Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (12)
Similar to Kiertotalous ja meriklusteri
Similar to Kiertotalous ja meriklusteri (20)
Kiertotalous ja meriklusteri
- 1. KIERTOTALOUS
- 2. MITÄ KIERTOTALOUS ON? • Uusi talousmalli: Materiaalit ja arvo kiertävät • Muutos lineaariseen ajattelumalliin • Kaikki kiertää systeemiajattelu: takaisinkytkennät ja suljetut kierrot • Tuotto moneen kertaan • Sosiaalinen kestävyys, vastuullisuus • ”Kiertotalous säilyttää raaka-aineet ja materiaalit mahdollisimman pitkään talouden käytössä tehokkaiden kiertojen avulla siten, että materiaalien arvo säilyy hyvin kierrosta toiseen ja materiaalien käytön ympäristövaikutukset minimoidaan” • Ei pelkkää kierrättämistä!
- 3. Lähde: Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. VNK 2016
- 4. KIERTOTALOUDEN MAHDOLLISUUDET: MIKSI? • Ekologisuus ja kestävyyskriisi: ilmastonmuutos, ympäristön tilan parantaminen • Muuttuneet olosuhteet • Vaade vastuullisuudesta: kuluttajat, yritykset, yhteiskunta •Vahvistetaan kilpailukykyä, liiketaloudelliset mahdollisuudet: -Työpaikkoja -Vientiä -Raaka-aineita -Edelläkävijän etu - Suomi 2,5mrd, Sitra - Suomi 3Mrd, VNK - EU 1800mrd, McKinsey Grow within -selvitys •Imagoedut •Poliittinen tuki •Ei kaikille, joku häviää
- 5. POTENTIAALISIMMIKSI ARVIOIDUT ALAT • Koneiden ja laitteiden valmistus • Metsätalous • Ruokaketju • Rakentaminen • Yksityinen kulutus • Potentiaalia muuallakin!
- 6. KIERTOTALOUS KÄYTÄNNÖSSÄ, MITEN? • Tuotesuunnittelu • Kulutustottumusten muuttaminen, jakamistalous • Tuotantoprosessien optimointi • Jätehuolto • Jakamistalous • Syntyvien jätteiden määrän minimoiminen • Materiaali- ja energiatehokkuus • Lisäarvoja uusien tuotteiden ja palveluiden suunnittelulla • Uusiutuvat energialähteet ja materiaalit • Logistiikan parantaminen • Toimialarajojen ylittäminen • Uudelleenkäyttö ja arvonnosto • Kiertotalous huomioitava tuotantoketjun kaikissa vaiheissa!
- 7. Lähde: Kiertotalous Suomessa – toimintaympäristö, ohjauskeinot ja mallinnetut vaikutukset vuoteen 2030. VNK 2016 ”Ylläpidä, käytä uudelleen, jakele, uudelleenvalmista, uudista, kierrätä, hyödynnä, palvele”
- 8. KUKA? • Yritykset ja markkinavoimat, kaikki ketjun toimijat • Kuluttajat • Julkishallinto: taloudelliset ja hallinnolliset keinot
- 9. HIDASTAVIA TEKIJÖITÄ: • Luonnonvarojen edullisuus vs. kierrätetty luonnonvara • Työ verotus vs. luonnonvarojen käyttö • Jätteen polttokapasiteetti ja kustannustehokkuus • Kierrätetyn materiaalin pienet markkinat • Lajittelun kalleus • Yritysten lupaviidakot
- 10. MITÄ KIERTOTALOUS VOI OLLA MERIKLUSTERIALAN YRITYKSISSÄ? • Alusten kunnostus • Laivojen kierrätys liiketoimintana • Lämmön kierrätys sähköksi aluksilla • Risteilijöiden kiertotalousajattelun mukainen jätehuolto • Veneen vuokraus suoraan omistajalta • Alusten kulun optimointi • Energiatehokkuuden parantamiseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät toiminnot • Lastinkäsittelyä tehostavat palvelut • Toimitusketjujen hallintaa parantavat palvelut •Konttikorjaustoiminta, käytettyjen nosturien hankinta ja kunnostus parantamiseen ja
- 11. Lisää aiheeseen liittyvää oppimateriaalia on saatavilla sivustolla blogit.utu.fi/kiertotalous. Materiaali on tuotettu Turun yliopiston Brahea- keskuksen Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksen Kiertotalous, ympäristö ja meriklusteri -hankkeessa vuonna 2018. Rahoituksesta vastasivat Euroopan Sosiaalirahasto Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kautta sekä Rauman kaupunki. Lisätiedot: suunnittelija Talvikki Välimaa Turun yliopisto, Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Tel. +358 (0)40 779 9491 | e-mail: talvikki.valimaa(@)utu.fi
Editor's Notes
- Kiertotalous on terminä uusi, mutta sen sisältämät ajatukset ovat olleet olemassa jo aiemmin. Kiertotalous yhdistää liiketaloudellisen ja kestävän kehityksen mukaisen ajattelun! Tärkeää, että taloudellinen näkökulma on mukana kestävän kehityksen mukaisen ajattelun lisäksi. Lineaarinen ajattelumalli on riippuvainen halvasta energiasta, materiaalista, työstä ja lainasta. Ympäristön kannalta lineaarinen ajattelumalli perustuu ajatukseen ”osta nyt, maksa myöhemmin” Kiertotaloudessa ajatellaan ympyrämällin mukaan, jossa resurssit, materiaalit JA arvo kiertävät. Kiertotalous ei ole vain materiaalien uusiokäyttöä, vaan kiertotalous on myös esim. tuotesuunnittelua (vaikuttaa oleellisesti esim. hukan vähentämiseen ja käytettäviin materiaaleihin, uusiokäytön mahdollisuuksiin jne), uusiutuvan energian ja materiaalien käyttöä, liikennesuunnittelua ja kuljetusten optimointia, tilojen yhteiskäyttöä, palvelut omistamisen sijaan jne. Kiertotaloudessa koko systeemi toimii kiertotalouden periaatteella (vrt. luonto> ei synny jätettä vaan kaikki kiertää) systeemiajattelu! Yksittäisen yrityksen toiminnan sijaan ajatellaan kokonaisuuden toimintaa. Kiertotaloutta tulee ajatella osana tehokasta liiketoimintaa. Ekstra: Ovatko opiskelijat törmänneet kiertotalouteen aiemmin? Tuleeko heille mieleen kiertotalousyrityksiä?
- Kiertotalouden ajattelumalli: pyrkimys suljettuihin kiertoihin, niin että hukkaa syntyy mahdollisimman vähän. Biologiset ja tekniset materiaalit eroteltu toisistaan, koska niillä on erilaiset materiaalikierrot ja keinot niiden biologisten ja teknisten materiaalien pitämiseksi mahdollisimman pitkään talousjärjestelmässä eroavat. Tekniset materiaalit ovat ihmisten valmistamia. Materiaalikierrot pyritään pitämään mahdollisimman lähellä käyttäjää ja kuluttajaa.
- Muuttuneet olosuhteet ajavat kiertotalouteen: Kiertotalouteen ajavat esimerkiksi puute materiaalista ja halvasta työvoimasta, jätteiden liiallisuus, ympäristöongelmat ja biodiversiteetin väheneminen. maailmantalouden ongelmat, kuluttajien ostovoiman väheneminen, kuluttajien kasvavat vaatimukset, yritysten vastuullisuuden edellyttäminen ja kulttuurin muutos lisäävät kiertotalouteen siirtymisen tarvetta. Luonnon kantokyky vs. uusien kuluttajien tarpeet –ristiriita korostuu ja odotettavissa on raaka-aineiden hinnankorotus tulevaisuudessa, kun entistä enemmän ihmisiä ja keskiluokkaa kehittyvissä maissa haluaa saman elintason ja materian kuin hyvinvointivaltioissa on. Kiertotalous on mahdollisuus sekä Suomelle että yksittäiselle yritykselle. Suurimmat hyödyt kiertotaloudesta ensimmäisinä siirtyville: uusia työpaikkoja, vientimahdollisuuksia, raaka-aineomavaraisuuden parantaminen, imagoetua. Esimerkkeinä kiertotalouden hyödyistä tehtyjä arvioita: Sitra 2014, VNK 2016, McKinsey Grow vithin-selvitys, vuoteen 2030 mennessä. https://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications/growth-within-a-circular-economy-vision-for-a-competitive-europe Kiertotaloudella yhteiskunnan poliittinen tuki, jota tällä hetkellä ajetaan eteenpäin. Esimerkkinä tästä Sipilän hallituksen kärkihankkeissa oleva biotalous ja puhtaat ratkaisut ja EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelma. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan kiertotaloudesta hyödy vaan joku häviää.
- Sitran”Kiertotalouden mahdollisuudet Suomelle” -selvityksen (2014) mukaan potentiaalisimmiksi aloiksi arvioidaan diassa mainitut alat. Perusteena taloudellinen painoarvo ja kiertotalouden potentiaali. Koneet ja laitteet: iso merkitys kansantaloudelle ja mahdollisuuksia kiertotalouden liiketoimintamalleihin (uudelleenvalmistus, leasing, korjaus, palveluistaminen) Metsätalous: iso merkitys kansantaloudelle, sivuvirtojen volyymi suuri (n. 2/3 puusta). Sivuvirtojen hyödyntämisessä potentiaalia! Ruokaketju: kotimaisuuden aste elintarviketuotannossa on Suomessa suuri. Syömäkelpoista ruokaa heitetään hukkaan. Rakentaminen: suuri jätevolyymi, sitoo paljon raaka-ainetta, lähde kierrätysmetallille. Mahdollisuutena myös tilojen käyttöasteen tehostamiseen ja yhteiskäyttöön. Yksityinen kulutus: kattaa merkittävän osan materiaalivirroista. Merkittävin lajittelemattomana kaatopaikalle päätyvä jäte kuluttajilta! Jakamistalous on mahdollisuus yksityisille niin tuloihin kuin säästöihin. Esim airbnb, yhteiskäyttöautot, skipperi jne. Kiertotaloudessa on sekä yrityksille että yksityishenkilöille mahdollisuus sekä tulojen kasvattamiseen että pienempiin kustannuksiin (esimerkiksi vähenevän energiakulutuksen myötä). Keskiössä ovat uudet liiketoimintamallit ja palveluistaminen! Kuvassa ranskalaisen jätteenkäsittelyfirman ja vedenpuhdistusyrityksen mainos
- Tuotesuunnittelussa poista jäte jo suunnitteluvaiheessa ja huomioi muunneltavuus. Tuotesuunnittelulla voidaan vaikuttaa käyttöajan pidentämiseen, materiaalitehokkuuteen, energiatehokkuuteen, tuotteen kierrätettävyyteen jne, PALVELUT isoa asia kiertotaloudessa: yritykset voivat saada uutta bisnestä laajentamalla tuotteista palveluihin, myös tuotteiden käyttöikää voidaan pidentää palveluistamalla. Esim. hissin myynti palveluna (sisältää tuotteen, kunnossapidon, huollon jne) Jätehuolto: pyrkimys kierrätykseen ja mahdollisimman pieneen materiaalihävikkiin. Kaatopaikalle ja polttoon menevä jäte pyritään minimointi. Tuotantoprosessit ovat tärkeitä, niissä mahdollisuus optimointiin: materiaalitehokkuusasiat, teolliset symbioosit, digitalisaation hyödyt Kuluttajat: ympäristöystävälliset tuotteet, pitkä käyttöikä, kunnostaminen, jakaminen, uudelleenkäyttö Energiatehokkuus: esimerkkejä energiatehokkuuden edistämisestä laivoissa roottoripurjeet, aurinkokennot, pohjaratkaisut, LNG, polttokennot Jakamistalous: Jakamistaloudessa ihmiset mieluummin vuokraavat tavaroita kuin ostavat kaikkea omaksi. Jakamistalous määritellään yhteiseksi tai yhteisölliseksi kuluttamiseksi, käytöksi tai tuotannoksi. Jakamistaloudessa yksityiset ihmiset siirtyvät kuluttajan roolista kansalaiseksi, joka käyttämisen lisäksi voi myös tuottaa ja jakaa palveluja sekä asioita.
- Kuvassa on esimerkkejä kiertotalouden liiketoimintamalleista: - Kiertoja edistävien materiaalien ja energiapanosten käyttö: Uusiutuva energia, kierrätettävät materiaalit - Tuotantoprosessien optimointi: materiaalitehokkuus ja materiaalitehokkuuspalvelut, sivuvirtojen hyödyntäminen, esim. biokaasujen hyödyntäminen, pakkaussuunnittelu, logistiikan suunnittelu jne. - Kierrätys: Alat, joilla materiaalihinnat ovat korkeat hyötyvät eniten kierrätyksestä (esim. Sähkö- ja elektroniikkaosat). - Palveluistaminen ja leasing: esimerkkinä Kone, joka myy hissit palveluina, ei tuotteena - Sovellusalustat: Sovellusalustoja tarvitaan jakamisen ja materiaalien kierron tehostamiseen (esim. tori.fi, airbnb, skipperi) - Tuotteiden käyttöiän pidentäminen: kunnostus, uudelleenkäyttö (sama tarkoitus, esim. sodastream) ja uudelleenvalmistus eli kunnostaminen uutta vastaavaan tilaan, - Kierrätysliiketoiminta: toisen jäte on toisen raaka-aine Alhaalla kiertotalouden toimintaperiaatteita
- Julkishallinnon päätöksillä voidaan purkaa esteitä ja parantaa toimintaympäristöjä: Esimerkisiksi infrastruktuurilla (lajittelupisteet, jätteenpolttolaitokset), politiikkatoimilla (verotus, lupaviidakot, lainsäädännöllinen ohjaus), taloudellisin ohjauskeinoin (verot, maksut, tuet), julkisen kulutuksen kautta (investoinnit ja hankinnat), omien prosessien kehittämisellä, tiedotuksella ja kuluttajavalistuksella. Yhteiskuntatason vaikuttamiskeinoja ovat myös standardit ja laatujärjestelmät, materiaalitehokkuuskatselmukset, kaavoitus, maankäytön ratkaisut, fyysisen infrastruktuurin uudistaminen, julkisten tilojen yhteiskäytön edistäminen jne. Kuluttajien kulutuskäyttäytyminen ja jakamistalous edistävät kiertotaloutta Yritykset voivat toimia kiertotalouden periaatteiden mukaan pyrkien samaan aikaan sekä liiketaloudelliseen kannattavuuteen että resurssien kierron edistämiseen. Yritykset voivat saada kiertotalouden mukaisesta toimintamallista kilpailuetua!
- Tällä hetkellä kierrätetyn materiaalin käyttö monin paikoin kalliimpaa / ei tuo kustannussäästöjä verrattuna uusien luonnonvarojen käyttöön. Raaka-aineiden hintaa ja verotusta sekä työn verotusta alentamalla voidaan vaikuttaa siihen, miten kallista on korjata / käyttää uusia raaka-aineita Jätteen polttokapasiteettia on tällä hetkellä hyvin ja se on kustannustehokasta. Tämä ei kannusta kierrättämisen tehostamiseen ja raaka-aineiden talteenottoon. Yritysten tulisi löytää toisensa.
- Diassa on esimerkkejä siitä, mitä kiertotalous voi olla meriklusterialan yrityksissä. Lisäksi alla on mainittu esimerkinomaisesti muutamia yrityksiä, joiden liiketoiminta liittyy diassa mainittuihin asioihin. Tavoitteena on konkretisoida sitä, mitä kiertotalous tarkoittaa ja mitä kiertotalous liiketoimintana voi olla. Alusten kunnostus: mm. telakat ja kunnostamiseen osallistuvat muut yritykset, konttien kunnostusta tekevät yritykset jne. Turun korjaustelakalla suunnitelmia laivojen kierrätysliiketoiminnasta. Taustalla valtamerilaivojen purkuteollisuus ja tiukentuvat säädökset. Aluskierrätysasetuksen mukaan EU –maiden lipun alla purjehtineiden laivojen purkupaikkana tulee olla EU:n hyväksymä purkupaikka vuodesta 2018 alkaen, mutta purkupaikkoja ei isoille aluksille ole olemassa riittävästi. Climeon: lämmön kierrätys sähköksi, Viking ottamassa käyttöön. (750 tonnia polttoainetta ja 1900 tonnia hiilidioksidia). Viking line: biojäte biokaasuksi tai Evac: jätteiden kierrätystä risteilijöillä. Tavoitteena jätteetön risteilijä. Skipperi: veneen vuokraus suoraan omistajalta Alusten kulun optimointiin liittyvät yritykset, esim. Eniram antaa suosituksia siitä, miten laivaa tulee operoida (trimmi-, kallistuma-, nopeus- sekä moottorikombinaatio ja moottorien käyttöastesuosituksia) Uusiutuvan energian yritykset. Esimerkiksi Norsepower (tuulivoiman hyödyntäminen alusten kulussa) tai AW Energy: aaltojen energia sähköksi Lastinkäsittelyä ja toimitusketjujen hallintaa parantavat palvelut: esim. Conexbirdin rahtihävikin vähentämiseen tähtäävä palvelu, tunnistamista nopeuttavat palvelut (Visy), konttien sijaintiin liittyvät palvelut jne. Ekstrana: tuntevatko opiskelijat kiertotalousyrityksiä? Onko yrityskulttuuri muuttunut? Mitä meriklusterilla toimivia kiertotalousalan yrityksiä tulee mieleen? Keskustelu pareittain ja sen jälkeen lyhyt kooste jutuista yhteisesti.