19.5.2020 pidetyn Hiilensidonnan mahdollisuudet talousmetsissä - metsitys ja energiapuuhakkuut -webinaarin materiaalia. Hoitorästit ja energiapuun käyttö Kaakkois-Suomessa - Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus Webinaarin järjestettiin Suomen metsäkeskuksen Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen- ja Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi -hankkeiden yhteistyönä.

1. Hoitorästit ja energiapuunkäyttö
Kaakkois-Suomessa
Hiilensidonnan mahdollisuudet talousmetsissä –webinaari 19.5.2020
Arto Pulkkinen
Projektipäällikkö, Ensiharvennuksista energiaa biotalouteen -hanke
Suomen metsäkeskus, Kaakkoinen palvelualue

2. Hakkuu- ja hoitotyömäärät Kaakkois-Suomessa
• Ensiharvennusmäärissä
laskeva trendi
› Metsäneuvosto: määrät tulisi
kaksinkertaistaa
• Päätehakkuumäärät olivat
useita vuosia yli kestävän
tason
› Syklisyys on normaalia
puumarkkinoilla, mutta
kestävyys pitäisi turvata
hoitotöillä

3. • Nuoren metsän hoitotyömääriä
tulisi kasvattaa
› Kokonaismäärä laski 2018-2019
• Pienpuun korjuun (eli energiapuu-
hakkuut) työmäärissä lievää
piristymistä
› 2016: 730 ha -> 2019: 1003 ha
Hakkuu- ja hoitotyömäärät Kaakkois-Suomessa

4. Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset, VMI 12
• Metsänhoitorästit ja hoitoehdotukset (lähin 5-vuotiskausi)
• Etelä-Karjala
› Taimikonhoito: 23100 ha
› Ensiharvennus: 19300 ha
• Kymenlaakso
› Taimikonhoito: 13700 ha
› Ensiharvennukset: 16800 ha
› Nykyisillä työmäärillä rästejä kertyy lisää

5. • Nykyinen Kemera-laki voimassa 2020 loppuun
› Saanee jatkoajan vuoden 2021 loppuun
› Esim. nuoren metsän hoito ja pienpuun korjuu 2021 (hakemus)
ja 2022 (toteutus) loppuun (230€ + 200€/ha)
• Uuden kannustinjärjestelmän työnimenä Metka2020
› Huomioidaan ”hiilensidonnan kasvattaminen ja luonnon
monimuotoisuuden parantaminen”
› Taimikonhoitoon saatava tuki jatkossa sidottu
metsäkeskukselle tehtävään uudistamisilmoitukseen?
› Rahoitusehtojen täyttämistä valvottaisiin aiempaa enemmän
omavalvontatietojen ja kaukokartoitusaineistojen avulla
› Esitetään hallitukselle aikaisintaan vuonna 2021
› https://tapio.fi/wp-content/uploads/2019/09/Marja-Hilska-Aaltonen_Jaakkoinsuo2019.pdf
Kemerasta Metkaan

6. • Pääministeri Marinin hallitus: Suomi hiilineutraali vuonna 2035
› Keinoina laaja kirjo toimenpiteitä -> käytännössä metsäenergialla merkittävä
rooli fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaamisessa
› Energiapuun käyttö on tarkoitus kaksinkertaistaa 2030 mennessä
(Valtioneuvosto, Energiateollisuus ry)
› Energiateollisuus ry:n korostaa puuhuollon turvaamista ja pienpuun
”mobilisointia”, jotta ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa
• Jo käynnissä olevien hankkeiden myötä metsäenergian käyttö kasvaa yli
miljoonalla kuutiolla Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla
› Lahti/ Kymijärvi 3: +200.000 k-m³/v. metsähakkeen lisätarvetta
› HKI/ Vuosaaren laitos: +500.000 k-m³/v. (valmistuu jo 2022)
• Uusia laitoksia myös Kaakkois-Suomeen
› Kymenlaakson Jäte Oy/KSS Energia: 2 x 4 MW (2021)
› Taipalsaari (Saimaanharju): 2,5 MW laitos valmistuu kesällä 2020
Poliittista tukea metsäenergialle?

7. • Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö
ennätyksellinen 20,5 milj. k-m³ 2019
› Sivutuotepuu 60% – metsähake 40%
• Metsähakkeen käyttö 7,6 milj. k-m³
› Hakkutähteiden käyttö kasvoi 7 %
› Pienpuun hakkuumääriä (3,9 milj k-
m³) varaa kasvattaa maakunnissa
› Järeä runkopuu vain 0,4 milj. k-m³
• Metsäteollisuuden sivutuotteiden
käyttö 11,6 milj. k-m³
Metsäenergian käyttö kasvussa

8. Lämpö- ja voimalaitosten kiinteiden
puupolttoaineiden käyttö maakuntatasolla
Käyttö Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa, verrokkina Uusimaa (yksikkö 1000 k-m³)
2018 Metsähake
Metsäteollisuuden
sivutuotepuu Puupelletit ja -briketit Kierrätyspuu Puupolttoaineet yhteensä
KOKO MAA 7420 11497 208 943 20068
Uusimaa 831* 284 75 66 1256
Kymenlaakso 143 892 0 107 1142
Etelä-Karjala 222 1713* 1 3 1939
Lähde: Luonnonvarakeskus, Tilastopalvelu
*Suurin käyttö Suomessa
-Vuoden 2019 maakuntakohtaiset tilastot julkaistaan 28.5.2020

9. • Hankkeessa toteutetaan
käytäväharvennuksen mallikohteet (2 kpl)
Kaakkois-Suomeen
› Luken tutkimuksessa käytäväharvennus
paransi tuntituotosta parhaimmillaan 30%-
40% ensiharvennuksen rästikohteella
• Ensimmäinen Kaakkois-Suomen
mallikohde toteutettu 4/2020 Luumäelle
(20 m * 50 m)
• Syksyllä 2020 toteutetaan suurempi
mallikohde Kouvolan seudulle
Käytäväharvennuksesta tehoa energiapuuhakkuisiin?

10. › Risupeto:
› Kaivurialustainen energiapuupoimuri
› Kehittäjä Metsä- ja metalli Jani Karvanen, Iiitti
› Sopii etenkin hoitamattomille rästikohteille
› Ei tarvetta ennakkoraivaukselle
› Esim. tiheä 8-metrinen männyntaimikko Luumäellä:
työajanmenekki n. 9 tuntia/ha.
› Prototyyppi on ollut urakointikäytössä n. 6000 tuntia
› Kesällä 2020 valmistetaan 2-3 koneen esisarja, joille ostajat
tiedossa
› Video Risupedon työskentelystä
Uusia teknisiä ratkaisuja kehitteillä

11. • Retkeily talousmetsien hiilensidonnan mallikohteille
› 2.9.2020, Kouvolan seutu/Utin eteläpuoli
› Kohteet: Pajuviljelmä (biohiili), turvesuon metsityskohteet,
vanha metsä ja energiapuukohde.
› Kohteista tehdään teemakartta-esitys verkkoon (ArcGis Online)
Jatkoa webinaarille syksyllä 2020

12. 1
2
Arto Pulkkinen
projektipäällikkö
puh. 050 595 0365
arto.pulkkinen@metsakeskus.fi
Lauri Herlevi
projektineuvoja
puh. 050 570 8044
lauri.herlevi@metsakeskus.fi
Ensiharvennuksista energiaa
biotalouteen 8/2019-12/2021