Gaia Consulting Oy toteutti Sitralle syksyllä 2013 selvityksen, jonka mukaan siirtyminen kivihiilestä puuhakkeeseen tuo työpaikkoja ja kasvattaa taloutta. Selvityksestä ilmenee mm. että kivihiilen korvaaminen biopolttoaineella tarkoittaisi kunnille useiden miljoonien eurojen vuosittaisia lisätuloja.

1. Energiainvestointien alue- ja
kansantaloudellinen tarkastelu
Yhteenveto tutkimuksen tuloksista
1.10.2013
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy

2. Ydinviesti
Kotimaisten polttoaineiden käyttö on selvästi
kannattavampaa kuin ulkomaisten polttoaineiden
käyttö, kun tarkastellaan yhteiskuntaa kokonaisuutena
eli yrityksiä, yksityishenkilöitä, kuntia ja valtiota.
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
2
© Sitra

3. Tutkimusmenetelmä
• Kassavirtapohjainen lähestyminen
• Case-tutkimus: kolme erityyppistä investointia
- Monipolttoainevoimalaitos (Haapaniemi 3, Kuopio)
- Kaasutuslaitos (Vaskiluodon Voima, Vaasa)
- Aluelämpölaitos (Kämmenniemi, Tampere)
• Tulosten yleistettävyydestä: tulokset varmistettava erikseen kunkin
voimalaitoksen kohdalla
- Vähintäänkin raja-arvot vaihtelevat: kuinka paljon enemmän
kotimaisesta polttoaineesta kannattaa maksaa, ennen kuin
kokonaisuutena tarkasteltuna on parempi hankkia ulkomaisia
polttoaineita
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
3
© Sitra

4. Vaskiluodon kaasutuslaitos – tulokset
Työllistävyys
• Biomassa 133 htv
• Kivihiili 12 htv
CO2-Päästöt
• Biomassa 34 000 t
• Kivihiili 302 000 t
Vaihtotasevaikutus
• Biomassa +8,8
miljoonaa euroa
verrattuna
kivihiileen
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
4
© Sitra

5. Haapaniemi 3 – tulokset
Työllistävyys
• Puuhake 103 htv
• Kivihiili 29 htv
CO2-Päästöt
• Puuhake 88 000 t
• Kivihiili 270 000 t
Vaihtotasevaikutus
• Puuhake +5,4
miljoonaa euroa
verrattuna
kivihiileen
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
5
© Sitra

6. Kämmenniemen biolämpölaitos – tulokset
Työllistävyys
• Puuhake 1 htv
• Polttoöljy 0,3 htv
CO2-Päästöt
• Puuhake 19 t
• Kivihiili 376 t
Vaihtotasevaikutus
• Puuhake +97 000
euroa verrattuna
polttoöljyyn
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
6
© Sitra

7. Keskeiset tulokset
• Kotimaisten biopolttoaineiden käyttöön liittyy positiivisia talous- ja
työllisyysvaikutuksia erityisesti kunta- ja aluetalouden kannalta.
• Vaikka valtio kerääkin eniten verotuloja fossiilisista polttoaineista, niin
yritysten ja aluetalouden tasolla taloudelliset vaikutukset heikkenevät
nopeammin kuin valtion verotulot lisääntyvät, jos fossiilisten
polttoaineiden käyttöä lisätään.
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
7
© Sitra

8. Johtopäätökset
• Yhteiskunnan kokonaisedun valossa tarkasteltuna voidaan todeta, että
suuret energiainvestoinnit tehdään nykyisin kapeakatseisesti
• Olennaista on ymmärtää, että energia-alan yritykset tekevät oman
toimintansa kannalta rationaalisia ratkaisuja
• Tarvitaan laajempaa yhteiskunnallista keskustelua: kuinka yritysten
edut saadaan yhdenmukaisiksi yhteiskunnan kokonaisedun kanssa?
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
8
© Sitra

9. Lisätietoja
• Sitra:
Jukka Noponen, johtaja, ekologinen kestävyys
jukka.noponen@sitra.fi
p. 040 587 4323
• Gaia Consulting Oy:
Juha Vanhanen, toimitusjohtaja
juha.vanhanen@gaia.fi
p. 050 564 1889
© Sitra

10. Lisämateriaalia
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
10
© Sitra

11. CASE Vaskiluodon kaasutuslaitos, Vaasa
Case Vaskiluodon kaasutuslaitos, Vaasa
Kuva: Metso Oyj. Etualalla biomassan kuivaamo (punaiset piiput) ja kaasutuslaitos.
Taustalla Vaskiluodon Voiman voimalaitos.
Laitostyyppi:
Biomassan kaasutuslaitos, synteesikaasun syöttö olemassa olevaan hiilikattilaan
Kapasiteetti:
140 MW synteesikaasua
Polttoaineet:
Hake 0-100 %; turve 0-100 %
Investointi:
36 miljoonaa euroa, kotimaisuusaste 90 %
Status:
Kaupallinen tuotanto aloitettu tammikuussa 2013
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
11
© Sitra

12. Vaskiluoto – case kuvaus
Tarkasteltavat vaihtoehdot:
A.
Biomassan kaasutus
• Investointi kaasutuslaitokseen
• 90 % puuhaketta, 10 % turvetta
B.
Kivihiili
• 100 % kivihiiltä
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
12
© Sitra

13. Voimalaitosyhtiön kannalta biomassan kaasutus
suojaa päästöoikeuden hinnan vaihteluilta
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
13
© Sitra

14. CASE Haapaniemi 3, Kuopio
Case Haapaniemi 3, Kuopio
Kuva: Arkkitehtitoimisto Virkkunen & Co
Laitostyyppi:
Monipolttoainevoimalaitos, vastapaineturbiini (CHP)
Kapasiteetti:
46 MW sähköä ja 80 MW kaukolämpöä
Polttoaineet:
Puupolttoaineet 0-70 %; turve 0-100 %; kivihiili 0-70 %
Investointi:
115 miljoonaa euroa, kotimaisuusaste 70 %
Status:
Kaupallinen tuotanto aloitettu 12/2011
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
14
© Sitra

15. Haapaniemi 3 – case kuvaus
Molemmissa tapauksissa on oletettu, että investointi
monipolttoainelaitokseen on tehty
 Tarkastellaan vain polttoaineseoksen ääripäitä
A.
Puuhake
• 70 % puuhaketta, 30 % turvetta
B.
Kivihiili
• 70 % kivihiiltä, 30 % turvetta
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
15
© Sitra

16. CASE Kämmenniemen koulu, Tampere
Case Kämmenniemen koulu, Tampere
Kuva: Kämmenniemen Omakotiyhdistys ry
Laitostyyppi:
Hakelämpökattila, paikallinen kaukolämpöverkko
Kapasiteetti:
776 kW lämpöä
Polttoaineet:
Hake 100 %
Investointi:
0 - 600 000 euroa, kotimaisuusaste 100 %
Status:
Suunnitteilla
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
16
© Sitra

17. Kämmenniemi – case kuvaus
Tarkasteltavat vaihtoehdot
A.
Puuhake
• Investointi hakekattilaan
• 100 % puuhaketta
• Vanha öljykattila varalla / huippulämpökattilana
B.
Polttoöljy
• Jatketaan vanhan öljykattilan käyttöä, ei investointia
• 100 % polttoöljyä
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
17
© Sitra

18. Gaian aikaisempi tuotantoyhtiökohtainen analyysi
eri vaihtoehdoista
Ville Karttunen ja Juha Vanhanen, Gaia Consulting Oy
1.10.2013
18
© Sitra