Kari Härkönen, Luonnonvarakeskus, Puhutaan metsästä 9.4.2019 Pori

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Metsävarat: Kari T. Korhonen & Antti Ihalainen
Hakkuumahdollisuudet: Tuula Packalen, Olli
Salminen, Hannu Hirvelä & Kari Härkönen
Luonnonvarakeskus
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Satakunnan ja Varsinais-
Suomen maakuntien metsävarat
ja hakkuumahdollisuudet
Puhutaan Metsästä
Pori 09.04.2015

2. © Luonnonvarakeskus
Lounais-Suomi – Metsäkeskuksesta maakuntiin
2 8.4.2019
Varsinais-Suomi: Aura Kaarina Koski Tl Kustavi Kemiönsaari Laitila Lieto Loimaa Parainen Marttila
Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Oripää Paimio Pyhäranta Pöytyä Raisio Rusko Salo Sauvo Somero
Taivassalo Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Vehmaa
Satakunta: Eura Eurajoki Harjavalta Honkajoki Huittinen Jämijärvi Kankaanpää Karvia Kokemäki Köyliö
Lavia Luvia Merikarvia Nakkila Pomarkku Pori Rauma Siikainen Säkylä Ulvila
Metsäkeskus Lounais-Suomi: Varsinais-Suomi pl. Kemiönsaari ja Parainen + Satakunta
Maakuntatuloksia inventoinneista ja hakkuumahdollisuusarvioita on laskettu Lukessa VMI11 (2009-2013) ja
VMI11/12 (2013-2017). Vertailu tätä vanhempiin tietoihin on vaikeaa aluemuutosten takia
Lounais-Suomen metsäkeskuksen maapinta-ala (vmi11): 1,691 milj. ha
Varsinais-Suomi (VMI11/12): 1,066 milj. ha
Satakunta (VMI11/12): 0,517 milj. ha
Maakunnat yhteensä (VMI11/12): 1,848 milj. ha

3. © Luonnonvarakeskus
Pinta-alatietoa
Maaluokat metsätalousmaalla (1000 ha) muuttujina inventointi, maakunta ja maaluokka
Metsätalou
smaa -
Metsämaa
Metsätalou
smaa -
Kitumaa
Metsätalou
smaa -
Joutomaa
Metsätalou
smaa -
Metsätiet,
varastot
ym.
Metsätalou
smaa -
Yhteensä Muu maa Maapinta-ala
metsä+kitu
maa
VMI 11 (2009-2013)
Varsinais-
Suomi 542 60 25 4 631 435 1066 602
Satakunta 524 18 23 4 569 213 782 1848 542
VMI 11/12 (2013 -
2017)
Varsinais-
Suomi 569 47 26 5 648 418 1066 616
Satakunta 517 14 23 5 559 223 782 1848 531
3 8.4.2019

4. © Luonnonvarakeskus
Pinta-alatietoa
• Maapinta-ala: Satakunta 0,782 ja
Varsinais-Suomi 1,066 milj. ha
• Metsätalousmaa: Satakunta 0,559
ja Varsinais-Suomi 0,648 milj. ha
– Sisältää suojelualueet
• Metsä- ja kitumaan ala: Satakunta
0,531 ja Varsinais-Suomi 0,616
milj. ha, josta puuntuotantoon
käytettävissä Satakunnassa 96 %
ja Varsinais-Suomessa 94 %
• Suojeltu pinta-ala: Satakunta 21 ja
Varsinais-Suomi 35 tuhatta
hehtaaria. Metsämaan alasta
suojeltu 3,2 (S) ja 4,8 prosenttia
(VS)
4 8.4.2019
53,4
66,1
4,4
1,8
2,4
2,9
39,2
28,5
0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0
Varsinais-Suomi
Satakunta
Metsämaa Kitumaa Joutomaa Muu mtal.maa Muu maa
82,1
89,7
12,2
6,4
5,7
4,0
0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0
Varsinais-Suomi
Satakunta
Puuntuotannossa Rajoitetusti puuntuotannossa Ei puuntuotannossa

5. © Luonnonvarakeskus5
Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla
Metsäkeskus Lounais-Suomi
Tilavuus VMI10 2004-2008: 144 milj. m3, 137 m3/ha
Tilavuus VMI11 2009-2013: 150 milj. m3, 144 m3/ha
1960-lukuun (VMI5) verrattuna puuston määrä 1,6-kertaistunut
Kasvu VMI10: 6,13 milj. m3/v, 5,8 m3/ha/v
Kasvu VMI11: 6,67milj. m3/v, 6,4 m3/ha/v
1960-lukuun verrattuna kasvu 1,7-kertaistunut
66,9
51,4
6,5
13,5
5,5
68,9
53,3
7,3
14,0
6,0
0
10
20
30
40
50
60
70
80
Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Muu lehtipuu
Puuston tilavuus puulajeittain
VMI10
VMI11
milj. m3

6. © Luonnonvarakeskus6
Puuston tilavuus ja kasvu metsä- ja kitumaalla
- Varsinais-Suomi (VMI11/12): 92,4 milj. m3, 150 m3/ha
- Satakunta (VMI11/12): 74,2 milj. m3, 139 m3/ha
- Varsinais-Suomi (VMI11): 3,7 milj. m3/v, 6,1 m3/ha/v
- Satakunta (VMI11): 3,6 milj. m3/v, 6,6 m3/ha/v
43,4
29,5
11,2
4,4
46,3
28,9
12,4
4,7
0
10
20
30
40
50
60
Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu
Varsinais-Suomi
VMI11
VMI11/12
milj.
34,4
26,8
11,7
2,9
33,2
26,2
11,6
3,2
0
5
10
15
20
25
30
35
40
Mänty Kuusi Koivu Muu lehtipuu
Satakunta
VMI11
VMI11/12
milj.

7. © Luonnonvarakeskus
Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma (MK-alue)
• Viimeisen 5 vuoden aikana hakkuut ja luontainen poistuma on ollut
noin 75 % kasvusta, vuonna 2014 78 % kasvusta
7 8.4.2019
0
1
2
3
4
5
6
7
1959
1964
1969
1974
1979
1984
1989
1994
1999
2004
2009
2014
mill.m3/v Puuston vuotuinen kasvu ja poistuma Lounais-Suomi
Kasvu Poistuma

8. © Luonnonvarakeskus
Kehitysluokkien osuudet puuntuotannon
metsämaalla, % pinta-alasta
• Varttuneet kasvatusmetsät lisääntyneet, uudistuskypsät vähentyneet
• Satakunnassa enemmän nuoria kasvatusmetsiä, vähemmän uudistuskypsiä
8 8.4.2019
1,7
17,0
20,7
38,4
22,2
1,6
17,9
25,6
38,4
16,5
2,0
15,7
20,7
40,6
21,2
1,4
18,0
23,8
43,0
14,0
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
50
Uudistusalat Taimikot Nuoret kasvatusmetsiköt Varttuneet kasvatusmetsiköt Uudistuskypsät metsiköt
%
VMI11 Varsinais-Suomi
VMI11 Satakunta
VMI11/12 Varsinais-Suomi
VMI11/12 Satakunta

9. © Luonnonvarakeskus
Metsänhoidollinen tila (VMI11) (MK-alue)
• Taimikonhoitotarve tulevalla 5-vuotiskaudella yli 2-kertainen ja
ensiharvennustarve noin 1,5-kertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn
taimikonhoitoon/ensiharvennukseen verrattuna
– Ei kovin suurta eroa Varsinais-Suomen ja Satakunnan välillä
• Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja 37 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia
27 000 hehtaaria
9 8.4.2019
0
20
40
60
80
100
120
140
Taimikonhoito Ensiharvennus Muu harvennus
1000ha
5-vuotiskauden tehdyt
Lähin 5-vuotiskausi, muut
Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä

10. © Luonnonvarakeskus
Metsänhoidollinen tila (VMI11/VMI12)
• Taimikonhoitotarve ja ensiharvennustarve tulevalla 5-vuotiskaudella on
molemmissa maakunnissa vähintään 2-kertainen viimeisen 5 vuoden
aikana tehtyyn taimikonhoitoon/ensiharvennukseen verrattuna
– Satakunnassa suhteellisesti hieman enemmän myöhästyneeksi
luokiteltuja toimenpide-ehdotuksia
• Jo myöhässä olevia taimikonhoitoja yhteensä 48 000 hehtaaria ja
ensiharvennuksia 44 000 hehtaaria
10 8.4.2019
0
10
20
30
40
50
60
70
80
TH
(S)
EH
(S)
MH
(S)
TH
(V-S)
EH
(V-S)
MH
(V-S)
1000ha
5-vuotiskauden tehdyt
Lähin 5-vuotiskausi, muut
Lähin 5-vuotiskausi, myöhässä

11. © Luonnonvarakeskus
Laatua alentavat tuhot puuntuotannon metsämaalla
aiheuttajaryhmittäin, % pinta-alasta
• Laatua alentaneita tuhoja 25,5 % Varsinais-Suomessa ja 28,2 %
Satakunnassa. Tuhojen määrä noussut 24 -> 25,5 % (V-S) ja 22,5 -> 28,2 %
(S)
• Yleisimmät tuhon tunnistetut aiheuttajat: abioottinen (myrsky, lumi),
hirvieläimet ja sienitaudit. Hirvituhojen määrä noussut 2,6 -> 5 % (V-S) ja 2,5
– 7,2 % (S) VMI11 (2009-2013) ja VMI11/12 (2013-2017) välillä.
11 8.4.2019
6,8
1,7
5,00,20,4
2,1
1,8
7,4
Abioottiset tuhot
Ihmisen toiminta
Hirvi
Muut selkärankaiset
Hyönteiset
Sienet
Kilpailu
Tunnistamaton
6,0
1,9
7,2
0,30,4
2,2
2,3
7,9
Abioottiset tuhot
Ihmisen toiminta
Hirvi
Muut selkärankaiset
Hyönteiset
Sienet
Kilpailu
Tunnistamaton
Varsinais-Suomi Satakunta

12. © Luonnonvarakeskus
Lahopuustoa seurattu 1990-luvulta lähtien
Metsäkeskus Lounais-Suomi (VMI9-10) ja maakunnat (VMI11, VMI11/12)
• Lahopuuston määrä ei ole kovin suuri, mutta kasvanut VMI9 tasosta
• Nyt 4,8 m3/ha ja 3,2 m3/ha metsä- ja kitumaalla (Varsinais-Suomi ja
Satakunta)
12 8.4.2019
0
1
2
3
4
5
VMI9 VMI10 VMI11: V-S VMI11: S VMI11/12: V-S VMI11/12: S
m3/ha
Maapuu
Pystypuu

13. © Luonnonvarakeskus
Hakkuumahdollisuusarvioiden taustaoletukset
Laskelma Teknistaloudelliset oletukset alueellisten (tasoitusalue koko Lounais-Suomen
alue: Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat) hakkuumahdollisuuksien
määrityksessä
NT Tavoitteena suurin puuntuotannosta saatava nettotulo (ilman kertymä- tai
tulorajoitteita). 5 % tuottovaatimus
SK Tavoitteena suurin teknistaloudellisesti kestävä aines- ja energiapuun
hakkuukertymä. 4 % tuottovaatimus.
TH Laskelma tehtiin olettaen, että tulevaisuuden hakkuukertymät noudattavat vuosina
Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakuntien alueella 2015-2017 toteutuneeksi
arvioitua ainespuukertymän ja energiapuun käytön tasoa (arvio perustuu
maakunnallisiin markkinahakkuutilastoihin ja metsäkeskuksittaisiin
kertymätilastoihin). 4 % tuottovaatimus
- Käsittelyvaihtoehtojen simuloinnissa sovellettiin metsien käsittelyohjeita (Äijälä ym. 2014) olettaen
tällä hetkellä vallitsevan metsien käsittelyn jatkuvan
- Laskelmissa on otettu huomioon tehdyt päätökset metsien suojelusta ja muista käyttömuodoista
sekä niistä aiheutuvat metsien käytön rajoitukset
- Ilmaston ja puiden kasvuntason oletetaan pysyvän kuluneen 30 vuoden keskimääräisellä tasolla
8.4.2019Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

14. © Luonnonvarakeskus
Varsinais-Suomen maakunnan alueen ainespuun ja
ainespuukokoisen energiapuun hakkuumahdollisuusarviot 2015-
2044
8.4.2019
• Suurimman kestävän hakkuumäärän arvio Varsinais-Suomen maakunnan alueelle on 3,2 miljoonaa
kuutiometriä vuodessa ainespuuta ja ainespuukokoista energiapuuta. Vuosina 2017-2017
keskimäärin hakattu runkopuun määrä, 2,75 milj. m3/v on noin 85 % tästä määrästä.
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
0
1
2
3
4
5
6
7
8
NT SK TH NT SK TH NT SK TH
2015-2024 2025-2034 2035-2044
Ainespuureservi
Ainespuukokoinen
energiapuu
Kuitu
Tukki
milj. m³/v
Hakkuumahto
Kestävyystavoitteiden vaikutus
Taloudellisesti ei hakkuukypsää

15. © Luonnonvarakeskus
Satakunnan maakunnan alueen ainespuun ja ainespuukokoisen
energiapuun hakkuumahdollisuusarviot 2015-2045
8.4.2019
• Suurimman kestävän hakkuumäärän arvio Satakunnan maakunnan alueelle on 2,8 miljoonaa
kuutiometriä vuodessa ainespuuta ja ainespuukokoista energiapuuta. Vuosina 2017-2017
keskimäärin hakattu määrä, 2,4 milj. m3/v on noin 85 % tästä määrästä.
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
0
1
2
3
4
5
6
7
8
NT SK TH NT SK TH NT SK TH
2015-2024 2025-2034 2035-2044
Ainespuureservi
Ainespuukokoinen
energiapuu
Kuitu
Tukki
milj. m³/v
Hakkuumahto
Kestävyystavoitteiden vaikutus
Taloudellisesti ei hakkuukypsää

16. © Luonnonvarakeskus
Varsinais-Suomen maakunnan alueella vuosina 2015-2017
toteutunut hakkuukertymä vs. SK vuosille 2015-2045
• Varsinais-Suomen maakunnan alueelle laskettu suurimman kestävän ainespuun
kertymäarvio seuraavan 30 vuoden (2015-2045) ajalle on noin 1 milj. m³/v
suurempi kuin vuosien 2015-2017 toteutunut ainespuukertymä –
suurin lisäys on kuitupuussa, erityisesti mäntykuidussa
• Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK ratkaisussa
lisäksi 0,17 milj. m³/v.
8.4.2019Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Mät
2015-
2045
Kut
2015-
2045
Let
2015-
2045
Mäk
2015-
2045
Kuk
2015-
2045
Lek
2015-
2045
Varsinais-Suomi 0,58 0,61 0,09 0,86 0,52 0,42
Tot. 2015-2017 0,47 0,60 0,03 0,43 0,39 0,20
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
0,60
0,70
0,80
0,90
1,00
milj. m³/v

17. © Luonnonvarakeskus
Satakunnan maakunnan alueella vuosina 2015-2017 toteutunut
hakkuukertymä vs. SK vuosille 2015-2045
• Satakunnan maakunnan alueelle laskettu suurimman kestävän ainespuun
kertymäarvio seuraavan 30 vuoden (2015-2045) ajalle on noin 0,7 milj. m3/v kuin
vuosien 2015-2017 toteutunut ainespuukertymä.
• Ainespuukokoista energiarunkopuuta (ei sis. yo. lukuihin) on SK ratkaisussa
lisäksi 0,21 milj. m³/v.
8.4.2019Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Mät
2015-
2045
Kut
2015-
2045
Let
2015-
2045
Mäk
2015-
2045
Kuk
2015-
2045
Lek
2015-
2045
Satakunta 0,59 0,66 0,11 0,57 0,42 0,33
Tot. 2015-2017 0,37 0,55 0,03 0,40 0,37 0,25
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
0,60
0,70
milj. m³/v

18. © Luonnonvarakeskus
Varsinais-Suomen maakunnan alueelle lasketun SK-
ratkaisun ainespuukertymä hakkuutavoittain ja
kasvupaikoittain 2015-2044
8.4.2019
Uh = uudistushakkuu, Kh = kasvatushakkuu
• uudistushakkuiden osuus kertymästä keskimäärin 80 %
• turvemaiden osuus kertymästä 16 %
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Uh Kh Uh Kh Uh Kh
2015-2024 2025-2034 2035-2044
Kangas 2,30 0,30 2,02 0,53 2,06 0,63
Turve 0,41 0,09 0,41 0,14 0,21 0,19
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
milj. m³/v

19. © Luonnonvarakeskus
Satakunnan maakunnan alueelle lasketun SK-ratkaisun
ainespuukertymä hakkuutavoittain ja kasvupaikoittain
2015-2044
8.4.2019
Uh = uudistushakkuu, Kh = kasvatushakkuu
• uudistushakkuiden osuus kertymästä keskimäärin 78 %
• turvemaiden osuus kertymästä 26 %
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
Uh Kh Uh Kh Uh Kh
2015-2024 2025-2034 2035-2044
Kangas 1,71 0,32 1,51 0,44 1,48 0,45
Turve 0,52 0,13 0,55 0,18 0,54 0,22
0,00
0,50
1,00
1,50
2,00
2,50
milj. m³/v

20. © Luonnonvarakeskus
Puuston tilavuuden kehitys Satakunnan maakunnan
alueella 2011-2041
8.4.2019Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
VMI11/12 NT SK TH
2015 2045
Lehtipuu 14,8 12,0 12,2 15,9
Kuusi 26,2 21,8 29,0 32,8
Mänty 33,2 23,2 28,3 39,6
0,0
10,0
20,0
30,0
40,0
50,0
60,0
70,0
80,0
90,0
100,0milj. m³

21. © Luonnonvarakeskus
Puuston tilavuuden kehitys Varsinais-Suomen
maakunnan alueella 2015-2044
8.4.2019Metsäsuunnittelu ja metsävarannot
VMI11/12 NT SK TH
2015 2044
Lehtipuu 17,1 14,9 15,3 18,9
Kuusi 28,9 26,5 33,9 30,9
Mänty 46,3 33,9 37,6 51,5
0,0
20,0
40,0
60,0
80,0
100,0
120,0milj. m³

22. © Luonnonvarakeskus
Jakeiden ohjautumiseen vaikuttavia tekijöitä
22 19.5.2015
Metsä
Tukkipuu
Kuitupuu
Metsähake
Saha
Sellutehdas
Energialaitos
Tukkirunkojen
keskijäreys?
Raaka-ainetarve ja sivutuotteet
per sahatavara-m³?
Keskimääräiset korjuu- ja
kuljetuskustannukset?
Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

23. © Luonnonvarakeskus
Lounais-Suomen hakkuumahdollisuuksista enemmän:
Luke Metinfo MELA Tulospalvelu
http://www.luke.fi/metsat/
 Alueelliset hakkuumahdollisuusarviot
 MELA Tulospalvelu
8.4.2019Metsäsuunnittelu ja metsävarannot

24. © Luonnonvarakeskus
Kiitos!
8.4.201924