarr KKooggnniittiiff
11..DDiiaakkhhiirr kkeeggiiaattaann ppeemmeellaajjaarraann,, ssiisswwaa ddiihhaarraappkkaann
mmaammppuu mmeenngggguunnaakkaann ssiimmppllee pprreesseenntt ccoonnttiinnoouuss
tteennssee sseeccaarraa lliissaann ddaann ttuulliissaann
22..PPaaddaa aakkhhiirr ppeemmbbeellaajjaarraann,, ssiisswwaa ddiihhaarraappkkaann
mmaammppuu mmeennjjeellaasskkaann ddaann mmeennggiiddeennttiiffiikkaassiikkaann
PPaasstt PPeerrffeecctt ddaallaamm sseebbuuaahh wwaaccaannaa yyaanngg
ddiibbeerriikkaann bbeesseerrttaa ppeenngggguunnaaaannnnyyaa
33..PPaaddaa aakkhhiirr ppeemmbbeellaajjaarraann,, ssiisswwaa kkeellaass 11 SSMMKK
jjuurruussaann PPeerrhhootteellaann mmaammppuu mmeennddeesskkrriippssiikkaann
ssuuaattuu pprroosseess sseeccaarraa ssiisstteemmaattiiss ddaann llooggiiss
mmeenngggguunnaakkaann kkaalliimmaatt ppaassiiff..

11. CCoonnttoohh--ccoonnttoohh TTuujjuuaann//
HHaassiill bbeellaajjaarr KKooggnniittiiff
44.. DDiiaakkhhiirr ppeemmbbeellaajjaarraann ssiisswwaa kkeellaass IIIIII ssmmeesstteerr 55 jjuurruussaann
AAkkoommooddaassii PPeerrhhootteellaann ddiihhaarraappkkaann mmaammppuu
mmeenngggguunnaakkaann uunnggkkaappaann yyaanngg tteeppaatt ddaallaamm mmeennaannggaannii
ppeemmeessaannaann kkaammaarr..
55.. SSeetteellaahh mmeemmppeerroolleehh ccoonnttoohh jjeenniiss22 tteemmppaatt mmeennggiinnaapp &&
ffaassiilliittaass yyaanngg aaddaa ddaarrii bbuukkuu//iinntteerrnneett,, ssiisswwaa mmaammppuu
mmeennjjaawwaabb ppeerrttaannyyaaaann yyaanngg bbeerrhhuubbuunnggaann ddeennggaann jjeenniiss
tteemmppaatt mmeennggiinnaapp && ffaassiilliittaassnnyyaa mmiinniimmaall 9900%% bbeennaarr..
66.. DDiibbeerriikkaann 1100 ggaammbbaarr,, ssiisswwaa mmaammppuu mmeennggiiddeennttiiffiikkaassii
jjeenniiss tteemmppaatt mmeennggiinnaapp && ffaassiilliittaassnnyyaa mmiinniimmaall 88 bbeennaarr..

12. RRAANNAAHH AAFFEEKKTTIIFF ((KKrraatthhwwoohhll,, 11996644))
MMeenneerriimmaa:: KKeessuukkaa rreellaaaann mmeemmppeerrhhaattiikkaann && mmeemmbbeerriikkaann rreessppoonn
tteerrhhaaddaapp ssttiimmuulluuss
MMeennaannggggaappii:: ppeemmeellaajjaarr// ssiisswwaa mmeennjjaaddii tteerrlliibbaatt ddaann aakkttiiff
mmeemmbbeerriikkaann ttaannggggaappaann
MMeenngghhaarrggaaii:: mmeemmbbeerrii ppeenniillaaiiaann tteerrhhaaddaapp ssuuaattuu ffeennoommeennaa,,
kkeejjaaddiiaann aattaauu bbeennddaa,, sseeppeerrttii ssiikkaapp mmeenneerriimmaa,, mmeennoollaakk aattaauu
mmeennggaapprreessiiaassii ssuuaattuu oobbjjeekk..
MMeennggoorrggaanniissaassii:: UUppaayyaa uunnttuukk mmeemmaadduukkaann bbeerrbbaaggaaii jjeenniiss nniillaaii
yyaanngg bbeerr--bbeeddaa22.. ddaarrii nniillaaii22 yyaanngg bbeerrbbeeddaa ttssbb.. ddiibbaanngguunn mmeennjjaaddii
ssuuaattuu ssiisstteemm nniillaaii.. BBiiaassaannyyaa tteerrcceerrmmiinn ddaallaamm ffiillssaaffaatt hhiidduuppnnyyaa..
MMeennggaammaallkkaann:: SSiisstteemm nniillaaii yyaanngg ddiimmiilliikkii sseesseeoorraanngg mmeennggeennddaalliikkaann
ttiinnggkkaahh llaakkuunnyyaa ddaallaamm kkeehhiidduuppaann,, sseehhiinnggggaa mmeemmbbeennttuukk ggaayyaa hhiidduupp
yyaanngg kkhhaass,, bbeerrbbeeddaa ddaarrii oorraanngg llaaiinn..

13. RRAANNAAHH PPSSIIKKOOMMOOTTOORR ((DDaavvee,, 11997700))
MMeenniirruu:: KKeemmaammppuuaann mmeennggaammaattii ssuuaattuu ggeerraakkaann aaggaarr
ddaappaatt mmeerreessppoonn
MMeenneerraappkkaann:: KKeemmaammppuuaann mmeennggiikkuuttii ppeennggaarraahhaann,,
ggeerraakkaann ppiilliihhaann && ppeenndduukkuunngg ddeennggaann mmeemmbbaayyaannggkkaann
ggeerraakkaann oorraanngg llaaiinn..
MMeemmaannttaappkkaann:: KKeemmaammppuuaann mmeemmbbeerriikkaann rreessppoonn yyaanngg
tteerrkkoorreekkssii,, aattaauu rreessppoonn ddeennggaann kkeessaallaahhaann22 tteerrbbaattaass//
mmiinniimmaall
MMeerraannggkkaaii:: KKoooorrddiinnaassii rraannggkkaaiiaann ggeerraakk ddeennggaann
mmeemmbbuuaatt aattuurraann yyaanngg tteeppaatt
NNaattuurraalliissaassii:: GGeerraakkaann yyaanngg ddiillaakkuukkaann sseeccaarraa rruuttiinn
ddeennggaann mmeenngggguunnaakkaann eenneerrggii ffiissiikk && ppssiikkiiss yyaanngg mmiinniimmaall..

14. TTEESS PPEENNGGUUAASSAAAANN
11.. BBeerriikkaann mmaassiinngg22 ssaattuu ccoonnttoohh ddaarrii 55 jjeenniiss bbeellaajjaarr
mmeennuurruutt GGaaggnnee..
22.. BBeerriikkaann ssaattuu ccoonnttoohh bbeellaajjaarr ppaaddaa rraannaahh kkooggnniittiiff,,
kkeemmuuddiiaann tteennttuukkaann tteerrmmaassuukk ddaallaamm ddiimmeennssii pprroosseess
kkooggnniittiiff && ddiimmeennssii ppeennggeettaahhuuaann yyaanngg mmaannaa mmeennuurruutt
AAnnddeerrssoonn && KKrraatthhwwoohhll ((22000011))
33.. BBeerriikkaann ssaattuu ccoonnttoohh bbeellaajjaarr ppaaddaa rraannaahh aaffeekkttiiff,,
kkeemmuuddiiaann tteennttuukkaann tteerrmmaassuukk ddaallaamm jjeennjjaanngg aaffeekkttiiff
yyaanngg mmaannaa mmeennuurruutt KKrraatthhwwoohhll ((11996644))
44.. BBeerriikkaann ssaattuu ccoonnttoohh bbeellaajjaarr ppaaddaa rraannaahh ppssiikkoommoottoorr,,
kkeemmuuddiiaann tteennttuukkaann tteerrmmaassuukk ddaallaamm jjeennjjaanngg ppssiikkoommoottoorr
yyaanngg mmaannaa mmeennuurruutt DDaavvee ((11997700))