Reetta Jänis, Espoon kaupunki

1. KiertotalousterveisiäEspoosta
Laitatko jo hyvän kiertämään –
mitä on urbaani biokiertotalous?
15.12.2021
Reetta Jänis, kehittämispäällikkö
Kestävän kehityksen osaamiskeskus, Espoon kaupunki
1

2. 2

4. Kera ja Kiviruukki kiertotalouden alustoina
4

5. Espoon biomassakartoitus 2021
Espoon biomassakartoituksessa tunnistettiin Espoon
kaupungin alueella syntyvien tai käsiteltävien
biomassojen määrät, niiden käsittelypaikat ja –
prosessit sekä perustellut ehdotukset eri biomassojen
käyttötarkoitukseen huomioiden kiertotalouden,
kaupungin liiketaloudellisen näkökulman ja yritysten
mahdollisuuden hyödyntää kaupungille tarpeeton
biomassa.

6. Espoon biomassat jakautuvat HSY:n ja markkinaehtoiseen käyttöön
Selvitykseen
sisällytetyt
maa- ja
kivi-
ainekset
~ 1,7 milj.
t/a
Hevosen-
lanta*
11 500 t/a
Käytetty
hiekoitus-
sepeli
35 000 t/a
Järvi-
ruoko
300-
1 100 t/a
Peltosivuvirrat
3 200 t/a
Metsäsivu-
virrat
27 600 m3/a
Asukkaiden
puutarha-
ja risujäte
1 500 t/a
Jätevesi-
liete
25 000 t/a
+
Yksityisten
toimijoiden
tuottama
biojäte*
8 700 t/a
Asukkaiden
biojäte
11 000 t/a
Sivuvirroissa ja luonnonvaroissa
piilevä potentiaali
+
Yksityisten
toimijoiden
tuottama
puutarha- ja
risujäte*
5200 t/a
Kaupungin
omassa
toiminnassa
syntyvä
puujäte
(kannot)
4 600 t/a
Yksityisten
toimijoiden
puujäte (ei
vaarallinen)
37 800 t/a
*Markkinaehtoisten
jätehuoltopalveluiden
piirissä olevat jätteet
Yritykset ja muut
organisaatiot käyttävät
markkinaehtoisia
jätehuoltopalveluita jätelain
28§ mukaisesti. Kunnalla on
jätelain 32 §:n nojalla
velvollisuus asumisessa
syntyvän jätteen sekä
kunnan hallinto- ja palvelu-
toiminnassa syntyvän
yhdyskuntajätteen
jätehuolto.
Espoossa asuinkiinteistöjen
ja julkisten palvelujen seka-
ja biojätteen sekä lasin,
metallin, kartongin ja
muovipakkausten
keräyksen ja kuljetuksen
järjestää HSY.

7. Espoon biomassojen
nykyiset
käyttökohteet
Kartoituksen mukaan biomassoista
tuotetaan Espoossa pääasiassa
biokaasua ja kompostia sekä
energiaa (puun poltto).
Komposti hyödynnetään mullan
tuotannossa. Lisäksi HSY:llä on
käynnissä pilot-kokoluokan
pyrolyysilaitos, jossa käsitellään
jätevesilietteitä. Pyrolyysilaitos-
projektia edistetään HSY:n toimesta.
Nykyisistä biomassojen
käyttökohteista laajentamis-
mahdollisuuksien näkökulmista
tarkasteltiin seuraavia toimintoja:
• Kaupungin nykyisin harjoittama
mullantuotanto
• Biokaasun tuotannon
kehittämis-
/laajentamismahdollisuudet ja
lopputuotteiden potentiaaliset
käyttökohteet Espoossa.
pyrolyysi
-laitos
kompostointi
puun poltto
energiaksi
mullan-
tuotanto
mädätys
biohiili energia
Paikalliset
energiayhtiöt
• Mullan,
lannoitteiden ja
maanparannus-
aineiden
tuotanto
• Biokaasu
• Bioetanoli
• Energia (poltto)
• jne.
MASSOJEN
KÄSITTELY JA
KÄYTTÖ ESPOON
ULKOPUOLELLA:
Biomassoihin
liiketoimintansa
perustavat,
markkinaehtoisesti
toimivat yritykset
+
biokaasu

8. Nykyisten käyttökohteiden kehittämismahdollisuudet:
Biokaasun tuotannon kehittäminen
Biokaasun tuotannon
tuotantomäärän
kasvattaminen
Ämmässuolla
Biokaasun tuotanto
agroekologisissa
symbiooseissa
(hajautettu tuotanto)
Ämmässuo (6 milj. m3) ja
Suomenojan puhdistamo
(myöhemmin Blominmäki)
(4,6 milj. m3)
NYKYTILA KEHITYSSUUNNAT
Yksityiset
toimijat,
pks-kaupungit
tai HSY
Kaupungin rooli:
yhteistyön fasilitointi
Pelkästään Espoossa
tunnistettujen
massojen
kokonaispotentiaali*
biokaasuna
liikennetäytössä
yhteensä jopa lähes
5 milj. €.
*kokonaispotentiaali, ei välttämättä
vastaa nykyistä tai teknistaloudellisesti
toteutettavissa olevaa tuotantomäärää
Nuolien koko kuvaa
kehityssuunnan potentiaalia
(raaka-aine-/tuotantomäärä).

9. Uusia biomassojen käyttökohteita:
Biohiilen tuotanto, järviruo’on hyödyntäminen sekä
käytetyn hiekoitussepelin hyödyntäminen
Kartoituksessa tunnistettiin ja
arvioitiin 12 erilaista uutta
käyttökohdetta Espoon
biomassoille.
Tehdyn arvioinnin ja
ohjausryhmässä käydyn
keskustelun pohjalta
priorisoitiin tarkennettavaksi
seuraavat ratkaisut Espoon
biomassojen uudentyyppiseen
hyödyntämiseen:
• Biohiilen tuotanto,
ensisijaisesti yhteistyö
HSY:n kanssa, vaihtoehtona
liikuteltava pyrolyysikontti.
Useita mahdollisia raaka-
aineita.
• Järviruo’on hyötykäyttö
katteena ja kasvualustana.
• Käytetyn hiekoitussepelin
uudelleen hyödyntämisen
vaihtoehdot.
Biohiilen
tuotanto
Järviruo’on
hyötykäyttö katteena
ja kasvualustana
Käytetyn
hiekoitussepelin
hyötykäyttö
HSY:n
pyrolyysilaitos
Uusi
toimija tai
esim. HSY
Mobiili
pyrolyysi-
kontti
Viher-
rakentamisessa
katteena
(Viher-
kattojen)
kasvualustana
Sellaisenaan
pintarakenteissa
ja katteena
Seulotun
sepelin käyttö
kasvualustan
tai mullan
valmistukseen

10. Uudet käyttökohteet:
Järviruo’on hyötykäyttö
Järviruoko
Viher-
rakentamisessa
katteena
(Viherkattojen)
kasvualustana
Niitto
(palveluna)
Kaupungin rooli:
hankinnat
Kaupungin rooli:
hankinnat
Kaupungin rooli: yhteistyön
fasilitointi, hankinnat
300 – 1 100 t/a
Kaupungin rooli:
hankinnat
+ muut pks-kaupungit,
yksityiset toimijat
Kaupungin rooli: yhteistyön
fasilitointi, hankinnat
Yksityiset toimijat

11. Biomassapotentiaalin
hyödyntämiseen
tarvitaan kaupunkia ja
yksityisiä toimijoita
Espoon biomassakartoituksessa
on tunnistettu biomassojen
hyötykäytön lisäpotentiaalia
mullan ja biokaasun ja biohiilen
tuotannossa sekä järviruo’on ja
hiekoitussepelin uusissa
käyttömahdollisuuksissa.
Espoon kaupungilla on suuri rooli
potentiaalin hyödyntämisessä. Se
vaatii yhteistyötä kaupungin
sisällä, muiden pk-seudun
kaupunkien sekä yksityisten
toimijoiden kanssa.
Fasilitointi
Yhteistyö pks-kaupunkien kanssa
Uudet toimijat
Keran alueprofiilin hyödyntäminen
Yksityiset, erikoistuneet toimijat
Laajeneva
mullan
tuotanto
Biokaasun
tuotanto
Biohiilen
tuotanto
Järviruo’on
hyötykäyttö
Käytetyn
hiekoitussepelin
hyötykäyttö

12. Kiitos
Lisätietoja: https://www.espoo.fi/fi/uutiset/2021/11/espoossa-
tehtiin-ensimmainen-kaupungin-laajuinen-biomassakartoitus
Kehittämispäällikkö
+358 40 551 9484
reetta.janis@espoo.fi
Kestävän kehityksen osaamiskeskus
Espoon kaupunki
kestava@espoo.fi
www.espoo.fi/fi/kestava-kehitys/kestava-espoo