Jouko Kuisma

2,304 views

Published on

Published in: Business
0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total views
2,304
On SlideShare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
16
Actions
Shares
0
Downloads
6
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Jouko Kuisma

  1. 1. Onko vastuullisella kuluttajalla välineitä vaikuttaa? Jouko Kuisma 9.4.2008
  2. 2. Kenen vastuulla kestävä kulutus? <ul><li>Valmistavat yritykset + kauppa - läpinäkyvää tietoa tuotteista ja niiden valmistuksesta </li></ul><ul><li>Kansainväliset yhteisöt - kansainväliset tuotannon/kaupan ”pelisäännöt” </li></ul><ul><li>EU-komissio ja kansalliset viranomaiset - kestävän kulutuksen valistusohjelmat, laskentamallit yms. </li></ul><ul><li>Kuluttaja-, ympäristö- yms. järjestöt - vaikuttaminen, tiedon levittäminen </li></ul><ul><li>Aktiiviset ”eliittikuluttajat” - oma käyttäytyminen, aktiivinen toiminta yhteiskunnassa, poliittiset vaikutuskanavat </li></ul>
  3. 3. Millaista tietoa pitäisi olla tarjolla? <ul><li>GRI on luonut yritystason tunnuslukuja, sinänsä OK </li></ul><ul><li>Kuluttajat (= eliitti?) tarvitsevat myös tuotekohtaista tietoa </li></ul><ul><li>Tiedon on oltava oikeaa ja puolueetonta (Tuotewiki?) </li></ul><ul><li>Standardien ja sertifioinnin merkitys kasvaa (laatu, ympäristö, työolot, tuoteturvallisuus) </li></ul><ul><li>Sertifioinnin sisältö pitäisi pystyä tiivistämään luotettaviin, tunnettuihin symboleihin </li></ul><ul><li>Pakkauksissa annettavan tiedon määrä on rajallinen </li></ul><ul><li>Myyjän päähän mahtuvan tiedon määrä on rajallinen </li></ul><ul><li>Internetissä riittää kyllä tilaa (vaan voiko tähän tietoon aina luottaa?) </li></ul>
  4. 4. Keskityttävä olennaiseen <ul><li>Energian käyttö </li></ul><ul><li>Raaka-aineen käyttö/uusiokäyttö </li></ul><ul><li>Kasvihuonekaasupäästöt </li></ul><ul><li>Veden käyttö/päästöt veteen </li></ul><ul><li>Syntyvä jäte ja miten se hoidetaan </li></ul><ul><li>Työntekijöiden aseman lainmukaisuus </li></ul><ul><li>Tuoteturvallisuuden varmistaminen </li></ul>
  5. 5. … ja jokapäiväiseen elämään suhteutettuna <ul><li>Asuminen - rakennusten ekotehokkuus, käytetyn sähkö- ja lämpöenergian määrä ja tuotantotapa, veden kulutus, jätteet… </li></ul><ul><li>Liikkuminen - työmatkat, vapaa-ajan matkat, ostosten teko… </li></ul><ul><li>Syöminen - ruoan tuotannossa, jakelussa, myynnissä, säilytyksessä, valmistuksessa syntyvät ympäristövaikutukset, myös sosiaalisia kysymyksiä, eläintensuojelua jne. </li></ul><ul><li>Pukeutuminen - tuotannon valmistusolosuhteet, työntekijöiden kansainvälisten oikeuksien toteutuminen </li></ul><ul><li>PSBI=Personal Sustainability Bookkeeping Initiative? </li></ul>
  6. 6. Minkä tomaatin ostaisin kestävän kulutuksen kannattajana? (1) <ul><li>” Lentotomaatti” ei innostane, eikä niitä edes tuoda (saakos kukkia sitten lennättää, vai boikotoitaisiinko vaikka Kenian ruusuja ja Kolumbian neilikoita?) </li></ul><ul><li>Täysperävaunullinen tomaattirekka (45 tn) tuottaa Espanjasta ajettuna CO 2 -päästöjä n. 56 g/kg, Hollannista n. 26 g/kg </li></ul><ul><li>Puolasta vastaava toimitus rahtilaivalla Gdanskista tuottaa ehkä 10 g/kg </li></ul><ul><li>Närpiöstä ilman perävaunua Vantaalle n. 10 g/kg </li></ul><ul><li>Keskon jakelu siitä eteenpäin 30 g/kg </li></ul><ul><li>Lähituottajan oma suoratoimitus 35-45 g/kg </li></ul>
  7. 7. Minkä tomaatin ostaisin kestävän kulutuksen kannattajana? (2) <ul><li>Entä kotimaisen kasvihuonetomaatin energiankäyttö? </li></ul><ul><li>Entä Hollannin lannoitteet ja kasvinsuojeluaineet? </li></ul><ul><li>Entä Etelä-Espanjan työolosuhteet? </li></ul><ul><li>Puolan maatalouden ympäristövaikutukset? </li></ul><ul><li>Entä rahtilaivaliikenteen vaikutukset Itämeren rehevöitymiseen? </li></ul><ul><li>Entäpä jos jostain saisi laadukasta GMO-tomaattia kilpailukykyiseen hintaan? </li></ul><ul><li>Ratkaisu: taidanpa tehdä raastetta kotimaisista porkkanoista! </li></ul>
  8. 8. Entäpä kaupassa asiointini ilmastonmuutosvaikutukset? <ul><li>Ostamani tomaattikilon kuljettaminen käyttämääni kauppaan on siis aiheuttanut ehkä 50 g CO 2 -päästöjä </li></ul><ul><li>Käydessäni lähikaupassa kävellen asiointini ei aiheuta päästöjä eikä kustannuksia </li></ul><ul><li>Käydessäni lähimmän suuren ostarin kaupassa autolla (yht. 10 km) CO 2 -päästöni ovat 1,7 kg ja bensakuluni noin 1,20 € </li></ul><ul><li>Jos Topi Sukari saa Ideaparkkinsa pystyyn Vihtiin, siellä käyminen Töölöstä tuottaisi CO 2 :ta 14 kg ja kuluja lähes 9 € </li></ul><ul><li>Keskisen kyläkaupassa autolla asioiva tuottaa keskimäärin (340 km edestakaisin) CO 2 :ta 54 kg ja maksaa matkastaan reilut 31 € </li></ul><ul><li>Oliko tuon tomaatin kuljettamisella sittenkään niin väliä?! </li></ul>
  9. 9. Muuta liikkumista <ul><li>Ennen asunnot Espoo/Kivenlahti + Dragsfjärd: ajoa vuodessa 55 000 km = 9 350 kg CO 2 ja 5 500 € </li></ul><ul><li>Nyt asunnot Helsinki/Töölö ja Askola, ajoa vuodessa 30 000 km = 5 100 kg CO 2 ja 3 000 € </li></ul><ul><li>Vähennys 4 250 kg CO 2 ja 2 500 € </li></ul><ul><li>Eli autoilussa yhden ajokilometrin vähentäminen säästää 0,10 € ja sen myötä yhden CO 2 -kilon vähentäminen säästää meille nyt muuhun käyttöön rahaa 0,59 € </li></ul><ul><li>Lapin matka autolla 2 500 km = 375 kg CO 2 </li></ul><ul><li>Euroopan lomamatka lentäen 2 x 400 = 800 kg CO 2 </li></ul><ul><li>Aasian lomamatka 2 x 2 000 = 4 000 kg CO 2 </li></ul>
  10. 10. Asumista <ul><li>Kerrostalossa suorat vaikutusmahdollisuudet vähissä - oma (Norppa-)sähkönkulutus pientä, 1 800 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön sähkönkulutuksesta 1 300 kWh vuodessa - osuutemme yhtiön lämmönkulutuksesta 21 600 kWh vuodessa - vesimaksu riippumaton vedenkulutuksesta (187 l/vrk per hlö) - osuutemme yhtiön jätehuollosta 120 € vuodessa </li></ul><ul><li>Maalla omakotitalossa enemmän mahdollisuuksia? - sähkönkulutus 30 000 kWh – realistista vähentää 3–4 000 kWh, kulut nyt 2 800 €, rahassa saisi säästöä n. 300 €? - käytämme Norppa-sähköä, päästöjen vähentäminen? - vedenkulutus 40 m 3 (45 €) vuodessa = 110 l/vrk - jäteastian tyhjennys kerran kuukaudessa, vuodessa 85 € </li></ul>

×