Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on monikanavaisen ja reaaliaikaisen viestinnän edelläkävijä. Sauri reagoi ketterästi kaupunkilaisten toiveisiin muun muassa Twitterissä ja kertoo radiossa päätöksenteon taustoista. Minkälainen taustatyö ja johtamisfilosofia löytyy 13 000 viserryksen takaa? Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Demos Helsinki
Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Erikoistutkija Anu Gretschel Nuorisotutkimusverkostosta on tutkinut nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Gretschel puhui keskiviikkona 11.10 Lastensuojelun Keskusliiton kutsumana Lasten ja nuorten oikeus osallistua - seminaarissa.
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri on monikanavaisen ja reaaliaikaisen viestinnän edelläkävijä. Sauri reagoi ketterästi kaupunkilaisten toiveisiin muun muassa Twitterissä ja kertoo radiossa päätöksenteon taustoista. Minkälainen taustatyö ja johtamisfilosofia löytyy 13 000 viserryksen takaa? Esitetty yliopistoviestinnän päivillä 3.6.2015
Joukot hommissa. Museoalan teemapäivät 2014Demos Helsinki
Outi Kuittisen puheenvuoro joukkojen ja yhteisöiden kanssa toimimisesta Museoalan teemapäivillä 11.9.2014 otsikolla "Joukot hommissa
Miksi osallistaa, miksi ihmiset osallistuvat, miten se käy – ja miten siinä voi käydä?"
Keynote speech by Outi Kuittinen on working with crowds and communities at the conference of Finnish museums.
Vierailijaluento 22.3.2018. Totuuden jälkeinen aika: Tieto, tiede ja kritiikki, Turun yliopisto.
Lähteet:
Lähdeluettelo:
• ProCom. 2014. Vaikuttajaviestinnän tila Suomessa ja kanta sääntelyyn. Saatavana: http://procom.fi/wpcontent/uploads/2014/01/Vaikuttajaviestinnan-tila-Suomessa-jakanta-saantelyyn-2014.pdf. 12.3.2018.
• Miltton. 2018. #metahdomme. Saatavana: http://www.miltton.fi/entries/metahdomme/. 20.3.2018.
• Jaatinen, M. 2003. Lobbaus: Yritys yhteiskunnan vaikuttajana. Helsinki: Talentum.
• Wikipedia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Lobbaus, 15.3.2018
• Tikkanen, J. & Vimpari, A-M. 2016. Voiko lobbaus vaikuttaa uutisagendaamme? https://www.slideshare.net/JenniTikkanen/miltton-showcase-jenni-tikkanen-ja-annamari-vimpari
• Ellun Kanat. 2013. Mitä tapahtuu huomenna lobbaukselle? Saatavana: http://ellunkanat.fi/wp/wpcontent/uploads/2013/04/Mitä_tapahtuu_huomenna_lobbaukselle. pdf. 8.3.2018.
• Blom, A. 2015. 675 miljoonan euron koneisto: Suomi on maailman lobatuin maa. Suomen Kuvalehti 17/2015.
• Taloustutkimus Oy. 2014. Vaikuttajaviestintä 2014 -tutkimus. ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry. Saatavana: http://procom.fi/wp
• Vesa, Juho & Kantola, Anu (2016). Kuka pääsee mukaan? Miten järjestöjen ääni kuuluu lakien valmistelussa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2016: 59.
Erikoistutkija Anu Gretschel Nuorisotutkimusverkostosta on tutkinut nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Gretschel puhui keskiviikkona 11.10 Lastensuojelun Keskusliiton kutsumana Lasten ja nuorten oikeus osallistua - seminaarissa.
Palvelumuotoilulla kohti kukoistavaa elämääArto O Salonen
Luennon video: https://youtu.be/zzlXH4mXX7I
Elämän ytimessä on tunne oman elämän merkityksellisyydestä ja kokemus tämän hetken täyteydestä. Palvelu, joka onnistuu vastaamaan ihmisenä olemisen ydinkysymyksiin, on poikkeuksellisen vetovoimainen. Täydellinen palvelukokemus on sellainen, jossa voi kokea itsensä entistä arvokkaammaksi ihmiseksi.
Esitys jäsentyy seuraavasti:
1. Asiakasymmärryksen uudet suunnat
2. Design ekologisesta näkökulmasta
3. Design yhteiskunnallisesta näkökulmasta
4. Design asiakkaan kokeman hyvinvoinnin näkökulmasta
5. Millaista on kestävä palvelumuotoilu?
6. Tehtävä
3. Tavoitellaanko suoraan yhteistä hyvää, vai ajatellaanko, että se toteutuu
parhaiten kaikkien toimijoiden ajaessa lähtökohtaisesti omaa etuaan?
Thévenot 2000, malleina Ranska ja Yhdysvallat
”Liberaalissa” demokratiassa olennaista on ajaa omaa etuaan. Yhteisen
hyvän uskotaan toteutuvan parhaiten, kun jokainen ajaa omaa etuaan.
”Tasavaltalaisessa demokratiassa” ajatellaan, että jokaisen pitää vedota
suoraan yhteiseen hyvään, argumentaation tulee rakentua yhteisen hyvän
varaan.
OMAETU JAYHTEINEN
HYVÄ
4. EDUSTUKSELLINEN DEMOKRATIATARVITSEE VASTAPAINOKSEEN SITÄ
VASTUSTAVIAPOLIITTISEN TOIMINNAN MUOTOJA
EDUSTUKSELLINEN POLITIIKKATAPAHTUU HARVOIN JA VAATII VAHTIMISTA
KAKSI MUOTOA: LIBERAALI EPÄLUULO JA DEMOKRAATTINEN EPÄLUULO
ROSANVALLON 2008
VASTADEMOKRATIA
6. DEMOKRAATTINEN
EPÄLUULO
”Pyritään valvomaan, että vaaleilla valittu
valta pysyy uskollisena sitoumuksilleen ja
etsimään keinoja, joiden avulla voi pitää
kiinni alkuperäisestä vaatimuksesta
huolehtia yhteisestä hyvästä ”
7. MONET KANSAINVÄLISET SOPIMUKSET (MAASTRICHTIN SOPIMUS, AGENDA
21) PYRKIVÄT SIIRTÄMÄÄN VALTAA LÄHEMMÄS KÄYTTÄJIÄ
TAUSTALLAAITO LIBERALISOITUMISEN AALTO, PYRKIMYS SIIRTÄÄ VALTAA
LÄHEMMÄS NIITÄ PAIKKOJA JOISSA SITÄ KÄYTETÄÄN
TOISAALTA: EU,YK 1992
9. LÄHIDEMOKRATIALIITTYY USEIN KIRJAIMELLISESTI LÄHELLÄ OLEVIIN
ASIOIHIN
KAAVOITUKSESSA PÄÄTETÄÄN VÄLITTÖMÄSTÄ LÄHIYMPÄRISTÖSTÄ
KAAVOITUKSEEN OSALLISTUMINEN LAIN TASOLLA KAIKKEIN AVOINTA
MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI 1999/2000
KAAVOITUS SUOMESSA
MALLINA
10. YKSI TAPA MIELTÄÄ NIMBY ON NIMENOMAAN AJATELLA SITÄ
SELLAISENA VASTADEMOKRATIANA, JOSSA KESKITYTÄÄN OMAN
EDUN AJAMISEEN YHTEISEN HYVIÄN KUSTANNUKSELLA.
TÄSSÄ MIELESSÄ VAHVA VASTAESIMERKKI MERI-RASTILAN OUR CITY
–KAAVA: KAAVOITUS TÄHÄN KAUPUNGINOSAAN KÄY KYLLÄ, KUNHAN
SE PALVELEE PAREMMIN YLEISIÄ TARKOITUSPERIÄ
NIMBYT
11. • Lähidemokratiassa aina kyse myös julkisuudesta
• Myra Marx Ferree et al 2002
• Kuka osallistuu, millaisella prosessilla, miten ideat tulisi esittää
• Malleja erilaisille lähidemokratioille
NELJÄ DEMOKRAATTISEN
JULKISUUDEN MALLIA
12. LIBERAALI
EDUSTUKSELLISUUS
• Kaikki pelaa, mutta vain äänestämällä
• Eliitit hallitsevat
• Tärkeintä on tehdä päätöksiä
• Tunteet pitää sulkea kokonaan
ulkopuolelle, sillä olennaista on tehdä
kaikkien kannalta hyviä päätöksiä ja
tällaiset perustuvat järkeen.
• Asiantuntijuus on voimakas positio
13. LIBERAALI OSALLISTAVUUS
• Kaikki osallistuvat keskusteluun
• Tämä antaa mahdollisuuksia monenlaisille
toimijoille
• Demokratia vahvimmillaan, kun päätöksenteon
tueksi käydään vahvaa keskustelua
• Kaikkien osallistumisen taustalla on pyrkimys
mahdollisimman hyviin päätöksiin.
14. DISKURSIIVINEN
DEMOKRATIA
• Tärkeintä on keskustelu sinänsä ja kaikkien
osallistuminen
• Tavoitteena on ylipäätään
keskustelevamman julkisuuden
kehittäminen
• Tunteet sallittuja
• Päätökset huonoja, konsensus parempi
15. KOSNTRUKTIONISTINEN
DEMOKRATIA
• Henkilökohtainen korvaa tai yhtyy
julkiseen
• Marginaaleista saadaan ”parempaa” tai
tarkempaa tietoa kuin keskustoista
• Tarinat parempia kuin asiantuntijaraportit
• Pohjimmiltaan päätökset ovat vaikeita,
koska niihin liittyy vallankäyttöä
18. ITSE OSALLISTUMINEN JA OMAN TIEDON
HYÖDYNTÄMINEN
JOKO EPÄLUULOISESTI TAI RAKENTAVASTI
JOKO RAKENTEIDEN KAUTTATAI NIIDEN OHITSE
VALLAN SIIRTÄMINEN EDUSTUKSELLISUUDESTA
ALEMMAS
MUTTA OSALLISTUVATKO KAIKKI?
LÄHIDEMOKRATIA
19. YHTEYSTIEDOTJA
LÄHTEET
• Eeva Luhtakallio: Practicing Democracy, 2012
• Michelle Lamont ja Laurent Thévenot: Rethinking comparative cultural
sociology. 2000
• Myra Marx Ferree et al: Four Models of the Public Sphere in Modern
Democracies, Theory and Society, Vol. 31, No. 3, 2002.
• Pierre Rosanvallon: Vastademokratia. 2008.
• Veikko Eranti: Oma etu ja yhteinen hyvä paikallisessa kiistassa tilasta.
Sosiologia 1/2014
veikko.eranti@helsinki.fi /
blogs.helsinki.fi/eranti /
www.politicalsociology.org