Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa, Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus. Esitetty 4.10.2018 Metsäenergia-työpajassa Luumäellä. Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa -hanke.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-SuomessaSuomen metsäkeskus
Energiapuun saatavuus, käyttö ja vientinäkymät Kaakkois-Suomessa, Arto Pulkkinen, Suomen metsäkeskus. Esitetty 4.10.2018 Metsäenergia-työpajassa Luumäellä. Energiapuusta yrittäjyyttä biotalouteen Kaakkois-Suomessa -hanke.
Aika: Keskiviikko 28.8. klo 13–16
Paikka: Kansallisarkiston auditorio, Rauhankatu 17, Helsinki.
Maa- ja metsätalousministeriön ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämässä tilaisuudessa kuullaan Luken maankäyttösektorin ilmastotoimia edistävästä tutkimuksesta sekä aiheisiin liittyvistä pilottihankkeista.
Yhdessä enemmän – Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015–2025, Erityisasiantuntija Nina Vesterinen, TEM; esitys matkailustrategian aloitusseminaarissa 20.4.2015
Biotuotetehtaan infotilaisuus 2.6.2014 Jyväskylässä:
1. Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas - Ilkka Hämälä, toimitusjohtaja, Metsä Fibre
2. Tehdasprojekti ja sen jälkeinen elämä – millaisia palveluja tarvitaan? Timo Merikallio, Projektijohtaja, Metsä Fibre
3. Biotuotetehdas - Niklas von Weymarn, Tutkimusjohtaja, Metsä Fibre
Jyväskylän ammattikorkeakoulun metsäteollisuusasiantuntija Matti Kurjen esitys Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta 27.10.2014 Jyväskylässä järjestetyssä Aluueelliset resurssivirrat -seminaarissa.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Elintarvike- ja metsäsektorien arvoketjujen vertailu Suomessa – tutkimustarpeiden tunnistaminen – Metsäalan ketju, erikoistutkija Riitta Hänninen, Luke
Lappeenrannassa 5.3.2020 järjestetyn Yrittäjyyttä ja lisätuloa luonnontuotteista -tilaisuuden materiaalia.
Yrittäjyyttä ja lisätuloja luonnontuotteista - Marko Ämmälä, Suomen metsäkeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke ja Töitä luonnosta yhteistyöhanke.
Yhdessä enemmän – Suomen matkailun kasvun ja uudistumisen tiekartta 2015–2025, Erityisasiantuntija Nina Vesterinen, TEM; esitys matkailustrategian aloitusseminaarissa 20.4.2015
Biotuotetehtaan infotilaisuus 2.6.2014 Jyväskylässä:
1. Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas - Ilkka Hämälä, toimitusjohtaja, Metsä Fibre
2. Tehdasprojekti ja sen jälkeinen elämä – millaisia palveluja tarvitaan? Timo Merikallio, Projektijohtaja, Metsä Fibre
3. Biotuotetehdas - Niklas von Weymarn, Tutkimusjohtaja, Metsä Fibre
Jyväskylän ammattikorkeakoulun metsäteollisuusasiantuntija Matti Kurjen esitys Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta 27.10.2014 Jyväskylässä järjestetyssä Aluueelliset resurssivirrat -seminaarissa.
Maa- ja metsätalousministeriön Polkuja hiilineutraaliin yhteiskuntaan -seminaarissa esiteltiin ministeriön rahoittamia biotaloushankkeita ja kerrottiin siirtymästä hiilineutraaliin yhteiskuntaan.
Helsinki 23.3.2018
Ruokaa ja puuta Itämerellä -seminaari Helsingissä 23.1.2017, Elintarvike- ja metsäsektorien arvoketjujen vertailu Suomessa – tutkimustarpeiden tunnistaminen – Metsäalan ketju, erikoistutkija Riitta Hänninen, Luke
Lappeenrannassa 5.3.2020 järjestetyn Yrittäjyyttä ja lisätuloa luonnontuotteista -tilaisuuden materiaalia.
Yrittäjyyttä ja lisätuloja luonnontuotteista - Marko Ämmälä, Suomen metsäkeskus
Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Kasvavaa liiketoimintaa luonnontuotteista -hanke ja Töitä luonnosta yhteistyöhanke.
Suomen metsäkeskuksen hallinnoiman Ryskettä Lounais-Suomen metsiin -hankkeen huhtikuussa 2018 Loimaalla ja Kankaanpäässä järjestettyjen Suometsien puunkorjuun haasteet -seminaarien materiaalia.
Suometsien rooli puuntuotannossa, Matti Sirén, LUKE
Puolueiden paikallisyhdistyksille ja piirijärjestöille suunnattu Esittely syksyn 2018 maakuntavaalien järjestelyistä. Etelä-Karjalan maakunnan esivalmisteluaineistoa. Alina Kujansivun esitys 27.3.2018 tilaisuudessa.
The document discusses the deregulation and privatization of airports in Sweden. It began in 2009 with the break up of the aviation monopoly held by Luftfartsverket (LFV), which was divided into a technical company and a new airport operating company called Swedavia. Some Swedavia airports were then sold to regional public entities. This included airports like Norrkoping, Halmstad, and Kalmar that were sold in 2006. The document outlines the ownership models that emerged, including airports wholly owned by municipalities and regions, and private ownership in the case of Ängelholm airport. It provides examples of airports that took different approaches after privatization, from staying largely the same, to cautious gradual development, to revolutionizing
This document summarizes jet fuel price increases from 2005-2014, with some countries seeing price increases over 300%. It also discusses the growth strategies of Middle Eastern carriers through new companies, aircraft, and airports. European airports have struggled with 43% being unprofitable, while airlines have had profitability below industry averages. The EU has re-regulated the aviation industry with new guidelines in 2014 that permit certain investment and operational aid for smaller airports but limit subsidies to airlines. The future of unprofitable European airports is uncertain under the new 10-year rules.
Liikenneneuvos Lassi Hilskan esitys 23.4.2015 Lappeenrannan lentoaseman kehittämisseminaarissa lentokentän alueellistamisesta ja lentoliikennestrategiasta
Etelä-Karjalan liiton aluesuunnittelujohtaja Marjo Wallenius kertoi tutkimuksesta, jossa käsitellään uudistuvaa vuorovaikutteista kaupunkisuunnittelua.
TEM:n Pekka Hokkasen esitys ÄRMstä ERMiin. Rakennemuutoksen hallinnassa siirryttävä tulipalojen sammutttamisesta rakennemuutoksen ennakointiin ja edistämiseen.
Pekka vainikka metsakeskus_alustus 23 3 2015 b potx
1.
2. Luumäki-Imatra kaksoisraide seminaari 23.3.2015,
Imatra
Kaksoisraide, metsäteollisuuden
kehitysnäkymät ja kuljetustarpeet
Aluejohtaja Pekka Vainikka
Suomen metsäkeskus
18.3.2015 Suomen metsäkeskus 2
3. Metsäteollisuus mukana globaalissa
murroksessa
• olemme aloittaneet siirtymän uusiutuvien
energioiden ja uusiutuvien raaka-aineiden
aikakaudelle
• taustavaikuttajina maapallon ilmasto-ongelmat ja
väkiluvun kasvu
18.3.2015 Suomen metsäkeskus 3
4. Metsäteollisuuden nousu käynnissä
• UPM-Kymin selluinvestointi, SE-Varkauden
kartonkikone, UPM-Kaukaan biodiesel, SE-Sunila,
MG-Äänekosken biotuotetehdas, Kuopion ja Kemijärven
sellutehtaat, kasvava metsäenergiankäyttö
• nyt tiedossa olevien investointien (Äänekoski luettu
mukaan) raaka-aineen tarve kasvaa 10-11 miljoonaa
kuutiota vuodesta 2018 eteenpäin
• ennuste: raaka-ainetarve vuodesta 2025 eteenpäin
14-16 miljoonaa kuutiota nykytasoa suurempi
18.3.2015 Suomen metsäkeskus 4
5. Mistä lisäraaka-aine hankitaan ?
• kestävä vuotuinen hakkuumahdollisuus kotimaasta 73
miljoonaa kuutiota tukki- ja kuitupuuta
• viime vuosina hakattu n. 55 milj. kuutiota vuodessa,
hakkuumahdollisuuksia jäänyt käyttämättä 15-18 milj. kuutiota
• puumarkkinoiden toimivuus/puun markkinoille tulo
› metsänomistusrakenne
› kotimaan puunmyyntimääriä pystytään nostamaan
pysyvästi max 7-8 milj. kuutiota vuodessa
• puun lisätarve 2018 10-11 milj. kuutiota
• puun lisätarve 2025 14-16 milj. kuutiota
18.3.2015 Suomen metsäkeskus 5
6. Mistä lisäraaka-aine hankitaan ?
• puun tuonti vuonna 2013-14 11 miljoonaa kuutiota
› Venäjältä 8 miljoonaa kuutiota, josta Kaakkois-Suomeen
tuotiin 7 miljoonaa kuutiota
• puun tuontiennätys vuonna 2005 21 miljoonaa kuutiota
› Venäjältä 17 miljoonaa kuutiota, josta Kaakkois-
Suomeen 13,5 miljoonaa kuutiota
• teollisuuden lisäpuuntarve katetaan puun tuonnilla,
ensisijaisesti Venäjältä (suuri osa rautateitse)
• puun tuontimäärät Venäjältä Kaakkois-Suomeen
nousevat
- 2018 lähtein tasolle 9-10 miljoonaa kuutiota
- 2025 lähtein tasolle 13-14 miljoonaa kuutiota
18.3.2015 Suomen metsäkeskus 6
7. Muuta huomioitava Kaakkois-Suomen
liikenneinfran osalta
• metsäteollisuuden tuotantomäärät Kaakkois-Suomessa
kasvavat 10-15 % nykytasosta
- tuotteiden rautatiekuljetukset Kotka-Hamina satamiin
lisääntyvät
• metsäenergian (metsähake) tuonti Venäjältä kasvaa
• kotimaan puuvirrat muuttuvat Äänekosken ja Varkauden
investointien seurauksena
› puuta joudutaan kuljettamaan Etelä- ja Lounais-
Suomesta enenevissä määrin Kaakkois-Suomen
tehtaille (rautatiekuljetuksen lisäys 1 – 1,5 miljoona
kuutiota)
18.3.2015 Suomen metsäkeskus 7
8. Raaka-aineiden ja vientituotteiden sujuva
liikkuvuus vai ihmisten liikkuminen
•kumpi tässä taloudellisessa tilanteessa
kansantaloudellisesti tärkeämpää?
18.3.2015 Suomen metsäkeskus 8