Jatkoryhmän arviointityöpaja, Descom Oy, 28.5.2015
•
0 likes•530 views
Kuuden viikon perustyöpajojen sarjan jälkeen pidetty kolmen kuukauden jatkotyöpaja, jossa syvennettiin tahtoa ja ymmärrystä harjoittelemisesta ja sen seurauksista.
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Jatkoryhmän arviointityöpaja, Descom Oy, 28.5.2015
Similar to Jatkoryhmän arviointityöpaja, Descom Oy, 28.5.2015 (20)
Jatkoryhmän arviointityöpaja, Descom Oy, 28.5.2015
- 1. Jatkoryhmän Arvioin0työpaja Descom Oy 28.5.2015 Mikko Taskinen Peilaus Oy – paras on vielä näkemä4ä
- 2. OnniAelut!
- 3. Onni$elut! Pioneerihengessä läpi kaikkien vastusten, ensimmäisinä Descomin historiassa, suoriuduiAe hengissä jatkotyöpajasta. Aika tapuAaa itseä olkapäälle, samassa hengessä, jossa ”Mies onniAelee itseään pudoAuaan katolta.” (M.A.Numminen)
- 5. Olipa kerran unelma… … kehiAää sellaisia harjoituksia jotka saisivat ihmiset • harjoiAelemaan eli luomaan parempia tapoja • tuntemaan itsensä paremmin • ohjaamaan elämäänsä siten, eAä vastaisi paremmin sitä mitä he ovat Näiden harjoitusten tulisi olla sellaisia, eAä • kuka tahansa voisi tehdä niitä • ne olisi mahdollista tehdä milloin tahansa ja upoAaa keskelle arkiru0ineita • ne vastaisivat ihmisten tarpeisiin ja haastaisivat ihmiset sekä tässä ja nyt eAä tulevaisuudessa • ne taipuisivat yksilöllisiin tarpeisiin eli harjoitukset voisi yksilöllistää ja kokemusten karAuessa kehiAää omia harjoituksia • ne olisivat vailla ideologisia ja opillisia taustoja ja rajoituksia eli harjoitusten filosofia olisi niiden tekemisessä
- 6. Mitä teh0in? Mitä on harjoiAeleminen? Mitä on läsnäolo? Miten mitata kehitystä? Oma harjoitus Miten 0etäminen muuAuu toiminnaksi?
- 7. Mitä teh4in/pohdi8in? Mitä on harjoi,eleminen? Osallistujien tekemissä ”Mitä on harjoiAeleminen?” -‐tutkielmissa näyAäytyivät toisiaan rikastavat näkökulmat ja harjoiAelemisen koko kirjo, alhosta harjoiAelemisen riemuun. Miten 1etäminen muu,uisi toiminnaksi? Usein ongelma ei ole 0edon puute vaan kyvyAömyys/avuAomuus saaAaa 0eto käytäntöön eli luoda siitä elämää ja parempia käytänteitä. Nykyisin 0eto, kuten ajaAelemiseen ja puhumiseen jumiutuminenkin, näyAäytyy usein tahdon vihollisena eli tahdon kynnystä nostavana tekijänä. Vasta teot muuAavat asioita. Siksi harjoiAeleminen. Mitä on läsnäolo? Tässä hetkessä olemista/elämistä. Mieli seilaa menneessä ja tulevassa – sen palauAaminen nykyhetkeen edellyAää usein 0etoisen ponnistuksen. Mielen luontainen olo0la on toisaalta harmonia ja toisaalta valppaus/levoAomuus (alWus niin sisäisille kuin ulkoisille häiriöille) – samanaikaises0. Tietoinen läsnäolon harjoiAaminen on tasapainon luomista näiden kahden välille: rauhan ja uteliaisuuden. Ilman läsnäoloa on vain toistoa, ei harjoiAelemista.
- 8. Mitä teh4in/pohdi8in? 2 Oma harjoitus Oman harjoituksen luominen on vihkimys harjoiAelemisen maailmaan. Siitä alkaa matka harjoitusten luonteen ja dynamiikan ymmärtämiseen, niiden uudelleen luomiseen ja itsensä todelliseen tuntemiseen. Miten mitata kehi,ymistä? Yksinkertaisimmillaan kehitystä voi peilata sillä, onko harjoitukset tehty ja mitä niiden tekemisestä on seurannut. MiAaamisen tekee haasteelliseksi se, eAä varsinaisiin kehiAymisprosesseihin 0etoisuus ei tavallises0 aluksi ulotu. Mitä mitataan, mitä miAaamisella saadaan selville ja mitä miAaamisesta seuraa? Miten kulku mi,arista moo,oriksi eli prosesseja sytyAäväksi voimaksi tapahtuu?
- 10. Tahdon hämärä Tahdon tuntemaan oppiminen liiAyy ihmistä ohjaaviin ja liikuAaviin voimiin. HarjoiAelu peilaa tahtoa ja tahdon ”hämäryyAä”: miksi teen jotakin? mikä saa minut liikkeelle? mikä minua mo0voi? mitä oikeastaan haluan? Tahdon ilmentymät eli teot kuvastavat tahdossa toimivia prosesseja, joiden takana puolestaan vaikuAavat ihmisessä toimivat voimat. Oman tahdon tunteminen edellyAää omien taipumusten, vetovoiman (mikä vetää puoleensa, mitä vedän puoleeni) sekä alWuden tunnistamista. Oman tahtonsa oppii todella tuntemaan vasta haastaessaan sen, tekemisellä ja harjoiAelemisella. Kaikki harjoitukset ovat tahtoharjoituksia: ne vaa0vat 0etoisen tahdon ponnistuksen ja ovat siksi itsensä johtamisen y0messä. Reflektoiminen ja ajaAeleminen tuovat valoa tahdon hämärään.
- 11. Itsetuntemus
- 12. Itsetuntemus AseAaessaan itsensä alWiksi todellisiin haasteisiin ihminen oppii 0etämään, mistä hänet on tehty. Tapa-‐energian johtama ru0inielämä on siksi itsetuntemuksen kehiAymisen vastainen. Matka itsetuntemukseen on samalla matka autenWsuuteen ja sen tunnistamiseen: mikä minussa ja toiminnassani on omaa (myötäsyntyistä) ja mikä vierasta (ulkoapäin tulluAa)?
- 13. Tapojen luominen
- 14. Tapojen luominen ”Olet sitä mitä toistat päiviAäin.” sanoo Aristoteles. HarjoiAeleminen on uusien tapojen luomista ja vanhojen tapojen muuntamista paremmiksi. Kyse on prosessista, jossa toisaalta luodaan parempia tapoja arkeen ja toisaalta luodaan tapoja, jotka paremmin vastaavat sitä mikä olen. Tapojen 0etoinen luominen on yksinkertaista muAa ei helppoa.
- 15. TavoiAeet
- 16. Tavoi$eet HarjoiAeleminen on yksinkertaista, jos tavoiAeena on tehdä harjoituksia ja luoAaa niiden seurauksiin eli uuAa luoviin, kehitystä parempaan suuntaan vieviin prosesseihin. (”Just do your prac0se and all will come to you.”) HarjoiAelemisen ulkopuoliset tavoiAeet toisinaan tukevat tavoiAeita, toisinaan ne luovat odotuksia, jotka vievät etäälle mielen harjoiAelemisen todellisuudesta. Mieli ei toimi yhtä suoraviivaises0 kuin ulkoinen maailma eikä sitä voi siksi samalla tavoin aikatauluAaa kuin asioita ulkoisessa maailmassa – ennen kuin 0etää tarkemmin, miten mieli toimii.
- 17. Olosuhde
- 18. Valmentajan rooli Valmentaja luo omalla innostavuudellaan harjoiAelemista tukevat ja edesauAavat olosuhteet. Valmentaja tarjoaa mahdollisuuden, johon valmenneAava tarAuu tai on tarAumaAa syvempien tarpeidensa ohjaamana. On monia prosesseja, joita ei voi nopeuAaa. HarjoiAeleminen avaa 0en prosesseille ja oivalluksille, joiden myötä valmentaja muuAuu tarpeeAomaksi.
- 20. Kymmenen vuoden päästä, kun Descom on 40 maassa toimiva globaali yritys, istuskelemme Descomin kampuksella Barcelonassa. Kaikki piirissä istuvat mind masterit jakavat kokemuksiaan oivalluksistaan ja kouluteAavistaan. Ja minä myhäilen pitkään valkoiseen partaani. (Alustuksen jälkeen seurasi hienoa palauteAa ja selkeää itsearvioin0a.)
- 22. Ensi syksynä jatkamme. Syksyn teemoja: • nykyisten harjoitusten syventämistä ja laajentamista • uusia harjoituksia • meditaa0o • omia harjoituksia
- 23. Mitä pitäisi tehdä edessä olevalla ajalla, joka on avoin ja muotoutumaton? Höyhenenkevyt vapaudessaan, lyijynraskas epävarmuudessaan. Onko se unenomainen ja nostalginen toive siitä – eAä voisin palata siihen hetkeen – ja kääntyä toiseen suuntaan kuin siihen, joka teki minusta minut. Onko loppujen lopuksi kyse minäkuvasta? Mielikuvasta siitä, mitä olisi pitänyt kokea ja saada aikaan – joAa elämä olisi sellainen, eAä sen voisi hyväksyä? Siinä tapauksessa kuolemanpelko on sitä, eAei voi kehiAyä siksi, joksi haluaa. Amadeu de Almeida Prado: Sanojen kultaseppä
- 24. Kiitos ja kesytöntä kesää!