Monimos.fi -esitys Somus-projektin järjestöseminaarissa, Oikeusministeriössä 12.11.2010
Monimos.fi case presentation at Ministry of Justice, in the Somus-project's seminar for NGO's
Julkisen palvelun tehtävä ja sosiaalinen media (luentokalvot)Tuija Aalto
Ylen oltava somessakin merkittävä journalistinen toimija, jottei disinformaatio ja valemedia saa liian suurta roolia suomalaisten tiedonsaannissa.
Yle läheiseksi ja merkittäväksi sekä nuorille yleisöille että kaikille niille jotka eivät hakeudu Ylen sisältöjen pariin
Käyntien ohjaaminen Ylen palveluihin.
Järjestön jatkuva ja suunnitelmallinen markkinointi verkossaJukka Helin
Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden toiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta.
Aiheina jatkuva ja suunnitelmallinen markkinointi verkossa, uuden ja perinteisen median seurannan erot
Oikeusministeriö on tuottanut verkkopalveluita, joiten tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta kansalaisten, hallinnon ja päättäjien välillä sekä parantaa kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Sähköisiä demokratiapalveluita ovat kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, lausuntopalvelu.fi, nuortenideat.fi ja otakantaa.fi.
Monimos.fi -esitys Somus-projektin järjestöseminaarissa, Oikeusministeriössä 12.11.2010
Monimos.fi case presentation at Ministry of Justice, in the Somus-project's seminar for NGO's
Julkisen palvelun tehtävä ja sosiaalinen media (luentokalvot)Tuija Aalto
Ylen oltava somessakin merkittävä journalistinen toimija, jottei disinformaatio ja valemedia saa liian suurta roolia suomalaisten tiedonsaannissa.
Yle läheiseksi ja merkittäväksi sekä nuorille yleisöille että kaikille niille jotka eivät hakeudu Ylen sisältöjen pariin
Käyntien ohjaaminen Ylen palveluihin.
Järjestön jatkuva ja suunnitelmallinen markkinointi verkossaJukka Helin
Suomen Liikunnan ja Urheilun sekä Allianssin emännöimän koulutuspäivän luento-osuuden toiset kalvot. Kouluttajina Jukka Helin ja Antti Peisa Avoinesta.
Aiheina jatkuva ja suunnitelmallinen markkinointi verkossa, uuden ja perinteisen median seurannan erot
Oikeusministeriö on tuottanut verkkopalveluita, joiten tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta kansalaisten, hallinnon ja päättäjien välillä sekä parantaa kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Sähköisiä demokratiapalveluita ovat kansalaisaloite.fi, kuntalaisaloite.fi, lausuntopalvelu.fi, nuortenideat.fi ja otakantaa.fi.
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
Tämä diasarja sisältää Varkaudessa 10.-11.10.2015 pidetyn Perheily-koulutuksen aineiston.
Koulutuksen teemoja olivat:
Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti
Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan
Lapsiperhetapahtuman järjestäminen
Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita?
Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista
Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä
Espoon digiagendan toimet kesästä 2014 lähtien, millaisia johtopäätöksiä ja suosituksia sen pohjalta todettiin.
Esitys on Hannes Rauhalan, joka toimi Espoon digiagendan laatijana ja toteuttajana syksyllä 2015. Esitys on pidetty Digiryhmän tapaamisessa 16.11.2016. Katso esityksen videotallenne Helsinki-kanavalta: http://www.helsinkikanava.fi/www/kanava/fi/videot/video?id=3233 .
Tämä diasarja sisältää Varkaudessa 10.-11.10.2015 pidetyn Perheily-koulutuksen aineiston.
Koulutuksen teemoja olivat:
Kuinka viestimme yhdistyksestämme houkuttelevasti
Kuinka houkuttelemme uutta väkeä mukaan
Lapsiperhetapahtuman järjestäminen
Kuinka kartoitamme lapsiperheiden toiveita?
Vapaaehtoistoiminnasta ja sen haastajista
Vapaaehtoisten rekrytointi, tehtävien suunnittelu ja sitouttaminen
Vinkkejä oppilaitosyhteistyöhön
Perusteet vertaistukiryhmän käynnistämisestä
Uutta kansalaisyhteiskuntalinjausta työstetään keväällä 2017 neljässä työpajassa. Järjestyksessään toinen työpaja keskittyi etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen. Tilaisuuden aluksi Kepan Auli Starck toi esiin erilaisia näkökulmia päivän teeman käsittelyyn.
Mitä ovat kestävän kehityksen tavoitteet ja miten ne liittyvät perusopetuksen opetussuunnitelmaan?
Esitys on osa Koulu maailmaa muuttamaan -täydennyskoulutushankkeen materiaaleja. Lue lisää: koulumaailmaamuuttamaan.fi
Tanzania has released country's new 5-year development plan known as FYDP II reaching until 2020/2021. This presentation summarizes the main points of FYDPII as well as points out lessons and challenges of SDGs implementation in Tanzania.
Independent monitoring and review of the implementation of the 2030 Agenda and its structural obstacles and challenges are key factors for the success of the SDGs. It is for this reason, the Reflection Group on the 2030 Agenda for Sustainable Development together with other civil society organizations and networks has produced the first annual Spotlight Report assessing the implementation of the 2030 Agenda and the structural obstacles in its realization. Kepa has coordinated and edited the country report of Finland. More: kepa.fi/agenda2030 Whole Report: http://www.socialwatch.org/report2016
Vuoden sisällä on suomalaisten kehitysjärjestöjen toimintaympäristö kokenut isoja myllerryksiä. Samaan aikaan kansalaisyhteiskunnan tila kapenee uhkaavasti monessa maassa. Suomessa kansalaisyhteiskunnan asema on perinteisesti ollut vakaa ja arvostettu. Vuoropuhelu viranomaisten kanssa on sujunut luontevasti ja rahoitusta on ollut tarjolla moninaiseen toimintaan erilaisille järjestöille. Viimeaikainen kehitys on kuitenkin osoittanut sen, ettei kansalaisyhteiskunnan kannata Suomessakaan tuudittautua siihen, että kansalaisjärjestöjen hyvä asema säilyy itsestään. Aiheesta keskusteltiin myös Kepan kevätkokouksen aamupäiväseminaarissa.
More from Sumoalaiset kehitysjärjestöt - Fingo (20)
2. Ohjelma 15.3.
9.00 Tervetuloa ja
hankkeen esittely
9.30 Hankkeen teemat ja
laatutyökalut
10.30 Tauko 10 minuuttia
11.15 Kriteerit järjestöille ja
hankkeille, ohjeita ja
aikataulut
12.00 Lopetus
3. Frame, Voice, Report!
• Hankkeen päätavoite: vahvistaa
EU-kansalaisten tietoisuutta ja
sitoutumista kestävän kehityksen
tavoitteisiin
• Oppiminen: Vahvistetaan
järjestöjen kehitysviestintä- ja
globaalikasvatusosaamista.
• Resurssit: Järjestöt voivat hakea
rahoitusta omille projekteilleen
4. Tärkeät numerot
• Hanke kestää kolme vuotta, jonka aikana
järjestetään kaksi rahoitushakua
• Hanketta toteutetaan samanaikaisesti
seitsemässä EU-maassa
• Noin 35 järjestöllä on mahdollisuus
osallistua Suomessa
• Suomessa järjestöille jaetaan kahden
vuoden aikana 875 000 €
• Hankkeen koko budjetti kaikissa maissa
koko keston ajalle on 7 777 777 €
5. Kumppanit
• CISU: Tanska
• COP: Italia (Piedmonte)
• Lafede.cat: Espanja (Katalonia)
• RESACOOP: Ranska (Auvergne
Rhône-Alpes)
• Wilde Ganzen: Hollanti
• 11.11.11: Belgia
• Kepa: Suomi
6. Rahoitusta
• Järjestöt voivat toteuttaa
maksimissaan vuoden mittaisia
projekteja FVR-rahoituksella
• Hankkeiden koko 5000-30 000€
(60 000€ jos hakijoita kaksi)
7. Oppimisprosessi
• Aloitusseminaari, jossa tuensaajat jakavat
strategioitaan ja metodologioitaan sekä
tunnistetaan yhteiset koulutustarpeet
• Kaksi koulutusta, joiden sisällön määrittelevät
tuensaajat itse ryhmän tarpeiden mukaisesti
• Kaksi vertaisoppimistilaisuutta muiden
tuensaajien kanssa
• Päätösseminaari, jossa tuensaajat jakavat
kokemuksiaan muiden asiasta kiinnostuneiden
organisaatioiden ja sidosryhmien kanssa
8. Harjoitus ryhmissä
Onko sinulla jo hankeidea?
• Piirrä/visualisoi oma
hankkeesi/järjestösi tavoite 1
minuutissa paperille.
• Esittele se muille osallistujille
1 minuutissa
9. Laatutyökalut
• Framing my message toolkit
• Vademecum for responsible
international information
• Enhancing Southern voices in
global education
12. Kolme teemaa
• Muuttoliike (Migration)
• Sukupuoli (Gender)
• Ilmasto (Climate)
➢ teemojen välinen
keskinäisriippuvuus
13. Gender
• Paitsi oma
tavoitteensa, myös
läpileikkaavana
teemana
Kysymyksiä:
• Kuinka projektisi
liittyy genderiin?
• Mitä tasa-arvon
juurisyitä projektisi
käsittelee?
• Miten projekti edistää
sukupuolten tasa-
arvoa?
Kestävän kehityksen tavoite
numero 5
14. Muuttoliike
• Ei suoraan omaa
tavoitettaan,
mutta liittyy
vahvasti
ihmisoikeuksien
toteutumiseen
Kysymyksiä:
• Miten projekti
käsittelee
muuttoliikkeen
juurisyitä?
• Miten projekti
osallistuu
ihmisoikeuksien
edistämiseen?
15. Ilmasto
• Oma tavoitteensa,
mutta linkittyy myös
muihin
Kysymyksiä:
• Kuinka projektisi liittyy
ilmastonmuutokseen?
• Mitä ilmastonmuutoksen
syitä projektisi
käsittelee?
• Miten projektisi liittyy
ilmastonmuutoksen
hidastamiseen ja sen
vaikutuksiin?
Kestävän kehityksen tavoite
numero 13
16. Frame!
• Sanat eivät ole vain sanoja. Kun kuulemme sanan,
se herättää mielessämme heti koko joukon
mielleyhtymiä, halusimme tai emme.
• Miten kuvaamme globaaleja kehityskysymyksiä ja
”globaalia etelää”? -> Samasta asiasta voi kertoa
monella eri tavalla.
• Usein teemme valintoja tiedostamatta. Millaisia
vaikutuksia valinnoillamme on?
• Sanat, tarinat ja metaforat ovat vaikuttamisen
välineitä!
17. Frame!
• Miten jäsennämme ja selitämme todellisuutta?
Millaista maailmankuvaa vahvistamme
viesteillämme?
• Millaisen roolin tarjoamme viestiemme kohteelle?
• Edistävätkö viestimme yhteiskunnallista muutosta?
• Kannustaako tapamme viestiä ratkaisujen
löytämiseen ja toimintaan kestävän kehityksen ja
globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta?
• ”Reframing is a social change.”
18. Harjoitus ryhmissä
Mirjam Vossenin viisi ”kehystä”:
• Progress frame
• Social Justice frame
• Global Village frame
• Blame Us frame
• Victim frame
Pöytäkeskustelu:
1. Valitse vierustoverin kanssa yksi kehys. Mitä mahdollisuuksia
ja haasteita tämän kehyksen käyttämiseen liittyy?
2. Jakakaa päähuomiot pähkinänkuoressa koko pöytäkunnalle
19. Values and Frames
• Framing -> Millaisia arvoja vahvistamme
viesteillämme?
• Arvoihin vaikuttavat kokemukset, kulttuuriset ja
sosiaaliset normit, sosiaaliset suhteet,
toimintaympäristö, raha yms.
• Arvot ohjaavat ihmisen ajattelua, valintoja ja toimintaa
• Sosiaalipsykologi Shalom Schwartzin arvoteoria:
• Ihmisten arvot eri puolilla maailmaa samoja.
• Arvoihin on mahdollista vaikuttaa.
20.
21.
22.
23. Voice: Southern voices
• Tavoitteena on
narratiivin
laajentaminen
• Ei puhuta ihmisistä,
vaan annetaan
heidän puhua itse
• Stereotypioiden
purkaminen (ei
kuitenkaan korvata
vanhoja uusilla) Opas kepa.fi -sivuilla
24. Southern voices
• Millaisia kysymyksiä kysymme?
• Mikä on oma motiivisi ja
näkökulmasi?
• Onko projektissasi mukana aitoja
näkökulmia todellisilta ihmisiltä
globaalista etelästä?
• Oletko miettinyt miten eri ihmiset
reagoisivat projektiisi? Esim.
kyseisen maan kansalaisjärjestö?
25. Report: Rakentavaa
viestintää
• Ei kuvailla pelkästään ongelmia, vaan myös
ratkaisuja
• Viestitään kaikista ihmisryhmistä arvostavalla
tavalla ja vältetään uhriuttamista
• Ota tiedontuotantoon mukaan ihmiset joista
viestit, älä kohtele heitä kohteena
• Älä ylikorosta pohjoisesta tulevien
kansalaisjärjestöjen roolia
26. Yhteistyö journalistin
kanssa
• On tärkeää tarjota ihmisille
ajankohtaista tietoa
ymmärrettävässä muodossa.
• Medialla iso rooli julkisen
mielipiteen muokkauksessa
• Journalisti ei kuitenkaan voi
toimia järjestön äänitorvena.
27. Mitä järjestö voi tarjota?
• Kontekstin tuntemus
• Ihmisten tarinoita
• Suorat tiedonlähteet
Kysymys: Mieti hankettasi tai
järjestöäsi journalistin
näkökulmasta: Mikä siinä on
kiinnostavaa?
28. Esimerkki: ”Vida
Mantera”
Katumyyjät Barcelonassa
• SOS Racisme -järjestö Barcelonassa
teki yhteistyötä Catalunya Plural –
verkkolehden kanssa
• Tarkoituksena tarjota
ihmisoikeusnäkökulma ilmiöön
ennakkoluulojen sijaan
29. Engage
• Tavoitteena on lisätä ihmisten sitoutumista
kestävään kehitykseen
• Vahvistetaan tietoa, taitoa, asenteita ja arvoja
• Vinkkejä ihmisten sitouttamiseen:
1. Viesti pyyntösi selkeästi, mitä haluat ihmisten
tekevän
2. Kerro mitä merkitystä teolla on
3. Korosta yhteisöllisyyttä ja puhu "meistä"
4. Tee osallistuminen helpoksi
30. Miten haetaan
projektitukea?
Tärkeät dokumentit:
• Hakuopas
• Hallinnolliset ja taloudelliset vaatimukset
• Hakulomake
• Budjettilomake
➢ https://www.globaalikasvatus.fi/verkosto/t
ukea-jarjestoille/frame-voice-report-hanke
32. Kriteerit järjestöille
• Vähintään kaksi vuotta rekisteröitynä Suomen
yhdistys/säätiörekisterissä
• Vähintään 30 jäsentä/tukijaa/vapaaehtoistyöntekijää, jotta sen
toiminta on vankalla pohjalla
• Järjestö ei ole hakenut EU DEAR -rahoitusta tai toiminut
yhteishakijana edellisessä rahoitushaussa vuonna 2014.
• Järjestö edistää globaalia oikeudenmukaisuutta (kehitysyhteistyö,
kehitysviestintä tai kehityskasvatus/globaalikasvatus) osana
organisaation sääntöjä, ohjelmaa tai toimintaa.
• Järjestön toimintabudjetti on maksimissaan 10 miljoonaa euroa
vuodessa.
• Hakija ei voi hakea samalla tukikierroksella rahoitusta useampaan
kuin yhteen hankkeeseen. Ensimmäisellä kierroksella rahoitusta
saaneet järjestöt eivät ole hakukelpoisia toisella kierroksella.
33. Kriteerit hankkeille
• Hankkeiden on lisättävä tietoisuutta YK:n kestävän kehityksen
tavoitteista (Agenda 2030)
• Hankkeissa hyödynnetään laatutyökalun periaatteita
• Hankkeiden tulee olla kustannustehokkaita
• Hankkeissa on 5 % omarahoitusosuus
• Hankkeet voivat olla suuruudeltaan 5 000–30 000 euroa. Jos
kaksi järjestöä hakee rahoitusta yhdessä, hankkeen koko on
enintään 60 000 euroa
• Hankkeet nostavat esille näkökulmia ja ihmisiä globaalista
etelästä
• Lisäksi priorisoidaan hankkeita, jotka käsittelevät siirtolaisuutta,
ilmastonmuutosta tai sukupuolten välistä tasa-arvoa; sekä
hankkeita joissa tehdään yhteistyötä journalistien kanssa
34. Hakuprosessi
• Projektitukea haetaan osoitteesta www.framevoicereport.org ->
sivusto valmistuu teknisistä syistä johtuen vasta 15.4.2018
• Hakulomake on kuitenkin ei-täytettävänä versiona olemassa.
Täytettävä versio tulossa globaalikasvatus.fi –sivulle
myöhemmin
• Sivustolle rekisteröidytään ja käydään läpi kolmevaiheinen
prosessi, jossa kysytään järjestön perustiedot, hankkeen tiedot
ja pyydetään liittämään säännöt, toimintakertomus, viimeisin
tilinpäätös
• Hakemus jätetään 3.5. klo 23.59 mennessä.
35. Arviointiprosessi
• Arviointiprosessi perustuu tanskalaisen CISU:n malliin. CISU:lla
on vuosien kokemus järjestörahoituksen jakamisesta.
• Jokaisen hakemuksen arvioi kaksi arviointikonsulttia etukäteen
sovittujen kriteerien perusteella
• Lopullisen päätöksen tekee arviointiryhmä, joka koostuu
kolmesta globaalikasvatuksen ja kehitysviestinnän
asiantuntijasta
• Päätökset perustuvat arviointikonsulttien tekemiin suosituksiin.
Arviointiryhmä voi perustellusta syystä poiketa konsulttien
suosituksesta, kuitenkin niin että päätökset perustuvat
projektitukiasiakirjassa mainittuihin kriteereihin.
39. Aikataulut
• Päätökset rahoituksista 22.6.2018
mennessä
• Hankkeet voivat alkaa 1.7.2018
• Toteutusaika 1.7.2018-1.7.2019
• Raportointi 1.10.2019 mennessä
• Aloitusseminaari syyskuussa 7.9.2018