Onko CampusOnlinesta taloudellista hyötyä ammattikorkeakouluille? Miten paljon ristiinopiskelu tuottaa valtionrahoitusta nyt ja tulevaisuudessa? Mitkä ammattikorkeakoulut ovat hyötyneet taloudellisesti eniten? Entä voiko suunnitelmallisella osallistumisella saada säästöjä? Näiden kysymysten ympärillä oltiin, kun Jukka Jonninen Viivain Oy:stä kertoi CampusOnlinen talousselvityksen tuloksia.
Esityksen tallenne löytyy Youtubesta: https://youtu.be/vmehAcnHTd8
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysieamkhanke
Raportti käsittelee CampusOnlinen vaikuttavuutta mm. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?
Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?
Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?
Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?
Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaeamkhanke
Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
Ammattikorkeakoulukenttä
Ammattikorkeakoulu
Tutkinto-ohjelma
eAMK webinaari: Palautetta ja tilastoja CampusOnlinesta, kevät 2019eamkhanke
Mitä mieltä opiskelijat olivat CampusOnlinesta ja sen verkko-opintotarjonnasta keväällä 2019? Entä miten opettajat ovat kokeneet verkko-opintojaksojen tarjoamisen CampusOnlinessa? Kerätyn palautteen lisäksi kuultiin myös CampusOnlinen tilastotietoja - mikä ammattikorkeakoulu tarjosi eniten opintojaksoja CampusOnlinessa ja mitkä olivat suosituimmat opintojaksot, entä kuinka paljon opintopisteitä syntyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019.
Webinaarin tallenne YouTubessa: https://youtu.be/CpM09YmyOaU
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?
Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto
CampusOnline raportti, osa 2: Vaikuttavuusanalyysieamkhanke
Raportti käsittelee CampusOnlinen vaikuttavuutta mm. seuraaviin kysymyksiin vastaamalla:
Miten CampusOnlinen tärkeimmät tunnusluvut ovat kehittyneet?
Miten paljon ja ketkä tuottavat ja kuluttavat CampusOnlinen opintopisteitä?
Miten tärkeitä CampusOnlinen opintojaksot ovat volyymiltaan ammattikorkeakouluille?
Minkälaisia ja kenelle suunnattuja opintojaksoja CampusOnlinessa tuotetaan ja kulutetaan?
Onko CampusOnlinella nähtävissä vaikutusta opiskelijapalautteeseen?
CampusOnline raportti, osa 1: Talouden nakokulmaeamkhanke
Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
Ammattikorkeakoulukenttä
Ammattikorkeakoulu
Tutkinto-ohjelma
eAMK webinaari: Palautetta ja tilastoja CampusOnlinesta, kevät 2019eamkhanke
Mitä mieltä opiskelijat olivat CampusOnlinesta ja sen verkko-opintotarjonnasta keväällä 2019? Entä miten opettajat ovat kokeneet verkko-opintojaksojen tarjoamisen CampusOnlinessa? Kerätyn palautteen lisäksi kuultiin myös CampusOnlinen tilastotietoja - mikä ammattikorkeakoulu tarjosi eniten opintojaksoja CampusOnlinessa ja mitkä olivat suosituimmat opintojaksot, entä kuinka paljon opintopisteitä syntyi CampusOnlinen kautta keväällä 2019.
Webinaarin tallenne YouTubessa: https://youtu.be/CpM09YmyOaU
CampusOnline raportti, osa 3: Tulevaisuuden skenaarioteamkhanke
Kolmas väliraportti kääntää katseensa tulevaisuuteen esitellen CampusOnlinen tulevaisuuden skenaarioita. Väliraportti vastaa mm. seuraaviin kysymyksiin: Minkälainen tahtotila ohjaa CampusOnlinen tulevaisuutta? Minkälaisia kehittymisen ja kasvun potentiaaleja CampusOnlinella on tunnistettu?
Tulevaisuuden skenaariot -väliraportti jakaantuu neljään osioon:
1. Tahtotila
2. Potentiaalit ja riskit
3. Tulevaisuuden skenaariot
4. Yhteenveto
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019eamkhanke
This document discusses quality in online teaching through the CampusOnline program in Finnish universities of applied sciences. It provides an overview of the CampusOnline coaching program for teachers, which includes self-evaluation, webinars, meetings and badges. It also outlines the criteria for teachers to become CampusOnline experts and develop high quality online courses accessible to students across universities. Feedback from students on the technical support and quality of online courses is positive overall. The document advocates for collaboration across institutions to ensure quality standards and share resources for online learning.
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceeamkhanke
The document describes an interactive exercise conducted to gain insight into the professional skills higher education graduates will need in 2025. Over 500 respondents, including alumni, higher education staff, and students, were asked to provide words or short phrases to the question "What professional skills will a higher education graduate need in 2025?". The responses were visualized in a word cloud. The document discusses the pros and challenges of this approach, and thanks the participants. It provides references for further information on anticipating future work skills and collaboration between higher education and the working world.
Yhteistoiminnallinen webinaari tarjosi luovia ideoita ja uusia toteutusmalleja verkkotyöpajojen järjestämiseen. Osallistujat pääsivät muotoilemaan yhdessä muiden osallistujien kanssa yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa.
Webinaarin tallenne löytyy täältä: https://video.haaga-helia.fi/media/Digilo%CC%88ylyt+28.11.2019.mp4/0_t6qtcu43
Haluatko tietää, miten tukea verkko-opiskelijan etenemistä opinnoissa ja mielekästä opiskelukokemusta? Webinaarissa jaettiin vinkkejä henkilöstölle verkkotutkinto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Katso webinaaritallenne täältä: http://turkuamk.adobeconnect.com/p00h2ndqay9r/
Webinaarissa jaettiin verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkkejä verkkotutkinto-opiskeluun eli siihen, miten organisoida verkossa opiskelua, työskentelyä ja vuorovaikutusta. Teemoina olivat mm. aikataulutus, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely ja motivaatio.
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eamkhanke
Miksi osaamismerkkejä kannattaa hakea, mitä hyötyä niistä on ja missä niitä voi hyödyntää? Webinaarissa kuultiin kokemuksia osaamismerkkien hyödyntämisestä niin opiskelijan, työntekijän, oppilaitosten kuin työnantajan näkökulmista.
Katso tallenne jälkikäteen täältä: https://youtu.be/IEHjs-8aC-E
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
Ammattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
Millaisia ohjaustarpeita AMK-opiskelijalla on opintojen eri vaiheissa? Miten digitaalisten välineiden avulla voidaan vastata näihin tarpeisiin? Webinaarissa saatiin vinkkejä, kuinka hyödyntää eAMK:ssa syntynyttä digiohjauspolkukuvaa osana opiskelijoiden digiohjausta.
Puhujina Vesa Kuhanen JAMK:sta, Minna Koponen Saimiasta, Kaisa Seppälä HAMK:sta ja Johanna Henriksson HUMAK:sta.
Katso webinaari tallenne täältä: https://youtu.be/rcPPv-If92I
Miten sinä määrittelisit, millainen on onnistunut osaamismerkki? eAMK webinaarissa keskusteltiin, mikä tekee joistain osaamismerkeistä suositumpia kuin toisista. Saat tukea ja vinkkejä sellaisen merkin luomiseen, joka herättää laajalti kiinnostusta ja saa ihmiset hakemaan sitä. Webinaarissa vieraanana Tiina Rusanen Oulun ammattikorkeakoulusta.
Webinaaritallenne: https://youtu.be/yQjnv1AKrbk
Käytätkö tai oletko suunnitellut käyttäväsi vertaisarviointia verkko-opintojaksoillasi? Haluaisitko löytää uusia siihen soveltuvia työkaluja? Webinaarissa kuultiin muun muassa Pekka Peuran itse- ja vertaisarviointityökaluista sekä BigBlueButtonin ja Moodlen palaute- ja työpajatyökalujen käytöstä.
Webinaarin tallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YIezpkFhdzU
eAMK webinaari: Kuinka luoda menestyvä merkkiperhe?eamkhanke
Onko sinulla suunnitteilla osaamismerkkiperhe? Haluatko vinkkejä sen suunnitteluun? Kuinka luot menestyvän merkkiperheen -webinaarissa jaettiin hyviä käytänteitä merkkiperheen suunnitteluun. Puhujana oli Jaana Kullaslahti Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Webinaari on osa eAMK:n osaamismerkkiwebinaarisarjaa. Videotallenne löytyy täältä: https://youtu.be/m1cPG-0U2vo
eAMK:ssa toteutettiin digimentoroinnin teemahaastatteluita 11 korkeakoulussa ja 4 yrityksessä. Aineistosta hahmottui kahdeksan erilaista mentoroinnin toimintatapaa.
CampusOnline and quality in online teaching - OOFHEC 2019eamkhanke
This document discusses quality in online teaching through the CampusOnline program in Finnish universities of applied sciences. It provides an overview of the CampusOnline coaching program for teachers, which includes self-evaluation, webinars, meetings and badges. It also outlines the criteria for teachers to become CampusOnline experts and develop high quality online courses accessible to students across universities. Feedback from students on the technical support and quality of online courses is positive overall. The document advocates for collaboration across institutions to ensure quality standards and share resources for online learning.
Esitysmateriaali Yhdessä huipulle eAMK päätöstilaisuudessa 17.1.2020. eAMK-ilmiantopyyntö oppimisen ekosysteemeistä poiki poikkeuksellisen laajan haastatteluaineiston. Esityksessä kerrotaan millaisia hyviä työelämäläheisiä käytäntöjä haastatteluista löytyi.
Esitys Yhdessä huipulle eAMK-hankkeen päätöstilaisuudessa 16.1.2020. Esityksessä tutustutaan oppimisen ekosysteemeihin: mitä ne ovat, mistä ne ovat kotoisin ja mitä virkaa niillä on ammattikorkeakouluille.
Future work skills 2025 - participatory anticipation of competenceeamkhanke
The document describes an interactive exercise conducted to gain insight into the professional skills higher education graduates will need in 2025. Over 500 respondents, including alumni, higher education staff, and students, were asked to provide words or short phrases to the question "What professional skills will a higher education graduate need in 2025?". The responses were visualized in a word cloud. The document discusses the pros and challenges of this approach, and thanks the participants. It provides references for further information on anticipating future work skills and collaboration between higher education and the working world.
Yhteistoiminnallinen webinaari tarjosi luovia ideoita ja uusia toteutusmalleja verkkotyöpajojen järjestämiseen. Osallistujat pääsivät muotoilemaan yhdessä muiden osallistujien kanssa yhteistoiminnallista verkkotyöpajaa.
Webinaarin tallenne löytyy täältä: https://video.haaga-helia.fi/media/Digilo%CC%88ylyt+28.11.2019.mp4/0_t6qtcu43
Haluatko tietää, miten tukea verkko-opiskelijan etenemistä opinnoissa ja mielekästä opiskelukokemusta? Webinaarissa jaettiin vinkkejä henkilöstölle verkkotutkinto-opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen.
Katso webinaaritallenne täältä: http://turkuamk.adobeconnect.com/p00h2ndqay9r/
Webinaarissa jaettiin verkkotutkinto-opiskelijoiden vinkkejä verkkotutkinto-opiskeluun eli siihen, miten organisoida verkossa opiskelua, työskentelyä ja vuorovaikutusta. Teemoina olivat mm. aikataulutus, itseohjautuvuus, ryhmätyöskentely ja motivaatio.
eAMK webinaari: Mitä hyötyä osaamismerkeistä on?eamkhanke
Miksi osaamismerkkejä kannattaa hakea, mitä hyötyä niistä on ja missä niitä voi hyödyntää? Webinaarissa kuultiin kokemuksia osaamismerkkien hyödyntämisestä niin opiskelijan, työntekijän, oppilaitosten kuin työnantajan näkökulmista.
Katso tallenne jälkikäteen täältä: https://youtu.be/IEHjs-8aC-E
eAMK webinaari: Myötätuulta opintoihin - opinnollistamisen monet mahdollisuudeteamkhanke
Ammattikorkeakouluopiskelijat opinnollistavat opintojaksoja kasvavissa määrin. Webinaarissa pureuduttiin siihen, mitä opinnollistaminen käytännössä tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on korkeakouluille. Lisäksi jaettiin kokemuksia ja hyviä käytänteitä erilaisten opintojaksojen opinnollistamiseen.
Webinaari on suunnattu erityisesti korkeakoulujen opettajille ja opinto-ohjaajille, mutta mukaan ovat tervetulleita myös kaikki opinnollistamisesta kiinnostuneet.
Webinaarissa esiintyivät Annu Niskanen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jaana Liukkonen ja Katri Hemminki Seinäjoen ammattikorkeakoulusta sekä Heidi Varpelaide ja Johanna Kero Satakunnan ammattikorkeakoulusta.
Videotallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YfkJfHBj1UM
Millaisia ohjaustarpeita AMK-opiskelijalla on opintojen eri vaiheissa? Miten digitaalisten välineiden avulla voidaan vastata näihin tarpeisiin? Webinaarissa saatiin vinkkejä, kuinka hyödyntää eAMK:ssa syntynyttä digiohjauspolkukuvaa osana opiskelijoiden digiohjausta.
Puhujina Vesa Kuhanen JAMK:sta, Minna Koponen Saimiasta, Kaisa Seppälä HAMK:sta ja Johanna Henriksson HUMAK:sta.
Katso webinaari tallenne täältä: https://youtu.be/rcPPv-If92I
Miten sinä määrittelisit, millainen on onnistunut osaamismerkki? eAMK webinaarissa keskusteltiin, mikä tekee joistain osaamismerkeistä suositumpia kuin toisista. Saat tukea ja vinkkejä sellaisen merkin luomiseen, joka herättää laajalti kiinnostusta ja saa ihmiset hakemaan sitä. Webinaarissa vieraanana Tiina Rusanen Oulun ammattikorkeakoulusta.
Webinaaritallenne: https://youtu.be/yQjnv1AKrbk
Käytätkö tai oletko suunnitellut käyttäväsi vertaisarviointia verkko-opintojaksoillasi? Haluaisitko löytää uusia siihen soveltuvia työkaluja? Webinaarissa kuultiin muun muassa Pekka Peuran itse- ja vertaisarviointityökaluista sekä BigBlueButtonin ja Moodlen palaute- ja työpajatyökalujen käytöstä.
Webinaarin tallenne löytyy YouTubesta: https://youtu.be/YIezpkFhdzU
eAMK webinaari: Kuinka luoda menestyvä merkkiperhe?eamkhanke
Onko sinulla suunnitteilla osaamismerkkiperhe? Haluatko vinkkejä sen suunnitteluun? Kuinka luot menestyvän merkkiperheen -webinaarissa jaettiin hyviä käytänteitä merkkiperheen suunnitteluun. Puhujana oli Jaana Kullaslahti Hämeen ammattikorkeakoulusta.
Webinaari on osa eAMK:n osaamismerkkiwebinaarisarjaa. Videotallenne löytyy täältä: https://youtu.be/m1cPG-0U2vo
2. eAMK-analyysiraportti
• Viivain Oy toteuttaa syksyn 2019 aikana analyysiraportin eAMK-hankkeeseen
liittyen
• Raportin tarkoituksena on havainnoida erityisesti eAMK-hankkeen yhteydessä
lanseerattua CampusOnlinea, ammattikorkeakoulujen yhteistä digitaalista
opintotarjonnan alustaa
• Viivain Oy toteuttaa analyysin kolmessa osassa, jotka julkaistaa PowerPoint-
muotoisina väliraportteina:
1. Talouden näkökulma, elokuu 2019
2. Vaikuttavuusanalyysi, lokakuu 2019
3. Tulevaisuuden skenaariot, joulukuu 2019
• Joulukuussa valmistuu myös loppuraportti
• Kaikki raportin osiot ja loppuraportti löytyvät osoitteesta www.eamk.fi
• Raportin tekijälle voi lähettää palautetta osoitteeseen jukka.jonninen@viivain.fi
25.9.2019
3. Ensimmäisen väliraportin rakenne ja tavoitteet
• Analyysissa tarkastellaan eAMK-hankkeen CampusOnline –palvelun kautta syntyneiden tulosten
talousvaikutuksia neljästä eri näkökulmasta
• Opetus- ja kulttuuriministeriö (jatkossa OKM)
• Ammattikorkeakoulukenttä
• Ammattikorkeakoulu
• Tutkinto-ohjelma
• Aineistona analyysissa käytetään pääasiassa vuoden 2018 kesän ja syksyn dataa CampusOnlinessa
syntyneistä opintosuorituksista
• Tehty analyysi jakautuu kolmeen osioon:
• Ensimmäisessä taustoitetaan relevantit selvitettävät asiat kustakin neljästä näkökulmasta
• Toisessa osiossa käydään läpi tilastojen pohjalta tehtyjä laskelmia asiaan liittyen
• Kolmannessa osiossa esitetään johtopäätökset kustakin neljästä näkökulmasta
• Tavoitteena on saada monipuolinen ja tarkka kuva CampusOnlinen kautta tapahtuvan ristiinopiskelun
talousnäkökulmasta eri osapuolten näkökulmasta katsoen sekä selvittää, onko CampusOnline –palvelusta
näille taloudellista hyötyä
25.9.2019
5. Laskelmissa käytettyjä pohjaoletuksia 1/2
• Laskelmissa tarkastellaan vuotta 2018, mistä on löydettävissä analyysissa tarvittavat
ammattikorkeakoulujen tulokset ja taloustiedot
• Ammattikorkeakoulujen opetuspistekohtaiset kustannukset on saatu Vipusen Talous /
Ammattikorkeakoulujen liikevaihto -tilastosta poistamalla kunkin ammattikorkeakoulun kohdalla
kokonaiskuluista TKI-toimintaan sekä opettajakoulutukseen liittyvät kulut
• Näillä kustannuksilla katetuiksi opetuspisteiksi lasketaan Vipusessa olevan tiedon mukaisesti kaikki
vuonna 2018 syntyneet opintopisteet paitsi ulkomailta hyväksiluetut, ulkomaisessa harjoittelussa
suoritetut sekä omien opiskelijoiden (muiden järjestämässä opetuksessa) suorittamat
yhteistyöopintopisteet, joista noin 2/3 on suoritettu CampusOnlinessa
• Opintopisteen tuottamisen muuttuviksi kustannuksiksi lasketaan vahvasti suuntaa-antavan arvion mukaan
puolet ammattikorkeakoulun kaikista (TKI / opettajakoulutuksen kustannukset puhdistettu) opintopisteen
tuotantokustannuksista
• Näin saadaan jokaiselle ammattikorkeakoululle tämän omien tietojen pohjalta laskettu euromäärä
opetuksen muuttuville kustannuksille
• Saatu euromäärä ei luonnollisesti ole aivan tarkka, mutta antaa hyvin suuntaa sekä muuttuvien
kustannusten yleisestä tasosta että ammattikorkeakoulujen välisistä eroista muuttuvissa kustannuksissa
25.9.2019
6. Laskelmissa käytettyjä pohjaoletuksia 2/2
• Laskelmissa oletetaan, että yhteistyöopintopisteiden tuottaminen aiheuttaa ammattikorkeakoululle lähtökohtaisesti keskimäärin saman
verran muuttuvia kustannuksia kuin muut opintojaksot keskimäärin
• Laskelmissa oletetaan, että ammattikorkeakoulu saa samassa suhteessa säästöjä myös omien opiskelijoiden muiden korkeakoulujen
opintojaksoilla suorittamista opintopisteistä
• Opintojakson skaala huomioidaan alla olevan taulukon mukaisesti
• Mitä enemmän opintojaksolle hyväksytään ilmoittautuneita ristiinopiskelijoita, sitä pienemmät muuttuneet kustannukset
opintojaksolla oletetaan olevan
• Tilastojen perusteella voidaan päätellä merkittävän osa CampusOnlinen opintojaksoista olevan erittäin skaalautuvia
massaopintojaksoja, joiden yksikkökohtaiset muuttuvat kustannukset ovat maltillisia
• Kaikkiin opintojaksoihin lisätään taulukon mukaisesti arvioidut hallinnolliset lisäkustannukset
• Opintojakson kustannusten oletetaan olevan aina enintään 15 000 € + hallinnolliset kustannukset
• Yhteistyöopintopisteiden valtakunnallisen lukumäärän ennakoidaan kehittyvän Viivain Oy:n kesällä 2019 tekemän ennusteen mukaisesti
25.9.2019
Hyväksytyt
ristiinopiskelijat
opintojaksolla
Muuttuva
kustannus / op
Hallinnollinen tehtävä Kustannus
Alle 21 70 € Opintojakson rekisteröinti järjestelmään 200 € / toteutus
21 - 40 50 € Opiskelijan hyväksyminen opintojaksolle 8 € / opiskelija
41 - 80 40 € Opintosuorituksen rekisteröinti järjestelmään* 12 € / suoritus
Yli 80 30 € Toteutuksen hinta maksimissaan (pl. byrokratia) 15 000 €
Arvioitu keskimääräinen opintopistekohtainen muuttuva kustannus suhteessa toteutukselle hyväksyttyihin
ristiinopiskelun opiskelijoihin sekä arvioidut hallinnolliset kustannukset
Opintopisteen muuttuva kustannus CampusOnlinen arvioidut hallinnolliset kustannukset
*Järjestelmään rekisteröinti tehdään manuaalisesti opiskelijan koti-ammattikorkeakoulussa, joten kulut ohjataan sinne
7. Arvioidut opintopistekohtaiset muuttuvat kustannukset
• Käytettyjen pohjaoletusten mukaisesti
tehdyillä laskelmilla saadaan suuntaa-
antava arvio jokaisen
ammattikorkeakoulun
opintopistekohtaisista muuttuvista
kustannuksista vuonna 2018
• Nämä vaihtelevat 53 eurosta aina 72
euroon saakka koko Suomen
keskiarvon ollessa 59 euroa
• Laskelmien tuottamat luvut ovat
vahvasti suuntaa-antavia arvioita, joita
käytetään analyysin myöhemmissä
vaiheissa
25.9.2019
8. CampusOnlinen vuonna 2018 tuottamat opintopisteet
• Vuoden 2018 kesällä ja syksyllä
CampusOnlinen kautta suoritettiin
yhteensä lähes 60 000 ristiinopiskelun
opintopistettä
• Tämä on noin 2/3 kaikista vuoden
2018 ammattikorkeakoulujen
yhteistyössä suorittamista
opintopisteistä
• Ylivoimaisesti eniten ristiinopiskelun
opintopisteitä tuotti Savonia, yli 15
000 kpl
• Osa ammattikorkeakouluista on tullut
mukaan CampusOnline-toimintaan
hieman muita myöhemmin, mikä
vaikuttaa opintopistemääriin
25.9.2019
9. CampusOnlinen vuonna 2018 tuottama OKM-rahoitus
• Mikäli vuoden 2018 reaaliarvoinen
yhteistyöopintopisteiden 1 % OKM-
rahoituksen osuudesta 2/3
jaettaisiin suoraan näiden
opintopisteiden perusteella, olisi
jaettava summa 5,4 M€, eli noin 90
€ opintopistettä kohti
• Ylivoimaisesti eniten OKM-
rahoitusta saa Savonia, yhtä paljon
kuin 15 vähiten saavaa
ammattikorkeakoulua yhteensä
• Rahaa tulee
ammattikorkeakouluille suoraan
opintopisteiden suhteessa
25.9.2019
10. CampusOnlinessa tarjotut opintojaksot opiskelijamäärittäin
• Ammattikorkeakoulun arvioituihin laskennallisiin
kustannuksiin vaikuttaa analyysissa opintojaksolle
hyväksyttyjen opiskelijoiden lukumäärä
• Oletuksena on, että runsaasti ristiinopiskelun
opiskelijoita hyväksyvät opintojaksot ovat
huomattavasti vähän hyväksyviä
kustannustehokkaampia
• Alla olevan taulukon eurot on laskelmissa vielä
suhteutettu ammattikorkeakoulukohtaiseen
opintopistekustannukseen
• Kuten viereisestä taulukosta huomataan, peräti 57
% opintopisteistä suoritetaan opintojaksoilla, joille
hyväksytään vähintään 80 ristiinopiskelun
opiskelijaa
• Vastaavasti vain 6 % opintopisteistä syntyy
opintojaksoilla, joille hyväksytään alle 21
ristiinopiskelijaa
• Samaan aikaan alle 21 ristiinopiskelijan
opintojaksoja on lähes kaksinkertainen määrä yli
80 ristiinopiskelijan opintojaksoihin verrattuna
25.9.2019
op pts pts% op pts pts% op pts pts% op pts pts%
Savonia-ammattikorkeakoulu 6 95 1% 6 410 3% 10 1460 10% 22 13390 87% 15355
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 23 457 6% 22 1699 21% 13 2050 26% 9 3794 47% 8000
Karelia-ammattikorkeakoulu 16 431 7% 6 198 3% 13 1406 22% 13 4333 68% 6368
Kajaanin ammattikorkeakoulu 10 57 1% 18 652 15% 39 2754 63% 9 940 21% 4403
Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 25 1% 0 0 0% 0 0 0% 25 3757 99% 3782
Centria-ammattikorkeakoulu 28 658 19% 20 1207 34% 7 1644 47% 0 0 0% 3509
Humanistinen ammattikorkeakoulu 1 10 0% 4 235 7% 5 420 13% 6 2626 80% 3291
Jyväskylän ammattikorkeakoulu 13 307 12% 18 443 17% 15 874 33% 8 1042 39% 2666
Seinäjoen ammattikorkeakoulu 3 37 1% 14 600 23% 9 692 26% 7 1318 50% 2647
Turun ammattikorkeakoulu 9 241 9% 14 1243 49% 7 856 34% 1 200 8% 2540
LAB-ammattikorkeakoulu 10 190 13% 10 371 25% 5 218 14% 4 735 49% 1514
Oulun ammattikorkeakoulu 31 284 21% 6 303 22% 2 172 13% 5 595 44% 1354
Vaasan ammattikorkeakoulu 0 0 0% 2 53 6% 5 480 52% 2 387 42% 920
Hämeen ammattikorkeakoulu 10 105 12% 2 81 10% 3 272 32% 3 391 46% 849
Yrkeshögskolan Arcada 14 150 18% 2 90 11% 4 435 53% 1 150 18% 825
Tampereen ammattikorkeakoulu 2 51 9% 4 168 30% 4 345 61% 0 0 0% 564
Satakunnan ammattikorkeakoulu 14 328 78% 2 90 22% 0 0 0% 0 0 0% 418
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 1 9 3% 2 51 15% 0 0 0% 1 273 82% 333
Laurea-ammattikorkeakoulu 1 50 21% 2 60 26% 1 125 53% 0 0 0% 235
Lapin ammattikorkeakoulu 1 50 32% 1 105 68% 0 0 0% 0 0 0% 155
Yrkeshögskolan Novia 4 6 6% 4 96 94% 0 0 0% 0 0 0% 102
Diakonia-ammattikorkeakoulu 0 0 0% 0 0 0% 0 0 0% 0 0 0% 0
Koko Suomi 198 3541 6% 159 8155 14% 142 14203 24% 116 33931 57% 59830
Kesän jasyksyn 2018ammattikorkeakoulun tuottamien ristiinopiskelun opintojaksojen ja opintopisteiden
jakautuminen opintojaksolle hyväksyttyjen ristiinopiskelun opiskelijoiden lukumäärän mukaan
Ammattikorkeakoulu Yhteensä
0- 20 21- 40 41- 80 yli 80
11. CampusOnlinen vuoden 2018 arvioidut tuotantokustannukset
• CampusOnlinen tuotantokustannusten
profiili poikkeaa selvästi tuloprofiilista
• Tämä johtuu siitä, että esim. Savonialla
peräti 87 % CampusOnlinen
opintopisteistä tulee opintojaksoilta, joille
hyväksytään vähintään 80 opiskelijaa
• Metropolialla jopa 99 % CampusOnlinen
ristiinopiskelun opintopisteistä tulee
vähintään 80 opiskelijan opintojaksoista
jolloin kustannustehokkuus on arvion
mukaan erittäin hyvällä tasolla
• Toisessa ääripäässä on SAMK, jonka
tuottamista opintopisteistä 78 % tulee
opintojaksoilta joille hyväksytään enintään
20 opiskelijaa
• Suuntaa-antavan arvion mukaan
CampusOnlineen tuotetun opintopisteen
kulut ammattikorkeakoululle vaihtelevat
välillä 24 € - 82 €
• Yhteensä tuotantokustannukset ovat
arviolta 2,4 M€
25.9.2019
12. Suosituimmat ristiinopiskelun opintojaksot vuonna 2018
• Viisi suosituinta vuoden 2018 CampusOnlinen opintojaksoa tuottivat kukin
yhteensä vähintään tuhat opintopistettä vähintään 200 opiskelijalle
• Opintojaksot tuottivat laskennallista OKM-perusrahoitusta vähintään 100 000 €
• Opintojaksojen menoja on mahdotonta tietää tarkasti, mutta laskelmissa
käytetyillä oletuksilla näiden suurten opintojaksojen menot olisivat hallintoon
kuluvine ylimääräisine kuluineen noin 18 000 € - 20 000 €
• Yksittäiset opintojaksot voivat siis tuottaa merkittäviä tuloja järjestävälle
ammattikorkeakoululle ja järjestää opetusta parhaimmillaan lähes 400 opiskelijalle
25.9.2019
Opintojakso Järjestäväamk Ilmoittautuneet Hyväksytyt Suorittaneet Opintopisteet Arvioidutmenot OKM-rahoituksentulot
Sijoitustoiminta, 5op Savonia 568 568 362 1810 -19744€ 163684€
Lean-johtamisenperusteet, 5op Savonia 396 396 265 1325 -18368€ 119824€
Seksuaalisuus jaseksuaaliterveydenedistäminen, 5op Savonia 350 350 252 1260 -18000€ 113946€
Liikuntajaravitsemushoitoosaksi mielenterveyttä, 5op Savonia 378 378 225 1125 -18224€ 101737€
Johtaminenjatyöyhteisötaidot, 5op Humak 435 435 221 1105 -18680€ 99929€
Vuoden2018kesänjasyksynviisi opintopistemäärältäänsuurintaopintojaksoa
13. Omien opiskelijoiden suoritukset CampusOnlinessa vuonna 2018
• CampusOnlinen taloudellisen
vaikuttavuuden laskemiseksi tulee
huomioida myös säästöt, mitä
ammattikorkeakoulut saavat kun
niiden omat opiskelijat suorittavat
maksutta ristiinopiskelun opintojaksoja
muiden järjestäminä
• Eniten opintopisteitä ovat suorittaneet
TUAMK:n opiskelijat, jonka jälkeen
tulevat Laurea, Metropolia sekä LAB
• Opintopisteiden määrä korreloi varsin
hyvin ammattikorkeakoulujen koon
kanssa, poikkeuksina VAMK, jolla on
selvästi kokoaan enemmän suorituksia
ja Haaga-Helia, jolla kokoaan
vähemmän ristiinopiskelun
opintopisteitä
25.9.2019
14. Tuleeko omien opiskelijoiden ristiinopiskelusta säästöjä?
• Korkeakoulun saama säästö omien opiskelijoiden CampusOnline-opiskelusta on haastava arvioitava.
Säästöjen toteutumista edesauttaa mm. valinnaisten opintojakson tarjonnan suunnittelu eli oman
koulutustarjonnan reagointi laskevaan kysyntään
• On perusteltu oletus käyttää säästöissä muuttuvien kustannusten euromäärää. Voidaan olettaa, että
ammattikorkeakoulu kykenee ainakin pitkällä tähtäimellä sopeuttamaan tarjontaansa muuttuneen
kysynnän mukaiseksi vaikka tässä tiedetäänkin olevan merkittäviä haasteita
• Analogioita:
a. Miten paljon ammattikorkeakoulun kulut pienenevät kun sen satunnaisesti valitut opiskelijat suorittavat 5 000 op CampusOnlinessa?
b. Miten paljon ammattikorkeakoulun kulut kasvavat, kun ulkopuoliset opiskelijat suorittavat 5 000 op sen satunnaisesti valituilla opintojaksoilla?
c. Miten paljon tehtyjen lentojen määrä kasvaa, kun 5 000 ihmistä lentää yhden ylimääräisen satunnaisesti valitun lennon?
• Jokaisessa analogiassa voidaan perustellusti sanoa, ettei tuotannon volyymi (opintojaksot / lennot)
muutu mitenkään kysynnän muuttuessa, koska opintojaksoa ei lopeteta tai synnytetä 1-2 opiskelijan tai
uutta lentoyhteyttä perusteta 1-2 matkustajan vuoksi
• Kuitenkin tiedetään, että pitkällä tähtäimellä opintojaksojen määrä riippuu hyvin pitkälti opiskelijoiden
määrästä ja lentojen määrä lentomatkustajien määrästä
• Näin ollen paras tapa arvioida laskennallinen säästö omien opiskelijoiden CampusOnline –opiskelusta on
olettaa tarjonnan lopulta sopeutuvan muuttuneeseen kysyntään ja soveltaa keskimääräisiä opintopisteen
tuottamisen muuttuvia kustannuksia
• Säästöjen saaminen edellyttää kuitenkin aktiivisia toimenpiteitä ammattikorkeakoululta
25.9.2019
15. Säästöt omien opiskelijoiden ristiinopiskelusta
• Kun CampusOnlinessa suoritetut opintopisteet
kerrotaan ammattikorkeakoulun arvioidulla
opintopisteen muuttuvalla kustannuksella,
saadaan tälle koitunut arvioitu omien
opetuskulujen säästö
• TUAMK on säästänyt laskennallisesti eniten,
arviolta lähes 0,4 M€, jonka jälkeen tulevat LAB,
Laurea ja Metropolia yli 0,3 M€ laskennallisilla
säästöillä
• Yhteensä ammattikorkeakoulut ovat säästäneet
arviolta 3,37 M€ opetuskuluissa kun niiden
opiskelijat ovat suorittaneet ristiinopiskelun
opintojaksoja CampusOnlinessa
• Tämä summa kuvaa säästöä, minkä
ammattikorkeakoulut arviolta saavat, kun ovat
sopeuttaneet opintojaksotuotantonsa
muuttuneen kysynnän oloihin
• Tätä lukua käytetään analyysissa taloudellisen
yhteisvaikutuksen laskemiseen
25.9.2019
16. Varovainen laskelma omien opiskelijoiden säästöistä
• Merkittävien säästöjen saaminen omien opiskelijoiden
suorittamista CampusOnlinen opinnoista edellyttää
toiminnan suunnittelua, millä tarjonta muokataan
vastaamaan muuttunutta kysyntää. On todennäköistä, että
tämä prosessi on vielä monessa ammattikorkeakoulussa
kesken
• Nykytilannetta kuvaamaan on tehty vaihtoehtoinen
varovainen laskelma, jossa on huomioitu:
• CampusOnlinen opintoja suorittaneiden prosenttiosuus
koko opiskelijamäärässä
• Säästöjen syntyminen pääasiassa ammattikorkeakoulun
omien toteutusten volyymien pienenemisestä ja tämän
aiheuttamasta hieman pienemmästä
opettajaresurssista
• Ammattikorkeakoululle syntyneet hallinnointikulut
• Tällä varovaisella laskelmalla säästöt laskevat koko maan
tasolla 0,49 M€ tasolle, mikä on huomattavasti pienempi
säästö kuin suoraan keskimääräisellä opintopisteen
muuttuvalla kustannuksella laskettu 3,37 M€ säästö
• Ammattikorkeakoulujen järjestys hieman muuttuu, koska
laskelmassa oletetaan eniten säästöä saatavan sellaisissa
ammattikorkeakouluissa, missä suurin prosenttiosuus
opiskelijoista on suorittanut CampusOnline –opintoja
• Kun suorittajia on enemmän, tulee myös enemmän
mahdollisuuksia korvata kokonaisia opintojaksoja
CampusOnline-opinnoilla
25.9.2019
17. CampusOnlinen arvioitu taloudellinen yhteisvaikutus
• Laskettaessa yhteen kaikki
kolme tunnistettua talouden
näkökulmasta relevanttia
tekijää, saadaan arvioitu
kokonaisvaikutus
• OKM-rahoitus: +5,4 M€
• Säästöt: +3,4 M€
• Opetuskulut: -2,43 M€
• Yhteensä: +6,4 M€
• Savonia on arvion mukaan
CampusOnlinen suurin
hyötyjä yli miljoonan euron
nettovoitolla
• Kaikki ammattikorkeakoulut
jäävät arvion mukaan voitolle,
kolmea lukuun ottamatta yli
100 000 €
25.9.2019
18. CampusOnlinen talousvaikutus ilman OKM-rahoitusta
• Kun yhteistyössä suoritetuista opintopisteistä
saatu OKM-rahoitus poistetaan laskelmista
saadaan selville CampusOnlinen ”itsenäinen”
taloudellinen vaikutus kullekin
ammattikorkeakoululle
• Talousvaikutus on koko Suomen tasolla arviolta
lähes miljoona euroa positiivinen
• Vaikutus on positiivinen, koska
ammattikorkeakoulujen säästöt omien
opiskelijoiden CampusOnlinessa suorittamista
opintojaksoista arvioidaan alhaisten
tuotantokustannusten takia suuremmiksi kuin
näiden opintojaksojen järjestämisen
kustannukset
• Tästä näkökulmasta katsottuna suurimpia
voittajia ovat ne ammattikorkeakoulut, joiden
opiskelijat saavat paljon opintosuorituksia
CampusOnlinesta, mutta jotka eivät itse tuota
opetusta samassa mitassa
• Mikäli käytetään kalvon 22 varovaista laskelmaa
omien opiskelijoiden CampusOnline –opintojen
säästöistä, muuttuvat laskelmat varsin paljon
25.9.2019
19. CampusOnlinen tuottamat avoimen opintopisteet
• Yksi merkittävä tekijä CampusOnlinen taloudellisten vaikutusten
laskemiselle on avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteiden
rooli: koska osa CampusOnlinen opintojaksoista on auki myös
avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoille, syntyykö sitä kautta
lisää myös avoimen ammattikorkeakoulun opintosuorituksia?
• Tähän ei saada suoraa vastausta mistään tilastosta, sillä
CampusOnlinen kotisivu ohjaa potentiaaliset avoimen opiskelijat
ilmoittautumaan amkien avoimen prosessin kautta
• Asiaa voidaan vahvasti suuntaa-antavasti selvittää vertaamalla
avoimen opintopisteiden suorituskuukausia
yhteistyöopintopisteiden vastaaviin
• Viereisessä kuvaajassa on jaettu avoimen, yhteistyön sekä
perustutkinto-opiskelijoiden vuonna 2018 suorittamat opintopisteet
prosentteina suorituskuukausille
• Mikäli CampusOnline tuottaisi merkittäviä määriä myös avoimen
opintopisteitä, pitäisi tämän näkyä siten, että avoimen opintopisteitä
syntyisi huomattavan paljon niinä kesäkuukausina, jolloin valtaosa
CampusOnlinen opintopisteistä suoritetaan
• Kuvaajasta huomataan, että avoimen opintopisteet noudattavat
lähes täsmälleen samaa kertymätahtia kuin perustutkinto-
opiskelijoiden, eikä mitään havaittavaa lisäystä ole nähtävissä
kesäkuukausina
• Kuvaajan perusteella voidaan olettaa, ettei CampusOnline tuota juuri
lainkaan avoimen ammattikorkeakoulun opintopisteitä
25.9.2019
20. CampusOnlinen vaikutus kesäopiskelun volyymiin
• Extra Vipusen tilastojen mukaan heinä-elokuussa –
kuukausien jolloin CampusOnlinessa on eniten opintojaksoja
– suoritettujen opintopisteiden osuus koko Suomen
opintopisteistä on noussut varsin voimakkaasti vuosina 2017
ja 2018 suhteessa 2016 toteumaan
• Tämä noin 10 % nousu on tilastojen mukaan suureksi osaksi
seurausta CampusOnlinesta.
• Kun yhteistyöopintopisteet poistetaan laskelmasta, on nousu
vuonna 2017 lähes 5 % kun taas vuonna 2018 on lähes 4 %
laskua
• Lukujen perusteella on pääteltävissä, että kesäopintojen
suosio nousi vuonna 2017 varsin voimakkaasti ja että tämä
uusi taso saavutettiin myös 2018. Mutta vuonna 2018
CampusOnline –suoritukset eivät enää kasvattaneet
kokonaisvolyymia, vaan korvasivat ennen muilla tavoilla
suoritettuja kesäopintoja
• Puhtaina opintopisteinä heinä-elokuun luvut ovat kasvaneet
2016 vuoden 275 000:sta 2018 vuoden lähes 300 000
opintopisteeseen
• Tämä kasvu tarkoittaa, että todennäköisesti CampusOnlinen
ansiosta ainakin useat kymmenet – mahdollisesti sadat –
opiskelijat valmistuvat aiemmin kuin ilman sitä olisivat
valmistuneet, mutta tarkkaa vaikutusta on erittäin vaikea
arvioida
25.9.2019
21. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden kehitys
• Heinäkuun lopun tietojen mukaan
tammi-kesäkuun kumulatiivinen
yhteistyöopintopisteiden
lukumäärä on peräti 82 % vuoden
2018 vastaavaa ajankohtaa edellä
• Ennusteen mukaan nousua tulee
vuonna 2019 kokonaisuudessaan
noin 45 %
• 22.9.2019: 97 566 kpl
• 22.9.2018: 68 336 kpl
• Toteuma: 43 % kasvu
• Pitkän aikavälin ennusteen
mukaan yhteistyöopintopisteet
löytävät tasapainotason 180 000
vuosittaisessa opintopisteessä ja
jatkuvan oppimisen opintopisteet
600 000 opintopisteessä
25.9.2019
22. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden rahoitustuotto
• Opintopisteiden määrän kasvaessa
voimakkaasti, laskee niistä
myönnetyn OKM-rahoituksen
yksikkötuotto samassa suhteessa
• Ennusteen mukaan
yhteistyöopintopisteen OKM-
rahoituksen reaaliarvo laskee 45€
tasolle vuoteen 2021 mennessä
jatkuvan oppimisen opintopisteen
laskiessa tasapainotasolle 109€
vuoteen 2025 mennessä
• Kun yhteistyöopintojen reaaliarvo on
vuoden 2018 tuloksilla noin 90€,
tulee se ennusteen mukaan siis
laskemaan puoleen nykytasosta
• Ammattikorkeakoulut eivät
tulevaisuudessa voikaan samassa
mitassa laskea yhteistyöopintojen
kannattavuuttaan OKM-
perusrahoituksen varaan
25.9.2019
23. CampusOnline –opintopisteiden tulevaisuuden rahoitustuotto
• Kalvon kuvaajat näyttävät tilanteen
kehittymisen yksittäisten
ammattikorkeakoulujen näkökulmasta
• Vuonna 2018 CampusOnlinessa tuotetuista
opintopisteistä saatu OKM-rahoituksen
yksikkökorvaus on suurempi kuin kallein
arvioitu muuttuvien kustannusten hinta
tutkinto-opiskelijoiden koulutuksessa (ks.
kalvo 12)
• Vuonna 2021 tuotetusta opintopisteestä
saa ennusteen mukaan enää puolet tästä
yksikkökorvauksesta. Tämä yksikkökorvaus
on pienempi kuin arvion mukaan
tehokkaimmin tutkinto-opiskelijoilleen
opetusta vuonna 2018 järjestäneen
ammattikorkeakoulun tuotantokustannus
• Kun OKM-rahoitusta verrataan arvioituihin
CampusOnline –opintopisteiden
tuotantokustannuksiin (muuttuvat
kustannukset), seitsemän tehokkainta
ammattikorkeakoulua jäävät ennusteen
mukaan voitolle vielä vuonna 2021
tuotetuista opintopisteistäänkin
25.9.2019
25. Ammattikorkeakoulukenttä
• Laskelmien johtopäätökset amattikorkeakoulukentän näkökulmasta:
1. CampusOnlinen kautta järjestetty ristiinopiskelu olisi todennäköisesti
ammattikorkeakouluille kannattavaa ilman OKM-rahoitustakin
Analyysissa käytetyillä pohjaoletuksilla laskien CampusOnlinen kautta järjestetyt ristiinopiskelun
opintojaksot tuottavat koko ammattikorkeakoulukentälle yhteensä yli miljoonan euron
kollektiivisen säästön. Tämän lisäksi myös ammattikorkeakoulut hyötyvät kesäopintojen
valmistumista nopeuttavasta vaikutuksesta.
2. CampusOnline on luonut toimivat ja koko ajan kasvavat markkinat joista sekä
tuottajina että kuluttajina toimivat ammattikorkeakoulut hyötyvät
Markkinat hyödyttävät nykyisellään siis sekä opintojaksojen kuluttajina että tuottajina rooliutuvia
ammattikorkeakouluja. Tämä toimiva markkina tosin saisi vakavan kolauksen, mikäli
valtionrahoitus ristiinopiskelulle lopetettaisiin. Tällöin monet tuottajan roolissa olevat
ammattikorkeakoulut jäisivät toiminnasta tappiolle ja valtionrahoituksen tilalle tulisi luoda
jonkinlainen ammattikorkeakoulujen välinen taloudellinen tasausmekanismi tuottajina ja
kuluttajina painottuvien ammattikorkeakoulujen välille.
25.9.2019
26. Ammattikorkeakoulu
• Laskelmien johtopäätökset ammattikorkeakoulun näkökulmasta:
1. CampusOnlinen hyödyttää taloudellisesti jokaista Suomen 22 ammattikorkeakoulusta
Jokainen ammattikorkeakoulu jää nettomääräisesti voitolle CampusOnline –ristiinopiskelusta kun kaikki kolme
tunnistettua tekijää huomioidaan. Ainoa tapa jäädä tappiolle on tuottaa vain erittäin kalliita opintojaksoja
CampusOnlineen ja samaan aikaan kieltää omilta opiskelijoilta CampusOnline –opintojaksoilla opiskelu.
2. Ammattikorkeakoululla on monta mahdollista strategiaa hyödyntää CampusOnlinea
Taloudellisen hyödyn profiili vaihtelee suuresti ammattikorkeakoulusta toiseen. Joidenkin – mahdollisesti
tietoinen – strategia on olla kustannustehokkaiden ja suosittujen opintojaksojen tuottaja, toisen saada
mahdollisimman paljon omia opiskelijoita muiden ammattikorkeakoulujen järjestämille opintojaksoille.
3. Ammattikorkeakoulun aktiivisuus CampusOnlinessa hyödyttää kaikkia
Kuten edellisissä kalvoissa on todettu, on CampusOnlineen syntynyt taloudellisessä mielessä toimivat markkinat.
Nämä toimivat jopa niin hyvin, että jokaisen ammattikorkeakoulun aktiivisuus sekä tuottajana tai kuluttajana
hyödyttää kaikkia muita – tuottajat saavat lisää valtionrahoitusta ja kuluttajat lisää valinnanvaraa.
4. CampusOnline on toistaiseksi ennen kaikkea massaopintojaksoja
Peräti 81 % CampusOnlinessa syntyvistä opintopisteistä tulee opintojaksoista, joihin on hyväksytty opiskelemaan
vähintään 40 muiden ammattikorkeakoulujen opiskelijaa. Toiminta onkin tällä hetkellä massaopintojaksoihin
painottunutta. Joukossa on tilastoista päätellen myös ”tavallisia” opintojaksoja, joissa muutama ristiinopiskelija
opiskelee pääosin järjestävän ammattikorkeakoulun omien tutkinto-opiskelijoiden kanssa, mutta niiden osuus
suoritetuista opintopisteistä on hyvin pieni. Tämä on ainakin jossain mielessä ongelmallista, sillä massatuotannot
rajannevat pois ainakin pienten tutkintojen opintotarjontaa pois saatavilta.
25.9.2019
27. Tutkinto-ohjelma
• Laskelmien johtopäätökset tutkinto-ohjelman näkökulmasta:
1. Omille opiskelijoille kannattaa suositella CampusOnlinen opintojaksoja
Tutkinto-ohjelmalle on aina kannattavaa, että omat opiskelijat suorittavat CampusOnlinen opintojaksoja. Tämä on hyvä esim. ottaa oma ryhmä
kiinni rästiin jäänyt suoritus korvaamalla. Laskennallinen säästö toteutuu viimeistään siinä tilanteessa, kun usein järjestettyä vapaavalintaista
opintojaksoa pitää järjestää omassa ammattikorkeakoulussa kerran vähemmän, kun niin moni on suorittanut vastaavan opintojakson
ristiinopiskeluna.
2. CampusOnline avaa yhteistyömahdollisuuksia jotka mahdollistavat mm. erikoistumisen aivan uudessa mittakaavassa
Varsinkin suurissa ja monien ammattikorkeakoulujen järjestämissä tutkinto-ohjelmissa on paljon mahdollisuuksia
opetussuunnitelmayhteistyöhön CampusOnlinen puitteissa. Esimerkiksi liiketaloudessa olisi kuviteltavissa tilanne, missä viiden
ammattikorkeakoulun yhteenliittymä jakaisin vastuun yhden erikoistumisalueen opetuksesta keskenään CampusOnlinessa. Tällöin
opiskelijoiden valinnanvara laajenisi ja mm. henkilöstöön liittyvät riskit pienenisivät. Näin kenttä voisi samalla myös laajentaa
opetustarjontaansa kattavammaksi, kun pienemmille erikoistumisalueille löytyisi tarvittava opiskelijoiden kriittinen massa.
3. Haasteena hajapaikkojen tarjoaminen ristiinopiskelijoille
Vain 6 % CampusOnlinen opintosuorituksista tulee opintojaksoista, joille on hyväksytty alle 21 ristiinopiskelijaa. Tämä tarkoittaa sitä, että vain
harva CampusOnlinen opintopiste syntyyn sellaisesta opintojaksosta, missä valtaosa on järjestävän ammattikorkeakoulun omia tutkinto-
opiskelijoita. Tämä on todennäköisesti ennen kaikkea taloudellinen kysymys: muuttuvat kustannukset ovat todennäköisesti paljon korkeammat
näissä tapauksissa, varsinkin kun huomioidaan CampusOnlinen hallinnollisiin toimenpiteisiin menevän työn kustannukset. Käytännössä
hajapaikkojen tarjoaminen kustannustehokkaasti vaatisi todennäköisesti subventiota ammattikorkeakoululta. Mutta se voisi olla strategisesti
viisas toimenpide varsinkin sellaisille ammattikorkeakouluille, jotka kärsivät vähäisen vetovoiman ongelmista.
4. Ammattikorkeakoulun sisäinen rahanjako on avainasemassa
Analyysissa ollaan laskettu opintojaksojen tuotantokustannuksia ja niistä saatuja tuloja ja säästöjä. Mutta käytännössä tutkinto-ohjelmat
saattavat joutua maksamaan ristiinopiskelun järjestämisen kustannukset kun siitä saadut valtionrahoituksen tulot menevät
ammattikorkeakoulun ”pohjattomaan kassaan” eivätkä koskaan löydä tutkinto-ohjelman kassaan. Tästä syystä ammattikorkeakoulujen sisäinen
rahanjako on avainasemassa varsinkin hajapaikkojen tarjoamisessa ristiinopiskeluun CampusOnlinessa. Mikäli tutkinnostaan budjettivastuussa
oleva tutkintopäällikkö joutuu tiukassa taloustilanteessa päättämään, tarjoaako hän opintojaksojaan CampusOnlineen, ei hän välttämättä tee
sitä, vaikka se olisi ammattikorkeakoulutasolla taloudellisesti kannattavaa. Tämä on osaoptimoinnin haaste, joka voidaan ratkaista vain
innovatiivisella sisäisellä rahanjaolla.
25.9.2019
28. Muita johtopäätöksiä saaduista tuloksista
• CampusOnlinella on erittäin paljon hyödyntämätöntä taloudellista potentiaalia avoimen
ammattikorkeakoulun portaalina
• Helsingin yliopiston tekoälykurssi kymmenine tuhansine opiskelijoineen on hyvä esimerkki verkko-opetuksen
skaalautuvuudesta ja potentiaalista
• Jo nyt valtaosa CampusOnlinen opintojaksoista suunnataan tilastoista päätellen pääasiassa
muille kuin järjestäjän omille tutkinto-opiskelijoille
• Muutaman lisäopiskelijan ottaminen omille tutkinto-opiskelijoille suunnatuille opintojaksoille ei todennäköisesti
ole nykymallissa taloudellisesti kannattavaa järjestäjälle ilman strategista ops-yhteistyötä
kumppaniammattikorkeakoulun kanssa
• Ajaako taloudelliset realiteetit CampusOnlinen jatkossa puhtaaksi massaopintojaksojen tarjoajaksi?
• Ammattikorkeakoulujen kannattaisi hyödyntää CampusOnlinea keskitetysti siten, että
opiskelijoille koottaisiin suoritusten vastaavuustiedot yhteen sitä mukaa kuin CampusOnlineen
tulee uusia opintojaksoja
• Tämä voisi vähentää selkeästi hallintokustannuksia opintojaksojen vastaavuuksien selvittämiseen liittyen ja
kannustaa opiskelijoita suorittamaan opintoja – varsinkin kesällä – CampusOnlinessa
25.9.2019