Ihminen ja olemassaolon tarkoitus
•
0 likes•506 views
Asiantuntijaesitelmä Tampereen Kriittisellä Korkeakoululla 8.2.2019
More Related Content
More from Timo Purjo
More from Timo Purjo (18)
Ihminen ja olemassaolon tarkoitus
- 1. IHMINEN JA OLEMASSAOLON TARKOITUS Mikä on arvoni ja merkitykseni maailmassa? Timo Purjo FT, Diplomate in Logotherapy Viktor Frankl Institute Finland
- 2. VIKTOR FRANKL INSTITUTE FINLAND Suomen Viktor Frankl Instituutin taustalla on suomalainen yleishyödyllinen yhdistys Finland's Institute for the Theory of Viktor Frankl ry. Instituutti on hyväksytty ainoana suomalaisena ja pohjoismaisena koulutusinstituuttina International Association of Logotherapy and Existential Analysis'in akkreditoiduiksi jäseniksi. Arviointimenettelyssä sen on todettu täyttävän asetetut kansainväliset pätevyyskriteerit ja edellytykset toimia valtuutettuna Viktor Franklin autenttisen logoteorian koulutusinstituuttina. Instituutin kaikki opettajakunnan jäsenet ovat myös vastaavalla tavalla akkreditoituja.
- 3. ARGENTINA | AUSTRALIA | AUSTRIA | BRAZIL | BULGARIA | CANADA | CHILE | CHINA/HONGKONG | COLUMBIA | CROATIA | CZECHIA | DOMINICAN REPUBLIC | ECUADOR | FINLAND | FRANCE | GERMANY | GREAT BRITAIN | GUATEMALA | HUNGARY | IRAN | IRELAND | ISRAEL | ITALY | JAPAN | LIECHTENSTEIN | MEXICO | NETHERLANDS | NIGERIA | PERU | POLAND | ROMANIA | RUSSIA | SLOVAKIA | SLOVENIA | SOUTH AFRICA | SPAIN | SWITZERLAND | TURKEY | URUGUAY | USA | VENEZUELA yli 40 maassa, 6 maanosassa Yli 130 instituuttia ja yhdistystä VFIF
- 4. Lääketieteen tohtori 1930 (psykiatria ja neurologia) Filosofian tohtori 1949 ”Teoriat testattu Auschwitzissa ja Dachaussa” (sekä käytännön ihmistyössä ja monissa sadoissa tieteellisissä tutkimuksissa) http://www.viktorfrankl.org/biography.html http://www.viktorfrankl.org/e/lifeandwork.html VIKTOR EMIL FRANKL (1905-1997)
- 5. LOGOTEORIAN SYNTYVAIHEET JA SYYT ▪ Sigmund Freud ▪ Psykoanalyysi ▪ Alfred Adler ▪ Individuaalipsykologia ▪ Viktor Frankl ▪ Logoterapia, ”3. wieniläinen psykoterapian koulukunta” ▪ Frankl oli filosofi, psykiatri ja neurologi, joka ryhtyi 1920-luvulla etsimään psykologiaa ja biologiaa täydentäviä ideoita, periaatteita ja käsityksiä filosofiasta kyetäkseen auttamaan tulevia potilaitaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti
- 6. ONNI TARKOITUKSEN LÖYTÄMISEN SIVUVAIKUTUKSENA ”Onni ei löydy etsien, mutta jos onneen on aihetta, onni seuraa automaattisesti ikään kuin itsestään. Elämän tarkoituksen ja päämäärän löytäminen antaa ihmiselle aiheen olla onnellinen. Onni on siten tarkoituksen löytämisen sivuvaikutus.” Viktor E. Frankl
- 7. RAKKAUDEN TARKOITUS – RAKKAUS ELÄMÄN TARKOITUKSENA
- 8. TARKOITUKSEN, RAKKAUDEN JA ONNELLISUUDEN SUHTEUTUMINEN TOISIINSA
- 9. HYVÄN ELÄMÄN PERUSTA Tahto tarkoitukseen Tarkoituksen tahdon toteutuminen Onnellisuus*) tarkoituksen tahdon täyttymyksenä *) eudaimonia, ks. Aristoteles: Nikomakhoksen etiikka
- 10. FRANKLIN FILOSOFIAN KESKEISET PERIAATTEET ▪ Tarkoitustaan toteuttavan ihmisen elämä ei ole pelkkää onnea ja iloa, mutta hän voi kokea elämänsä olevan kokonaisuutena hyvää. Onnellisuuden sijaan voitaisiin yhtä hyvin puhua syvästä, järkkymättömästä mielenrauhasta. Tai sisäisestä rauhasta ja harmoniasta, sopusoinnusta. Tällainen ihminen voi kokea voivansa henkisesti ja eettisesti hyvin ja elävänsä hyvää elämää kaikkine siihen kuuluvine sisältöineen – sekä myönteisine että myös kielteisine, jopa erilaisine kärsimystä aiheuttavine kriiseineen ja kohtaloniskuineen. ▪ Väite perustuu Viktor Franklin filosofian kolmeen keskeiseen peruspilariin, joiden varaan hänen koko filosofiansa rakentuu.
- 11. 1. PERUSPILARI ▪ Ensimmäinen lähtökohta on, että ihmisellä on olemuksellisesti tahto tarkoitukselliseen elämään. Ihmisellä on synnynnäinen kaipaus ja luontainen pyrkimys löytää ja toteuttaa elämässään erilaisia arvokkaita tarkoituksia. Tahto tarkoitukselliseen elämään on Franklin mukaan ihmisen perustavin tarve. Erilaisen hyvän tekeminen toisille ja heidän auttamisensa on siten ihmiselle luontaista. Samalla myös hyväntekijän ja toista auttavan oma henkinen ja eettinen hyvinvointi lisääntyy.
- 12. … 1. PERUSPILARI ▪ Pyyteetön toisen palveleminen ilman että odottaisi saavansa siitä vastapalvelusta tai mitään muutakaan hyötyä, antaa mahdollisuuden kokea onnellisuutta. Toisin sanoen, silloin kun odottaa saavansa itsellensä vähiten, saakin eniten. Tämä näennäinen ristiriita johtuu siitä, että kun ihminen unohtaa itsensä, hän vapautuu minäkeskeisyydestään tarkoituskeskeisyyteen.
- 13. 2. PERUSVÄITE (AKSIOOMA) ▪ Toinen perusväite on, että elämästä – maailmasta, jossa elämme – on aina mahdollista löytää tarkoituksia, joiden kautta voimme toteuttaa tarkoituksen tahtoamme eli tahtoamme tarkoitukselliseen elämään. Viktor Frankl korosti erityisesti, että elämällä ja elämässä on tarkoitus kaikissa, jopa kaikkein kurjimmissa ja epätoivoisimmissa olosuhteissa. Tämän Frankl on todentanut henkilökohtaisesti keskellä keskitysleirien kauhuja, joissa hän kykeni kaikesta epäinhimillisyydestä huolimatta kokemaan tarkoituksellisuutta. Hän säilytti kokemuksensa elämässä olevasta tarkoituksesta muun muassa teoillaan, joilla hän auttoi vankitovereitaan selviytymään, tai sillä, että hän eläytyi rakkauteen vaimoonsa ja äitiinsä.
- 14. … 2. PERUSVÄITE ▪ Ihmisen olemassaolo maailmassa ei siis ole koskaan väliaikaista, vaan elämällä on tarkoitus aina ja kaikissa olosuhteissa. Väliaikaisuuden tunne on harhaluulo, että ei kannata toimia. Se ei ole missään tilanteessa perusteltua. Edes keskitysleireillä läheskään kaikki ihmiset eivät pitäneet olemassaoloaan väliaikaisena, jollain lailla tilapäisenä. Erityisesti ne, jotka selvisivät elossa keskitysleireiltä ja elivät sen jälkeen tarkoituksellisen elämän luonnolliseen kuolemaansa saakka, pyrkivät olosuhteista riippumatta jatkamaan velvollisuutensa täyttämistä ihmisenä.
- 15. … 2. PERUSVÄITE ▪ Tämä ihmisen perustava velvollisuus liittyy tarkoituksen tahdon jatkuvaan toteuttamiseen. Sen mukaisesti keskitysleireiltä jälleen hyvään elämään selviytyneet pyrkivät keskeytymättömästi täyttämään oman tehtävänsä ihmisenä kuoleman läheisyydestä riippumatta. Jolleivat he kohtalon oikuista johtuen selviytyneet keskitysleireistä hengissä, jättivät he kuitenkin jälkensä maailmaan jatkamalla elämäänsä sieltä selviytyneiden tarinoissa.
- 16. 3. PERUSVÄITE (AKSIOOMA) ▪ Kolmas Franklin filosofian perusta on, että ihmisellä on vapaus löytää tarkoitusta elämäänsä. Hän voi joko luoda tai aikaansaada jotain arvokasta tai eläytyä johonkin arvokkaaseen ja kokea sen arvokkuuden. Tai silloin kun ihminen ei voi vapautua niistä olosuhteista, joihin hän on joutunut, on hänellä aina vapaus ottaa kantaa niihin. Jos ihminen joutuu kohtaamaan väistämätöntä kärsimystä, on hänellä aina sisäinen vapautensa suhtautua siihen tahtomallaan tavalla. Kärsimystä ei aiheuta niinkään se, mitä ihmiselle tapahtuu, vaan se, miten hän päättää suhtautua vallitseviin asiaintiloihin.
- 17. … 3. PERUSVÄITE ▪ Ihmisellä on mahdollisuus suhtautumisensa ja asennoitumisensa avulla vaikuttaa siihen, miten hän kokee kärsimyksensä, ja parhaimmillaan muokata tilannettaan niin, että aikaansaa jotain tarkoituksellista. Vaikka se voi joskus tuntua mahdottomalta, on ihmisellä aina vapaus saavuttaa kärsimyksestään huolimatta tai jopa sen avulla jotain tarkoituksellista. Esimerkiksi keskitysleireissä tämä ilmeni sankarillisena asennoitumisena väistämättömään kuolemaan, kun osa vangeista käveli arvokkaalla ja urhoollisella tavalla kaasukammioon pää pystyssä ja oman kulttuurinsa perinteisiä lauluja laulaen.
- 18. … 3. PERUSVÄITE ▪ Ihmisen olemuksellinen vapaus antaa siis hänelle mahdollisuuden joko muokata asiaintiloja tarkoituksellisemmiksi tai muokata itseänsä siten, että hän pystyy kokemaan elämänsä aiempaa tarkoituksellisemmaksi. Samalla hän muuttuu ihmiseksi, joka kykenee elämään kaiken aikaa tarkoituksellisempaa elämää. Tämä edellyttää ihmiseltä henkisiä kykyjä ja voimia, joiden avulla hän voi ikään kuin nousta sekä sillä hetkellä vallitsevien asiaintilojen että omien fyysisten ja psyykkisten reaktioidensa yläpuolelle ja ottaa kantaa niihin.
- 19. OLEMASSAOLON TARKOITUS JA IHMISEN ELÄMÄN TARKOITUS Metafysiikasta ihmisen elämän arvokkaisiin hetkiin
- 20. MITÄ ON LOGOTEORIA? ▪ Arvoperustainen ja tarkoitussuuntautunut ajattelutapa eli filosofia ▪ Filosofis-teoreettinen viitekehys logoterapeuttiselle arvoperustaiselle ja tarkoitussuuntautuneelle elämäntavalle, elämänfilosofialle ▪ Filosofis-teoreettinen viitekehys logoterapeuttiselle, ”arvottavalle psykoterapialle”
- 21. MITÄ MERKITSEE KÄSITE LOGOTERAPIA? ▪ Logoterapia = logos + therapeia ▪ Logos ▪ Kreikankielisellä sanalla ”logos” on monia merkityksiä ▪ Logoterapian ja logoteorian yhteydessä logos viittaa A. Elämän perimmäiseen tarkoitukseen, ylitarkoitukseen, joka ylittää ihmisen käsityskyvyn ja johon ihminen ei voi vaikuttaa B. Ihmisen oman elämän yksilölliseen tarkoitukseen (hetken tarkoituksiin) jonka hän voi löytää ja toteuttaa omien henkisten kykyjensä avulla
- 22. IHMISEN TEHTÄVÄ ”Logos” Perimmäinen tarkoitus Arvokkaat hetken tarkoitukset Oman elämän tarkoitus
- 23. OMAN ELÄMÄN TARKOITUKSEN MUODOSTUMINEN Oman elämän kokonaislaadun, tarkoituspitoisuuden määrittävät yksittäiset otokset, niiden sisällön rikkaus
- 25. MIKSI IHMINEN ON OLEMASSA? ▪ ”Minä ja sinä emme tietenkään voi yksin ratkaista maailman kaikkia ongelmia, mutta se ei estä meitä toimimasta niin kuin koko maailman kohtalo olisi harteillamme. Tämän näkemyksen mukaan jokaisen on kannettava oma osuutensa vastuusta maailmasta. Meidän on aloitettava itsestämme ja ymmärrettävä tehtäväksemme, että jätämme maailman jonakin päivänä vähän parempana kuin se oli tullessamme.” Stefan Einhorn: Ihmisen tehtävä
- 26. ELÄMÄ KUTSUU JATKAMAAN MATKAA KOHTI LOGOSTA ▪ Viktor Frankl korostaa, että elämämme olemus on, että olemme kyseltävänä. Elämämme on siis eräänlainen koko sen ajan kestävä kyselytunti. Emme voi kysyä elämämme tarkoitusta, koska se muodostuu niistä kulloinkin antamistamme vastauksista, joita annamme elämän konkreettisiin kysymyksiin. Ihminen kohtaa nämä tarkoitusmahdollisuudet avoimina ja toistaiseksi ratkaisemattomina tehtävinä, toimeen pantavina ja täytettävinä arvoina, havaittavina vaatimuksina jne. Toisin sanoen olennaisuuksina tai jonain, josta on sillä hetkellä kyse tai jonain, joka on muidenkin kuin itsen kannalta hyväksyttävissä.
- 27. - IHMINEN VASTAA TARKOITUKSILLA TEOILLAAN ▪ Vastaukset eivät kuitenkaan ole sanoja, vaan tekoja – sanattomat vastauksemme ovat omat tekomme, oma elämämme ja koko olemassaolomme. Vastauksemme kysymykseen elämämme tarkoituksesta ilmenevät siinä, miten vastaamme elämälle, miten vastuullisena elämme omaa elämäämme. Vastuullisena olemisessa on siten kyse siitä, että vastaamme – otamme vastaan ja annamme vastauksemme – meille eri ajankohtina, kunakin hetkenä, tarjoutuviin tarkoitusmahdollisuuksiin ja teemme sen toimintamme kautta.
- 28. KS. DIA 9
- 29. MIELEKÄS, MERKITYKSELLINEN JA TARKOITUKSELLINEN ELÄMÄ Oma arvoni ja merkitykseni arvokkaiden tarkoitusten toteuttajana
- 31. MITÄ ON TARKOITUS? ▪ Ihmisen elämä on tarkoituksellista ▪ ihminen toteuttaa elämässään arvokkaita tarkoituksia ▪ ihminen toteuttaa aktiivisesti, hetkestä toiseen, tarkoituksen tahtoaan ▪ Ihmisen elämä on merkityksellistä ▪ ihminen elämä on arvokasta ja merkityksellistä kokonaisuudelle ▪ ihmisellä on jokin ainutlaatuinen tehtävä täällä ≠ jollain on merkitystä vain ihmiselle itselleen ▪ Elämä on mielekästä (vs. mieletöntä, turhaa, tyhjää, tyhjänpäiväistä) ▪ elämä itsessään on mielekäs, sillä on jokin (perimmäinen) tarkoitus
- 32. MERKITYS VS. TARKOITUS ▪ Täysin oman yksityisen merkityksen luominen elämälleen on mahdotonta, vaikka se voikin olla jonkun ihmisen – ja on yhä useamman nykyihmisen – ihanne ▪ Elämälle ei luo tarkoitusta mikä tahansa asia, joka sattuu olemaan jollekin ihmiselle merkityksellinen ▪ mielenkiintoinen, hyödyllinen, tärkeä, tarkoituksenmukainen (välineellisesti) tai järkevä ▪ Ihmisen olemassaolon tarkoitus toteutuu siinä, että ihminen suuntautuu yksilöllisenä persoonana omien rajojensa ulkopuolelle yhteisöön ▪ vain kokonaisuudesta yksilöllinen persoona saa merkityksensä ja vasta kokonaisuudelle kukin ainutlaatuinen ihminen merkitsee jotain
- 33. ELÄMÄSSÄ JA ELÄMÄLLÄ ON TARKOITUS ▪ Frankl erotti jyrkästi toisistaan tarkoituksen antamisen olemassaololleen, jota hän piti ajatuksena mahdottomana, ja tarkoituksen etsimisen ja löytämisen elämästä, jossa tarkoitus on ▪ Kaikki tarkoitusmahdollisuudet löytyvät itsen ulkopuolelta siitä, mikä on yleisinhimillisesti arvokasta ▪ Kyse on siis pysyvistä universaaleista henkisistä ja eettisistä arvoista ▪ esim. hyvyys, kauneus, rakkaus, totuus ja oikeudenmukaisuus ▪ Olemalla suhteissa edellä mainittuihin arvoihin on mahdollista todellistaa niiden päämäärien mukaisia tarkoituksia
- 34. OMAN ELÄMÄN TARKOITUSTEN ETSIMINEN JA TOTEUTTAMINEN ▪ Ihmisen tehtävänä on valita eri tilanteissa ja hetkinä tarjolla olevista vaihtoehdoista se, joka on kaikista arvopitoisin ja tarkoituksellisin ▪ Toisin sanoen on tehtävä sellainen ratkaisu, jonka avulla toteutetaan kaikista parhaiten jonkin universaalin arvon mukaista päämäärää, esim. luomalla tai aikaansaamalla jotain, joka lisää mahdollisimman paljon muiden elämäniloa ja hyvinvointia tai kokemusta hyvästä elämästä ▪ myös pelkkä hyvän mielen aikaansaaminen toiselle tai hänen ilahduttamisensa on arvokasta
- 35. IHMISEN KOKO ELÄMÄN TARKOITUS ▪ Meillä jokaisella on yksilöllinen, ainutlaatuinen rakenteemme ja henkilökohtainen, ainutkertainen elämämme.*) Niiden kautta meillä on annettuna ja meille tarjoutuu monenlaisia pienempiä ja suurempia mahdollisuuksia tarkoitukselliseen elämään. Niiden todellistaminen voi kuitenkin tapahtua vain kunkin yksittäisen tilanteen tai hetken tarkoitusten kautta. *) Frankl puhuu tästä kohtalona, Rauhala situaationa
- 36. IHMISEN KOKO ELÄMÄN TARKOITUS ▪ Koska ihminen ponnistelee kohtaloissaan ja toteuttaa niissä piileviä tarkoituksia viimeiseen hengenvetoon asti, voi hän saavuttaa elämänsä kokonaistarkoituksen vasta viimeisessä hengenvedossaan niin, että se sinetöityy hänen kuolemassaan. Tästä syystä ihminen voi vasta elämänsä päättyessä tehdä eräänlaisen tilinpäätöksen toteutuneesta elämästään ja kaikista siinä toteuttamistaan tarkoitusmahdollisuuksista.
- 37. IHMISEN KOKO ELÄMÄN TARKOITUS ▪ Kuitenkin vasta kuolemamme jälkeen selviää, minkälaisen jäljen olemme jättäneet maailmaan. Tämä merkitsee sitä, että voimme elämämme aikana havaita ja löytää vain yksittäis- tarkoituksia, mutta oman elämämme lopullinen kokonais- tarkoitus voidaan todeta vasta jälkikäteen, silloin kun emme sitä enää itse voi kokea. Ainoa mitä voimme itse tiedostaa, on jonkinlainen yhteissumma yksittäisistä tilanteiden tai hetkien tarkoituksista sekä niistä koostuva tarkoituskokonaisuus, kuva oman elämämme tarkoituksellisuudesta sen hetkisen ymmärryksemme valossa arvioituna.
- 38. HENKINEN IHMISESSÄ ELI PERSOONALLINEN HENKINEN Ihmisen henkiset kyvyt ja voimat
- 39. VIKTOR FRANKLIN EKSISTENTIAALIS- FENOMENOLOGINEN IHMISKÄSITYS PELKISTETTYNÄ
- 40. VIKTOR FRANKLIN EKSISTENTIAALIS- FENOMENOLOGINEN IHMISKÄSITYS PELKISTETTYNÄ ▪ Frankl toteaa, että ”ihmisenä olemisen olemus on suhteissa olemista” tai että ”ihmisenä oleminen on maailmassa olemista sekä suuntautumista ja suhteisiin hakeutumista muuhun maailmassa olevaan”. Toisaalta hän toteaa, että kohtalo määrittää ihmisen elintilan, jossa hänen ainutlaatuinen elämänsä ja sen kehkeytyminen on mahdollista ja jossa se todellistuu. Tällöin hän puhuu itse asiassa situaatiosta ihmisen olemuspuolena. ▪ Franklin ihmiskäsityksen tulkinnan apuna voidaankin käyttää Lauri Rauhalan holistista ihmiskäsitystä
- 41. LAURI RAUHALAN EKSISTENTIAALIS- FENOMENOLOGINEN IHMISKÄSITYS PELKISTETTYNÄ
- 43. IHMISEN KESKEISET HENKISET KYVYT
- 44. LOGOTERAPEUTTINEN AUTTAMINEN ▪ Logoterapiassa etsitään sellaisia konkreettisia henkisiä kykyjä, joita kehittämällä asiakas voi toteuttaa tarkoituksen tarvettaan ja löytää elämästä arvokkaita tarkoitusmahdollisuuksia. Henkisten kykyjen avulla opitaan mm. etääntymään haitallisten psyykkisten tunteiden virrasta, tiedostamaan mitä itsessä kulloinkin tapahtuu ja arvioimaan, miksi tietyissä tilanteissa herää tiettyjä tunteita, ajatuksia ja aikomuksia. Sen jälkeen arvotetaan omia kokemuksia ja etsitään keinoja muokata itseään ja elämäänsä sellaiseksi, mikä vastaisi omaa näkemystä riittävän arvokkaasta ja tarkoituksellisesta elämästä.
- 45. … LOGOTERAPEUTTINEN AUTTAMINEN Tahto tarkoitukseen on logoterapeuttisen vaikuttamisen keskiössä ▪ Ihmisellä on olemuksellinen tahdo luoda jotain arvokasta maailmaan ja kokea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi ▪ Tahto tarkoitukseen on sisäänrakennettuna ihmiseen. Sen mukaisesti meissä kaikissa on olemuksellinen ymmärrys siitä, mistä elämässä ja ihmisenä olemisessa on kaiken kaikkiaan kysymys. Ihmiselle on annettu ymmärrys siitä, että hänen maailmassa olemisen päämääränä on etsiä, löytää ja toteuttaa niitä tarkoituksia – mahdollisuuksia luoda jotain arvokasta maailmaan – joita elämässä on tarjolla.
- 46. … LOGOTERAPEUTTINEN AUTTAMINEN ▪ Kun ihminen toimii näin, saa hän samalla kokea itsensä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi. Tarkoituksen tahdon toteutuminen onkin siksi ihmisen perustavin tarve, jonka toteutuminen tai toteutumatta jääminen määrittää hänen elämänsä laadullisen hyvyyden. ▪ Tarkoituksen tahdon ilmeneminen ihmisessä vaatii sen herättelyä varhaislapsuudesta alkaen. Lapsuudessa tästä ovat vastuussa erilaiset kasvatusvaikuttajat. Koska tarkoituksen tahdon on tieteellisissä kokeissa todistettu automaattisesti ilmenevän jo hyvin varhaisessa lapsuudessa, kyse on itse asiassa siitä, että sitä ei tukahduteta. Jos näin käy, se ei kuitenkaan onneksi katoa kokonaan, vaan se on koska tahansa herätettävissä uudestaan.
- 47. … LOGOTERAPEUTTINEN AUTTAMINEN ▪ Logoterapia sopii avuksi erityisesti masennukseen, itsetuhoisuuteen ja eksistentiaalisiin kriiseihin, jotka kaikki voivat ilmetä ahdinkona, turhaumana tai tyhjiön tunteena. ▪ Miksi? ▪ Koska suuri osa sairauksiksi diagnosoidusta oireilusta aiheutuu tarkoituksen tahdon toteutumatta jäämisestä ▪ Esim. masennuksessa ei useinkaan ole kysymys sairaudesta, vaan eksistentiaalisista ongelmista (tarjolla olevien arvojen ja oman arvotajunnan välisistä ristiriidoista) ja/tai häiriöistä omassa tajunnallisessa kokemisessa (todellisuuden kokemisesta esim. puutteellisella tai vääristyneellä tavalla)
- 48. … LOGOTERAPEUTTINEN AUTTAMINEN ▪ Asenteidensa muuttaminen elämään ja varsinkin omien kokemis- tapojensa tai toimintansa kyseenalaistaminen ei ole itsestään selvää eikä todellakaan helppoa. Siihen tarvitaan kaikkien ihmisessä piilevien kykyjen ja voimavarojen aktivointia. Tavoitteena on löytää tai palauttaa yhteys niihin henkisiin kykyihin, joilla ihminen pystyy toteuttamaan tarkoituksen tahtoaan. Ääritilanteissa tähän voidaan tarvita poikkeuksellista voimaa, jota Frankl kutsuu henkiseksi uhmavoimaksi.
- 49. LOPUKSI