Vihreät puoluekarttapallolla, valtio-opin yliopistonlehtori, VTT, dosentti Rauli Mickelsson Luento Vihreän politiikan ABC -luentosarjalla 2.4.2012

1. Vihreät puoluekarttapallolla
VISIO 2.4.2012
RAULI MICKELSSON
TAMPEREEN YLIOPISTO

2. Koordinaatit
 Vasemmisto – oikeisto (tulonjako)
 Vapaamielisyys – konservatismi
 Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu – ekologismi
 Demokratiakäsitykset
 Kansallisvaltio – globaali
 Uusi ja vanha politiikka
 Toimintatapa

3. Vasemmisto - oikeisto
VASEMMISTOLAISTEN VAATIMUS:
Valtion (esivallan) pitää rajoittaa ihmisten vapautta
 Jotta tasainen tulonjako voidaan saavuttaa
 Jotta voitaisiin harjoittaa (universaalista)
hyvinvointipolitiikkaa
 Jotta ihmisillä olisi enemmän päätösvaltaa
taloudessa
 Korkea veroaste, jolla rahoitetaan hyvinvointivaltiota

4. Vasemmisto - oikeisto
OIKEISTOLAISTEN VAATIMUS
 Tulonjakoon ei tule puuttua, köyhyyttä tulee torjua
 Yksilökeskeisyys ennen tasa-arvoa
 Ihmisten välinen kilpailu hyödyttää kaikkia ja
vaurastuttaa yhteiskunta.

5. Vihreät ja tulonjako
 Kannattavat hyvinvointipolitiikkaa ja korkeaa
veroastetta. ’
 Kulutusverot hiertävät perinteistä vasemmistoa.
 Käsitys universaalista hyvinvointipolitiikasta ei ole
kovin selvä, vai onko?
 Perustulo voidaan tulkita monepaa.
 Vihreät kannattavat sekä individualismia että tasa-
arvoa
 Vihreä yhteisöllisyys: uusi yhteisöllisyys,
individualistinen kollektivismi?

6. Vapaamielisyys ja konservatismi
KONSERVATIIVIEN VAATIMUS:
 Valtion tulee rajoittaa yksilön vapautta, jotta kansalaiset
noudattaisivat arvoja, joissa kunnioittaan isänmaata,
perinteistä perhettä, uskontoa ja maanpuolustuta.
VAPAAMIELISTEN VAATIMUS:
 Valtion ei tule millään tavoin puuttua ihmisten
yksityisasioihin
 Moninaisuus ja moniarvoisuus rikastuttaa yhteiskuntaa.

7. Vihreät ja vapaamielisyys/konservatismi
 Vihreät ovat puoluekentän vapaamielisin puolue,
toinen äärilaita perussuomalaiset ja
kristillisdemokraatit

8. Kasvuoptimismi – ympäristönsuojelu -
ekologismi
 Kasvuoptimismi : Tiede keksii keinot kasvun
aiheuttamiin ympäristöongelmiin
 Ympäristönsuojelu: Ihmisen on elettävä niin, ettei
ympäristö turmellu
 Ekologismi: Kokonaisvaltainen ideologia, mm.
linkolalaisuus ja Gaya-hypoteesi

9. Vihreät ja ekologinen ulottuvuus
 Lähinnä ympäristönsuojelua
 Myös ekologisteja

10. Demokratiakäsitykset
Eliittidemokratia: Kansa valitsee eliittiedustajansa
hoitamaan valtakunnan asioita, joiden tulee toimia
mahdollisimman itsenäisesti
Pluralistis-korporatistinen demokratia: Kansan eri
intressipiirejä edustavat järjestöt edustavat kansaa
valtiossa ja mm. työmarkkinoilla.
Legalistinen demokratia: Yksilöillä on oltava oikeus
puuttua valtiollisiin asioihin vaikka suoran
demokratian keinoin

11. Demokratiakäsitykset
Osallistuva demokratia:
 Uuden yhteisöllisyyden toimintatavat omaksuneet
ryhmät toteuttavat lähi- työpaikka-, asiakas ym.
demokratiaa.
 Jakaantuu deliberatiiviseen ja radikaalidemokratiaan.
 Deliberatiivinen demokratia korostaa julkisen harkinnan
tärkeyttä.
 Radikaalidemokratia haluaa kyseenalaistaa vakiintuneita
käytäntöjä ja luoda uusia politiikan teon paikkoja.
 Radikaali- ja deliberatiivisen eri suuntien raja saattaa
olla epäselvä.

12. Vihreät ja demokratiakäsitykset
 Syntyivät pluralistis-korporatiivisen demokratian
tendenssien vaimentuessa
 Varsinkin ensimmäisissä ohjelmissa korostettiin
demokratian laajentamista ja uutta yhteisöllisyyttä.
 Deliberatiivisen demokratian keskeisimmät
ajatukset (mm. Habermas) ovat saaneet kannatusta
vihreissä.
 Radikaalidemokratian teesit eivät ole Suomessa
kovin tunnettuja. Eniten harrastusta erilaisissa
feminismi ja queer-ryhmissä.

13. Kansallisvaltio/globaali
 Kansallisvaltio sekä sen osat (alueet, kunnat) ovat
pitkään on ollut ainut ja keskeinen politiikan teon
territoriaalinen ulottuvuus.
 Globaaliulottuvuus alkoi voimistua
globaaliongelmien (kuten ilmastonmuutoksen )
 Globaaliliike sai alkunsa WTO:n , Maailman
talousfoorumin ja G7 kokousten aikana olleista
mielenosoituksista.
 Keskeisiä globaaliliikkeitä mm. maailman
sosiaalifoorumi ja Maan ystävät.

14. Vihreät ja kansallisvaltio/globaaliulottuvuus
 Muut puolueet ovat syntyneet kansallisiksi
puolueiksi ja mm. 1995 perustetut perussuomalaiset
korostavat kansallisia arvoja.
 Vihreiden entinen logo oli maapallo.
Globaaliulottuvuus on ollut keskeistä vihreiden
sanomassa.

15. Uusi ja vanha politiikka
Vanha politiikka Uusi politiikka
 Tulonjako  Ympäristönsuojelu
 Jännite kollektivismin  Tasa-arvovaatimukset
ja individualismin vähemmistöille
välillä  Globaaliulottuvuus
 Kansallinen ulottuvuus  Uudet arvot
 Perinteiset arvot

16. Uuden ja vanhan politiikan
konfliktiulottuvuus (Martikainen – Hellsten 2002)
Uuden politiikan vasemmisto
Vapaamielisyys
Ympäristönsuojelu
Valinnanvapaus
Yhteiskunnan
tasa-arvoistuminen
Vanhan politiikan
Vanhan politiikan oikeisto
vasemmisto
Kansallismielisyys
Ulkomaisvastaisuus
Konservatiivisuus
Uuden politiikan oikeisto

17. Toimintatapa
Parlamenttipuolue
 Toimii vain parlamentissa ja ennen vaaleja kansan
keskuudessa.
Järjestöpuolue (Leiripuolueet)
 Keskeistä kasvokkainen kanssakäyminen.
 Puolue kansalaisyhteiskunnan ydin. Hierarkia
Televisiopuolue,
 Keskeistä television vertikaalinen vaikutus. Muu media
tukee televisiopuolueet
Verkostopuolue,
 Kommunikaatio sosiaalisessa mediassa

18. Luokkaleiripuolueet
Järjestöpuolueet
Politiikan Liikkeet, leiriyhteisöt, kuten
teon paikat
-eduskunta liiketoiminta, urheiluseurat jne.
-valtuustot
-korporaatiot
Liikkeet, oheisjärjestöt ja
oma media
Puolueet
Politiikan
subjektit
= poliittinen
vaikuttaminen
=Vahvat ja poissulkevat sosiaaliset siteet
= Heikot ja mukaan ottavat sosiaaliset siteet

19. Luokkaleirien jälkeiset liikkeet ja
puolueet. Televisiopuolueet
Edustukselliset Sosiaaliset verkostot
politiikan teon paikat Media • liikkeet ym.
-Eduskunta
-valtuustot •Välittäjä • myös politiikan subjekteja
-Korporaatiot
-EU •Myös politiikan
subjekti ja paikka
Puolueet,
politiikan subjektit ja paikat

20. Ubiikkiyhteiskunnan liikkeet ja
puolueet. Verkostopuolueet
Media
Kybermaailma
Edustukselliset
Sosiaaliset politiikan teon paikat
verkostot • eduskunta
- myös politiikan • valtuustot
subjekteja •korporaatiot
Puolueet • EU
politiikan subjektit ja paikat •Globaalit paikat

21. Vihreät ja toimintatapa
 Varsinkin aluksi televisiopuolue
 Korostettiin myös parlamenttipuolueisuutta
 Pyrkimystä myös leiripuolueen kaltaiseen
järjestäytymiseen
 Verkostopuolueisuuden uranuurtaja
 Kasvanut myös järjestöpuolueena, joskin
jäsenmäärät ovat pieniä