Evolución. Metabolismo.

1. EEvvoolluucciióónn ddeell
MMeettaabboolliissmmoo

2. DDeell mmeettaabboolliissmmoo aa llaa ccéélluullaa
►PPaarraa qquuee llaass pprrootteeíínnaass yy aacc.. NNuucclleeiiccooss
eevvoolluucciioonnaarraann ddeebbee hhaabbeerr eexxiissttiiddoo uunn ttiippoo
SSeelleecccciióónn
►EEnn llaa aaccttuuaalliiddaadd ppooddeemmooss vveerr llooss rreessuullttaaddooss
ddee llaa eevvoolluucciióónn

3. RReessuullttaaddooss ddee llaa eevvoolluucciióónn
1. El metabolismo celular está altamente organizado en tiempo y
espacio
2. Las vías metabólicas o secuencia de reacciones son
ancestrales y compartidas en varios organismos
3. Las diferentes rutas metabólicas se encuentran acopladas y
reguladas
Algunas pruebas
• Glucólisis anaeróbica – Vía glucolítica de Embden-Meyerhof
• Los compuestos intermedios como el 3 fosoglicerato o
gliceraldheido pueden actuar como sustrato para la síntesis de
aminoácidos y ácidos nucleicos

5. HHiippóótteessiiss ddee eevvoolluucciióónn rreettrróóggrraaddaa
►FFoorrmmuullaaddaa ppoorr HHoorroowwiittzz
►AA mmeeddiiddaa qquuee llaass mmoollééccuullaass ppeeqquueeññaass ssee
aaggoottaabbaann eenn ffoorrmmaa ggrraadduuaall eenn eell mmeeddiioo,, llooss
oorrggaanniissmmooss ccaappaacceess ddee mmeettaabboolliizzaarr
mmoollééccuullaass mmaayyoorreess uuttiilliizzaarrííaann llaass mmiissmmaass
vvííaass ppeerroo ssee pprroodduucciirrííaa uunnaa aauummeennttoo eenn eell
nnúúmmeerroo ddee rreeaacccciioonneess..

6. ►LLaa sseelleecccciióónn pprreessiioonnaa aa ffaavvoorr ddee llaa
ccoonnvveerrssiióónn
A
B
C
E1
E2

7. ►Las reacciones ddee llaass sseeccuueenncciiaass ddeerriivvaann ddeell
ggrraaddoo ddee ppaarreenntteessccoo qquuíímmiiccoo eennttrree llooss
ccoommppuueessttooss yy ddee llaa ccoonnvveerrttiibbiilliiddaadd ddee uunnoo aa
oottrroo
►EEssttoo ssuuggiieerree qquuee llaass vvííaass bbiiooqquuíímmiiccaass nnoo
ssuurrggiieerroonn ppoorr aassaarr ssiinnoo qquuee rreepprreesseennttaa uunnaa
ffoorrmmaa pprreeddeetteerrmmiinnaaddaa bbaassaaddaa eenn eessttrruuccttuurraass
qquuíímmiiccaass

9. FFeerrmmeennttaaddoorreess eessttrriiccttooss
►LLaa ppoossiicciióónn cceennttrraall ddeell mmeettaabboolliissmmoo eessttáá
ooccuuppaaddaa ppoorr llooss pprroocceessooss qquuíímmiiccooss qquuee
iimmpplliiccaann aa llooss aazzúúccaarreess ffoossffaattoo.. EEnnttrree
eellllooss eell pprroocceessoo ffuunnddaammeennttaall eess llaa
gglluuccóólliissiiss,, ppoorr eell qquuee llaa gglluuccoossaa ssee ppuueeddee
ddeeggrraaddaarr eenn aauusseenncciiaa ddee ooxxííggeennoo.. LLaass
rruuttaass mmeettaabbóólliiccaass mmááss aannttiigguuaass ddeebbiieerroonn
ddee sseerr aannaaeerróóbbiiccaass,, yyaa qquuee nnoo hhaabbííaa
ooxxííggeennoo lliibbrree eenn llaa aattmmóóssffeerraa..

10. ►az La glucosa es el azúúccaarr pprreesseennttee eenn llaa mmaayyoorrííaa
ddee llooss sseerreess vviivvooss
►LLaass eennzziimmaass qquuee mmeettaabboolliizzaann eessttáánn pprreesseenntteess
eenn ttooddooss llooss sseerreess vviivvooss qquuee mmeettaabboolliizzaann eessttee
aazzúúccaarr..
►LLaa sseeccuueenncciiaa ddee aammiinnooáácciiddooss ddee llaass eennzziimmaass
ssoonn aallttaammeennttee ccoonnsseerrvvaaddaass eennttrree oorrggaanniissmmooss
qquuee eevvoolluucciioonnaarroonn iinnddeeppeennddiieenntteemmeennttee
►PPoorr eejjeemmpplloo llaa eennzziimmaa ttrriioossaaffoossffaattoo iissoommeerraassaa
ssee hhaa ccoonnsseerrvvaaddoo eenn EE..ccoollii,, mmaaíízz,, ccoonneejjoo,, ppoolllloo

13. Evolución ddee llooss pprroocceessooss
mmeettaabbóólliiccooss
CCuuaannddoo ccoommeennzzóó llaa vviiddaa eenn llaa TTiieerrrraa,, llaass
ccéélluullaass ppooddííaann vviivviirr yy ccrreecceerr ccoonn llaass ppooccaass
ssuussttaanncciiaass qquuíímmiiccaass pprreesseenntteess eenn eell mmeeddiioo
eexxtteerrnnoo ssiinn rreeaalliizzaarr ccoommpplleejjaass rruuttaass
mmeettaabbóólliiccaass.. PPeerroo ccaaddaa vveezz ffuuee mmááss iinntteennssaa llaa
ccoommppeetteenncciiaa ppoorr llooss rreeccuurrssooss nnaattuurraalleess..
AAqquueellllooss oorrggaanniissmmooss qquuee ddeessaarrrroollllaarraann
eennzziimmaass ccaappaacceess ddee pprroodduucciirr ssuussttaanncciiaass
oorrggáánniiccaass mmááss eeffiicciieenntteemmeennttee tteennddrrííaann uunnaa
ffuueerrttee vveennttaajjaa sseelleeccttiivvaa..

15. FFUUEENNTTEE DDEE
CCAARRBBOONNOO
EENNEERRGGÍÍAA UUTTIILLIIZZAADDAA
AAuuttóóttrrooffaass:: llaa ffuueennttee
ddee ccaarrbboonnoo eess
iinnoorrggáánniiccaa ((CCOO22))..
FFoottoolliittoottrrooffaass:: llaa eenneerrggííaa uuttiilliizzaaddaa
eess llaa lluuzz.. ((EEjjeemmpplloo:: bbaacctteerriiaass
ppuurrppúúrreeaass ddeell
aazzuuffrree))..QQuuiimmiioolliittoottrrooffaass:: llaa
eenneerrggííaa uuttiilliizzaaddaa eess llaa lliibbeerraaddaa eenn
rreeaacccciioonneess qquuíímmiiccaass.. ((EEjjeemmpplloo::
bbaacctteerriiaass iinnccoolloorraass ddeell aazzuuffrree))..
HHeetteerróóttrrooffaass:: llaa
ffuueennttee ddee ccaarrbboonnoo
eess iinnoorrggáánniiccaa
FFoottoooorrggaannoottrrooffaass:: llaa eenneerrggííaa
uuttiilliizzaaddaa eess llaa lluuzz..
QQuuiimmiioooorrggaannoottrrooffaass:: llaa
eenneerrggííaa uuttiilliizzaaddaa eess llaa lliibbeerraaddaa
eenn rreeaacccciioonneess qquuíímmiiccaass.. AA
eessttee ggrruuppoo ppeerrtteenneecceenn llaa
mmaayyoorrííaa ddee llaass bbaacctteerriiaass..

16. SSiinn eemmbbaarrggoo……
►PPaarraa qquuee ppuueeddaa sseerr uuttiilliizzaaddoo eell CCOO22 ,, ddeebbee sseerr
rreedduucciiddoo oo ffiijjaaddoo ppoorr aallggúúnn pprroocceessoo qquuee
pprrooppoorrcciioonnee eelleeccttrroonneess yy iioonneess ddee HH
►EEnnttrree llooss ccoommppuueessttooss rreedduuccttoorreess lliibbrreess ssee
eennccoonnttrraabbaann::
► HH22
► HH22SS
►NNHH33
►JJoonneess ddiiccee qquuee ffuuee ccoonn aayyuuddaa ddee
uunn ssiisstteemmaa eennzziimmááttiiccoo
►CCaaddeennaass ssuucceessiivvaass ddee ooxxiiddoo--
rreedduucccciióónn

17. ► Los primeros oorrggaanniissmmooss ddeebbiieerroonn ddee sseerr mmuuyy
sseenncciillllooss,, uunniicceelluullaarreess yy pprrooccaarriioottaass..
BBaassáánnddoossee eenn llaa eexxiisstteenncciiaa ddeell «ccaallddoo pprriimmiittiivvoo»,,
ssee ppuueeddee ppoossttuullaarr qquuee eerraann hheetteerróóttrrooffooss
ffeerrmmeennttaaddoorreess

18. BBAACCTTEERRIIAASS FFOOTTOOTTRRÓÓFFIICCAASS
AANNOOXXIIGGÉÉNNIICCAASS
LLaass eessppeecciieess ddee eessttee ggéénneerroo ssee ddeessaarrrroollllaann eenn
pprreesseenncciiaa ddee ssuullffuurroo eenn aagguuaass ffrreessccaass,, eessttuuaarriiooss,,
aammbbiieenntteess mmaarriinnooss ee hhiippeerrssaalliinnooss.. TTooddaass pprreesseennttaann
bbaacctteerriioocclloorrooffiillaa yy ccaarrootteennooiiddeess

19. BBaacctteerriiaass ddeell aazzuuffrree
►LLaass bbaacctteerriiaass vveerrddeess ddeell aazzuuffrree,, pprroobbaabblleemmeennttee llaass
mmááss pprriimmiittiivvaass,, rreeaalliizzaann llaa ssíínntteessiiss ddee bbiioommoollééccuullaass
eemmpplleeaannddoo eell ddeennoommiinnaaddoo cciicclloo ddee EEvvaannss,, qquuee eess
ppaarreecciiddoo aall cciicclloo ddee KKrreebbss ppeerroo aa llaa iinnvveerrssaa ((ppoossiibbllee
pprreeccuurrssoorr ddeell cciicclloo ddee KKrreebbss))..
►LLaass bbaacctteerriiaass rroojjaass ddeell aazzuuffrree lloo hhaacceenn aa ppaarrttiirr ddeell
cciicclloo ddee CCaallvviinn.. LLaa gglluuccoossaa ssiinntteettiizzaaddaa ssee aallmmaacceennaa
eenn ffoorrmmaa ddee gglluuccóóggeennoo.. EEll ccaattaabboolliissmmoo ccoonnssiissttee eenn
llaa gglluuccooggeennóólliissiiss yy ppoosstteerriioorr gglluuccóólliissiiss uuttiilliizzaannddoo eell
aazzuuffrree ccoommoo aacceeppttoorr ddee hhiiddrróóggeennooss..

20. ►Entre los transportadores ddee eelleeccttrroonneess ssee
eennccuueennttrraann::
►PPoolliippééppttiiddooss qquuee ccoonnttiieenneenn FFee++
►FFeerrrreeddooxxiinnaa yy ppoorrffiirriinnaa
►PPrriimmeerrooss aaggeennttee ooxxiiddaanntteess
rreedduuccttoorreess ddee llaa ccéélluullaa

21. CLOROFILA
Citocromos Ferredoxina
Quinonas
e-e-
e-e-

22. BBAACCTTEERRIIAASS FFOOTTOOTTRRÓÓFFIICCAASS
AANNOOXXIIGGÉÉNNIICCAASS

23. Quimioheterótrofos ddee rreessppiirraacciióónn aannaaeerróóbbiiccaa
► LLaa eexxiisstteenncciiaa ddee ddeeppóóssiittooss ssuullffuurrooss ddee hhaaccee uunnooss 33..000000
mmiilllloonneess ddee aaññooss,, aattrriibbuuiibbllee aall mmeettaabboolliissmmoo bbaacctteerriiaannoo,, hhaa
hheecchhoo ppeennssaarr qquuee aallgguunnooss ggrruuppooss ddee bbaacctteerriiaass
ffoottoossiinntteettiizzaaddoorraass vvoollvviieerroonn aall sseeddiimmeennttoo.. DDee eessttaa ffoorrmmaa,, llooss
ppiiggmmeennttooss ffoottoossiinnttééttiiccooss,, iinnúúttiilleess eenn llaa oossccuurriiddaadd,,
eevvoolluucciioonnaarroonn ppaarraa ddaarr lluuggaarr aa llooss cciittooccrroommooss,, qquuee ttaammbbiiéénn
ttiieenneenn uunn ggrruuppoo ppoorrffiirríínniiccoo,, aappaarreecciieennddoo uunnaa pprriimmiittiivvaa
ccaaddeennaa ttrraannssppoorrttaaddoorraa ddee eelleeccttrroonneess qquuee uuttiilliizzaabbaa eell
iioonn ssuullffaattoo ccoommoo aacceeppttoorr ffiinnaall ddee eelleeccttrroonneess,,
ttrraannssffoorrmmáánnddoollooss eenn uunn ccoommppuueessttoo rreedduucciiddoo HH22SS.. EEssttee
pprroocceessoo ppeerrmmiittííaa ooxxiiddaarr llaa mmaatteerriiaa oorrggáánniiccaa yy oobbtteenneerr
eennoorrmmee ccaannttiiddaadd ddee eenneerrggííaa:: llaa ddeennoommiinnaaddaa rreessppiirraacciióónn
aannaaeerróóbbiiccaa ..
► LLaass aaccttuuaalleess bbaacctteerriiaass ssuullffoorrrreedduuccttoorraass
DDeessuullffoovviibbrriioo qquuee vviivveenn eenn ppaannttaannooss

24. FFoottooaauuttóóttrrooffooss ooxxiiggéénniiccooss
►HHaaccee uunnooss 22..550000 mmiilllloonneess ddee aaññooss aappaarreecciieerroonn llaass
cciiaannoobbaacctteerriiaass,, qquuee ggrraacciiaass aa llaa iinnccoorrppoorraacciióónn ddeell
ffoottoossiisstteemmaa IIII,, aaccooppllaaddoo aall ffoottoossiisstteemmaa II,, ppeerrmmiittiióó
rreeaalliizzaarr llaa ffoottóólliissiiss ddeell aagguuaa yy oobbtteenneerr eell
hhiiddrróóggeennoo nneecceessaarriioo ppaarraa rreedduucciirr CCOO22 aa mmaatteerriiaa
oorrggáánniiccaa.. EEssttee pprroocceessoo ppoossiibbiilliittóó llaa lliibbeerraacciióónn ddee
ggrraannddeess ccaannttiiddaaddeess ddee ooxxííggeennoo
Cada vez me
gusta mas el
CO2

25. Micrografía fflluuoorreesscceennttee ddee
CCiiaannoobbaacctteerriiaass
► HHaaccee uunnooss ddooss mmiill mmiilllloonneess ddee
aaññooss,, llaass cciiaannoobbaacctteerriiaass
((pprrooccaarriioottaass ffoottoossiinnttééttiiccaass
pprroodduuccttoorraass ddee ooxxííggeennoo qquuee
ssoollííaann sseerr llllaammaaddaass ''aallggaass
vveerrddee--aazzuullaaddaass'')) ffuueerroonn llaass
rreessppoonnssaabblleess ddee iinniicciiaarr eell
pprroocceessoo qquuee aauummeennttóó llaa
ccoonncceennttrraacciióónn ddee ooxxííggeennoo
aattmmoossfféérriiccoo ddeessddee mmeennooss ddeell
uunnoo ppoorr cciieennttoo hhaassttaa eell
aapprrooxxiimmaaddaammeennttee vveeiinnttee ppoorr
cciieennttoo aaccttuuaall,, hhaacciieennddoo ppoossiibbllee
llaa eevvoolluucciióónn ddee llooss sseerreess
hhuummaannooss yy ddee oottrrooss aanniimmaalleess..

26. EEvvoolluucciióónn ddeell
MMeettaabboolliissmmoo
Monitoreando por satélite el color
de la luz reflejada, los científicos
pueden determinar cuán
exitosamente la vida vegetal
protistas autotrofos están
fotosintetizando (o utilizando la
energía solar). Hasta ahora, los
científicos habían tenido
únicamente un registro continuo de
la fotosíntesis sobre tierra firme.
Pero después de tres años de
recolección continua de datos con
el instrumento SeaWiFS, la NASA
ha conseguido el primer registro de
productividad fotosintética en los
océanos.
Crédito: NASA Scientific
Visualization Studio

27. CCiiaannoobbaacctteerriiaass
► MMuucchhaass cciiaannoobbaacctteerriiaass ppoosseeeenn llaa eennzziimmaa nniittrrooggeennaassaa
((ccaappaazz ddee uuttiilliizzaarr eell nniittrróóggeennoo aattmmoossfféérriiccoo)) ppaarraa pprroodduucciirr llooss
ggrruuppooss aammiinnooss ddee llaa mmaatteerriiaa oorrggáánniiccaa.. LLaa ccoommbbiinnaacciióónn ddee
ffoottoossíínntteessiiss ooxxiiggéénniiccaa yy ffiijjaacciióónn ddeell NN22 aattmmoossfféérriiccoo eexxpplliiccaa ssuu
ééxxiittoo bbiioollóóggiiccoo.. EEssttaass bbaacctteerriiaass ssee eennccuueennttrraann eenn llaa
aaccttuuaalliiddaadd eenn eell mmaarr,, eell aagguuaa dduullccee yy llaa ttiieerrrraa..

28. AAttmmóóssffeerraa ooxxiiddaannttee
► EEnn uunn pprriinncciippiioo,, eell
ooxxííggeennoo ssiirrvviióó ppaarraa ooxxiiddaarr
ccoommppuueessttooss rreedduucciiddooss ddee
aazzuuffrree,, hhiieerrrroo yy ccaarrbboonnoo,,
qquuee ssee eennccoonnttrraabbaann eenn
llooss sseeddiimmeennttooss..
► HHaaccee uunnooss 22..000000 mmiilllloonneess
ddee aaññooss,, eell ooxxííggeennoo lllleeggóó
aa ttrraannssffoorrmmaarr llaa
aattmmóóssffeerraa rreedduucciiddaa eenn
ooxxiiddaannttee,, iinniicciiaannddoo llaa
ffoorrmmaacciióónn ddee llaa ccaappaa ddee
oozzoonnoo yy ffaacciilliittaannddoo llaa vviiddaa
cceerrccaa ddee llaa ssuuppeerrffiicciiee eenn
eell mmaarr,, eell aagguuaa dduullccee yy llaa
ttiieerrrraa..

29. LLaa eevvoolluucciióónn ddee llaa
ccoommpplleejjiiddaadd ggeennóómmiiccaa yy
ddee llooss sseennddeerrooss
mmeettaabbóólliiccooss dduurraannttee llaa
hhiissttoorriiaa ddee llaa TTiieerrrraa.. NNoo
qquueeddaa ccllaarroo ccuuáánnddoo
eevvoolluucciioonnóó llaa ffoottoossíínntteessiiss
ooxxiiggeennaaddoorraa,, ppeerroo llooss
ddaattooss ggeeooqquuíímmiiccooss
ssuuggiieerreenn qquuee hhaaccee eennttrree
22,,33 yy 22,,22 mmiilleess ddee
mmiilllloonneess ddee aaññooss aattrrááss,,
yyaa hhaabbííaa ssuuffiicciieennttee
ooxxííggeennoo eenn llaa aattmmóóssffeerraa
ccoommoo ppaarraa ppeerrmmiittiirr llaa
ffoorrmmaacciióónn ddee uunnaa ccaappaa
ddee oozzoonnoo.. EEssee eevveennttoo
ssiinngguullaarr ppaarreeccee hhaabbeerr
pprreecciippiittaaddoo uunn aauummeennttoo
mmaassiivvoo eenn llaa ccoommpplleejjiiddaadd
ggeennóómmiiccaa yy mmeettaabbóólliiccaa..

30. CCoolluummnnaa ddee WWiinnooggrraaddsskkyy
mmuueessttrraa llaa ddiivveerrssiiddaadd mmeettaabbóólliiccaa

32. QQuuiimmiioohheetteerróóttrrooffooss ddee rreessppiirraacciióónn aaeerróóbbiiccaa
►LLaa aattmmóóssffeerraa ccoonn ooxxííggeennoo ttrraannssffoorrmmóó llaa vviiddaa ddee
mmuucchhooss oorrggaanniissmmooss.. EEll ooxxííggeennoo ccaappttaa eelleeccttrroonneess
ffoorrmmaannddoo rraaddiiccaalleess lliibbrreess qquuee ddeessttrruuyyeenn
mmoollééccuullaass oorrggáánniiccaass yy qquuee,, ppoorr ttaannttoo,, ssoonn ttóóxxiiccooss
ppaarraa llooss oorrggaanniissmmooss..

33. Organismos quimioheterótrofos
de respiración aeróbica
El oxígeno era un compuesto tóxico para los primeros seres
vivos lo que provocó extinción masiva de aquellos que
presentaban respiración anaerobia.
Otros lograron refugiarse en zonas profundas con poco O2
Otros desarrollaron enzima catalasa y peroxidasa,
importantes para la destrucción del (H2O2)
Otro inconveniente fue la pérdida de la enzima
nitrogenasa, excepto en algunas pocas bacteria y
cianobacterias
Hoy el resto de los autótrofos sólo disponen de los nitratos
disueltos

34. ► El gran avance fue el uso del oxígeno como aacceeppttoorr ffiinnaall ddee llooss
eelleeccttrroonneess pprroocceeddeenntteess ddee llaa mmaatteerriiaa oorrggáánniiccaa.. LLaa
rreessppiirraacciióónn aaeerróóbbiiccaa ppeerrffeecccciioonnóó llaa ccaaddeennaa ddee cciittooccrroommooss
pprriimmiittiivvaa ddee llaa rreessppiirraacciióónn aannaaeerróóbbiiccaa.. EEssttee ccaammbbiioo ssuuppuussoo uunnaa
ccoolloonniizzaacciióónn ddeell mmeeddiioo tteerrrreessttrree,, yyaa qquuee ssee ddeejjaarroonn ddee uuttiilliizzaarr
llooss iioonneess pprrooppiiooss ddee llaa rreessppiirraacciióónn aannaaeerróóbbiiccaa,, pprreesseenntteess eenn eell
aagguuaa,, ppaarraa ppooddeerr rreeaalliizzaarr llaa rreessppiirraacciióónn aaeerroobbiiaa ggrraacciiaass aa llaa
uuttiilliizzaacciióónn ddeell ooxxííggeennoo aattmmoossfféérriiccoo..

35. QQuuiimmiiooaauuttóóttrrooffooss
►PPaarraalleellaammeennttee aappaarreecciieerroonn llooss oorrggaanniissmmooss
qquuiimmiiooaauuttóóttrrooffooss oo qquummiioolliittóóttrrooffooss,, ccaappaacceess ddee
oobbtteenneerr eenneerrggííaa mmeeddiiaannttee llaa ooxxiiddaacciióónn ddee mmaatteerriiaa
iinnoorrggáánniiccaa.. EEssttooss oorrggaanniissmmooss ssóólloo nneecceessiittaann,, ppaarraa
vviivviirr,, aaiirree,, aagguuaa,, ssaalleess mmiinneerraalleess yy ccoommppuueessttooss
iinnoorrggáánniiccooss rreedduucciiddooss.. CCoommoo eenn eell ccaassoo ddee llaass
cciiaannoobbaacctteerriiaass,, ccaappttaann CCOO22 mmeeddiiaannttee eell cciicclloo ddee
CCaallvviinn yy nnoo rreeaalliizzaann eell cciicclloo ddee KKrreebbss.. PPrreesseennttaann eell
mmááxxiimmoo aavvaannccee mmeettaabbóólliiccoo eenn llooss pprrooccaarriioottaass yy
ssoonn ffuunnddaammeennttaalleess,, yyaa qquuee cciieerrrraann llooss cciiccllooss
bbiiooggeeooqquuíímmiiccooss ddeell ccaarrbboonnoo,, ddeell aazzuuffrree yy ddeell
nniittrróóggeennoo..

36. Eucariotas ffoottooaauuttóóttrrooffooss yy
qquuiimmiioohheetteerróóttrrooffooss
►HHaaccee 11..550000 mmiilllloonneess ddee aaññooss aappaarreecciieerroonn llaass
pprriimmeerraass ccéélluullaass eeuuccaarriioottaass,, qquuee eerraann
ssiimmiillaarreess aa cciieerrttaass aallggaass uunniicceelluullaarreess
aaccttuuaalleess.. LLaa ccéélluullaa eeuuccaarriioottaa ssuurrggiióó aa ppaarrttiirr
ddee uunnaa ggrraann ccéélluullaa pprrooccaarriioottaa..

52. Complejidad metabólica
• Glucólisis
• Fijación de N2
• Bacterias fijadoras de sulfuros
• Bacterias fotosintéticas
• colonización de nuevos
ambientes→Endosimbiosis→Origen
de eucariontes

53. PPrruueebbaass
► GGrrooeennllaannddiiaa hhaaccee 33..880000 mmaa.. SSee eennccoonnttrróó rreessttooss ddee
mmaatteerriiaa oorrggáánniiccaa bbaacctteerriiaannaa
► MMiiccrrooffóóssiilleess ddee BBiitttteerr SSpprriinnggss CChheerrtt ((AAuussttrraalliiaa)).. SSoonn llooss
mmááss aannttiigguuooss qquuee ssee ccoonnoocceenn;; ddee hhaaccee uunnooss 33..660000 mmaa..
PPeerrtteenneecceenn sseegguurraammeennttee aa CCIIAANNOOBBAACCTTEERRIIAASS..
► MMiiccrrooffóóssiilleess ddee MMaarrbbllee BBaarr ((AAuussttrraalliiaa)).. TTiieenneenn uunnooss 33..550000
mmaa ddee aannttiiggüüeeddaadd.. SSoonn cciiaannoobbaacctteerriiaass yy bbaacctteerriiaass
aannaaeerroobbiiaass..
► FFóóssiilleess ddee WWaarrrraawwoooonnaa.. FFuueerroonn llooccaalliizzaaddooss eenn eell nnoorrooeessttee
ddee AAuussttrraalliiaa == EESSTTRROOMMAATTOOLLIITTOOSS :: ccoolloonniizzaacciióónn bbiioollóóggiiccaa
ddee llaa zzoonnaa ffóóttiiccaa.. DDaattaann ddee hhaaccee uunnooss 33..445500 mmaa..
► FFóóssiilleess ddee FFoorrtteessccuuee ((AAuussttrraalliiaa oocccciiddeennttaall)):: eessttrroommaattoolliittooss
aabbuunnddaanntteess ((ttiippoo CCIIAANNOOBBAACCTTEERRIIAASS)):: ffoottooaauuttóóttrrooffooss,,
eemmiissiióónn ddee OO22 aa llaa aattmmóóssffeerraa

55. Formación ddee bbaannddaass ddee hhiieerrrroo
BBIIFF

56. • El origen de la vida parte de moléculas existentes del medio
ambiente, que al fusionarse forman las primeras células, en el
marco de la evolución y la selección natural.
• Entre las primeras células aparecen los microorganismos, seres no
visibles, con gran diversidad biológica, tanto por mecanismos
genéticos como por propiedades bioquímicas.
• Actualmente la biología molecular es una herramienta que se
utiliza para el análisis de los microorganismos.
• Entre los microorganismos existen interrelaciones: mutualismo
(simbiosis o parasitismo).
• Las células de acuerdo a la división biológica se agrupan en
procariotas y eucariotas o protistas.

60. .