Energia tehokkaasti Hämeessä- hankkeen 21.4.2016 Asikkalassa järjestämän Metsäenergian ajankohtaisillan ohjelma ja materiaalit: - Markku Lappi (ProAgria): Energiatehokkuus - Juuso Heikkilä (Mhy Päijät-Häme): Energiayrittämisen haasteet - Mikko Kallioinen (Suomen metsäkeskus): Kemera-säädösten muutokset - Jaana Alho (Suomen metsäkeskus): Metsään.fi Lisätietoja hankkeesta: https://www.metsakeskus.fi/energia-tehokkaasti-hameessa-yritysten-energiatehokkuuden-kehittamishanke

1. Metsäenergian ajankohtaisilta
Torstaina 21.4.2016, Asikkala, Järvi-Hämeen Osuuspankin kokoussali.
(Rusthollintie 1, 17200 Vääksy)
17:30 Tervetulokahvit ja avajaissanat
18:00 Kemera-tukijärjestelmän muutokset (Mikko Kallioinen, Metsäkeskus)
18:30 Energiatehokkuus (Markku Lappi, Pro Agria)
19:00 Energiayrittäjyyden haasteet (Juuso Heikkilä, Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme)
19:30 Metsään.fi palvelu metsäenergiakohteiden suunnittelussa ja toteutuksessa (Jaana
Alho, Metsäkeskus)
20:00 Päätös
Tilaisuus on maksuton
Ilmoittautumiset tiistaihin 19.4 mennessä verkossa: www.metsakeskus.fi/tapahtumat
palvelutunnuksella: 9J3GDKS9EN
tai Jari Toivoniemi, puh. 050 3140 453, jari.toivoniemi@metsakeskus.fi.
Tapahtuma on osa Energia Tehokkaasti Hämeessä –hanketta.
Tervetuloa !

2. Energiatehokkuus
Metsäenergian ajankohtaisilta 21.4.2016 Asikkala
Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi
Energia Tehokkaasti Hämeessä-hanke

3. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Tehostaminen
• Tiedä kulutuksesi
• Vertaa kulutustietojasi
• Kulutus tarpeet
• Nykyinen järjestelmä
• Tarve järjestelmän uudistamiseen
• Käytettävä energia
• Lähdetään puhtaalta pöydältä suunnittelemaan
• Tutustutaan tietolähteisiin omatoimisesti
• Osallistutaan koulutuksiin ja tapahtumiin
• Suunnitellaan ja toteutetaan viisaasti

4. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
• Sähkö kWh
• Öljy litraa
• Klapeja pm3
• Haketta im3
• Muuta
Tiedä kulutuksesi

5. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
• Lämmitys
• Valaistus
• Ilmanvaihto
• Koneet
Vertaa kulutustietojasi

6. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
• Lämmitys
Kulutus tarpeet

7. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Nykyinen järjestelmä

8. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
• Kattilan hyötysuhde
huono ja teho pieni
• Työläs, ei lisävarusteita
• Halutaan öljystä ja
sähköstä puuhun
• Halutaan halvempi
polttoaine
Tarve järjestelmän
uudistamiseen

9. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Nyt öljy halpaa, entä jatkossa?
Käytettävä energia

10. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
Lähdetään puhtaalta pöydältä
suunnittelemaan

11. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
www.motiva.fi/bioenergia
www.energia-akatemia.fi
Tutustutaan tietolähteisiin
omatoimisesti

12. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
• Teemapäivät
• Hankkeet
• Koulutuspäivät
• Verkkokoulutus
• Opintomatkat
Osallistutaan koulutuksiin
ja tapahtumiin

13. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton
johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti
• Hyödynnetään NEUVO
2020
• Käytetään asiantuntijoita
suunnitelmien teossa
• Haetaan investointituet
Suunnitellaan ja
toteutetaan viisaasti

14. Energianeuvontaa tekevät:
Kaisa Halme ProAgria Etelä-Suomi
040 147 6240, kaisa.halme@proagria.fi
Antti Rusanen ProAgria Etelä-Suomi
0400 712 092, antti.rusanen@proagria.fi
Kiitos mielenkiinnosta!
Markku Lappi ProAgria Etelä-Suomi, Lahti
0400 497 638, markku.lappi@proagria.fi

16. TOIMIALUE
Asikkalan, Hartolan, Heinolan, Hollolan, Hämeenkosken,
Kärkölän, Lahden, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat
• Päätoimisto sijaitsee Sysmässä
• Kotipaikka on Lahti
• Metsänomistajia jäseninä noin 5000 (90% yksityisistä, pinta-ala)
• Jäsenien omistama metsäala on noin 225 000 ha
• Kuutiomäärä keskimäärin: 165 m3/metsähehtaari
 Kasvu keskimäärin: 7,7 m3/vuosi
• Kestävä hakkuut 1.7 milj.m3/v.
• Vuonna 2015 alueen hakkuumäärä oli noin 2 milj.m3.
• Energiapuuta korjattiin lisäksi n. 400 000 m3 josta lähes puolet
oli päätehakkuualojen oksa- ja latvusmassaa.
• Vuonna 2015 alueen kantorahatulot oli noin 70 miljoonaa euroa.
• Mhy Päijät-Hämeen työllistämisvaikutukset alueella n. 235 htv

17. Palvelut
• Metsänhoitotyöt
– Raivaukset, maanmuokkaukset, istutukset
• Puukaupalliset palvelut
– Valtakirjakaupat, leimikonsuunnittelu, puukaupan
avustaminen
• Puunkorjuupalvelut
– Energiapuun- ja harvennushakkuut,
Nuorenmetsänkunnostukset ja hankintapuun välitys
• Metsäomaisuuden hallintapalvelut
– Metsäsuunnittelu ja –arviointi, metsätilojen välitys,
• Erikoispalvelut
– Metsäojien ja –teiden rakentaminen/perusparannukset

18. Puunkorjuupalvelu
• Keskittyy pääasiassa nuorenmetsän kunnostuksiin sekä
harvennushakkuisiin
• Hakkuuketjuja sesongista riippuen 5-10 kpl
• Tämän lisäksi pelkästään energiapuuta korjaavia koneita
4-6 kpl
• Vuoden 2015 korjuumäärä 230 000 m³
– Oksat ja latvukset 9 %
– Kokopuu 18 %
– Karsittu ranka 43 %
– Ainespuu 30 %

19. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Energiayrittäminen
Alkutuottaja
(maanomistaja)
Suunnitteluorga
nisaatio (mhy)
Loppukäyttäjä
(lämpö-
/voimalaitos)

20. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Alkutuottaja
• Energiapuu yksi osa-alue metsätalouden
tulonmuodostuksesta
• Energiapuun rooli edelleen ainespuun kasvatuksen
sivutuotteena
– Metsänhoidolliset työt suunnitellaan edelleen ainespuun
näkökulmasta
– Energiapuun tuottamiseen tähdänneet hoitoketjut eivät ole
saaneet laajaa kannatusta
– Energiapuuketjusta tulojen lisäksi hyötyjä ainespuun
kasvatukseen (oksa- ja latvusmassan kerääminen)

21. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Alkutuottaja
• Energiapuun kysyntä ja hinta vaihtelevat
ainespuuta voimakkaammin.
– ”Oikean” myyntihetken ennustaminen vaikeaa
– Monesti myyntihetken odottaminen johtaa kasvutappioihin
nuorissa metsissä. Tappiot usein suurempia, mitä
odottamalla ”voitetut” eurot kantohinnassa
• Kemera-tukien osuus merkittävä NMK-kohteilla
– Myös tukirahojen optimointi saattaa johtaa kasvutappioihin
– Epävarmuus tuen myöntämisessä vaikeuttaa
päätöksentekoa

22. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
• Maanomistajan suuntaan kauppaa käydään aina
kuutiometreillä
– Riski kuutioiden muuntamisesta energiasisällöksi on aina
ostajalla
– Puustamaksukyky on kuitenkin riippuvainen lopputuotteen
laadusta
• Jos alkutuote on laadulta heikkoa tai toimitusketju huono,
näkyy se myös pitkällä aikajänteellä maanomistajalle
tarjotussa hinnassa
– Energiapuulla merkittävimmät laatutekijät ovat kosteus ja
epäpuhtaudet
Alkutuottaja
energiapuuketjussa

23. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Alkutuottaja
• Mittaus edelleen haaste energiapuuketjussa
– Painomittaukseen perustuvat menetelmät yleisimpiä
energiapuulla
– Puuaineen kosteusvaihtelut suuria, mikä vaikeuttaa
punnitustuloksen muuntamista kiintokuutioiksi
– Maanomistajan kannalta mittauksessa tapahtuvat heitot
positiiviseen suuntaan. ->Mitataan enemmän, mitä puuta on
• Pinomittaus menetelmistä epätarkoin, haketusmittaus
suositaan aina kun se vain on mahdollista
– Ongelmana on kuivamiseen kuluva aika ja sen vuoksi
tilityksen pitkittyminen

24. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
• Energiapuun loppukäyttäjä maksa hakkeesta
hinnan sen energiasisällön mukaan.
• Suunnitteluorganisaatio/välittäjä kantaa riskin
kiintokuutioiden muuntamisesta megawateiksi
– Kiintokuutiosta saatava energiasisältö määräytyy pitkälle
hakkeen kosteuden mukaan.
– Kosteudesta riippuen kiintokuution energiasisältö vaihtelee
välillä 1,6-2,2 Mwh/m³
– Jos energiapuun tehdashinta olisi keskimäärin 21 €/MWh,
olisi Mhy Päijät-Hämeen energiapuun välityksen arvo 5,4-
7,1 milj € ->Kosteudella siis 1,7 milj € vaikutus
Suunnittelu
organisaatio

25. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
1,50
1,55
1,60
1,65
1,70
1,75
1,80
1,85
1,90
1,95
2,00
2,05
2,10
2,15
2,20
2,25
2,30
2,35
2,40
2,45
22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55
MWh/m³
Kosteusprosentti, %
Kosteuden vaikutus puutavaralajikohtaiseen energiasisältöön
Koivu Mänty Hakkuutähde Kuusi Laholumppi Lehtikuitu Pystykuiva

26. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Suunnittelu
organisaatio
• Toimituksen sesonkiluonteisuus on myös merkittävä
haitta energiapuutoiminnalle

27. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
• Sesonkiluonteisuus korostuu koneyrittäjien arjessa
– Haketuskalusto on erittäin kallista mutta kapasiteetti pitää
osaksi mitoittaa toimituspiikin mukaiseksi
– Ongelmaksi muodostuu kesäajan pieni menekki ja vajaa
käyttöaste
• Tämä johtaa urakointikustannusten nousuun
– Työmäärän tasaamiseksi voidaan hakettaa kesäaumoja
• Urakointikustannukset laskevat
• Haketus kuivaan aikaan ->laadukas lopputuote
• Haasteena hakkeen säilyvyys aumalla sekä ylimääräinen
lastaus terminaalissa
Suunnittelu
organisaatio

28. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Suunnittelu
organisaatio
• Pieniläpimittaista puuta korjattaessa
korjuukustannukset ovat aina korkeat
– Tämän vuoksi pelkän energiapuun tarkoituksenmukainen
kasvattaminen nykyisellä hintatasolla ei ole perusteltua
– Energiapuunkorjuulla ei myöskään voi korvata
raivaussahaa
– Kokopuutyömailla korjuukustannukset ovat vielä puutuloa
suuremmat
– Karsitun rangan kohteilla järeyden kasvaessa myös
kantorahatuloa alkaa kertyä.

29. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Suunnittelu
organisaatio
• Hintaesimerkit kokopuutyömaalle ja karsitun rangan
työmaalle
Haketus
ja
toimitus
15 €/m³
Korjuu
raivaamat
on 26
€/m³
Välityspal
kkio
3 €/m³
Kantohinta
-4 €/m³
KOKOPUUTYÖMAA
Kaukokulje
tus,
haketus,
toimitus 13
€/m³
Korjuu
raivattu 20
€/m³
Välityspalk
kio 3€/m³
Kantohinta
6 €/m³
KARSITUN RANGAN TYÖMAA

30. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
• Monissa paikoissa toiminta ajoittuu talvikuukausiin
– Kesän menekki todella vähäinen jos ollenkaan
• Polttoaineen hankinnassa ajateltava aina vähintään
vuosi eteenpäin
– Kuivuminen edellyttää ainakin yhden kesän
• Lämmityskaudelle varauduttava kylmimmän
ennusteen mukaisesti
– Lämpiminä talvina varastoja jää käyttämättä -> Ylitarjonta
polttoaineesta -> Hintataso laskee
– Pitkä varastointiaika laskee energiapuun lämpöarvoa sekä
lisää fyysistä hävikkiä
Lämpöyrittäjä/
voimalaitos

31. Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
• Pienemmän mittakaavan laitteissa myös hakkeen
laadulla on merkitystä
– Palakoko ei saa olla liian suuri ja kokojakauman tulisi olla
mahdollisimman homogeeninen
– Myös kosteudella on tarkemman rajat, monesti
kosteusprosentti ei saa nousta yli 40 %
• Suurissa yksiköissä hakkeen koko ei ole rajoittava
tekijä.
– Savukaasupesureilla varustetuissa laitoksissa kosteuden
jopa toivotaan olevan 40-50% välissä parhaan
hyötysuhteen aikaansaamiseksi
Lämpöyrittäjä/v
oimalaitos

33. Kemera-säädösten muutokset
Metsäenergian ajankohtaisilta
Asikkala 21.4.2016
Suomen metsäkeskus Mikko Kallioinen

34. Muutosten tausta
• Kemera-tukijärjestelmä joudutaan sopeuttamaan
käytettävissä olevan myöntämisvaltuuden ja
määrärahojen tasoon
› 2015 lakia valmisteltaessa arvioitiin varojen tarpeeksi 68 + 6
milj. euroa/vuosi (puuntuotanto + luonnonhoito)
› vuoden 2016 talousarviossa varoja 55,2 + 3 milj. euroa ja
myöntämisvaltuutta 58 milj. euroa
• Säästöt on pyritty kohdistamaan tukijärjestelmän
kannustavuuden kannalta mahdollisimman
tarkoituksenmukaisesti
• Lainmuutokset tulivat voimaan 18.4.2016
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 3

35. Keskeiset muutokset
• Juurikäävän torjunnan tuki lopetetaan; metsätuhojen
torjunnasta annettuun lakiin juurikäävän torjuntavelvoite
metsän hakkaajalle
• Terveyslannoituksen tuki rajataan suometsien
tuhkalannoitukseen sekä lannoitukseen kohteilla, jotka
kärsivät boorinpuutoksesta
• Nuoren metsän hoidon tuen myöntämisedellytykset
tiukentuvat
• Tukien määrä pienenee taimikon varhaishoitoa lukuun
ottamatta
• Tukien käsittelyn ja myöntämisen keskeyttäminen
määräajaksi tai toistaiseksi tulee mahdolliseksi
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 4

36. Nuoren metsän hoito
• Tavoitteena ohjata nuoren metsän hoitotyöt
riukuuntuneisiin nuoriin kasvatusmetsiin, joissa
toimenpiteet eivät ole kaupallisesti kannattavia
• Puuston pituus yli 3 metriä
• Puuston läpimitan on oltava enintään 16 cm sekä ennen
toimenpiteen toteuttamista että sen jälkeen
• Poistuma eteläisessä ja keskisessä Suomessa
vähintään 1500 (aiemmin 1000) kantoläpimitaltaan
vähintään 3 cm:n runkoa hehtaarilta
• Vähintään 2 ha hanke ja 0,5 ha kuvio
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 5

37. 22.4.2016 Suomen metsäkeskus 6
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
2003' 2004' 2005' 2006' 2007' 2008' 2009' 2010 2011 2012 2013 2014
Energiapuun korjuun osuus NMH-alasta HU

38. Kemerahankkeiden energiapuukertymä
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 7
24
28
31
42
50
55
59
68 68
61
66
59
0
10
20
30
40
50
60
70
80
2003' 2004' 2005' 2006' 2007' 2008' 2009 2010 2011 2012 2013 2014
m3/ha
vuosi
Energiapuukertymä HU

39. Nuoren metsän hoito
• Tuki voidaan myöntää, kun on kulunut 10 vuotta:
› samalla kohteella kemera-tuella rahoitetusta
metsänuudistamisesta (aiemmin 15 vuotta)
› samalla kohteella kemera-tuella rahoitetusta
taimikonhoidosta tai nuoren metsän harvennuksesta
Tuki nuoren metsän hoitotyöhön on edelleen 230 euroa/ha.
Kohteilla, joilta kerätään pienpuuta, 430 euroa/ha (aiemmin
450 euroa/ha)
› pienpuuta tulee kertyä kaikilta kuvioilta, joille korotettua
tukea haetaan ja pääosin tasaisesti, vähintään 35 m3/ha
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 8

40. 9
Energiapuun korjuukohteen tuet
Kumottu laki
Nuoren metsän harvennus
- Etelä-Suomi ja ka. kertymä
harvennus/NMH 210 €/ha
energiapuuta 60 m3/ha
korjuutuki 7 €/m3 x 60 m3
= 420 €/ha
− Yhteensä tässä tapauksessa
630 €/ha tai 10,50 €/m3
Nykyinen laki 2016 pienpuun
lisätuki 430-230 = 200 €/ha

41. Taimikon varhaishoito
• Tukiehdot ennallaan, tuki säilyi samana 160 €/ha
• Tuki voidaan myöntää, kun on kulunut 10 vuotta
samalla kohteella kemera-tuella rahoitetusta
taimikonhoidosta tai nuoren metsän harvennuksesta
• Vähintään 1 ha hanke ja vähintään 0,5 ha kuvio
• Pituusrajat 0,7 – 3 metriä
• Poistuman vähimmäismäärä 3 000 runkoa/ha
• Työn jälkeinen tiheys metsänhoitosuositusten
mukainen, mutta enintään 5 000 kpl/ha
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 10

42. Juurikäävän torjunta
• Tuesta luovutaan kokonaan
• Ennen lainmuutoksen voimaantuloa saapuneet
hakemukset ratkaistaan saapumisjärjestyksessä
• Torjuntatoimenpiteet, joihin tukea myönnetään, on
tehtävä loppuun 31.5.2016 mennessä
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 11

43. Terveyslannoitus
• Terveyslannoituksen tuki rajataan metsien ravinne-
epätasapainon korjaamisen kannalta kaikkein
tärkeimmille hankkeille
• Tukea voidaan myöntää:
› suometsien tuhkalannoitukseen
› lannoitukseen kohteella, jonka maaperässä esiintyy
boorinpuutosta
› sekä kivennäismailla että turvemailla
• Tuki on 30 % (aiemmin 40 %) hankkeen hyväksyttävistä
kohtuullisista kokonaiskustannuksista
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 12

44. Suometsän hoito
• Suometsän hoitokohteen tulee olla vähintään 2 ha:n
suuruinen yhtenäinen alue (aiemmin vähintään 2 ha).
• Hoitokohteen ravinteisuustason on edelleen vastattava
eteläisessä ja keskisessä Suomessa kuivan kankaan ja
pohjoisessa Suomessa kuivahkon kankaan
ravinteisuutta. Alarajasta voidaan kuitenkin nyt poiketa
ojitusteknisistä syistä
• Tuki on 60 % (aiemmin 70 %) hankkeen hyväksyttävistä
kohtuullisista kokonaiskustannuksista, kun hoitokohde
on vähintään 5 ha:n suuruinen yhtenäinen alue.
Pienemmillä alueilla tuki on 30 % (aiemmin 40 %)
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 13

45. Metsätien tekeminen
• Tuen määrä laskee pohjoista Suomea lukuun ottamatta:
› yksityistien perusparannus; eteläinen Suomi 35 % (aiemmin
40 %), keskinen Suomi 45 % (50 %), pohjoinen Suomi 60 %
(60 %)
› uuden metsätien tekeminen; eteläinen Suomi 20 %
(aiemmin 30 %), keskinen Suomi 35 % (40 %), pohjoinen
Suomi 50 % (50 %)
• Tiellä tulee olla tiekunta. Aiemmasta poiketen tiekunnan
ei tarvitse olla perustettu tietoimituksessa; myös kunnan
tielautakunnan perustama tiekunta kelpaa
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 14

46. Ympäristötuki
• Ympäristötuki muodostuu kuten aiemminkin
peruskorvauksesta, hakkuuarvokorvauksesta,
ympäristötukisopimuksen valmistelun kustannusten
korvauksesta sekä korvauksesta mahdollisen hoito- ja
kunnossapitosuunnitelman laatimiseen ja
toteuttamiseen
• Peruskorvaus on maakunnittain määritellyn
puukuutiometrin kantohinta kerrottuna kahdella ja
ympäristötukikohteen pinta-alalla (aiemmin kerrottuna
kymmenellä ympäristötukikohteen kutakin alkavaa
hehtaaria kohti)
• Puukuutiometrin kantohinnasta säädetään MMM:n
asetuksella (aiemmin VN:n asetuksella); asetusta
muutetaan kantohintojen muuttuessa merkittävästi
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 15

47. Hakemusten hylkääminen
myöntämisvaltuuden loppuessa
• Tukia voidaan myöntää ja maksaa vain vuosittaisen
valtion talousarvion rajoissa
• Uusi säännös (28a §), jonka perusteella MMM voi
määräajaksi tai toistaiseksi määrätä metsäkeskuksen
hylkäämään tukihakemukset, jos myöntämisvaltuutta ei
ole enää riittävästi käytettävissä
› päätöksessä on määräpäivä, jonka jälkeen vireille tulevat
(metsäkeskukseen saapuvat) hakemukset hylätään
› ennen määräpäivää vireille tulleet hakemukset käsitellään
saapumisjärjestyksessä, jos myöntämisvaltuus ei riitä,
hakemukset siirretään käsiteltäviksi seuraavana vuonna
› päätös voi lain perustelujen mukaan koskea tiettyä tai
useampaa tukea
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 16

48. Toimenpiteiden toteuttamisen
määräaika
• Taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon tuki
myönnetään sillä ehdolla, että hoitotyö toteutetaan tuen
myöntämistä seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun
mennessä. Lisäaikaa ei voida myöntää.
› ennen lainmuutoksen voimaantuloa tehdyille päätöksille
voidaan lisäaikaa myöntää enintään tuen myöntämistä
seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun asti
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 17

49. Toimenpiteiden toteuttamisen
määräaika
• Terveyslannoituksen, suometsän hoidon,
metsätiehankkeen ja luonnonhoitohankkeen
loppuunsaattamiseen voidaan myöntää yhden kerran 2
vuoden lisäaika, jos viivästyminen johtuu ennalta
arvaamattomasta esteestä
› esim. poikkeukselliset sääolot tai muu olosuhteiden muutos,
jota ei ole voitu ottaa huomioon toteuttamissuunnitelmaa
laadittaessa
› ei tuensaajan, toteuttamissuunnitelman laatijan, asiamiehen
tai hankkeen toteuttajan menettelystä johtuva seikka
› koskee myös ennen lainmuutoksen voimaantuloa tehtyjä
rahoituspäätöksiä
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 18

50. Päätös tuen lopullisesta määrästä
• Metsäkeskus tekee taimikon varhaishoidon ja nuoren
metsän hoidon toteutusilmoituksen perusteella
päätöksen tuen lopullisesta määrästä, jos
toteutusilmoitus poikkeaa alkuperäisestä hakemuksesta
ja sen perusteella tehdystä päätöksestä
• Aiemmasta poiketen tuen lopullisesta määrästä
päätettäessä voidaan ottaa huomioon työn
muuttuminen nuoren metsän hoidosta taimikon
varhaishoidoksi ja päinvastoin; enää ei varmuuden
vuoksi tarvitse hakea kumpaakin tukea
› koskee myös ennen lainmuutoksen voimaantuloa vireille
tulleita hakemuksia ja niiden perusteella tehtyjä päätöksiä
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 19

51. Päätös tuen lopullisesta määrästä
• Jos hoitotyö tehdään alkuperäistä hakemusta
laajempana, tuen lopullista määrää koskevassa
päätöksessä tuen määrä lasketaan enintään
alkuperäisen hakemuksen laajuisena
› Ennen lainmuutoksen voimaantuloa vireille tullut hakemus
voidaan kuitenkin käsitellä toteutusilmoituksessa ilmoitetun
pinta-alan perusteella
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 20

52. Juurikäävän torjuntavelvollisuus
• Juurikäävän torjuntavelvollisuus on metsän hakkaajalla
› hakkuuoikeuden haltija
› maanomistaja silloin, kun hakkuuoikeutta ei ole luovutettu
› ei koske kotitarvehakkuita
• Torjunta on tehtävä
› kasvatus- ja uudistushakkuun yhteydessä
› juurikäävän leviämisen riskialueella = eteläisessä ja keskisessä
Suomessa
› hyväksyttävää torjuntamenetelmää käyttäen
› ajalla 1.5. – 31.11., paitsi silloin kun:
› terminen kasvukausi ei ole alkanut
› hakkuuvuorokauden alin lämpötila hakkuukohteella on alle 0oC
› maassa on yhtenäinen lumipeite
› hakkuukohteen sijaintikunnan alin lämpötila edeltävällä kolmen viikon
jaksolla on ollut alle -10oC
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 21

53. Juurikäävän torjuntavelvollisuus
• Torjunta on tehtävä, kun ennen hakkuuta:
› kivennäismaalla on mäntyä tai kuusta tai molempia
yhteensä yli 50 % metsikön puuston tilavuudesta
› turvemaalla on kuusta yli 50 % metsikön puusto tilavuudesta
• Hyväksyttävät torjuntamenetelmät ovat:
› kantokäsittely, jossa kaikki läpimitaltaan yli 10 cm
havupuiden kannot käsitellään
› kasvinsuojeluaineen tulee peittää vähintään 85 % kannon
pinnasta
› puulajin vaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen
› muu vaikutuksiltaan vastaava toimenpide
• Kantojen nosto ja kulotus eivät ole hyväksyttäviä
torjuntamenetelmiä
22.4.2016 Suomen metsäkeskus 22

54. 22.4.2016Suomen metsäkeskus 23
Kiitos!
Suomen metsäkeskus
Rahoituksen ja tarkastuksen asiantuntija
Mikko Kallioinen
puhelin 029 432 4310
mikko.kallioinen@metsakeskus.fi
www.metsäkeskus.fi
www.metsään.fi
www.facebook.com/suomenmetsakeskus

55. Tiedä, mitä omistat. Tunne, mitä kasvatat
Jaana Alho, Suomen metsäkeskus
1
12.2.2019

56. Metsään.fi-palvelu
metsänomistajille
12.2.2019
2

57. Sähköinen asiointipalvelu
• Metsänomistajan ja toimijan kohtauspaikka
• Asioi Metsäkeskuksen kanssa ajasta ja paikasta
riippumatta
• Maksuton metsänomistajille
• Kirjautuminen omilla verkkopankkitunnuksilla
tai mobiilivarmenteella
• Palvelu käytössä suomeksi ja ruotsiksi
12.2.2019
3

58. Palvelun käyttäjät
• Kiinteistön omistaja
• Kuolinpesän osakas
• Yhteismetsän edustaja
• Hallinto-oikeuden haltija
• Edunvalvoja, alaikäisen lapsen vanhempi
• Asiointiluvan haltija
• Osakeyhtiön toimitusjohtaja tai muu edustaja
12.2.2019
4

59. Palvelun sisältö
• Kaikki metsätilasi yhdessä paikassa
• Suostumusten anto toimijoille
• Hakkuu- ja hoitotyöehdotukset
• Tulo- ja menoarviot
• Kartat ja ilmakuvat
• Luonto
• Työkohde- ja palveluilmoitukset
• Verotuksen muistiinpanot ja Muistio
12.2.2019
5

60. 12.2.2019
6
Sisäänkirjautuminen palveluun
Metsänomistaja
kirjautuu sisään
pankkitunnisteilla tai
mobiilivarmenteella.

61. 12.2.2019
7
Sisäänkirjautumisen
jälkeen löydät
palvelun etusivulta
tiedot omasta
metsästäsi.
Metsänomistajan päänäkymä

62. 12.2.2019
8
Taustakartaksi voit valita
maastokartan lisäksi
ilmakuvan.

63. 12.2.2019
9
Ehdotukset hakkuista ja
hoitotöistä seuraavalle
viidelle vuodelle,
luontokohteet sekä
päivitystiedot.

64. Metsä kasvaa Metsään.fi-palvelussa
• Puustotietoihin lisätään vuosittain kasvu ja
toimenpide-ehdotukset päivitetään
• Tietoja päivitetään metsänkäyttöilmoitusten ja
rahoitushakemusten perusteella
• Palvelun kautta voi ilmoittaa töitä tehdyksi
• Yhteistyöllä tiedot pysyvät ajan tasalla
12.2.2019
10

65. Mistä saadaan metsäenergiaa?
Pääasiallisia energiapuun lähteitä ovat:
Nuoret metsät
– nuoren metsän kunnostukset
– ensiharvennukset
– ylispuuhakkuut
Uudistushakkuumetsät
– hakkuutähde
– kanto- ja juuripuu
– vajaatuottoisten metsien puusto

66. Metsäenergia kohteet palvelussa
12.2.2019
12
Metsävara-
tiedot eri
muodoissa

67. 12.2.2019
13

68. Laaja kuvioluettelo
12.2.2019
14

69. 12.2.2019
15
KEMERA Metsään.fi-palvelussa

70. Saman tiedon äärellä
• Helpota yhteistyötä toimijan kanssa
antamalla metsätietoihisi siirto- tai
selailulupa
• Saman tiedon äärellä yhteistyö on
helppoa ja tehokasta
• Sinä päätät kuka tietosi näkee
12.2.2019
16

71. Kiitos mielenkiinnosta!
Suomen metsäkeskus
Metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Jaana Alho
puhelin 050 464 4864
jaana.alho@metsakeskus.fi
www.metsäkeskus.fi
www.metsään.fi
www.facebook.com/suomenmetsakeskus
12.2.2019
17